Puut omasta metsästä
skiman
+ autotallin puutavara tulee maksasmaan.
Meillä olisi mahdollista tehdä puut omasta metsästä, olen vain kuullut
väitteitä että ei kannata?
Itse epäilen vähän tuota, sillä meille tulisi kustannuksia vain
sahauksesta, höyläyksestä ja kuljetuksesta rakennuspaikalle.
Kaataminen onnistuu ja traktorikin löytyy, joten puut saadaan metsästä
kohtuu vaivalla sahalle.
Mutta se peruskysymys kannattaako ja kuinka paljon tuosta tulisi
"säästöä"?
Kalle Ranto
> Kaataminen onnistuu ja traktorikin löytyy, joten puut saadaan
> metsästä kohtuu vaivalla sahalle.
> Mutta se peruskysymys kannattaako ja kuinka paljon tuosta tulisi
> "säästöä"?
Jos joku sanoo, ettei tuo paljoa kannata, niin on tietenkin oikeassa
siinä mielessä, että suhteellisesti puutavaran hinta koko
taloprojektissa on vähäinen. Jos toisaalta intoa on, niin mikäs ettei
- ei se ainakaan kalliimmaksi tule - sen uskallan minäkin
luvata. Toisaalta puutavaran on hyvä kuivaa jonkin aikaa, joten tämä
homma on ennen varsinaista rakentamista. Onko aikaa? Vai pitäisikö
päästä heti rakentamaan?
Minulla on kokemusta omakotitalon rakentamisesta pitkästä tavarasta,
jonka eräs maanviljelijä sahasi omista puistaan. Sovimme kiinteän
kuutiohinnan valmiille sahatulle tavaralle ja tuo hinta oli halpa
isolle sahatavaralle (kuten 2*9) ja kallis vajaakanttiselle laudalle.
4 tuuman lauta ja 2*4 ovat aika halpaa bulkkitavaraa kaupassa, joita
jouduin kyllä hakemaan monta kertaa lisää projektin kuluessa.
Jos ostat kaupasta, voit valkata suorimmat ja parhaimmat lankut ja
laudat, jos jaksat käydä ne kaikki itse lastaamassa etkä tilaa
puhelimella, mutta tuohon kyllä menee jo aikamoisesti aikaa. Ongelma
omissa puissa on puiden eläminen taapelissakin - varsinkin 2*2 voi
olla paikoitellen aika propellia - tuota voisi koittaa välttää
esimerkiksi sahaamalla ensin 2*4 ja halkaisemalla sen vasta työmaalla
noin 2*2:ksi.
Minun ulkoverhouslaudat höylättiin kenttähöylällä ja sain mitä halusin
eli noin 24mm paksua lautaa, jossa jokainen on varmasti oikein päin
höylätty. Talopakettien ja rautakauppojen ulkoverhouslautoja on
tälläkin foorumilla aika monta kertaa moitittu. Höyläämisestä tullut
kutterinlastu pakattiin jätesäkkeihin ja raahattiin talon välipohjaan
äänieristeeksi - tuosta nyt ei paljon säästöä tullut, mutta tulipahan
hyötykäyttöön nekin.
Jos meinaat tänä kesänä rakentaa, niin taitaa olla jo vähän myöhäistä
- eikös sahan pitäisi jo soida pikku hiljaa? No ei ne puut mitään
ylivuotisia kyllä olleet meilläkään. Alapohjan betonimuotissa ollut
puu oli kyllä vielä aika märkää mutta siinäpä se ei mitäään
haittaakaan.
Jos jaksan ja muistan, voin koittaa kaivaa vielä joitain hintojakin.
Kalle Ranto
Turku
Kimmo Saarinen
>
> Osaako kukaan kertoa arviota, kuinka paljon keski-suuren omakotikaton
> + autotallin puutavara tulee maksasmaan.
> Mutta se peruskysymys kannattaako ja kuinka paljon tuosta tulisi
> "säästöä"?
Minulla olisi se mielikuva, että täälläkin palstalla olisi ollut
puhetta rungon puutavaran laadusta: sen pitää olla leimattua
(eli jollakin tavalla hyväksyttyä) - jotkut rakennustarkastajat
vaatisivat sitä.
