Itse seurailen tuossa muutaman naapurin kehitelmiä: Uula näköjään
tipahteli 2 vuodessa (väärät pohjat?) tai 10 vuodessa (aurinko), liian
paljon vernissaa sisältänyt Teho imaisi hometta pintaan parin vuoden
sisään (nyt maalattu uudestaan Teholla, KIILTÄVÄ!), nyt seuraan paria
taloa jotka on maalattu mainitsemallani petroolilla parin vuoden
sisään sitten ja arvioin sitten kestävyyttä. Voi hyvin verrata
Öljy-Wintexillä viime keväänä maalattuun naapuritaloon.
En tiedä oman taloni nykyistä maalia enkä maalausaikaa (n. 10
vuotta?), mutta pinta on hyvä, väri huono. Itse varmaan käytän
petroolia ja tod.näk. sekoitan itse - tarttis ulkorakennuskin
maalata, menee paljon maalia. BTW, Hgin maali ja rauta tarjosi
tuota TRK:n tuotetta 115e/9 litraa ja jotain Teknoksen öljymaalia
hintaan 50e/9 litraa.
t. Timo
Siis nimenomaanko tarkoitat Uulan petroliöljymaalia? Itse harkitsin
juuri sitä. Arveletko, että heidän maalissaan on jotain "vikaa"
ja jonkin toisen valmistajan maali on parempaa? Vai onko itse
tehty parempaa, ja miksi olisi?
yst.terv.
--
Markus Vuori | ASCII ribbon campaign ( )
Jyväskylä, Finland | - against HTML email X
mar...@vuoret.net | & vcards / \
> On 27 Aug 2002 00:26:32 +0300, Timo Hyvonen wrote:
> >
> > Paa vaikka TRK-maalien petrooliöljymaalilla. Siitä tulee varmaan ihan
> ...
> > Itse seurailen tuossa muutaman naapurin kehitelmiä: Uula näköjään
> > tipahteli 2 vuodessa (väärät pohjat?) tai 10 vuodessa (aurinko), liian
>
> Siis nimenomaanko tarkoitat Uulan petroliöljymaalia? Itse harkitsin
> juuri sitä. Arveletko, että heidän maalissaan on jotain "vikaa"
> ja jonkin toisen valmistajan maali on parempaa? Vai onko itse
> tehty parempaa, ja miksi olisi?
Niin, näin helposti yhden esimerkin perusteella kolahtaa mielessä koko
firma. En tiedä, mitä maalia noissa oli käytetty, mutta se oli
Uulan tekemää. E.m. tapauksessa maali on kuoriutunut isoina
liuskoina irti (http://www.oranssi.net/tapanila.phtml). Tsekkaanpa
jos sattuisi jossain varastossa olemaan kuvia tuosta viasta.
t. Timo
Heitetään vielä yksi pikkumaalitehtaan tuotteet kehiin, Virtasen maalitehda
Paraisilla.
Ainakin tuttujen 10 vuotta sitten maalaama talo näyttää pitäneen pintansa
erinomaisesti.
Antavat 12 vuoden takuun. Tosin takuuehtojen noudattaminen on monena vuotena
vaikeaa, saa odotella kelejä. Tuossa on kyse siis öljymaalista.
Petrolimaalista olen minäkin kuullut hyviä kommentteja. Peittää, helppo
maalata. Uusimisen helppous kannattaa myös muistaa, lateksi on tuossa
suhteessa huonoimmasta päästä.
Itsellä on talonmaalaus käynnissä ja maalina Tikkurilan Ultra.
Maali on helppo sivellä ja kahdella käsittelykerralla tulee hyvännäköinen
pinta. Pohja on talotehtaalla teollisesti pohjamaalattu.
terveisin Pentti
"rtk" <rauno....@mbnet.fi> wrote in message
news:ake5bh$5ne$1...@news1.songnet.fi...
Timo Hyvonen wrote:
> mar...@vuoret.net (Markus Vuori) writes:
>
> > On 27 Aug 2002 00:26:32 +0300, Timo Hyvonen wrote:
> > >
> > > Paa vaikka TRK-maalien petrooliöljymaalilla. Siitä tulee varmaan ihan
> > ...
