"korjattu" rintamamiestalo vm-52
Mika K
[[LONG_STORY_WARNING!]]
Olen selaillut tätä ryhmää mielenkiinnolla hankittuamme viime
vuonna marraskuussa rintamamiestalon vm-52. Talo on perinteinen
puolitoistakerroksinen rapattupintainen talo köllöttämässä omalla
tontillaan ja kyllä, viihdyn hyvin.
Tilanne kuitenkin on se, että siitä on löytynyt piileviä ongelmia,
joiden vuoksi olemme joutuneet harkitsemaan kaupan purkua/hinnan
alennusta. Ostotilanteessa myyjän tilaama kuntotarkastaja
(Sampo-yhtön vakuutustarkastaja) tarkasti talon ja havaittuaan
kohta mainitsemani asiat kertoi, että "kyllä talo on terve ja
turvallinen ostos." Hän havaitsi, että wc:n (joka oli rakennettu
jälkeenpäin entisen eteisen tilalle suoraan ponttilautalattian ja
vesivanerin päälle) lattian laatat suihkun alueella kopisevat irtonaisina
ja kosteusmittarilla havaittiin kohonnutta kosteutta muutaman alimman
seinälaatan pinnalla. Talo oli ollut useita kuukausia käyttämättä
(liekö tarkoituksella vrt. myyjän ammatti myöhemmin) ja kuntotarkastaja
sanoi, että yhden illan tässä pyörii ja homma on sillä selvä. Raporttiin
kirjasi, että suihkun lattian alueen pinnoite on vaihdettava, koska kopisevat
irtonaisina.
OK, aloimme purkamaan ko. laattoja, joiden takaa löytyi kipsilevy,
jossa oli mustia pilkkuja.. soitimme kuntotarkastajan ja myyjän paikalle.
Kumpikin oli sitä mieltä, ettei tuo ole mitään vakavaa, eikä ainakaan
vesivahingon oloista. No jatkoimme purkamista, koska meitä kalvoi
hienoinen epäilys noista lauseista.. Päätimme, että tutkisimme kuitenkin
syvemmältä, mitä wc piti sisällään. Otimme laatat pois, otimme
kipsilevynkin. Tämän jälkeen alta löytyi puruja (purueristeinen talo)
pitelevä paperi, jossa näkyi selvästi veden jättämä jälki, eli
paperi oli joskus kastunut kunnolla. Taas kutsuimme edellämainitut
paikalle ja heidän mielestään se ei vieläkään näyttänyt vesivahingolta.
Kuntotarkastaja tokaisi muistaakseni, että tässähän oli ennen eteinen,
kengistä on varmaan pikkuisen vettä mennyt seiniin ja siksi kastuneet.
Lisäksi ko. raosta näkyi selvä tummentunut raja puruissa samaisen
paperin takana. Kun purimme wc:tä lisää, kävi ilmi, että ko. suihkun
lattiakaivo oli vuotanut koska pohja oli laskeutunut ja korokerenkaan
välistä oli päässyt vesi suoraan puruihin ja pääsi edelleen. Huomattavaa
on, että itse emme käyttäneet suihkua kertaakaan, vaan aloimme heti
korjata sitä.
Lisäksi seinällä olevat käsienpesualtaan hanan liitokset olivat vuotaneet
seinän sisään mustuttaen alaparrua wc:stä. Sieltä sitten lopulta
kärrättiin kolme jätesäkkiä märkiä puruja (jäätyivät kun olivat
pakkasessa) ja vaihdettiin runkorakennetta uuteen. Kaikki ne vanhat
ponttilaudat olivat aivan mustana. Ja tämäkö ei ollut vesivahinko..
Mikä parasta, myyjä on ammattikoulun rakennustekniikan opettaja,
erikoistunut LVI!!, Kosteusmittaus jne.. God Damn. Ja hän oli
viisaudessaan tukenut lattiakaivon pohjan _tiilen_palasella_purujen_päälle_!!
Näinollen purut ovat laskeutuneet ja samalla myös kaivon pohja ja vuoto
tuli. Aikapommi, sanoisinko.. ja erittäin paha sellainen. No, onneksi
kuvasimme koko juhlan videolle ja säästimme lattiakaivon todisteeksi.
Myyjä tästä äskettäin kerrottuamme kommentoi, "mitä todisteita teillä muka
on?" ,vastattuamme, että videokuvaa, joka antaa riittävät näytöt
vahingosta, hän kommentoi "onko teillä muka jokin MÄRKÄ VIDEO!". Näin,
voihan olla, että kuvassa harmaana näkyvät purut ja mustuneet parrut ja
käteenmureneva vaneri lattiakaivon ympäriltä ei näy videolla ;).
Niin, jatkaakseni tarinaa, ko. wc on aulan vieressä ja ilmeisesti putki-
remontin yhteydessä tai jostain muuten ilmestynyt vanha vesivahinko - 10
cm kerros maatuneita ja harmaita puruja, jotka jatkuivat eteisen puolelle
sen verran, ettei niitä käsillä yltänyt kaivamaan. No ei muuta kun eteisen
lattia auki. Sieltä löytyi loppuosa ko. pesäkkeestä. Vaihdoimme kaikki eteisen
juoksut ja lisäsimme painuneen kutteripurun päälle puhallusvillaa
eristeeksi. Siihen sitten koivuponttilattia ja on siisti. Jälkikommenttina
tähän, että myyjä tästä kerrottuamme kommentoi, mitä ne homeet siellä
kuivana haittaavat, eiväthän ne ole märkiä puruja. Ilmoitin hänelle, että
homeitiöillä on kastuttuaan taipumus innostua räjähdysmäisesti elämään ja
kasvamaan saatuaan kosteutta. Edelleen turhaksi remontiksi kommentoi.
Tämäkin lause on mielenkiintoinen ottaen huomioon hänen ammattinsa..
WC:hen tuli kaikkien eristeiden vaihto, uuden lattian rakennus, laatoitus,
lattialämmitys, koneellinen ilmastointi vastaisuuden varalle.
No tämä remontti vei tietysti rahaa ja aikaa melkolailla ja
ilmoittelimme asiasta kiinteistövälittäjälle, ja hän sanoi, että
voimme reklamoida ko. asiasta. Emme siinä paikalla kuitenkaan lähteneet
reklamoimaan muiden kiireidemme vuoksi, vaan jatkoimme evakossa
asumista ja remontoimista. Eräänä kauniina sadepäivänä yläkerran
makuuhuone lojautti vedet läpi jokaisesta panelinkolosta ja naulan
reiästä. Ko. huone oli paneloitu viimeisimmäksi ja oli kuntotarkastajan
mukaan parasta osaa talossa. Vettä tuli koko viistokaton matkalta mutta
ei aivan seinän vierestä. Seuraavaksi avattaneen seinä ko. kohdasta, jotta
nähdään ovatko seinän purueristeet kastuneet.
Syy vuotoon oli se, että wc:n ilmastointiputki oli muutama vuosi sitten
uusitun katon vaihdon yhteydessä jätetty täysin ilman kaulusta ja pellin
alle oli jätetty vanha huopakate. Lisäksi savupiippu osoittautui niin
huonokuntoiseksi, että nojaamalla räjäyttäisi piipun kahtia pienempikin
mies. Vettä siis voi tulla myös hormin kautta.
Lisäksi palotarkastaja käytyään laittoi saunan ja takkahuoneen uunin
lämmityskieltoon, koska taloon oli rakennettu palomuurin päälle
panelointi. Lisäksi yläkerrassa haisee kuntotarkastajan mukaan märkä
rakenne. Koko kesän on tuoksunut.. talvella hajua ei ole. Heti kun ilmat
lämpenee, niin sitten haisee.
Tarina jatkuisi vielä 10 sivua, mutta pointtina se, että eikös tässä ole
jo selvät merkit ja oikeutus kunnon hinnanalennukselle tai kaupan
purkamiselle? Myyjä otettuani yhteyttä ilmoitti ettei "hän ole missään
vastuusta mistään piilevistä vioista ja että oikeudessa tavataan.." ;)
Mielenkiintoinen asenne. Ei keskustelua.
Nyt ottelen ilmeisesti yhteyttä kauppakamarin tavarantarkastajaan ja
katson mitä hän on asiasta mieltä. Maksavat kuulemma vallan suolaisesti,
mutta sen arvion on todettu olevan oikeuskelpoinen. Itse olemme kyllä
sovinnon puolella, ei oikein innostaisi lähteä oikeuteen rahastettavaksi.
Mutta myyjä sen sijaan ei lämpene idealle lainkaan. Tavoite olisi saada
hintaa alennettua remonttien verran, jotta tekemämme suuri työ ei valuisi
hukkaan puoli-ilmaiseksi ihmiselle, joka ei sitä arvosta.
Pitkän tarinan loppuun jaksaneille pyyntö/kysymys.
Mitä kannattaisi tehdä? Vastaavia kokemuksia omaavat heittäkää kommenttia
kuinka kävi? Minkälaisia korvauksia noista voi hakea?
-Mika-
Joppe
hankala tilanne, ei voi muuta sanoa.
Yksi asia on ainakin selvää: kiinteistövälittäjällä
ja kuntokartoittajalla ei ole käytännössä mitään
vastuuta sanomisistaan tai tekemisistään, ellei
korkeintaan oman palkkionsa verran. Ja kun ne palkkiot
on maksanut myyjä, sinulla ei niihin liene mitään
nokan koputtamista. Kuntokartoitus on keskimäärin aivan
hyödytöntä rahastusta muutenkin.
Eli keskustelu ongelmista on sitten täysin ostajan ja
myyjän välinen asia. Kuvauksesi perusteella ainakin näyttää
siltä, että talossa on huomattavasti enemmän puutteita,
kuin ostaessasi sitä itse havaitsit siinä olevan - ja
enemmän puutteita, mitä kuntokartoittaja havaitsi tai raportoi.
Kaiken järjen mukaan jonkinlainen hinnanalennus olisi paikallaan.
Kyseessä ei ole mikään myyjän rankaiseminen, vaan yksinkertaisesti
se, että rakennus oli kaupantekohetkellä huonommassa kunnossa
kuin ostaja ja myyjä olivat luulleet, joten sen arvokin on pienempi.