Kannattaisiko tämä kysymys kuitenkin ratkaista ensin? Tietenkin
jos tuota menee rakennustarkastajalta kysymään, niin sitten
voi vaatimus olla tosiaankin vain leimatun puun käyttö ja
ilman tuota kyselyä olisi puutavara mennyt läpi ilmankin ...
k@ ()
Rauno Kangas
news:9895d5fd.04032...@posting.google.com...
> Osaako kukaan kertoa arviota, kuinka paljon keski-suuren omakotikaton
> + autotallin puutavara tulee maksasmaan.
Stetson-menetelmän kustannusarvio = 12.475 euroa ja 25 senttiä, jonka
sahaamiseen tarvittaisiin erinomaisella saannolla 4.850 euron ja 15 sentin
arvoiset tukkipuut, joten säästöpotenttiaali on 7.625 euroa ja 10 senttiä
vähennettynä tietysti sahaus- höyläys- ja kuljetuskustannuksilla, jotka ovat
yhteensä 3.825 euroa ja 85 senttiä eli säästöpotenttiaali on erinomaisella
saannolla huimat 3.799 euroa ja 25 senttiä. Se mitä huonolla tai
keskinkertaisella saannolla jää säästöön, onkin sitten vain kipeä selkä,
äkäinen akka ja tikkuja sormiin.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
taatusti hintansa väärtejä vinkkejä ilmaiseksi
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
skiman
+ autotallin puutavara tulee maksasmaan.
väitteitä että ei kannata?
Itse epäilen vähän tuota, sillä meille tulisi kustannuksia vain
sahauksesta, höyläyksestä ja kuljetuksesta rakennuspaikalle.
kohtuu vaivalla sahalle.
ML
maanviljelijältä, osa tullut omista puista ja loppu tarvittava (lähinnä
lautatavara) puutavaraliikkestä.
Kaikki runkotavara kuitenkin siis leimaamatonta.
Säästöä on syntynyt, mutta ei tosiaan taloprojektin kokonaisbudjettiin
nähden mitenkään huimasti.
Talon runkotyöt tehnyt timpuri olis sitä mieltä, että puiden leimaamisella
ei ole merkitystä.
"Lajittelua kun kukaan ei osaa/viitsi tehdä kunnolla.." ja näinollen omista
puista sahautettuna tilanne voi olla jopa parempi.
Olihan se vähän noloa, kun sekin vähä mitä puutavaraliikkeestä tilattiin,
käskettiin timpurin toimesta hakea pois ja lajitella uudestaan..
Ja ihmeiden ihme oli se, kun puutavaraliike todella kävi ja nouti
epäkurantin tavaran ja toi priimaa tilalle..
Pirkkalassa käy leimaamatonkin, mutta rakennesuunnittelussa leimaamattoman
puun käyttö tuli huomioida ja rakenne tehdä vahvemmasta tavarasta kuin jos
olisi käytetty
leimattua puuta. Asiaa tiedusteltiin rakennustarkastajalta ennen puiden
sahauttamista.
"Kimmo Saarinen" <kimmo.s....@nokia.com.invalid_remove_this> wrote in
message news:40613E2B...@nokia.com.invalid_remove_this...
Rauno Kangas
news:8ee8c.12361$k4.2...@news1.nokia.com...
> "Lajittelua kun kukaan ei osaa/viitsi tehdä kunnolla.." ja näinollen
omista
> puista sahautettuna tilanne voi olla jopa parempi.
Leimauksen kunnolla tai kunnottomasti tekemisellä ei ole väliä, kun
leimauslupa on sertifioitua toimintaa. Tavara on rakennetavaraa, jos se on
leimattu ja ei ole, jos sitä ei ole leimattu - ja piste. Laimaajalla on
vastuu siitä, että tavara kestää tietyt rasitukset. Rakennusvalvonnat
eripuolilla armaan Suomemme periferioita sallivat myös leimaamattoman
tavaran käytön, mutta ainakaan itselläni ei ole leimaamattomalle tavaralle
käyttökelpoisia mitoitusarvoja (olen tosin käyttänyt epäselvissä tapauksissa
T18-arvoja - ja kaikki talot ovat edelleen pystyssä).