> > > Itse seurailen tuossa muutaman naapurin kehitelmiä: Uula näköjään
> > > tipahteli 2 vuodessa (väärät pohjat?) tai 10 vuodessa (aurinko), liian
> >
> > Siis nimenomaanko tarkoitat Uulan petroliöljymaalia? Itse harkitsin
> > juuri sitä. Arveletko, että heidän maalissaan on jotain "vikaa"
> > ja jonkin toisen valmistajan maali on parempaa? Vai onko itse
> > tehty parempaa, ja miksi olisi?
>
> Niin, näin helposti yhden esimerkin perusteella kolahtaa mielessä koko
> firma. En tiedä, mitä maalia noissa oli käytetty, mutta se oli
> Uulan tekemää. E.m. tapauksessa maali on kuoriutunut isoina
> liuskoina irti
Maalattu ilmeisesti liian kosteaa puuta? Öljymaali ei tartu kosteaan puuhun
vaan kuoriutuu irti. Samoin on tarkka pohjustuksesta, muutenkin hankala (lue:
vaativa) maalata, kokeilin kerran... Meillä on Vinha kestänyt laudoissa hyvin.
JI
Jaa-a. Minun vuorilautani on pohjamaalattu ties millä jo sahalla. Saapa
nähdä miten siinä petroliöljymaali pysyy. Minulle on kyllä sekä Virtasen,
että Uulan jälleenmyyjät kertoneet petroliöljymaalista, että se, jos
mikä on oikein kiva ja helppo sivellä.
Vinhan kestämistä en epäile, koska en asiasta mitään tiedä. Mutta empä ole
vielä semmmoisesta maalipinnasta kuullut, jota ei tarvitsisi uusia. Siksi
kestävyyttäkin tärkeämpi on se, miten suuritöinen on se seuraava
maalauskerta. Kuulemma vanhat lateksimaalit on inhottavimpia poistaa uuden
maalin alta. Miten lie Vinhan ("akrylaattimaali"?) laita?
Titaanivalkoinen on muuten tuolla ainakin aika kallista
(n. 10e/kg). Saakos sitä jostain halvemmalla?
t. Timo
Kun ne pysyy kiinni niin hyvin?
Onpas huonoa maalia kun ei edes lähde irti ;-)
t.Tero
Simmottis
--
\\
c"_3 - Sokkeli -
Vinkkinä muille: ulkorakennukset olen vetänyt punamultamaalilla, siis ihan
oikealla, tekee mm. Uula ja ruotsissa joku.
Tulee nätti pinta, helppo huoltomaalata tarvittaessa, eikä tartu väriä
näistä tarkalla valvotulla prosessilla tehdyillä
(aidoilla)punamultamaaleilla (markkinoillahan on vaikka mitä "punamaaleja",
älä erehdy!!).
t. Seppo
"Markus Vuori" <mar...@vuoret.net> kirjoitti viestissä
news:slrnamnmpc...@mountain.humppa.jyu.fi...
Minä olen aika monestakin lähteestä kuullut, että Vinha on lähes ainoa
kunnollinen vesiohenteinen maali.
Itse maalasin taloni & tallini Teholla. Muuten ihan hyvä, mutta
työvälineiden putsaus ei ole kivaa. Itse asiassa säilytin pensselit
maalissa ja lopuksi heitin pois.
--
Toni
Onhan se kieltämättä ikävä pestä työvälineitä tinnerillä, mutta kyllä muuten
olen mieltynyt öljymaaleihin.
t Seppo
Niin, nykyajan virallinen totuushan on, että lateksi irtoaa levyinä,
mikä on hemmetin rumaa, kun taas öljymaali irtoaa hileinä, mikä on
kaunista ajan patinaa. Minusta kulahtanut öljymaali on ihan samalla
lailla kälysen näköistä kuin kulahtanut lateksi.
Uudelleenmaalausohjeissa sanotaan, että öljymaalista kaavitaan irti vain
se, mikä helposti lähtee. Lateksi taas pitää kaapia lämmittimen kanssa
kokonaan, vaikka se olisi kuinka hyvin kiinni. Missä tämän homman järki
on? Miksei lateksista voi poistaa vain niitä irronneita levyjä, hioa
reunat sileiksi, ja maalata päälle?