Jos riita menee oikeuteen, olennaista on se, ovatko vauriot
merkittäviä ja ovatko ne sellaisia vikoja,
jotka ostajan olisi pitänyt pystyä havaitsemaan ostopäätöstä
tehdessään. Eli hinnanalennusta ei todellakaan
tuomita ihan mistä vaan vauriosta, jota ostaja tai kuntokartoittaja
ei ole (tyhmyyttään) huomannut, vaan vaurioiden pitää olla sellaisia,
joita asiantunteva ostaja ei olisi pystynyt mitenkään kohtuudella
havaitsemaan. Jos ostaja taas pystyy jotenkin näyttämään,
että myyjä on tahallaan pimittänyt tietoa, hän on toki vahvoilla.
Kaiken kaikkiaan oikeudenkäynnistä tulee varmasti rankka kokemus
kaikille ja kallis hävinneelle osapuolelle, kumpi se nyt sitten onkaan.
> Niin, jatkaakseni tarinaa, ko. wc on aulan vieressä ja ilmeisesti putki-
> remontin yhteydessä tai jostain muuten ilmestynyt vanha vesivahinko - 10
> cm kerros maatuneita ja harmaita puruja, jotka jatkuivat eteisen puolelle
> sen verran, ettei niitä käsillä yltänyt kaivamaan. No ei muuta kun eteisen
> lattia auki. Sieltä löytyi loppuosa ko. pesäkkeestä. Vaihdoimme kaikki eteisen
> juoksut ja lisäsimme painuneen kutteripurun päälle puhallusvillaa
> eristeeksi. Siihen sitten koivuponttilattia ja on siisti. Jälkikommenttina
> tähän, että myyjä tästä kerrottuamme kommentoi, mitä ne homeet siellä
> kuivana haittaavat, eiväthän ne ole märkiä puruja. Ilmoitin hänelle, että
> homeitiöillä on kastuttuaan taipumus innostua räjähdysmäisesti elämään ja
> kasvamaan saatuaan kosteutta. Edelleen turhaksi remontiksi kommentoi.
> Tämäkin lause on mielenkiintoinen ottaen huomioon hänen ammattinsa..
Tästi voisi kyllä olla hieman eri mieltä. Ei rakenteista nyt sentään
kannata vaihtaa ihan kaikkea joskus kastunutta ja myöhemmin kuivunutta
materiaalia. Esimerkiksi puuta nyt tuskin kannattaa vaihtaa, jos siinä
on jälkiä kastumisesta. Sama pätee puruihin, eivät ne itiöt sieltä
leijaile kimppuun rakenteiden läpi.
> Mitä kannattaisi tehdä? Vastaavia kokemuksia omaavat heittäkää kommenttia
> kuinka kävi? Minkälaisia korvauksia noista voi hakea?
Mulla ei itselläni ole kokemusta korvauksista (vaurioista kylläkin),
mutta kyllähän nyt ehdottomasti kannattaa vaatia myyjältä
hinnanalennusta/remonttikulujen korvaamista (osa niistä, myyjähän
ei ole velvollinen korvaamaan remppaa siltä osin, kun lopputulos
parantaa kämpän tasoa, vrt. lisäeristys ja upouusi lattia). Ja ainakin
uhkailla tosissaan käräjäoikeudella, jos muuten ei vastakaikua tule.
t J
Markku Nevalainen
>
> Emme siinä paikalla kuitenkaan lähteneet
> reklamoimaan muiden kiireidemme vuoksi, vaan jatkoimme evakossa
> asumista ja remontoimista.
Reklamoidahan pitää heti, kirjallisena ja valvoa että asia menee
eteenpäin.
Itse ei myöskään saa alkaa vikoja korjailemaan. Ellei myyjällä
ole ennen sitä ollut mahdollisuutta tutustua tilanteeseen, tai
korjata niitä.
Ulkopuolinen riippumaton taho pitää saada antamaan asiasta lausun-
tonsa ennen korjauksia, jne.
Ellei noin ole tehty, omilla videoilla on oikeudellisesti loppujen
lopuksi melko heikko todistusvoima.
En halua vähätellä ostajan vaivoja. Mutta jos viat lopulta jäävät
edellä lueteltuihin vikoihin, ja tuohon laajuuteen, niin niiden
korjaamisen jälkeen asian, ja oman potutuksen kanssa kuitenkin
pystyy vielä elämään.
> Lisäksi palotarkastaja käytyään laittoi saunan ja takkahuoneen uunin
> lämmityskieltoon, koska taloon oli rakennettu palomuurin päälle
> panelointi.
Tällaiset panelithan saa kuitenkin purettua, jos aikoo takkaa
käytellä.
> Lisäksi yläkerrassa haisee kuntotarkastajan mukaan märkä
> rakenne.
Vesikatto kyllä täytyisi olla vedenpitävä. Jos sekin menee koko-
naan vaihtoon jatkuvien vuotojen takia, niin ehkä silloin voisi
lähteä vaikka käräjillekin saakka. Tuollaisen näkyvän vuotovian
on ollut pakko olla myyjän tiedossa, ja se olisi pitänyt mainita
kauppaa tehdessä.
MNe
Juha H
> kannata vaihtaa ihan kaikkea joskus kastunutta ja myöhemmin kuivunutta
> materiaalia. Esimerkiksi puuta nyt tuskin kannattaa vaihtaa, jos siinä
> on jälkiä kastumisesta. Sama pätee puruihin, eivät ne itiöt sieltä
> leijaile kimppuun rakenteiden läpi.
Purujen vaihdossa ei taida saavuttaa merkittävää hyötyä. Puru ei heti
käy homehtumaan kun se saa kosteutta. Jos on riittävästi ilmaa, se alkaa
lahoamaan & silloin ei tule homeitiöitä. Toisaalta sellaiset paikat
jossa joskus on ollut hometta, mutta nyt ovat olleet pitkään kuivia,
eivät ole ongelma. Sitä ruskeata purua ei kannata tarkoituksella jättää,
mutta enpä uskoisi siitä mitään haittaa kuivana olevan.
Kannattaa katsoa mitä Panu Kailan Talotohtori-kirjassa on. Siellä on
kerrottu jotain homeista ja talojen entisöinnistä.
Juha
Mikko Rasi
> Mitä kannattaisi tehdä? Vastaavia kokemuksia omaavat heittäkää kommenttia
> kuinka kävi? Minkälaisia korvauksia noista voi hakea?
Minusta teidän kannattaisi ottaa yhteyttä oman kuntanne kuluttajaneuvontaan, jos
sitä ette ole vielä tehneet, ja kertoa sinne koko tarinanne. Heillä on juridinen
tieto ja taito kertoa se teille ja vastapuolelle kansankielellä. He toimivat
tarvittaessa sovittelijana ja heidän lakimiehensä kertoo myös (ilmaiseksi) onko
asiaa järkevää viedä käräjäoikeuteen. Koska verorahoistanne ylläpidetään tällaisia
palveluita, niin kannattaa niistä ottaa kaikki irti.
t:Mikko
Mika K
omakohtaisesti.
Mika
Paavali
"Mika K" :
:
: Mitä kannattaisi tehdä? Vastaavia kokemuksia omaavat heittäkää
kommenttia
: kuinka kävi? Minkälaisia korvauksia noista voi hakea?
Itse vastaavassa tilanteessa olleena voin sanoa että jaksamista
tarvitaan. Meillä tilanne meni karkeasti näin.
Asunnon välittänyt henkilö, sellainen yhdenhengen välitystoimisto
sanoi heti itsensä irti koko jutusta, katosi jonnekin ja vaihtoi
myöhemmin yrityksensä nimen. Myyjä suhtautui aivan samoin kuin
sinunkin tapauksessa, joten ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin palkata
juristi hoitamaan asiaa. Omaisuuden hukkaamiskielto päälle ja rahat
jäädytettiin myyjän tilille. Tärkeää on olla nopeasti liikkeellä että
rahat eivät kerkeä häviämään minnekään.
Myyjä tuli oman tavarantarkastajan kanssa vähättelemään ongelmia
talossa. Tarkastaja tokaisi vaan : Se on voi voi. Oli aika lähellä
etten käynyt tyypin iholle.. Noh Rattaat pyöri ja aika kului. Talo
seisoi tyhjänä, mittavan homevaurion takia. Muutama viikko ennen
oikeudenistuntoa myyjä suostui kaupanpurkuun sekä 4 000? vahingon-
yms. korvauksiin. Juttu oli ohi, myyjä tiesi häviävänsä oikeudessa ja
pitkitti asioita ainoastaan sen takia, että me olisimme väsyneet sekä
luopuneet jutusta.
Hauska yksityiskohta oli mm. se, että kun olimme yhteydessä erääseen
hometutkimuksia tekevään yritykseen, sieltä kerrottiin että juurihan
me siihen taloon tehtiin tarkastus?!? Silloin keitti, käytiin
hakemassa kopioi ko. lafkasta, ja tutkimuksen mukaan hometta oli lähes
kaikkialla. Myyjä ei ollut sanojensa mukaan ikinä nähnyt sellaisia
papereita. Terveystarkastajakin laittoi talon asumiskieltoon. Silti
myyjä tavarantarkastajansa kanssa väitti että talo on kunnossa.
Aikaa kului noin 11 kuukautta ja voin kertoa että oli parisuhdekin
melkoisella koetuksella sinä aikana. Oikeusturva korvasi juristin
palkan pienen tappelun jälkeen. Oli kuulemma keskitasoa kovempi
veloitus, olisi pitänyt olla halvempi juristi. Ihan jees olisivat vaan
voineet kertoa aluksi että mikä on keskihinta.
Sami Seppälä
"Mika K" <nos...@mapson.org> kirjoitti
viestissä:pan.2003.09.02....@mapson.org...
!!!!TULI TÄSTÄKIN HIEMAN LIIAN PITKÄ STOORI!!!!
Ikäviä asioita ovat.
Itse olen ilmeisesti ollut aika pitkä pinnainen kun lukee teidän ongelmia.
Me ostettiin rintamamiestalo reilu vuosi sitten. Talossa on niin sanottu
elintaso siipi jossa on keittiö.
Kauppakirjaan laitettiin huomatut viat ja puutteet, näitä oli:
Keittiösiiven sokkeli murtunut, siipi painunut seinän murtumisen johdosta,
keittiösiiven eristys huono, sadevesikourut puuttuu, keittiön lattia
painunut keskeltä(betonilaatta), salaojat puuttuvat jonka johdosta saunan
lattialle tulee ajoittain vettä. Kysessä siis kellarillinen talo.
Myyjänä oli kaverin isä joka oli talossa asunut 32v. Ei siis välittäjiä.