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Harri Nyrhinen
"skiman" <skim...@suomi24.fi> wrote in message
news:9895d5fd.04032...@posting.google.com...
Moi!
Vuonna 2000 kenttäsaha kävi meillä sahaamassa, muistaakseni toista sataa
tukkia, erilaista lankkua ja lautaa autotallia varten. Parhaimmillaan
tontilla oli kolme erilaista taapelia lautaa ja lankkua. Nyt on jäänyt vain
yksi lähinnä lankkua oleva taapeli jäljelle. Näistä ajattelin tehdä ladon
puille, jotta tulevat käytetyksi.
Siinä on oma hommansa laittaa puut taapeliin ja pitää kuivina. Aina vähän
väliä tuntui, että ne ovat tiellä on omakotitalo rakennettiin ensin
(elementeistä) ja maita siirreltiin. Ei nuo yleensäkään taapelit kovin
hienoja ole pressikatoksineen, jos niitä pitää kovin kauan katsella. Nyt
kyllä harkitsisin pitkään, lähtisinkö vielä sahaamaan itse puita. Tietty jos
aikaa ja tilaa tontilla on, niin silloin voisi harkita noin
harrastusmielessä siis.
t. Harri
Ville Keränen
ilman hukkaprosentteja tulee olemaan 5400e. Rakenteet on aika optimoidut ja
puutavaran hinta aika suurilla alennusprosenteilla. Mukana väliseinät ym.
--
Ville
Läpihullukirvesmies
"ML" <M...@no.mail>
> Kaikki runkotavara kuitenkin siis leimaamatonta.
Rakennusprojekti tapahtui arvatenkin ennen vuotta 2002? Nykyään
leimaamattomasta tehty runko ei pitäisi mennä läpi runkotarkastuksessa.
> Pirkkalassa käy leimaamatonkin, mutta rakennesuunnittelussa leimaamattoman
> puun käyttö tuli huomioida ja rakenne tehdä vahvemmasta tavarasta kuin jos
> olisi käytetty
> leimattua puuta. Asiaa tiedusteltiin rakennustarkastajalta ennen puiden
> sahauttamista.
Outoa. Liekö Pirkkalassa eri laki? Useimmissa kaupungeissa leimaamaton _ei_
käy, joten kannattaa tosiaan kysyä rakennustarkastajalta ennenkuin tekee.
Muuten tulee harvinaisen komeat juhannuskokkotarpeet :-)
T Soukko
> Osaako kukaan kertoa arviota, kuinka paljon keski-suuren omakotikaton
> + autotallin puutavara tulee maksasmaan.
Me otettiin talon ulkolaudoitus omasta metsästä. Talo on Etelä-Suomessa
puut tuli Tampereen pohjoispuolelta. Laudoituksena lomalaudoitus, joten
tehtiin vain kahdenlaista lautaa. Taisi olla 125*22 ja räystäiden alle
100*22.
Pari vuotta sitten sahaus maksoi vähän alle 3000 markkaa, kuljetus noin
2000 mk.
Laudat loppuivat kuitenkin kesken ja noin 1/3 seinään piti puutavara
ostaa lähikaupasta. Nuo laudat tuli kuljetuksineen maksamaan vähän
enemmän kuin edellisten sahaus (yli 550 euroa).
Eli ainakin meillä kannatti...
Toisaalta jos olisi kaupasta ostanut valmiiksi pohjamaalattuja ja tehnyt
seinät pontatusta laudasta, olisi voinut päästä vähän helpommalla.
t.Tero
otto
"Läpihullukirvesmies" <Reino.F...@asuntomurkinat.fi> kirjoitti viestissä
news:EWi8c.280$TF4...@read3.inet.fi...
tarpeet. Muutama rakentaja kun sattuu samalle suunnalle niin ei tule paljoa
sahaukselle edes kustannuksia. Miksi se lankku muuttuu jostain leimasta.
Läpihullukirvesmies
"otto" <vesa.a...@poista.pp.inet.fi>
> sahaukselle edes kustannuksia. Miksi se lankku muuttuu jostain leimasta.