Nykyajana taloissa jätetään paneloinnin taakse ilmarako, jolloin paneli
kuivuu taaksepäin. Pinnan kosteudenläpäisyllä ei näin ollen ole
(teoriassa) mitään merkitystä. Eikös itse asiassa ole parempi, että
lateksi tekee puun pinnasta vesitiiviin? Sadevesi imeytyy verhoukseen
huonosti ja kuivuu hyvin taaksepäin. Lateksi ei homehdu, niinkuin väärin
tehdyt öljymaalit, joissa on huonolaatuista vernissaa tai
kylmäpuristettua pellavaöljyä
Lateksin huono kaiku juontanee taloista, joihin lateksi ei sovellu, eli
taloista joiden paneloinnissa ei ole tuuletusrakoa. Onko joku nähnyt
pilalle menneen lateksimaalauksen talossa, jossa paneloinnin takana on
tuuletusrako?
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Minä en, mutta olen nähnyt vieläkin kohtalaisen hyvän lateksimaalipinnan
20 vuotta sitten alennusmyyntimaaleilla maalatussa kesämökissä, josta
tuo tuuletusrako löytyy. Lateksia aion omaan talooni laittaa, mutta
taitaa kyllä jäädä maalaus ensi kesään.
t.Tero
Seppo wrote:
> Joo, toivottavasti....
> Empä osaa sanoa, onko tuo hyvää vai huonoa, aika vain sen vissiin näyttää.
> Voihan olla, että tuo Visakaan ei pysy, varsinkaan auringonpaahteen
> puolella.
> Ainoa tuosta Vinhasta negatiivinen asia minkä tiedän on tuo ruma pinta.
> Onneksi tuo kuisti on niin korkea, ettei näe ihan läheltä..
> Se kun on juuri sellainen, kuin savivelliä olisi levitetty, kun ei se ime
> yhtään pintaan.
> Tuo on varmaan juuri vesiliukoisten ominaisuus. Ölymaaleissa sen sijaan
> (kuten Visa) maali imeytyy puuhun ja jättää puun pinnan muodot näkyviin
> (syyt).
> Ai niin, pitäs mainita, siis hirsirunkoon ja höylättyyn puuhun, tuskin se
> raakalaudassa mikään etu on.
Joo, höylättyyn puuhun liuotinohenteinen kyllä uppoaa ohuempana paremmin ja
lienee parempi valinta, mutta voi sitä vesipohjaistakin maalia ohentaa ainakin
ensimmäisellä kerralla. Yleensä nuo "lateksit" ovat suoraan pöntöstä otettuina
aivan liian paksuja, itse ohennan ne aina vedellä. Maalin eräs tärkeä tarkoitus
on suojata puupintaa auringolta, ja siihen taas ei liian ohut pinta pysty, joten
ihan ohut kerros on lähinnä vain väritys, ei suoja (katsokaa vanhoja, ruskeita
"puunsuojilla" väritettyjä esim. autotallinovia, jotka ovat olleet auringon
paisteessa). Keittomaalikaan ei anna suojaa auringolta, sehän on todella ohutta.
Petroliöljymaali on vain valopetrolilla ohennettua öljy (vernissa-) maalia,
keksittiin muuten pula-aikana kun vernissa oli kortilla. "Täyttä" öljymaalia
ohuempana tietysti helpompi maalata ja imeytyvämpi.
JI
Seppo wrote:
> (aidoilla)punamultamaaleilla (markkinoillahan on vaikka mitä "punamaaleja",
> älä erehdy!!).
Tiedätkö mikä näissä halvoissa pellavaöljypohjaisissa hengittävissä
ulkorakennuspunamaaleissa on huonompaa kuin kalliimmissa maaleissa, kuten esim.
aidossa punamultamaalissa.. Itse olen yrittänyt kysyä asiaa mm. Teknokselta ja
maalikaupoista. En ole saanut kunnon vastauksia, vaan epämääräisiä "se ei ole
yhtä laadukasta kuin kalliimmat maalit". Kukaan ei ole kertonut miten huonompi
laatu käytännössä näkyy.