Ei teetetty sen enempää mitään kuntokartoituksia koska luotettiin omaan
arviointi kykyyn.
Kellari sekä keittiön alapuoli joka oli joskus ollut autotallina olivat
lattiasta noin 1.5m korkeuteen täynnä romua ja tarpeetonta. Hieman hintaa
tiputtamalla myyjä sai jättää tavarat sinne ja hoidin itse ne pois.
Tyhjentämisen jälkeen paljastui jo ensimmäinen takaisku, yksi kellarin
betoniseinä oli roudan johdosta tullut n. 15cm keskeltä sisään, kaksi seinää
oli muuten vain halki.
Heti muuttamisen jälkeen alettiin tekemään uusia seiniä keittiön alle. siipi
holvitukien päälle, seinät pois ja uudet tilalle harkoista.
Tallin kattoon laitettiin kaksi 220x220mm HEB palkkia millä oikaistiin myös
painunut keittiön välipohja.
Jossain vaiheessa meinas tulla masennus ja v***tus, mutta ajattelin et kyllä
tää tästä.
Seuraavaksi vuorossa tallin lattia. Hmm...jospa vähän tiputtaisi lattiaa
niin sais korkeutta talliin, tuumasta toimeen. Vanha laatta pois(ei raudan
rautaa) ja lapiolla maata veke.
Tuli vastaan saunalta ja pannuhuoneesta tuleva vanha betoniviemäri,
luonnollisesti aivan murskana ja tukossa.
Vanhat pois ja uusi viemäri tallista salaojaa pitkin läheiseen ojaan.
Tosin ensin joutui käydä paineauto avaamassa tallista talon alle menevän
putken ja kuvausauto sen jälkeen kuvaamaan ja toteamaan että aika huonossa
hapessa on putki myös talon alla.
Itku meinas tulla kun fyrkatkin alkoi olemaan loppu.
Siirrettiin ongelma tulevaan aikaan.
Valettiin talliin uusi lattia ja sekaan lämmitysputket.
Oli kiva korjaa kiesejä viime talvi.
Pakkasten alettua alkoi huolestuttamaan öljypoltin. Se kun ei oikein
meinannut palaa kunnolla(myyjä kertoi vaihtaneensa polttimen "muutama" vuosi
sitten). Huoltomies paikalle joka meinasi kuolla nauruun kun astui
pannuhuoneeseen. Sanoi et poltin on vuodelta
-79!! Itte moottori oli sen mukaan jostain uudemmasta mutta esilämmitys
puuttui, ei pysty säätämään kunnolliseksi kun alkaa olee niin vanhakin.
Ropailin itse poltinta vähän väliä talvella että pärjäisi kevääseen.
Kevät tuli ja lumet alkoi sulamaan, p****le katto vuotaa veden
räystäslautojen välistä sekä porstuan yläpohjaan.
Teetettiin uusi konesauma katto ja ei vuoda enää. Onpahan vieläpä hemmetin
hienokin.
Tänä kesänä tehtiin salaojat lopputalon ympärille ja enää ei kastu saunan
lattia :)
Nyt alkaa olemaan siinä vaiheessa että piha on jotenkuten kunnossa.
Seuraavaksi pitäis alkaa muuraamaan kellariin saunan viereiseen huoneeseen
sisäseinää harkoista koska alkuperäinen betoni sokkeli oli sielläkin halki
ja alkoi tulemaan talven aikaan sisään.
Sen verran soitin asunnon myyjälle tuossa jokin aika sitten ja sanoin että
aika paskan talon myit, mutta voisit edes kellarin muuraus tarpeet maksaa
niin ei tartte alkaa riitelemään.
Ja suostuhan se.
20 000 euroa on saanut menemään reilun vuoden aikana sekä kaiken vapaa-ajan
tähän murjuun, mutta olen kuitenkin onnellinen.
Tässä on hyvä asua ja kersatkin tykkää, eikä ne HYVIN tehdyt remontit ole
ainakaan talon arvoa laskenut
Syksyn alkua kaikille.
T:Sami
Timo Hyvonen
> hankala tilanne, ei voi muuta sanoa.
Jep, pahasti vuotaa
> Kaiken järjen mukaan jonkinlainen hinnanalennus olisi paikallaan.
Paitsi jos hinta oli jo kohdillaan.
Vuoden -52 talo on vuoden -52 talo paitsi jos siihen on tehty
täydellinen perusparannus. Remonttiin käytetystä rahasta muuten ei
tarvitse maksaa varainsiirtoveroa kuten kauppahinnasta - jos siis saat
kauppahintaan alennuksen, hae ihmeessä ne maksamasi verotkin takaisin!
Tylsäähän tuollaisten vikojen etsiminen ja korjaaminen on, mutta
Siperia opettaa. Nykyisin alan itsekin jo pikkuhiljaa osata arvioida
paremmin, miten laaja remontti sitten kerralla kannattaa tehdä kun
kerran aloittaa.
t. Timo (53-vuoden talo :)
Eero
> > Kaiken järjen mukaan jonkinlainen hinnanalennus olisi paikallaan.
>
> Paitsi jos hinta oli jo kohdillaan.
>
> Vuoden -52 talo on vuoden -52 talo paitsi jos siihen on tehty
> täydellinen perusparannus.
Vähän off-topic: Kuvitteleeko ihmiset ihan oikeesti että jos ne ostaa
50-luvulla tehdyn talon niin että siinä ei olisi mitään korjattavaa? Samoin
tuntuu unohtuvan että 50-luvulla tekniikka ja rakentamistavat/määräykset
ovat olleet väähn toisenlaisia kuin nykyään, samoin kuin se miten taloja
käytettiin ja niissä käyttäydyttiin (vedellä lotraaminen, lämmittäminen...).
OK, huijaukset on luku sinänsä, mutta senverran maalaisjärkeä pitäisi olla
omakotitaloon muuttajilla että eivät kuvittele uutta ostavansa. Ja jos
remonttia on tehty ja tekijänä on ollut joku ei-ammattilainen niin eikös se
ole melkein takuuvarmaa että jotain on tehty pieleen?
Melkein sama kuin ostaisi 50-luvun auton ja kuvittelee että sillä vaan
ajelee kuin uudella....
Paavali
"Sami Seppälä"
: Itse olen ilmeisesti ollut aika pitkä pinnainen kun lukee teidän
ongelmia.
:
Pitkäkin pinna katkeaa aika nopeasti jos talo myydään kovalla hinnalla
juuri remontoituna ja huippukuntoisena, ja osoittautuu täydeksi
p*skaksi. =) Huijatuksi tulemisen tunne on aika raastava.
Joppe
> Ja jos
> remonttia on tehty ja tekijänä on ollut joku ei-ammattilainen niin eikös se
> ole melkein takuuvarmaa että jotain on tehty pieleen?
Ei.
Ns. ammattimiehen käyttö ei kyllä todellakaan ole mikään tae
yhtään mistään. Kas kun ihan kuka tahansa voi perustaa yhden
miehen remppafirman ja tehdä remppaa "ammatikseen".
Yleensä itse itselleen korjaavilla on sentään intressi
tehdä homma kunnolla, kun siinä korjattavassa talossa
on asuttavakin.
Kaikkein pahin jälki, mitä olen joutunut itse korjaamaan,
on ollut vakuutusyhtiön palkkaamien ammattilaisten
tekemää. Vai miltä kuulostaa WC:n kosteusvauriokorjaus,
jossa rossipohjasta on poistettu kostuneet eristeet
ja tilalle on jätetty pelkkää ilmaa. Miksiköhän sitten
talvipakkasilla vessa jäätyi pönttöä myöten...
> Melkein sama kuin ostaisi 50-luvun auton ja kuvittelee että sillä vaan
> ajelee kuin uudella....
Oleellista näissä on tietysti se hinta. Jos myyjä myy vanhan
talon "viimeisen päälle peruskorjattuna" viimeisen päälle
peruskorjatun talon hinnalla, minusta kyllä ostaja voi myös
olettaa sen olevan kunnossa ja vaatia remppakuluista
hinnanalennusta. Jos taas talo myydään kymmeniä prosentteja
kunnossa olevan rakennuksen käypää arvoa halvemmalla,
ostajan voi olettaa ymmärtävän, että rakennus ei myöskään
ehkä ole ihan viimeisen päälle.
Näin muuten myös mahdollisessa oikeuskäsittelyssä hintoja
yleensä tulkitaan, eli käräjäoikeus ei ole hinnanalennusautomaatti.
t J
Tapio Lindström
>
> Kaikkein pahin jälki, mitä olen joutunut itse korjaamaan,
> on ollut vakuutusyhtiön palkkaamien ammattilaisten
> tekemää. Vai miltä kuulostaa WC:n kosteusvauriokorjaus,
> jossa rossipohjasta on poistettu kostuneet eristeet
> ja tilalle on jätetty pelkkää ilmaa. Miksiköhän sitten
> talvipakkasilla vessa jäätyi pönttöä myöten...
Mikä vakuutusyhtiö ..?
-- T:
Jukka
seuraavaa:
> Vähän off-topic:
No ei välttämättä...
> Kuvitteleeko ihmiset ihan oikeesti että jos ne ostaa
> 50-luvulla tehdyn talon niin että siinä ei olisi mitään korjattavaa? Samoin
> tuntuu unohtuvan että 50-luvulla tekniikka ja rakentamistavat/määräykset
> ovat olleet väähn toisenlaisia kuin nykyään, samoin kuin se miten taloja
> käytettiin ja niissä käyttäydyttiin (vedellä lotraaminen, lämmittäminen...).
> OK, huijaukset on luku sinänsä, mutta senverran maalaisjärkeä pitäisi olla
> omakotitaloon muuttajilla että eivät kuvittele uutta ostavansa.
En viittaa tämän keskustelun aloittaneeseen tapaukseen, mutta
ainakin julkisuudessa olleita muutamia "riita"kauppoja seuran-
neena tuntuu joillakin ostajilla olevan ajatus, että kun
ostaa talon, ihan minkä ikäisen tahansa, ollaan automaattisesti
oikeutettuja hyvityksiin, jos siinä ilmenee muutaman vuoden
kuluessa jotakin vikaa. Varmasti suurin osa suhtautuu ostetta-
vaan kohteeseen ns. maalaisjärjellä, mutta sekaan mahtuu paljon
silmänsä ajankululta ummistavia.