Kullan arvoiseksi ainakin niille,jotka saa heiluttaa sitä leimasinta :-)
Timo Jokinen
Karkkilaan.
Kaikki runko, väliseinä ja kattotarpeet olivat omasta takaa. Osto
puutavaraan minulla on mennyt vajaa 1000 e, joka sisältää lähinnä
raakalautaa, 2x4 ja 2x8 lankkua, 2x6 kestopuuta, sisäkaton 2x2 koolaukset
sekä julkisivun paneeleita.
Tönö on tällä hetkellä viimeistely vaiheessa, eikä rakennustarkastuksella
tai valvojalla ole ollut minkäänlaisia mutinoita tästä leimaamattoman
puutavaran käytöstä. Liekö syynä sitten kyseisen valvojan/suunnittelijan
tapa käyttää suuria varmuuskertoimia kaikessa.
-Timo
skiman
> sahaamiseen tarvittaisiin erinomaisella saannolla 4.850 euron ja 15 sentin
> arvoiset tukkipuut, joten säästöpotenttiaali on 7.625 euroa ja 10 senttiä
> vähennettynä tietysti sahaus- höyläys- ja kuljetuskustannuksilla, jotka ovat
> yhteensä 3.825 euroa ja 85 senttiä eli säästöpotenttiaali on erinomaisella
> saannolla huimat 3.799 euroa ja 25 senttiä. Se mitä huonolla tai
> keskinkertaisella saannolla jää säästöön, onkin sitten vain kipeä selkä,
> äkäinen akka ja tikkuja sormiin.
Eli on järkevämpää kaataa puut ja myydä ne sahalle. Ja ostaa sitten
sama puutavara sahalta vai?
Jos tuo kertomasi summa pitää paikkaansa, niin ei todellakaan maksa
vaivaa.
Työtä ja aikaa menee niin paljon kaatamisen jälkeen, että parempi
käyttää sekin energia sitten itse talon rakentamiseen. Ostetusta
puutavarasta!
Rauno Kangas
news:9895d5fd.0403...@posting.google.com...
> Eli on järkevämpää kaataa puut ja myydä ne sahalle. Ja ostaa sitten
> sama puutavara sahalta vai?
Vähän siihen suuntaan yritin väittää. Pieneltä alalta kaadetun - vaikka
olisi hyvääkin tukkimetsää - tavaran mitat vaihtelevat sen verran suuresti,
ettei saanto kenttäsahauksessa ole yleensä häävi tai sahausasetusta olisi
koko ajan vaihdettava, jolloin dimenssiovalikoima muuttuisi kirjavaksi.
> Jos tuo kertomasi summa pitää paikkaansa, niin ei todellakaan maksa
> vaivaa.
Yleensä suurin osa kannattavuusväitteistä perustuu "ilmaiseen tukkiin".
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
tl
valmiina odottamaan runko-vaihetta kun alkoi kantautumaan huhuja
leimojen tarpeellisuudesta. Siivottuani kurat hoisuista, soittelen
vastaavalle mestarille, joka otti asiasta selvää. En muista kuinka
kauan hän joutui asiaa tonkimaan, kunnes löytyi rakennus viranomainen,
joka kertoi seuraavaa:
MTK (tai joku vastaava pumppu, joka hoitaa maajussien asioita) on
"runnonut" läpi sellaisen asian, että omasta metsästä otettu
täyskanttinen puutavara kelpaa lujuus luokaltaan OK-talo rakentamiseen
(olisikohan ollut tuo T18).
Osan tavarasta ostin ja vertailin vuosirenkaiden välejä ostetun sekä
oman puutavaran välillä ja kyllä ostetussa näkyi lannoite.
Kannattaako itse tuhjata tavaran kanssa? Kait se riippuu talon koosta,
mutta jos meinaa itse tehdä paljon, niin kyllä siitä jotain säästää.
Meillä sahattiin liki pitäen 400 tukkia ja silti rajumpi tavara (2x8")
ostettiin sekä kaikki paneeli tavara. Omasta saatiin runkopuut,
koolaus tavarat sekä 2km julkisivu paneelia. Työtä siinä on aivan
...tanasti, mutta väitän omalla kohdallani tienanneen hyvän ansion
(rutkasti kuntoa kroppaan). Puroista ne joetkin muodostuu!