Ole myös kysynyt onko hirvittävä rikos maalata talo tuolla ulkorakennusmaalilla,
ja Teknoksen antama vastaus oli, että voihan silla talonkin maalata mutta ei se
ole yhtä hyvä kuin varsinaiset talomaalit. Ja edelleenkään en tiedä miksi ei ole
:-) Ja ulkorakennushan se talokin on :-)
Erään vastauksen mukaan tuon päälle ei sitten voi maalata muilla kuin
vastaavilla maaleilla, mutta ei se mielestäni tee vielä siitä huonompaa, koska
eihän punamullan päällekään voi vetää mitä vaan maalia, vai?
Joten jos tiedät mikä niissä punamaaleissa on vikana kun noin varoittelet, niin
kertoisitko mullekin.
JukkaK
> Joten jos tiedät mikä niissä punamaaleissa on vikana kun noin varoittelet, niin
> kertoisitko mullekin.
Seppo varmaan tarkoitti muovimaaleja joiden myyntinimenä on "perinteinen
punamaali" tms. Ainoa yhtymäkohta perinteisiin tai punamultaan näissä
lienee yritys saada ulkolateksiin sama värisävy kuin punamullassa.
Vaikka lateksillakin saa haluetessaan maalata niin näissä
"punamaaleissa" on vikana se, että ostaja voi luulla ostavansa muuta
kuin lateksia.
PekkaL
Sillä mainitsin siitä aidosta punamullasta, kun täällä maalla on paljon
hyvinkin vanhoja (talous)rakennuksia,
mitkä on aikanaan maalattu punamullalla, ja kuluneenakin "istuvat" nätisti
maisemaan. Jos rakenne on
oikein tehty (ja tarpeeksi korkealla maasta), ei ne mihinkään lahoa, vaikka
aina välillä sadevesi piiskaisi seinän märäksi, tuollainen "maali"
päästää sen heti kuivumaan.
Itse olen maalannut punamullalla tällaisia vaatimattomia itsetehtyjä
rakennuksia kuten, pumppukaivo, huussi, ulkovarasto.
Eikä _tietenkään_ mitään räikeitä valkoisia vuorilautoja....
Kattohuovankin olen naputellut kiinni reunoilta huopanauloilla (ei siis
mitään reunapeltejä)
Näyttävät kovinkin vanhoilta :-) ja eivät "tökkää" silmään.
Emmä nyt taloa sillä maalaisi, mutta kivan näköinen se on tuollaisissa
talousrakennuksissa. Eikä sitä höyläpintaan voi vetääkään.
Ja ei tuoreeseen lautaan, 2-3 vuotta ensin ilman mitään, että puu vähän
nukkaantuu
t. Seppo
"JukkaK" <jk...@pcuf.fi> kirjoitti viestissä
news:3D6CCBBC...@pcuf.fi...
> Seppo varmaan tarkoitti muovimaaleja joiden myyntinimenä on "perinteinen
> punamaali" tms. Ainoa yhtymäkohta perinteisiin tai punamultaan näissä
> lienee yritys saada ulkolateksiin sama värisävy kuin punamullassa.
> Vaikka lateksillakin saa haluetessaan maalata niin näissä
> "punamaaleissa" on vikana se, että ostaja voi luulla ostavansa muuta
> kuin lateksia.
Ja vielä rautalangasta, Aito punamulta sopii erinomaisesti vanhoihin
taloihin, joissa ei ole paneloinnin takana rakoa. Taloissa on yleensä
höyrynsulkuna paperi, joten sisäilmasta poistuva kosteus tihkuu seinien
sisään, josta sen on päästävä poistumaan "maalin" läpi ulos. Sama koskee
hirsitaloja.
Punamaalilla sun muilla humbuukimaaleilla saa "hengittävä"-seinäisen
talon seinärakenteet kosteiksi ja homeeseen, eikä se maali pysy kiinni.
Vaikka purkissa miten sanotaan että sitä voi vetää punamullan päälle.
Kaupan Punamaali ei ole lähelläkään punamultaa, se on lähempänä lateksia.
Punamaaleilla voi maalata ainoastaan tuuletusraollisia seinärakenteita.
Jostain syystä niitä vaan markkinoidaan (ja käytetään?) vääriin
kohteisiin, eli vanhoihin tuuletusraottomiin seiniin.
Pete
PS. Jutussa on stereotypistuksia. Markkinoilla voi olla myös
puna-alkuisia maaleja, joita voi käyttää punamullan tapaan, mutta
etiketti pitää lukea tarkkaan. Ne maalit minkä purkkeja minä olen
tavaillut ovat olleet latekseja.