Kaikki tekniikka vanhenee, 50- ja 60-luvun talojen betoni- ja
valurautaviemärit on yleensä enimmäkseen joko haperoja tai tukossa,
sinkityt vesijohdot ruosteesta tukossa, piippujen ja muiden
läpivientien tiivistykset on N kertaa kitattuja, lämmityskattilat
usein tiensä päässä ja jo laina-ajalla, maanalaiset pietyt teräs-
öljysäiliöt on monesti jo pistesyöpymien rei'ittämiä jne.
Suihkutiloissa ei ole vesieristyksiä (tämä on joillekin todellinen
"yllätys", kun tehdään remppaa ja puretaan vanhat laatat pois), ei
ole routaeristyksiä yms. nykyisin itsestään selviä asioita.
Vanhan talon ostajan pitäisi ymmärtää, että on ostamassa vanhaa,
käytettyä tavaraa, joka alkaa tietyiltä osin olemaan käyttöikänsä
päässä. Talon osalta juuri LVI-tekniikka ja katemateriaalit ovat
yleensä tällaisia osia. Keskuslämmityksen putket ovat lähes
ikuisia, mutta on lähes takuuvarmaa, että jostakin pesuhuoneen
lattian alta löytyy ruosuneita kohtia, jopa vuotoja. 60-luvun
talon pesuhuoneessa kun ei ole vesieristyksiä, on varmaa, että
jostakin on vettä päässyt betonilaattaan ja sen alle. Vesieris-
tyksen puuttuminen on normaalia 60-luvun talossa. 70-luvun
tasakattoinen talo on varmasti saanut jossakin vaiheessa vettä
rakenteisiin ja tummia puruja löytyy, kun hakee.
Käyttötottumuksilla onkin usein paljon merkitystä juuri pesu-
tilojen kohdalla, sillä mummon ja vaarin käytössä pesutilat
on saaneet vettä pari kertaa viikossa ja päässeet kuivumaan
monta päivää siinä välissä, mutta talon ostava nuori lapsiperhe
suihkuttelee joka päivä ja montakin kertaa päivässä. Käytännön
vaatimukset rakenteille muuttuvat näin helposti merkittävästikin
ja se pitäisi ostajallekin olla selvillä - ei aikanaan hyvän
rakennustavan mukaiset ratkaisut välttämättä toimi nykyisessä
käytössä.
> Ja jos
> remonttia on tehty ja tekijänä on ollut joku ei-ammattilainen niin eikös se
> ole melkein takuuvarmaa että jotain on tehty pieleen?
Niin - remontin tekeminen muuttaa tilannetta. Jos vanhaa taloa
remontoidaan, voidaan olettaa, että remontti on suoritettu teko-
ajankohtansa hyvää rakentamistapaa ja määräyksiä noudattaen. Jos
remontoidussa osuudessa havaitaan jotakin sellaista vikaa, mikä
johtuu värin tai huolimattomasti tehdystä remontista, niin toki
ostaja on oikeutettu jonkinlaiseen hyvitykseen. Tämäkin pitää
suhteuttaa aikansa vaatimuksiin ja rakentamistapaan.
Ammattilaisuus ei välttämättä ole mikään tae remontin oikeaoppi-
sesta suorittamisesta, kun silloin kuviossa on mukana usein raha
ja ahneus: halvat materiaalit ja mahdollisimman nopea suoritus,
niin jää paras kate ja päästään nopeasti seuraavaan kohteseen.
Toki ammattilaisissa on vain osa näitä perävalotakuumiehiä.
Myyjän kannalta olisi oikeastaan parempi, ettei mitään isompia
remontteja olisi koskaan tehty. Jos talo on kestänyt ja raken-
teet toimineet 40-50 vuotta, niin ei ne siitä varmaan viidessä
vuodessa hajoa, ellei käyttötottumukset kovin paljon muutu.
Jotenkin pitäisi vaan saada ostaja ymmärtämään tilanne, että
kun hän ottaa talon omien käyttörasitustensa mukaiseen käyttöön,
eivät 50- ja 60-luvun ratkaisut aina ole kestäviä.
> Melkein sama kuin ostaisi 50-luvun auton ja kuvittelee että sillä vaan
> ajelee kuin uudella....
Tämä on hyvä vertaus - tuotahan se on.
--
Jukka
Sami Seppälä
"Jukka" <hukka...@yahoo.com> kirjoitti
viestissä:3f56e004....@news.inet.fi...
Ehkä juuri tuon takia ei pinna ole vielä katkennut talon kanssa, ajanhan
vuoden -64 Fordilla ;)
Sami
Nina
En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, mutta otathan yhteyttä
kuluttaja-asiamieheen.
Omasta kunnasta löytyy kuluttajaneuvoja, joka varmaan osaa neuvoa sinua
asiassa eteenpäin.
Tuntuisi, että oikeus on sinun puolellasi koska myyjähän on aina vastuussa
myymänsä talon piilovioista 5 vuotta kaupanteon jälkeen.
Terveisin
Nina
----------------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------
"Mika K" <nos...@mapson.org> wrote in message
news:pan.2003.09.02....@mapson.org...
Backman
"Nina" <nina.m...@nokia.com> wrote in message
news:ZKC5b.11740$g4.2...@news1.nokia.com...
> Tuntuisi, että oikeus on sinun puolellasi koska myyjähän on aina vastuussa
> myymänsä talon piilovioista 5 vuotta kaupanteon jälkeen.
Mites, periytyykö tuo vastuu? Eli kun (jos) muutan nykykämpästäni uuteen
asuttuani siinä kolme vuotta - eli minua edeltävän omistajan osalta on tuo
vastuu yhä voimassa - niin voinko seuraavan kahden vuoden ajan yhä siirtää
kaiken vastuun edelliselle asukkaalle?
--Backman
MarkoI
*snip* (poistettu paljon hyvää asiaa)
> kuluessa jotakin vikaa. Varmasti suurin osa suhtautuu ostetta-
> vaan kohteeseen ns. maalaisjärjellä, mutta sekaan mahtuu paljon
> silmänsä ajankululta ummistavia.
Yleistä OT mölinää. Ei siis liity viestiketjun aloitukseen.
Simmujen ummistelun lisäksi monia ostajia riivaa muitakin piirteitä.
Avainsanana voisi olla vaikka "uusavuttomuus". Kaupunkilainen (Sorppa
cityläiset) haaveilee paikasta maalla, ostaa (vanhan) talon ja huomaa,
ettei selviäkkään sen huollosta ja pikkuremonteista. Omana talonmiehenään
olo on monelle kova paikka. Vaikka avuttomuus käytännön asioissa (ei erota
vasaraa ruuvarista) olisikin "huippuluokkaa", niin kyllä välittömästi
keksitään sälyttää syy edellisen omistajan harteille. Lakimies on vain
puhelinsoiton päässä ja nykyään lapsetkin osaavat käyttää puhelinta
ennenkuin kengännauhojaan osaavat sitoa.
Lisäisin myyjän vastuisiin seuraavan toimen: Testaa ostaja.
Näytä ostajalle rinnakkain pari yleistä pikkuremonteissa tarvittavaa
työkalua ja kysy, osaako hän sanoa mitä ne ovat ja mihin niitä käytetään.
Minä en ainakaan myisi taloani ihmiselle, joka ei tunnista edes vesivaakaa.
(Ei sillä että vesivaakaa edes tarvitsisi vanhan, joka suuntaan kieron
talon remontoinnissa ;-) Ostajan lause "haluan halvalla talon jonka voin
remontoida mieleisekseni" saattaakin tarkoittaa "haluan halvalla ja
remontoin vielä myyjän laskuun".
Koskaanhan ei tiedä millainen ostaja (tai myyjä) oikeasti on. Onko hän
todellakin tietoinen tulevasta muutoksesta elintapoihin ja asenteisiin. Kun
muuttaa kerrostalon ainavalmiista ympäristöstä pientaloon, niin se on
aikamoinen muutos. Kaikki pientalossa asuvat tietysti nauravat partaansa
tätä kommenttia ja kerrostalossa asuvat nostavat piikit pystyy - "eikös me
muka osata?".
Ihminen on sopeutuvainen elikko ja oppii nopeasti jopa vanhan talon (tai
auton) niksit ja kujeet. Oppii jopa tuntemaan työkaluja (Kyllä, "tunnista
vesivaaka" oli elävästä elämästä)
Nyt saatte viedä navetan taakse ja lopettaa, mutta elekää ampuko
seinänviereen ettei jää hajuhaittoja :)
--
M
PS. Uskoakseni suurin osa asuntokaupoista sujuu varsin ongelmitta ja
talotkin pysyvät pystyssä. Ikävät sattumat vain nousevat pinnalle ja
kuuluvat kauas. Toivottavasti niistä opimme.
JtH
viestissä:mID5b.1460$g4.3...@news2.nokia.com...
Sinä vastaat ostajallesi ja tarpeen mukaan voit sitten yrittää periä
saataviasi omalta myyjältäsi.
jp
>
> !!!!TULI TÄSTÄKIN HIEMAN LIIAN PITKÄ STOORI!!!!
>
No olisit edes jättänyt alkuperäisen viestin lainaamatta kun et mihinkään
erityiseen siinä viitannut...
Ilkka Haapavirta
> Lisäisin myyjän vastuisiin seuraavan toimen: Testaa ostaja.
> Näytä ostajalle rinnakkain pari yleistä pikkuremonteissa tarvittavaa
> työkalua ja kysy, osaako hän sanoa mitä ne ovat ja mihin niitä
Itse tein homman riskillä toisin päin, eli koulutin ostajat kauppojen
jälkeen. Siinä vaiheessa kun muutenkin esitellään kaikki pikkujutut,
jaellaan epävirallisia papereita yms. pidin rivarista muuttaneille ostajille
pikakoulutuksen öljylämmityksestä, viemärikaivojen tyhjennyksestä, yms.
Tämä jo pelkästään siksi, ettei raukoille tulisi vilu talvella.
Ilkka
Tapio Viljava
"Joppe" <x...@xxx.xx> wrote in message news:DNA5b.44$1p2...@read3.inet.fi...
> Oleellista näissä on tietysti se hinta. Jos myyjä myy vanhan
> talon "viimeisen päälle peruskorjattuna" viimeisen päälle
> peruskorjatun talon hinnalla, minusta kyllä ostaja voi myös
> olettaa sen olevan kunnossa ja vaatia remppakuluista
> hinnanalennusta. Jos taas talo myydään kymmeniä prosentteja
> kunnossa olevan rakennuksen käypää arvoa halvemmalla,
> ostajan voi olettaa ymmärtävän, että rakennus ei myöskään
> ehkä ole ihan viimeisen päälle.