Teemu
3-5m tukkeja.Niiden sahaus+kuljetus kustansi 380e ja omaa työtä.Näistä
puista on tehty autotalli ulkoapäin valmiiksi(panelit höyläytin h.70penniä
metri).100 metriä piti ostaa lisää ulkoverhoilupanelia joka maksoi 100e.
Lisää pitää vielä ostaa sisähommiin.Ei olisi tuolla 380e eurolla talli
noussut kovin korkealle ja vaikka olisin rungot myynyt niin samalla rahalla
ei olisi runkovarkkejä saanut eli jos ei pelkää ruumillista työtä niin kyllä
pitäisi jäädä reilusti säästöä jos puut saa omasta takaa.
-Teemu-
Läpihullukirvesmies
"tl" <lass...@jippii.fi>
> koolaus tavarat sekä 2km julkisivu paneelia. Työtä siinä on aivan
> ...tanasti, mutta väitän omalla kohdallani tienanneen hyvän ansion
> (rutkasti kuntoa kroppaan). Puroista ne joetkin muodostuu!
Ainakin jos on työtön ja rupeaa taloa rakentamaan, niin tuo on varmasti hyvä
tapa. Säästöihin voinee laskea myös sen ostamatta jääneen kuntosalikortin?
:-)
Rauno Kangas
news:d10d72dd.04032...@posting.google.com...
> MTK (tai joku vastaava pumppu, joka hoitaa maajussien asioita) on
> "runnonut" läpi sellaisen asian, että omasta metsästä otettu
> täyskanttinen puutavara kelpaa lujuus luokaltaan OK-talo rakentamiseen
> (olisikohan ollut tuo T18).
Olen kuullut ja itsekin aika-ajoin soveltanut tuota T18-sääntöä, mutten
löydä mistään sitä kirjoitettuna normina tai vastaavantasoisena määräyksenä.
Jos sattumalta tiedätte yhtään tarkemmin, mistä tuollaista sääntöä voisi
hakea (vaikkapa tuon lausunnon antaneen rakennusvalvontaviranomaisen nimi),
niin kaivelisin asiaa mielelläni lisää.
tl
> "tl" <lass...@jippii.fi> kirjoitti viestissä
> news:d10d72dd.04032...@posting.google.com...
> > MTK (tai joku vastaava pumppu, joka hoitaa maajussien asioita) on
> > "runnonut" läpi sellaisen asian, että omasta metsästä otettu
> > täyskanttinen puutavara kelpaa lujuus luokaltaan OK-talo rakentamiseen
> > (olisikohan ollut tuo T18).
>
> Olen kuullut ja itsekin aika-ajoin soveltanut tuota T18-sääntöä, mutten
> löydä mistään sitä kirjoitettuna normina tai vastaavantasoisena määräyksenä.
> Jos sattumalta tiedätte yhtään tarkemmin, mistä tuollaista sääntöä voisi
> hakea (vaikkapa tuon lausunnon antaneen rakennusvalvontaviranomaisen nimi),
> niin kaivelisin asiaa mielelläni lisää.
Kaarinasta lähdettiin liikkeelle, sitten Turun rakennus viranomaisia
aikansa pommitettuaan, niin sieltä löyty kaveri, joka asiasta kertoi.
Vastaava ei muistanut enää nimeä, ketä lausunnon antoi.
Ville Keränen
> "runnonut" läpi sellaisen asian, että omasta metsästä otettu
> täyskanttinen puutavara kelpaa lujuus luokaltaan OK-talo rakentamiseen
Onpas ihmeellinen lausunto.
Todennäköisesti se ei ole ihan noin. Luulisin, että rakennusvalvonta on vain
hyväksynyt itsesahatun puutavaran lujuusluokkaan T18.
Itse tulkitsisin tuon niin myöskin, sillä jos puu on amatöörinkin silmin
ehjä, niin on sen lujuusluokka ainakin tuo T18.