Petri Kärhä wrote:
> PS. Jutussa on stereotypistuksia. Markkinoilla voi olla myös
> puna-alkuisia maaleja, joita voi käyttää punamullan tapaan, mutta
> etiketti pitää lukea tarkkaan. Ne maalit minkä purkkeja minä olen
> tavaillut ovat olleet latekseja.
No mihinkäs joukkoon tämä tuoteseloste menee:
--------------------------------------------------
MAALITYYPPI: Pellavaöljypohjainen, vesiohenteinen punamaali. Väripigmentteinä
on säänkestäviä rautaoksideja.
KÄYTTÖ: Maalaamattomien sahalautapintojen ja karkeiden hirsipintojen sekä
aiemmin punamultamaalilla maalattujen pintojen ulkomaalaukseen. Ei sovellu
höylättyjen tai muilla maalityypeillä maalattujen pintojen käsittelyyn.
Säänkestävä ja edullinen maali talousrakennusten kuten aittojen, navettojen,
vajojen ja latojen maalaukseen
--------------------------------------------------
JukkaK
Ainakin maalarimestari Kalevi Järvinen luettelee näitä kirjassaan
"Puurakennusten ulkomaalaus" muovimaalit-luvussa. Tilkka pellavaöljyä ei
tee maalista öljymaalia, vain hämmentää taas ostajakuntaa.
Pekka
Aidon punamullan ja punamaalina myytävän lateksin erot ovat ne, että:
- aito punamulta kuluu pois seinästä jauheena vuosikymmenien kuluessa
- lateksi irtoaa levynä tai riekalaina, jos irtoaa
- aidon punamullan päällemaalaus vaatii pohjatöiksi hämähäkinverkkojen
ym. irtoroskan harjaamisen pois
- lateksin päällemaalaus vaatii kaiken vähänkin irti olevan maalin
raappaamista pois seinästä. Esimerkiksi hirsipinnan kyseessä ollessa
on lienee helpomi polttaa koko talo...
Jorma
Simmottis
--
\\
c"_3 - Sokkeli -
""
"Jorma Heimonen" <Jorma.H...@KONE.com> kirjoitti viestissä
news:GSib9.35$7%2.2...@read2.inet.fi...
Onko tähän asiaan kenelläkään mitään näkemystä? Jos sattuu niin surkeasti,
että vuorilaudat on sahalla maalattu jollain muovisopalla, tarttuuko
petroliöljymaali siihen?
yst.terv.
MarkusV
Purin juuri pihalta lateksilla maalatun autokatoksen ja mieluummin olisin
ulkovuorilaudoilla lämmittänyt saunaa kuin vienyt ne kaatopaikalle. Uusi talli on
valmistumaisillaan ja ensi kesänä aion vetää Uula tms. -keittomaalin pintaan.
Aiemmin mainittujen etujen lisäksi myös tämä ekologisuus näkökohta ja maalaustyön
helppous kannattaa ottaa huomioon: yksi käsittelykerta riittää ilman
pohjustuksia.
Varmuudeksi tosin sivelen homeenestoa pintaan ennen syksyä koska pintamaalaus
tehdään tosiaan vasta ensi kesänä mutta tämä olisi tehtävä myös nykymaalien
tapauksessa.
Nykymaalit kun vaatii pohjusteen ja väh. 2 maalauskertaa. Näin saadaan tietty
enemmän mömmöjä myytyä kuluttajille.
-Tuomas
Simmottis
--
\\
c"_3 - Sokkeli -
""
> helppous kannattaa ottaa huomioon: yksi käsittelykerta riittää ilman
Tuomas matila wrote:
> Joo, mutta kun lateksilla maalattua ei saa polttaa - tulee myrkkykaasuja.
> Purin juuri pihalta lateksilla maalatun autokatoksen ja mieluummin olisin
> ulkovuorilaudoilla lämmittänyt saunaa kuin vienyt ne kaatopaikalle. Uusi talli on
Niin siis lateksihan on muovia. Luin joskus VTT:n tutkimuksen takkojen
polttamisesta ja siinä sanottiin, että esim. talousjätteen
muovipakkauksia voi ihan huoletta polttaa takassa. Niistä tulee
poltettaessa vettä ja hiilidioksidia, hiilivetyketjuja kun ovat. Eli
miksei lateksia saisi polttaa? Onko se lateksimuovi jotenkin
myrkyllistä, esim. kloorattua tai jotain?