> Näin muuten myös mahdollisessa oikeuskäsittelyssä hintoja
> yleensä tulkitaan, eli käräjäoikeus ei ole hinnanalennusautomaatti.
Voi kun näin aina olisikin. Lehdistä on kuitenkin saanut lukea juttuja,
missä ostaja on ihan kylmästi teettänyt kaiken maailman remontit myyjän
piikkiin raastuvan hyväksyessä asian, riippumatta talon myyntihinnasta.
Tuntuu, että uusi maakaari teki vanhan talon myyjästä lainsuojattoman, kun
laissa sanotaan, että myyjä vastaa piilevistä vioista sen viisi vuotta.
Onkohan riittävän monta kiistaa jo mennyt korkeimpaan oikeuteen asti, että
homma asettuisi joihinkin järjellisiin uomiin.
Tapsa
Sami Seppälä
"jp" <j...@jp.com> kirjoitti viestissä:bj79s8$qui$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> >
> >
> > !!!!TULI TÄSTÄKIN HIEMAN LIIAN PITKÄ STOORI!!!!
> >
>
> No olisit edes jättänyt alkuperäisen viestin lainaamatta kun et mihinkään
> erityiseen siinä viitannut...
Voi anteeksi!
Toivottavasti en aiheuttanut suurta vahinkoa kun jouduit liikuttamaan
liiaksi hiirtä.
Sami
Funtsi
"Eero" <ee...@yahoo.com> kirjoitti viestissä news:Q2A5b.1430$g4.2...@news2.nokia.com...
<snip>
>
> Vähän off-topic: Kuvitteleeko ihmiset ihan oikeesti että jos ne ostaa
> 50-luvulla tehdyn talon niin että siinä ei olisi mitään korjattavaa? Samoin
> tuntuu unohtuvan että 50-luvulla tekniikka ja rakentamistavat/määräykset
> ovat olleet väähn toisenlaisia kuin nykyään, samoin kuin se miten taloja
> käytettiin ja niissä käyttäydyttiin (vedellä lotraaminen, lämmittäminen...).
> OK, huijaukset on luku sinänsä, mutta senverran maalaisjärkeä pitäisi olla
> omakotitaloon muuttajilla että eivät kuvittele uutta ostavansa. Ja jos
> remonttia on tehty ja tekijänä on ollut joku ei-ammattilainen niin eikös se
> ole melkein takuuvarmaa että jotain on tehty pieleen?
>
> Melkein sama kuin ostaisi 50-luvun auton ja kuvittelee että sillä vaan
> ajelee kuin uudella....
>
Välillä kun näitä juttuja lueskelee niin alkaa tuntua siltä
että 50-luvun talossa on *vähemmän* korjattavaa kuin uusissa...
Voisin väittää että rintamamiestalolla jonka katto ei ole vuotanut
ja jota ei ole "remontoitu" on elinikää jäljellä vielä enemmän kuin
viime vuosina tehdyillä.
Keskusteluketjun aloittajalla kävi tosi huono mäihä.
/Funtsi
- "Remontoimattoman" rintamamiestalon onnellinen omistaja
KWr
myydään kesällä. Omenapuut kukkii ja talokuume on pahimmillaan.
Koskaan ei ole tullut edes yötä nukuttua aikaisemmin yli 30 v
vanhassa talossa. Ja siitähän se ristiriita sitten alkaa kun
aina on tottunut pullamössöympäristöön lattialämmityksellä
varustettuna vielä. Myyjämummolle ja -papallehan oli puolestaan
aivan _normaalia_ että vesiämpäri jäätyi pakkasilla keittiön
lattialla...
Karri
Whiski
Ei ne aina jäätyneet! Olen itse sellaisessa kasvanut ja taatusti piisasi
lämpö! Usein tuollaisissa tapauksissa on ennemminkin kyse siitä että on
säästetty eristyksissä joka nyt kostautuu. Kyllä silloinkin -52 jo
tiedettiin lämmöneristämisestä, mutta sen käyttöä ei arvostettu, koska
yleensä löytyi puuta omasta metsästä ja polttopuun tekijöitä myös!
Nykypäivän ihmiset kun ei tahdo ymmärtää silloisia rakentajan ongelmia,
mm. rakennustarvikkeiden saanti takkusi pahasti!
--
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi
naurettavaksi
Pekka Taipale
> säästetty eristyksissä joka nyt kostautuu. Kyllä silloinkin -52 jo
> tiedettiin lämmöneristämisestä, mutta sen käyttöä ei arvostettu, koska
> yleensä löytyi puuta omasta metsästä ja polttopuun tekijöitä myös!
>
> Nykypäivän ihmiset kun ei tahdo ymmärtää silloisia rakentajan ongelmia,
> mm. rakennustarvikkeiden saanti takkusi pahasti!
Totta, ja toinen mitä nykyään ei aina ajatella, on ihmisten vaihteleva
varallisuustaso myös tuohon aikaan. Kun pahimmasta sodanjälkeisestä
materiaalipulasta oli päästy, joillain oli enemmän rahaa ostaa
rakennusmateriaaleja ja palkata työmiehiä, mikä sitten näkyy siinä
että toiset talot ovat isompia kuin toiset, ja toiset paremmin tehtyjä
kuin toiset. Ja kun taloja tehtiin usein itse, tietysti myös
rakentajan oma taito ja ahkeruus näkyvät vielä nykyäänkin. Onko
purueristeet levitetty tasaisesti, onko ikkunanpäällislautoihin
laitettu pellitys estämään sadeveden pääsyä vuoraukseen, kuinka paljon
betonia en perustuksissa ja kuinka paljon rautaa betonin sisällä.
Ja edelleen, rakentamisajan jälkeinen ylläpito ja siihen käytetty
vaiva ja raha näkyvät myös.
--
Pekka Taipale -- pjt at iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
Mika K
Tähän on pakko replytellä, että itseasiassa olen kasvanut koko ikäni
rintamamies-tyyppisessä hirsitalossa, joka tosin on rakennettu alunperin
tuossa 30-40 luvulla ja täysperuskorjattu 80-luvulla.. :) Ei meilläkään
lattialämmityksiä ollut, kun leivinuuni lämmitti kyllä koko talon ihan
mukavasti.. Ottaen huomioon, että ko. talossa on vanhemmillani edelleen
puulämmitys päälämmönlähteenä, niin ei sitä pullamössöä liikaa ole tullut
tärvättyä. :)
Mika
Petri Keiramo
Minulla on samanlaisia kokemuksia. Vuonna 1930 rakennettu
rintamamiestyyppinen hirsitalo, suurempaa remonttia tehty 1953. Sen
jälkeen ei ole tehty pintaremonttia isompaa ennen kuin 2001 tehtiin
kylpyhuone (suihkukaapilla - saunaa ei ole) ja nyt kesällä tehtiin
keittiöremontti.
Lämmönlähteenä puuhella ja 2 pönttöuunia; puita menee noin 10 mottia
vuodessa. Lisäksi makuuhuoneen ja yläkerran uunissa sähkövastukset,
jotka on laitettu luultavasti 70-luvun alussa.
Talo on hankittu syksyllä -99 ja nyt asuttu 4 vuotta
tyytyväisinä. Lisäeristystä tai muita kotkotuksia ei ole tehty - eikä
tehdä.
--
Petri
Whiski
En halunnut tuoda tuota raha/ ja ylläpitopuolta esille, koska tiedän sen
vielä tänäpäinäkin joillekin kipeää tekeväksi totuudeksi! Tuo että isäni
oli kirvesmies ja puuseppä, niin hänellä oli ammattitaito ja tieto
rakentamisesta, kun taas joku toinen mahdollisesti samassa kylässä oleva
joka rakensi samaan aikaa ei ollut ammattimies, niin rakennuksissa oli
jo kuulemma rakennusvaiheessa suuria eroja (kun muistelen isäni
kertomuksia siitä ajasta kun mökkiään rakensi).
Ammattilainen kun pystyy huonompanakin aikana ammattitaidollaan
väistämään mokia joita toinen ei osaa eikä tiedä välttää! Tuo mokaaminen
kun on vielä tänäpäivänäkin mahdollista ja tiedä että isäni varmaan
kääntyili tuskasta haudassa, kun katseli minun rakentamista, sillä oli
kyllä niin monta kertaa sormi suussa ja välistä joutui paljonkin
tekemään uudestaan, kun ei itse edes enää iljennnyt katsoa!
Kolmas tämän päivän rahantuhlaus on mielestäni turhien laitteiden ja
koneiden hankinta kerta rakentamiseen! En nyt siis tarkoita
käsisirkeliä, porakonetta ja joitain muita pienkoneita, mutta kun tuossa
eräässäkin paikassa vierailin, niin joku kirvesmieskin olis ollut
kateudesta vihreä, niiden työkalujen joukossa ja joita ei sitten enää
tarvittu missään kun mökki oli valmis ja kaikki huippulaatua.
Jukka
kirjoitti seuraavaa:
> KWr wrote:
> > Näissä rintamamiestaloissa on usein yksi yhteinen seikka; ne
> > myydään kesällä. Omenapuut kukkii ja talokuume on pahimmillaan.
>
> Ei ne aina jäätyneet! Olen itse sellaisessa kasvanut ja taatusti piisasi
> lämpö! Usein tuollaisissa tapauksissa on ennemminkin kyse siitä että on
Sellaisessa 40/50-luvun taitteen rintamamiestalossa minäkin
pikkunatiaisena asuin. Talo oli rakennettu siirtolaisten
tonttimaaksi luovutetulle kartanon pellolle, joten aukeaa
oli.
> Nykypäivän ihmiset kun ei tahdo ymmärtää silloisia rakentajan ongelmia,
> mm. rakennustarvikkeiden saanti takkusi pahasti!
Kyllähän niitä monenlaisista materiaaleista tehtiin, kun
kaikesta oli pula. Sementtiä ei kuulemma tahtonut saada, valut
ohuita ja säästökivet isoja. Lautatavarakin oli mitä milloinkin
halvalla onnistuttiin hommaamaan. Irti vedetyt naulat oiottiin
ja valumuottien laudat raapattiin pahimmista betoninkyrsistä
vinolaudoituksen tekoon. Yksi tuttu sanoi myöhemmin tuon ajan
rintamamiestaloja laudanpätkätaloiksi. Perheenpää oli siihen
aikaan pitkiä aikoja sairaalassa huonossa kunnossa ja äiti
nosti taloa veljiensä kanssa talkoilla ja naapuriavulla.