Se mitä tuolla puutavaralla sitten saa tehdä on jokatapauksessa aina
osattava perustella (=laskea). Rakennusvalvonnan tiukkuudesta riippuen voi
käytettäviä palikoita joutua laskemaan vaikka kuinka.
Itse testaan Espoon rakennusvalvontaa ensi viikolla. Puurakenteista on
laskettu kaikki palkit ja pari ikkunan viereistä pilaria.
--
Ville
Rauno Kangas
news:ls_8c.277$G57...@read3.inet.fi...
> Todennäköisesti se ei ole ihan noin. Luulisin, että rakennusvalvonta on
vain
> hyväksynyt itsesahatun puutavaran lujuusluokkaan T18.
Normi on ihan selvä tältä osin. Vain lujuusluokiteltu ja leimattu tavara on
rakennesahatavaraa - siis missään lujuusluokassa. Ei edes Suomen
eduskunnalla saati sitten rakennusvalvontaviranomaisella ole asemansa suomaa
valtuutusta hyväksyä jotain leimaamatonta tavaraa - vaikka olisi miten hyvää
tahansa - edes T18-tavaraksi. Lujuuslajittelijalla tulee olla voimassa oleva
lajittelulupa ja jokaisessa lujuusluokkaleimassa tulee olla sen luvan
numero, jotta tavara olisi rakennesahatavaraa.
Normin laatija unohti aikoinaan yhden pienen seikan - lajittelulupia ei
silloin ollut, eikä ole vielä nytkään riittävästi, että lajitellun tavaran
saatavuus riittäisi palvelemaan alati laajenevaa tarvetta, niinpä
rakennusvalvontaviranomaiset katsovat runkokatselmuksissa jonnekin muualle
kuin niihin kohtiin, jossa sen leiman tulisi olla (normien mukaan vain
rakennesahatavarasta saa tehdä kantavia rakenteita). Ja sitten se
raadollisempi lisäys: lajiteltu tavara on 10....20% kalliimpaa kuin
lajittelematon, joten kauppaa tehdään ihan tietoisesti lajittelemattomalla
tavaralla. Tilaappa rautakauppiaaltasi kokeeksi T24:ää työmaallesi, niin
yhdeksän toimitusta kymmenestä tulee leimaamattomana tavarana. Ja, jos
soitat reklamaatiota, niin sieltähän kaikkitietävä puukauppias kertoo
kuinka: "90 % sahatuottoisesta kuusesta täyttää T24-vaatimukset, joten sehän
on T24:sta - ainakin pääosin" :-)
Vieppä samaa tavaraa saksaan, niin asiakas jättää puolet talon hinnasta
maksamatta, haastaa sinut oikeuteen ja kynii jo maksetun ensimmäisen
puolikkaankin takaisin.
Mitä tästä opimme: Suomessa rakennetuista omakotitaloista (talopaketit
mukaan lukien) 90 % voitaisiin purattaa pois, jos normeja luettaisiin
pilkulleen - joten unohtakaamme koko juttu ja rakentakaamme edelleen hyviä
taloja - normeista turhia piittaamatta.
Läpihullukirvesmies
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi>
> Mitä tästä opimme: Suomessa rakennetuista omakotitaloista (talopaketit
> mukaan lukien) 90 % voitaisiin purattaa pois, jos normeja luettaisiin
> pilkulleen - joten unohtakaamme koko juttu ja rakentakaamme edelleen hyviä
> taloja - normeista turhia piittaamatta.
Periaatteessa noin voi tehdä, mutta asiassa on vain yksi mutta. Jos
paikkakunnalla sattuu vaikuttamaan pikkutarkka virkamies
rakennustarkastajana, niin periaatteessa leimaamattoman tavaran käyttäminen
runkoaineena antaa hänelle valtuudet pistää koko työmaa seis. Siinä ei
sitten jääkään muuta vaihtoehtoa, kuin polttaa jo tehty runko
juhannuskokkona. Mikäli kyseinen virkamies ei suostu katselemaan muualle ja
hänenhän ei tarvitse virkavirheeseen suostua minkään oikeusasteen mielestä.
Laki on hänen puolellaan, jos hän ei suostu katselemaan muualla ja ei halua
hoitaa virkatehtäväänsä lepsusti.