Pete
Petri Kärhä wrote:
Tähän vaadittaisiin enemmän kemian tuntemusta kuin minun päässä on. Siksipä kysyin
asiaa Pirkanmaan Jätehuollosta ja uskoin heitä mukisematta.
Kyllähän joissain pakkauksissa tosiaan lukee että ne voi hävittää polttamalla - en
kuitenkaan lähtisi esim. vanhoja ämpäreitä polttamaan vaikka ne muovia onkin. Purkkiin
jäänyt lateksi ainakin on ongelmajätettä enkä usko sen siitä kummenevan vaikka seinään
sivelisikin.
Eli, en tiedä varmasti asian laitaa :)
-Tuomas
Lateksi on kumintapaista ainetta, alunperin luonnontuote, jota nyt
valmistetaan keinotekoisesti. Tuskin kovin pahaa myrkkyä poltettuna. Vanhat
maalit taas voi sisältää lyijyvalkoista ja muita metalliyhdisteitä, jotka on
pahoja myrkkyjä. Nimenomaan vanhat hyväkuntoiset öljymaalit on
epäilyttävimpiä tässä mielessä, vanhoja ikkunapokia ei ainakaan kannata
polttaa pihagrillissä.
Yksi juttu näihin keittomaalin kestävyysihmettelyihin. Keittomaalin
päätarkoituksena on antaa väriä, se estää ultravioletin valon vaikutusta ja
rautasulfidi toimii sienimyrkkynä. Vanhemmiten lähinnä vain tuo pigmentti
vaikuttaa puun kestoon pysäyttämällä auringonvaloa. Vanhat rakennukset on
kuitenkin tehty paksusta ja hitaammin kasvaneesta puusta, siis ihan maalista
riippumatta ne kestävät paremmin kuin useimmat nykyiset rakennukset.
Paksu lauta kestää satelta suojattuna sata vuotta ilman maaliakin, aurinko
vain syö pintaa hiljalleen. Ohut hötöpuulauta on päreinä auringon puolella
parissa vuodessa, maalaa sen sitten millä tahansa. Puun ja maalin pahin
vihollinen normaalitapauksessa on aurinko ja lämpötilan vaihtelut, ei vesi
tai laho. Normaalitapauksessa puu on siis räystään alla ja suurinmman osan
aikaa kuiva.
Näyttäisi värillinen kyllästyskäsittelykin (Valtti?) olevan kohtuuhyvä,
naapuristossa on räystäätön yli 30 vuotta vanha talo melko hyvässä kunnossa.
Huoltokäsittelyjä on varmaan tehty muutamankin kerran. Kipristelee ja
vääntyilee vain vähän:-) Jotain 15-20 mm paneelia täysin ilman räystästä,
eli ihan hyvä saavutus.
Oman talon lisäeristys+uusi verhoilu tehtiin kuulemma edellisen asukkaan
toimesta pari vuotta lateksilla maalauksen jälkeen. Kuulemma säästösyistä,
uusintamaalaus olisi tullut kalliimmaksi kuin verhoilun vaihto.
(rintamamiestalo, ei tuuletusrakoja, alunperin öljymaali lateksin alla.
Loput varmaan arvaakin:-). Nyt on joku "öljymaali" pinnassa.
Jouni
Muovikin on aika yleisnimitys, niitä riittää ziljoonaan lähtöön. Osaa muoveista voi
tietyllä ehdoilla polttaa, monia taas ei (PVC ym.). Maaleista ei tiedä, itse en
polttaisi maalattuja tai millään kyllästettyjä lautoja (tai myöskään
lastulevyjä/vaneria!). Poltettaessa tuontemattomia aineita voi syntyä kovankin luokan
myrkkyjä, jotka tehokkaasti leviävät lähialueelle.
JI
Pekka wrote:
> Ainakin maalarimestari Kalevi Järvinen luettelee näitä kirjassaan
> "Puurakennusten ulkomaalaus" muovimaalit-luvussa. Tilkka pellavaöljyä ei
> tee maalista öljymaalia, vain hämmentää taas ostajakuntaa.