Kyllä se siitä pikkuhiljaa valmistui. Isäkin pääsi sitten
kotiin toipumaan.
Lämpöä riitti, oli pystyuunit ja keittiön nurkassa lisäksi
öljykamina. Lämmintä vettä tehtiin nestekaasukäyttöisellä
vedenlämmittimellä, joka oli keittiön vieressä vessan seinällä.
Nämä varusteet muistan vasta 60-luvun alusta, sen aiempia
muistikuvia lapsuuden talosta ei ole.
Siellä se talo on vieläkin saman kokoisena ja ikkunat/ovet
samoilla paikoillaan kuin silloin, eli mitään radikaalimpaa
remonttia ei ole tehty.
> --
> Wanha wirttynyt Whiski
--
Jukka
M. Lehto
news:bj5fe1$nlj$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Me ostettiin rintamamiestalo reilu vuosi sitten. Talossa on niin sanottu
> elintaso siipi jossa on keittiö.
> Kauppakirjaan laitettiin huomatut viat ja puutteet, näitä oli:
> Itku meinas tulla kun fyrkatkin alkoi olemaan loppu.
> Siirrettiin ongelma tulevaan aikaan.
> Valettiin talliin uusi lattia ja sekaan lämmitysputket.
> Oli kiva korjaa kiesejä viime talvi.
> Kevät tuli ja lumet alkoi sulamaan, p****le katto vuotaa veden
> räystäslautojen välistä sekä porstuan yläpohjaan.
> Teetettiin uusi konesauma katto ja ei vuoda enää. Onpahan vieläpä hemmetin
> hienokin.
> Nyt alkaa olemaan siinä vaiheessa että piha on jotenkuten kunnossa.
> 20 000 euroa on saanut menemään reilun vuoden aikana sekä kaiken
vapaa-ajan
> tähän murjuun, mutta olen kuitenkin onnellinen.
> Tässä on hyvä asua ja kersatkin tykkää, eikä ne HYVIN tehdyt remontit ole
> ainakaan talon arvoa laskenut
No jotta sitä vaan tässä pohdin, että tontti on varmaan todella hieno ja
talo ei maksanut paljoa mitään...
Käyttämällä kaiken vapaa-aikansa reilun vuoden ajan talon nikkaroimiseen,
niin
sellaisen koppuloi kasaan ns. montusta alkaen...
Sami Seppälä
> No jotta sitä vaan tässä pohdin, että tontti on varmaan todella hieno ja
> talo ei maksanut paljoa mitään...
>
> Käyttämällä kaiken vapaa-aikansa reilun vuoden ajan talon nikkaroimiseen,
> niin
> sellaisen koppuloi kasaan ns. montusta alkaen...
>
>
>
No sen verran voin lisätä että tontti on 5000m2 ja talo maksoi 100ke.
Oli ehkä hieman liiaksi sanottu että kaiken vapaa-ajan, mutta aina on jotain
nikkaroinut kun vain suinkin on ehtinyt.
Onhan nukkuminenkin vapaa-aikaa ja en nyt sentään ole nukkumista lopettanut.
Tontti on iso mutta olikin täynnä kaiken näköistä rojua mitkä hoidin itse
pois.
Piha oli nurmikon leikkausta lukuunottamatta lähes hoitamaton.
Sami
M. Lehto
Juu... ja toisaalta se on ihan hyvää terapiaa, että on aina jotain
tekemistä.
Uuden talon kanssa käy niin, että vuoden huhkii hiki hatussa ja sitten
huomaa,
ettei olekkaan mitään tekemistä.
Niin ja kengätkin pitää jättää autotalliin, ettei hiekanjyviä kulkeudu
sisään.
junnu
> pikkunatiaisena asuin. Talo oli rakennettu siirtolaisten
> tonttimaaksi luovutetulle kartanon pellolle, joten aukeaa
> oli.
>
äitini oli Kannaksen siirtolaisia . Yläkerran 2 lisähuonetta tehtiin
joskus -60 , elintasosiipi -64 , saatiin sisävessa ja -sauna . V 1999
siskoni hankki talon omistukseensa kesäasunnoksi ja tehtiin pientä
remonttia sisällä , ja vesikatto ja ulkovuoraus uusittiin . Ainoa
pahempi paikka oli sisäsaunan lattian halkeama ja veden juokseminen
ulkoseinän sisään joka oli lahonnut n 2 m2 alalta . Muuten kaikki oli
kohtuullisen tervettä . V 2001 vaihdettiin ikkunat ja elintasosiipi
täysremontoitiin ja tehtiin keittiöremppa . Remonttia on siis tehty ,
mutta lisäeristystä on vain bituliitti vanhan ulkolaudoituksen päällä
.
> Lämpöä riitti, oli pystyuunit ja keittiön nurkassa lisäksi
> öljykamina. Lämmintä vettä tehtiin nestekaasukäyttöisellä
> vedenlämmittimellä, joka oli keittiön vieressä vessan seinällä.
>
Mellä se tohoottaja oli keittiössä , saunan vesi lämmitettiin padassa
, muuten kuten yllä . Nyt remontin jälkeen talosta tuli vakituinen
asunto , asukkaat erittäin tyytyväisiä .
junnu
junnu
> tekemistä.
> Uuden talon kanssa käy niin, että vuoden huhkii hiki hatussa ja sitten
> huomaa,
> ettei olekkaan mitään tekemistä.
Voihan sitä ruveta vaikka laajentamaan .... , tai ainakin suunnitella
että sitten kun mulla on aikaa , niin ....
>
> Niin ja kengätkin pitää jättää autotalliin, ettei hiekanjyviä kulkeudu
> sisään.
Meillä pakkaa olla sama juttu , notta siinä joskus saa kuulla
hyvälahjaasta naispuhujaa kun tryykää sisälle kengät jalaas .
junnu
Kivimies
> Tervehdys,
>
> [[LONG_STORY_WARNING!]]
>
> Olen selaillut tätä ryhmää mielenkiinnolla hankittuamme viime
> vuonna marraskuussa rintamamiestalon vm-52. Talo on perinteinen
> puolitoistakerroksinen rapattupintainen talo köllöttämässä omalla
> tontillaan ja kyllä, viihdyn hyvin.
>
> Tilanne kuitenkin on se, että siitä on löytynyt piileviä ongelmia,
> joiden vuoksi olemme joutuneet harkitsemaan kaupan purkua/hinnan
> alennusta. Ostotilanteessa myyjän tilaama kuntotarkastaja
> (Sampo-yhtön vakuutustarkastaja) tarkasti talon ja havaittuaan
Pitkä tarina, mutta...
Where is the Beef?
Mikä ihme??? .. vai pelkkä muoti-ilmiö saa järkevän ihmisen ostamaan
50 -luvun talorötiskön?
Miten uudella autolla ajat?
Mitä tiesit rakentamisesta ennen ostamista?
Eikö Sinulla ollut edes kaveria ostoaikeissa? Ja kaverilla tarkoitan
vastaavan laisen talon omistajaa tai mieluummin hyvin em.
talotyyppeihin perehtynyttä rak-/arkkitehtia/insinööriä/mestaria?
Tutustuitko talon alkuperäisiin suunnitelmiin/piirustuksiin?
Kuka ne oli laatinut?
Jos allekirjoittanut ei ole ollut arkkitehti (SAFA), on 90
prosenttisesti varmaa, että talossa on yhtä sun toista pahasti
pielessä!
(ja SAFA -arkkitehdin kysymyksessä ollen todennäköisyys on
fifty/fifty)
Jos rakennusvalvonnasta ei kunnon piirustuksia löydy, on parasta
siirtyä seuraavaan kohteeseen, vaikka mökki olisi päällepäin
puutarhoineen ja pihoineen kuinka "IHANA".
Jos sen ihanuuden kuitenkin haluaa ostaa, on homma pantava kokonaan
uusiksi, ja kelpuutettava vanha talo vain työmaakopiksi, kirjoittipa
"talotohtori" lääkärikirjassaan mitä tahansa!
Mennyt on mennyttä, "ja historian kulkua ei taaksepäin voi suunnata".
Uutta pystyyn!
Whiski
>
> Jos allekirjoittanut ei ole ollut arkkitehti (SAFA), on 90
> prosenttisesti varmaa, että talossa on yhtä sun toista pahasti
> pielessä!
> (ja SAFA -arkkitehdin kysymyksessä ollen todennäköisyys on
> fifty/fifty)
Heh, heh! Et taida olla ihan nyt ajan tasalla? Rintamiestalo ja SAFA;
miten hitossa saat ne sopimaan yhteen? Ainoa yhdistävä seikka olisi se
että valtiovalta pisti arkkitehdit töihin suunnitelemaan yhdenperheen
asuntoja, joita rintamamiehet voivat sitten hartiapankilla rakentaa!
Rakennusten piti olla helppoja rakentaa ja niiden piti olla myös
sellaisia että hartiapankkirakentaja selviää sen rakentamisesta ilman
että joutuu hankimaan kallista ja vaikeasti saatavaa
rakennusmateriaalia, tai laitteita.
> Jos rakennusvalvonnasta ei kunnon piirustuksia löydy, on parasta
> siirtyä seuraavaan kohteeseen, vaikka mökki olisi päällepäin
> puutarhoineen ja pihoineen kuinka "IHANA".
Voi voi. En voi muuta sanoa. Kaikki sileäksi vaan ja uutta betonista
tilalle, niinkö? Olen kasvanut rintamiestalossa ja muutanutkin kahteen
eri muuhunkin rintamiestaloon ja minulle ei tullut mielenkään että
niissä ei olisi SAFAN arkkitehtien hyvääksyntää?
> Jos sen ihanuuden kuitenkin haluaa ostaa, on homma pantava kokonaan
> uusiksi, ja kelpuutettava vanha talo vain työmaakopiksi, kirjoittipa
> "talotohtori" lääkärikirjassaan mitä tahansa!
> Mennyt on mennyttä, "ja historian kulkua ei taaksepäin voi suunnata".
> Uutta pystyyn!