Näistä muovipunamaaleista varoittelee myös Panu Kaila. Siispä otin ja soitin tänään
Teknoksen tekniseen neuvontaa, josta kerrottiin että näissä pellavaöljypohjaisissa
maaleissa ei ole muovia kuin enintään ämpärissä, mutta löytyy myös dispersio
punamaaleja, joita kuulemma maailmalla myös muovimaaleiksi kutsutaan. Tuossa
dispersiopunamaalin tuoteselosteessa näkyi olevan termi pellavaöljypitoinen, joten
näissä lienee se tilkka sitä pellavaöljyä. Muutenkin tuoteselosteesta käy selvästi
ilmi maalin erilainen luonne ja käyttökohteet.
Taidan kuitenkin uskoa ennemmin valmistajan teknistä neuvontaa kuin yleistäviä
maalarimestareita., vai?
JukkaK
>
> Niin siis lateksihan on muovia. Luin joskus VTT:n tutkimuksen takkojen
> polttamisesta ja siinä sanottiin, että esim. talousjätteen
> muovipakkauksia voi ihan huoletta polttaa takassa. Niistä tulee
> poltettaessa vettä ja hiilidioksidia, hiilivetyketjuja kun ovat. Eli
> miksei lateksia saisi polttaa? Onko se lateksimuovi jotenkin
> myrkyllistä, esim. kloorattua tai jotain?
>
> Pete
Muovien polttamista kun joskus selvittelin niin kirjoitin itselleni
muistilapuksi seuraavia tietoja:
------------------------
Muovinpolttomerkki. Suomen muoviteollisuusliiton merkki on painettu
eräisiin muovituotteisiin, mm. muovikasseihin, osoittamaan, että pakkaus
voidaan hävittää polttamalla. Muovin poltossa on kuitenkin oltava
tarkkana, jotta poltto ei aiheuta haitallisia päästöjä. Vain puhdasta
muovia tulisi polttaa ja pieniä määriä kerrallaan puun joukossa. **PVC-
muovia ja 07-ryhmän muoveja ei saa polttaa.**
Muovilaatujen tunnistamiseksi ja lajittelun helpottamiseksi on otettu
käyttöön muovien merkintätunnukset. Kierrätykseen soveltuvat varsinkin
PE-muovit. PVC:stä pyritään kuluttajapakkauksissa eroon, koska PVC:n
poltossa voi syntyä haitallisia päästöjä.
Eri muovilaatuja käytetään mm. seuraaviin kohteisiin:
- PET: juomapullot
- PE-HD: ämpärit, mehu- ja pesuainepurkit
- PVC: letkut, läpinäkyvät muovipullot, leikkikalut, sähköjohdot,
rakennusmuovit
- PE-LD: pussit, kassit, kelmut
- PP: rasiat, naru
- PS: rasiat, purkit, pikarit, styrox
- 07: ryhmä "muut" tarkoittaa muita muoveja ja sekoitemateriaaleja.
-------------------------
Näistä PVC:n ja 07-ryhmäläiset laitan sekajätteeseen. Talvella poltan
pieniä määriä kovassa kuumuudessa. Valtaosan vien paikalliseen
energiamuovin keräyspisteeseen.
Pieni ristiriita on siinä että esim. makkarapaketissa lukee että voidaan
hävittää polttamalla mutta kuitenkin siinä on 07-tunnus.
jalmari
Olikohan Yhteishyvä -lehdessä ohjeita "uusavuttomille puulämmittäjille".
Siinä kerrottiin, että tuo merkki tai vastaava teksti, tarkoittaa että ko.
muovi voidaan polttaa, esim. polttolaitoksessa energiakäyttöön.
Artikkelissa ei kuitenkaan suositeltu noiden polttamista kotiuuneissa.
Ilkka
Mikset käynyt suoraan Satakunankadulla jossa niiden oma myymälä
sijaitsee. Olen ainakin toistaiseksi saanut sieltä tarvitsemani 20L
astioissa heti. Tietenkin jos tilasit tynnyrillisen (200L) niin sitten
voi joutuakin odottelemaan tai jonkun erikoisvärisävyn...