Historian kulkua ei voi muuttaa, siinä olet ihan oikeassa. Kun jätetään
sodat ja diktatuurit, sekä sairaudet ulkopuolelle, niin pitäisikö sitä
muuttaa jotenkin? Talotohtori on ihan oikeassa siinä että vanhaa pitää
arvostaa ja säilyttää ja ainoa oikea säilyttäminen on se että siinä myös
asutaan ja kunnioitetaan vanhoja rakenneratkaisuja. Nykyään on jo
todettu moneen kertaan että vanhoja rakennuksia on korjattu täysin
väärin, saaden ne todella huonoon kuntoon nykypäivän kohelluksin,
Mika K
Joppe
> Jos sen ihanuuden kuitenkin haluaa ostaa, on homma pantava kokonaan
> uusiksi, ja kelpuutettava vanha talo vain työmaakopiksi, kirjoittipa
> "talotohtori" lääkärikirjassaan mitä tahansa!
> Mennyt on mennyttä, "ja historian kulkua ei taaksepäin voi suunnata".
> Uutta pystyyn!
Höpö höpö. Juuri tällaisen asenteen omaavat ihmiset ovat aiheuttaneet
sen, että Suomesta on jo purettu (ja puretaan kaiken aikaa
omakotialueilta) lähes koko vanha rakennuskanta pois ja on
rakennettu elementtiskeidaa tilalle.
Vanha talo nyt vaan sattuu olemaan erittäin miellyttävä asuinpaikka,
ja aitoa vanhaa tunnelmaa ei saa millään pakettimuovijäljitelmillä,
näillä tekovanhan näköisillä Ainoloilla sun muilla.
Ainakin joka ikinen ennen sotia rakennettu rakennus pitäisi
suojella asemakaavalla.
t J
ST
> Aikaa kului noin 11 kuukautta ja voin kertoa että oli parisuhdekin
> melkoisella koetuksella sinä aikana. Oikeusturva korvasi juristin
> palkan pienen tappelun jälkeen. Oli kuulemma keskitasoa kovempi
> veloitus, olisi pitänyt olla halvempi juristi. Ihan jees olisivat vaan
> voineet kertoa aluksi että mikä on keskihinta.
Irtisanottiin just kesällä kaikki vakuutukset eräästä vakuutusyhtiöstä.
Ei taida se 15%:n omavastuu olla muuta kuin myyntikikka
oikeusturvavakuutusta myydessä.
Olis vaan tarvinnut jaksaa tehdä valitus vakuutuslautakuntaan
oikeusturvavakuutuksen markkinoinnista.
Sitä vaan on noiden asuntokauppariitojen ja remppojen jälkeen ikäänkuin veto
poissa ja ei vaan enää
jaksa.
Juku
>Kivimies wrote:
>> Jos allekirjoittanut ei ole ollut arkkitehti (SAFA), on 90
>> prosenttisesti varmaa, että talossa on yhtä sun toista pahasti
>> pielessä!
>> (ja SAFA -arkkitehdin kysymyksessä ollen todennäköisyys on
>> fifty/fifty)
>Heh, heh! Et taida olla ihan nyt ajan tasalla? Rintamiestalo ja SAFA;
>miten hitossa saat ne sopimaan yhteen?
Ei mitenkään. 'SAFA-arkitehdit' taisivat kunnostautua
tasakattomalleillaan, jotka vuotivat ja eiku harjakatto päälle.
Eiköhän ne romahtaneet hallitkin, joita tapahtuu monta vuodessa
nykyään ole arkkitehtien suunnittelemia. Sanotaan, että oli
'ainevika'. Ei koko katon romahtaminen saa olla jonkun ohuen
tangon 'ainevian' syy.
Olisi kiva tietää, kuka rintamamiestalomallin alunperin
suunnitteli. Jos joku saa selville, niin kertokoon? Mielelläni
kertoisin sen mahdollisessa kotikyläni historin kirjassa. Ei
talot tarkalleen kaikki samanlaisia olleet, kuten ei
kotitalonikaan, jonka piirsi rakennusmestari v. 1937.
Ja suunniteltiinko ne yhden perheen asunnoksi? Sodan jälkeen
nimittäin oli tapana pitää vuokralaisia yläkerrassa. Meillä asui
siellä kaksikin perhettä ja alakerran peräkamarissa joku
yksinäinen lisäksi.
>Ainoa yhdistävä seikka olisi se
>että valtiovalta pisti arkkitehdit töihin suunnitelemaan yhdenperheen
>asuntoja, joita rintamamiehet voivat sitten hartiapankilla rakentaa!
>Rakennusten piti olla helppoja rakentaa ja niiden piti olla myös
>sellaisia että hartiapankkirakentaja selviää sen rakentamisesta ilman
>että joutuu hankimaan kallista ja vaikeasti saatavaa
>rakennusmateriaalia, tai laitteita.
Tästä oli juuri puhetta TV:ssä ja asia on juuri noin. Jos
rintamamiestalo homehtuu, se johtuu jälkeenpäin tehdyistä
'SAFA-arkitehtien' uusista moderneista raaka-aineista ja
korjaustavoista.
Olen asunut kahta rintamamiestaloa. Kotitaloni valmistui v.
1938...1939. Välikatto oli puusta ja purueristys. Alapuolella
(kellarin katto) laudoitus, joka näytti pahasti lahonneelta jo
v.1960. Kellarissa maavaraislattia, oli kylmätilaa ja keskellä
perunakellari. Talo oli rakennettu poikkeuksellisesti hirrestä.
Itse olin sitä mieltä (perunkirjoituksen aikoihin), että myydään
rotisko pois, ei kannata korjata. Talo päätyi kuitenkin siskoni
pojalle. Hän repi kellarin katon auki v. 2001 ja yllätys. Kaikki
purut kuivia ja alahirret virheettömiä!
Toki hän samalla kaivoi salaojat ympärille, uusi 4 m perustusta ja
johti sadevedet nykysääntöjen mukaisesti oikeaan paikkaan.
Nyt kellarissa on upeat tilat (sauna ym.)
Asun nykyisinkin rintamamiestaloalueen reunalla ja ei ole yhtään
taloa purettu, vaan on oikein muotia entisöidä niitä vaihtelemalla
maulla. Ko. talomalli on erittäin kätevä. Kellariin saa saunan
lisäksi puu-, romu, verstas ym. tiloja. Nykyisin sinne rakennetaan
tietysti lisäksi baari ;-) Yläkerrassa on vinttilaa molemmin
puolin. Ne jotka ovat ehtineet poistamaan uuneja ovat niitä
rakentamassa uudelleen. Tulisijat ovat kätevästi talon keskellä.
Tontit ovat isoja (1000 m2) ja talot sijoitettu niihin kätevästi
naapureita ajatellen. Omenapuut, kasvimaa, marjapensaat ja
pensasaidat tulevat kaupan päälle.
Nykyisen yksikerroksisen taloni tontti on 650 m2 ja varastotilasta
ainainen puute.
Asuisin edelleenkin RMT:ssa, mutta tässä isässä ei enää jaksa
tehdä puutarhatöitä ym. Toki ymmärrän, ettei talo sovi
nykynörteille, jotka eivät erota kirvestä puukosta ja tekevät 16 h
päivässä töitä ilman ylityökorvauksia.
Juku
Ilkka Haapavirta
> Ja suunniteltiinko ne yhden perheen asunnoksi? Sodan jälkeen
> nimittäin oli tapana pitää vuokralaisia yläkerrassa. Meillä asui
> siellä kaksikin perhettä ja alakerran peräkamarissa joku
> yksinäinen lisäksi.
Ainakin Oulussa 1950 -luvulla oli talon ostamisessakin ehtona tietty
henkilömäärä eli yläkerta vuokrattiin toiselle perheelle.
Eikä ne mitään "rintamamiestaloja" olleet, vaan alueittain esim.
rautatieläisten rakentamia.
Erilaisia malleja oli vain muutama ja silmämääräisesti suurin osa tehtiin
paritaloiksi.
Ilkka
Whiski
Tuo miten silloisissa oloissa sitten asuttiin on eri asia, rakennusten
pääasiallinen suunnittelu tehtiin yhdelle perheelle. Kyseiset
rakennukset tulivat nimenomaan sotien jälkeen jolloin oli tarkoitus
päästä näistä kolhoosi asunnoista eroon, heti kun olot paranesivat
riittävästi!
Tuo että yläkerta vuokraus onnistui, oli edellytys että kyseine
haripankkilainen oli pystynyt sen rakentamaan asumiskuntoon, joka ei
ihan kaikilta onnistunut niukkojen raha/ tavaravarantojen takia.
Rintamiestalojen suuri laatuerovaisuus on myös osittain paikkakuntainen
ilmiö, syrjäkylillä huonommin tavaraa/ töitä isoissa taajamissa tilanne
toinen, etenkin jos kyseisellä taajamalla oli jokin teollisuuslaitos,
joka työlisti!
MS
> 50 -luvun talorötiskön?
> Miten uudella autolla ajat?
So? Mikä yhteys? Miten rikas/köyhä olen? Oletko kenties huomannut että eräs
ikäpolvi haluaa päästä kerrostaloon ja eräs toinen ikäluokka haluaa omaan
taloon. Oisko ajan henki?
> Jos sen ihanuuden kuitenkin haluaa ostaa, on homma pantava kokonaan
> uusiksi, ja kelpuutettava vanha talo vain työmaakopiksi, kirjoittipa
> "talotohtori" lääkärikirjassaan mitä tahansa!
> Mennyt on mennyttä, "ja historian kulkua ei taaksepäin voi suunnata".
> Uutta pystyyn!
Eikun ihan oikeasti. Et kai ole vakavissasi tuota mieltä? Etkö ole koskaan
asustellut 80 lukulaista vanhemmassa talossa? Mikä vika ihmisessä saa aikaan
tuollaisen vihan vanhoja rakennuksia kohtaan???
Tosi juttu on että 50 vuotta vanha talo on vanha ja että niitä aikanaan
rakentaneita "kirvesmiehiä" oli moneen lähtöön. Mutta, kuten Kaila
kirjassaan toteaa, on huonot talonrötiskön yritelmät hajonneet ja painuneet
unholaan ja mitkä nyt on pystyssä ja hyvässä kunnossa ovat varmasti sitä
vielä toisen mokoman jollei niitä tosissaan pääse 'kivimiehen' tapaiset
ihmiset tuhoamaan...
Panee ihmettelemään... Vai oliko se trolli?