Petri
Hyvä asia. Täytyy vain tietää mitä "näissä" tarkoittaa. Tiedän että
alehallien punamaali-etiketillä olevien tuotteiden kanssa ei ole yhtä
hyvin.
> mutta löytyy myös dispersio
> punamaaleja, joita kuulemma maailmalla myös muovimaaleiksi kutsutaan. Tuossa
> dispersiopunamaalin tuoteselosteessa näkyi olevan termi pellavaöljypitoinen, joten
> näissä lienee se tilkka sitä pellavaöljyä. Muutenkin tuoteselosteesta käy selvästi
> ilmi maalin erilainen luonne ja käyttökohteet.
>
> Taidan kuitenkin uskoa ennemmin valmistajan teknistä neuvontaa kuin yleistäviä
> maalarimestareita., vai?
Järvisen kirja on mielenkiintoista luettavaa, eikä Järvinen ole
ristiretkellä ketään vastaan. Hyvä kun soitit tekniseen tukeen, on vain
harmi jos aina maalin ostajan on soitettava tekniseen neuvontaan
kysyäkseen tuotteesta varmat tiedot.
Kokonaan toinen luku on vielä sitten se, että saako näillä tuotteilla
yhtä kaunista pintaa kuin ns. perinnemaaleilla. Tämä asia kiinnostaa
varmaan vielä paljon pienempää joukkoa kuin lateksi-vernissa sota.
PekkaL
> Nykymaalit kun vaatii pohjusteen ja väh. 2 maalauskertaa. Näin saadaan tietty
> enemmän mömmöjä myytyä kuluttajille.
Olen juuri maalaamassa taloa Virtasen 4 öljyn maalilla ohjeiden
mukaisesti:
- 1. kerralla puolet pellavaöljyvernissaa ja puolet maalia
- 2. kerralla pelkkää maalia
Siinä kaikki ja hyvin peittää. Maali maksoi muistaakseni 60 euroa/9
litraa sävytettynä ja vernissa 50 euroa/ 10 litraa.
Antavat vielä 12 vuoden takuun ja väittävät, että kestää kaksi kertaa
niin kauan. Saas kattoo ny.
Kalle Ranto
Turku
> Itsellä on talonmaalaus käynnissä ja maalina Tikkurilan Ultra.
>
> Maali on helppo sivellä ja kahdella käsittelykerralla tulee hyvännäköinen
> pinta. Pohja on talotehtaalla teollisesti pohjamaalattu.
Näin minäkin totesin vuonna 1996 kun mökkiäni maalasin Ultralla.
Viime kesänä 2001 eteläpäädystä oli kaikki auringossa olleet pinnat
hilseillet irti.
Tämän kesän loma meni maalinpoistossa. Maali oli todella hankala poistaa
pinnoilta, missä se vielä kiinni oli.
Katsoin nyt Tikkurilan Ultran mainoksia uudelleen. He lupaavat maalin
säilyttävän kiiltonsa, ja senhän se todellakin tekee, vaikka irronneena
lastuna maassa. Talon seinään en sitä (tai vastaavaa) enää mistään hinnasta
laita.
Ja aivan sama oliko maalattu pinta takaa tuulettuva tai ei, tai miten kuiva
pinta oli, tai kauanko maalamatta:
Maali ei kestä auringossa puupinnalla (-kele)!
Uudeksi maaliksi valitsin Petrooliöljymaalin, josta Uulalta tilamaalla sain
vielä samat neljä eri värisävyä, mitä olin aikaisemmin käyttänyt.
Itse maalaus on todella helppoa (kertamaalaus).
Ainoa ero on petrooliöljymaalin vähempi/erilainen kiiltävyys, mitä
kuitenkaan ei huomaa kauempaa katsoessa.
No kestää tai ei, ainakin tulevaisuudessa ei tarvitse ryhtyä moiseen
maalinpoistourakkaan.
Pohjoispäädyssä Ultra on pysynyt vielä seinässä.
Vähän hirvittää, mitä siellä seinän sisällä tapahtuu.
Ehkä ensi kesän lomalla....?
Pekka
nyyss...@hotmail.com
"Pekka hyppäs lehmän selkään, antoi ratsun mennä;
Lehmä heitti Pekan maahan, huusi lennä lennä."
("Pölhö-Pekka" ; Kirsi Kunnas)