Mika
junnu
> miten hitossa saat ne sopimaan yhteen? Ainoa yhdistävä seikka olisi se
> että valtiovalta pisti arkkitehdit töihin suunnitelemaan yhdenperheen
> asuntoja, joita rintamamiehet voivat sitten hartiapankilla rakentaa!
> Rakennusten piti olla helppoja rakentaa ja niiden piti olla myös
> sellaisia että hartiapankkirakentaja selviää sen rakentamisesta ilman
> että joutuu hankimaan kallista ja vaikeasti saatavaa
> rakennusmateriaalia, tai laitteita.
Vaasassa on kaupunginosa nimeltä Asevelikylä , joka on sodan jälkeen
sodassa olleiden miesten talkoilla rakentama . Valtio antoi
piirustukset , taloja on 3 eri kokoa , kaikissa taitaa olla kellari .
Yhtään taloa ei tietääkseni ole purettu , peruskorjattuja löytyy kyllä
.
> Historian kulkua ei voi muuttaa, siinä olet ihan oikeassa. Kun jätetään
> sodat ja diktatuurit, sekä sairaudet ulkopuolelle, niin pitäisikö sitä
> muuttaa jotenkin? Talotohtori on ihan oikeassa siinä että vanhaa pitää
> arvostaa ja säilyttää ja ainoa oikea säilyttäminen on se että siinä myös
> asutaan ja kunnioitetaan vanhoja rakenneratkaisuja. Nykyään on jo
> todettu moneen kertaan että vanhoja rakennuksia on korjattu täysin
> väärin, saaden ne todella huonoon kuntoon nykypäivän kohelluksin,
Juuri näin naulan kantaan , ja onko -70 luvun talo oleellisesti
paremmin rakennettu ??
junnu
Timo Romppanen
> Whiski kirjoitti:
>
>>Heh, heh! Et taida olla ihan nyt ajan tasalla? Rintamiestalo ja SAFA;
>>miten hitossa saat ne sopimaan yhteen?
>
> Ei mitenkään. 'SAFA-arkitehdit' taisivat kunnostautua
> tasakattomalleillaan, jotka vuotivat ja eiku harjakatto päälle.
SAFA:han on perustettu jo 1800-luvun lopussa joten olisin aika
yllättynyt jos yhtään arkkitehtiä ei olisi konsultoitu kun ASO
(Maatalousministeriön asutusasianosasto) kokosi vuonna 1945
rintamiestalojen 24 ensimmäistä tyyppipiirustusta. Minulla on sellainen
uskomus, että itse Alvari olisi ollut mukana prosessissa...
> Olisi kiva tietää, kuka rintamamiestalomallin alunperin
> suunnitteli. Jos joku saa selville, niin kertokoon? Mielelläni
> kertoisin sen mahdollisessa kotikyläni historin kirjassa. Ei
> talot tarkalleen kaikki samanlaisia olleet, kuten ei
> kotitalonikaan, jonka piirsi rakennusmestari v. 1937.
Ainakaan kirjassa "Jälleenrakennusvuosien pientalo Suomessa" ei mainita
yhtään suunnittelijan nimeä. Uudet tyyppipiirustuksethan toivat
melkoisen muutokseen itse rakentamiseen koska runkotyyppi muuttui
perinteisestä hirrestä purueristeiseen rankarunkoon. Tätä oppia käytiin
hakemassa Jenkeistä asti. Vaikka rakennettiinhan rintamiestalon
pohjalla hirsisiä versioitakin vielä tämän jälkeenkin - varsinkin maalla
jossa puuta oli enemmälti. Pula tarvikkeista ja osaavista kirvesmiehistä
oli varmastikin suurimpana syynä rankarakenteelle. Mielenkiintoista
hommassa oli se, että työpiirustukset rankarakenteisesta
rintamiestalosta valmistuivat vasta vuonna 1952 jolloin tyyppikokoelmaa
taas uusittiin.
Usein rintamiestalonkin piirustukset ovat "rakennusmestarin piirtämiä"
vaikkakin ne on tehty modifioimalla valmiista tyyppipiirustuksista. Nuo
ASO:n vuonna -45 julkaistut tyyppitalot perustuvat pohjiltaan aika
pitkälti pika-asutuksen (1940) aikaisiin Maatalousseurojen Keskusliiton
asutusvaliokunnan tyyppipiirustuksiin jotka taas pohjautuivat saman
instanssin julkaisemiin vanhempiin tyyppikokoelmiin. Vaikka kotitalosi
ei ehkä oikeasti olekaan rintamiestalo sanan varsinaisessa merkityksessä
niin yhdennäköisyys niihin voi olla silmiinpistävä jos suunnittelun
pohjana on käytetty sen aikaista tyyppitaloa.
> Tästä oli juuri puhetta TV:ssä ja asia on juuri noin. Jos
> rintamamiestalo homehtuu, se johtuu jälkeenpäin tehdyistä
> 'SAFA-arkitehtien' uusista moderneista raaka-aineista ja
> korjaustavoista.
Arkkitehti ei (ei edes SAFA :) tee rakennesuunnittelua. Eiköhän ne ole
ne talon omat asukit jotka "parantelevat" taloa omin nokkinensa ilman
minkään valtakunnan suunnittelua.
--Timo
Lauri Uusitalo
> Eiköhän ne romahtaneet hallitkin, joita tapahtuu monta vuodessa
> nykyään ole arkkitehtien suunnittelemia. Sanotaan, että oli
> 'ainevika'. Ei koko katon romahtaminen saa olla jonkun ohuen
> tangon 'ainevian' syy.
Jos tarkoitat tätä kylpylän sisäkaton romahtamista, niin miksi ei tangon
ainevika voisi sitä aiheuttaa ? Jos tanko ruostuu poikki se ruostuu
poikki. Ei siihen rinnalle ole laitettu varmistusta. Ja arkkitehti ei
ole varmaankaan ostanut noita tankoja.
Lauri
Whiski
>
> Panee ihmettelemään... Vai oliko se trolli?
>
Luultavasti
--
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa, ole edes hauska tekemällä itsesi
naurettavaksi
Jukka
kirjoitti seuraavaa:
> Tuo että yläkerta vuokraus onnistui, oli edellytys että kyseine
> haripankkilainen oli pystynyt sen rakentamaan asumiskuntoon, joka ei
> ihan kaikilta onnistunut niukkojen raha/ tavaravarantojen takia.
Meilläkin oli yläkerta avotilana ja asumattomana. Oli
siellä laudasta lyöty lattia sentään, eli varastotilana
ja sodasta kuntoutuvan isän tienestiverstaana se palveli
(teki erilaisia tuotteita torikauppiaille yms.). Verstaana
se oli tosin vain vuoden lämpimän ajan, kun oli eristämä-
töntä ja lämmittämätöntä tilaa.
> Rintamiestalojen suuri laatuerovaisuus on myös osittain paikkakuntainen
> ilmiö, syrjäkylillä huonommin tavaraa/ töitä isoissa taajamissa tilanne
> toinen, etenkin jos kyseisellä taajamalla oli jokin teollisuuslaitos,
> joka työlisti!
Varallisuudella ja hyvillä suhteilla oli selvää vaikutusta
materiaalipulan aikaan. Kun rahat oli tiukassa ja uusi
paikkakunnalla, piti tulla toimeen sillä mitä sattui saamaan.
Juku
>"Whiski" kirjoitti seuraavaa:
>> Tuo että yläkerta vuokraus onnistui, oli edellytys että kyseine
>> haripankkilainen oli pystynyt sen rakentamaan asumiskuntoon, joka ei
>> ihan kaikilta onnistunut niukkojen raha/ tavaravarantojen takia.
>Meilläkin oli yläkerta avotilana ja asumattomana. Oli
>siellä laudasta lyöty lattia sentään, eli varastotilana
>ja sodasta kuntoutuvan isän tienestiverstaana se palveli
>(teki erilaisia tuotteita torikauppiaille yms.).
Kyllä yläkerrat pyrittiin rakentamaan nopeasti valmiiksi, sillä
vuokralaiset lisäsivät tuloja. Valitettavaa oli vain se, ettei
vuokralaisia päässyt valitsemaan, eikä niistä päässyt
kirveelläkään eroon.
Näin siis Tampereella (Messukylässä) sodan jälkeen 50-luvun
puoleenväliin asti.
>> Rintamiestalojen suuri laatuerovaisuus on myös osittain paikkakuntainen
>> ilmiö, syrjäkylillä huonommin tavaraa/ töitä isoissa taajamissa tilanne
>> toinen, etenkin jos kyseisellä taajamalla oli jokin teollisuuslaitos,
>> joka työlisti!
>Varallisuudella ja hyvillä suhteilla oli selvää vaikutusta
>materiaalipulan aikaan. Kun rahat oli tiukassa ja uusi
>paikkakunnalla, piti tulla toimeen sillä mitä sattui saamaan.
Mitäs ne materiaalivaihtoehdot olivat silloin? Puuta eri
muodoissa, parru, lauta, pinkopahvia ja sahanpurut. Sitten
betonia, jota pyrittiin säästämään lisäämällä kiviä sekaan. Pelli-
tai tiiikatto. Sähköjohtoa ja viemäriputkea. Siinä se.
Materiapula ei juuri vaikuttanut laatuun. Se ainoastaan hidasti
rakentamista. Kirvesmies, leipuri, seppä ja kylähullu löytyi joka
kylässä. Talot tehtiin talkoilla ja kukin talkoolainen oppi talon
rakentamisen taidon (minäkin). Taitoerot vaikuttivat vain siihen
miten suoraan laudan osasi sahata poikki.
Seikkailin netissä jonkin aikaa ja löysin seuraavaa:
"Toinen maailmansota käynnisti maassamme massiivisen
jälleenrakennusoperaation, joka edelleen hakee vertaistaan.
Tuolloin uusia rakennuksia täytyi valmistua enemmän ja no-peammin
kuin koskaan ennen. Asuntokysymyksen ratkaisemiseksi kehitettiin
mm .puolitoistakerroksinen talotyyppi- rintamamiestalo, jossa
asuintilat ryhmittyivät yhden savupiipun ympärille.
Tyyppipiirustukset tarjosivat rakentajille pätevien
suunnittelijoi-den, kuten arkkitehtien Aarne Hytösen, Yrjö
Lindegrenin, Olli Pöyryn ja Alvar Aallon tarkan työn tuloksena
ratkaisuja, joissa oli otettu huomioon voimassa olevan rakennus-
ja asuntolainsäädännön vaatimukset. Niiden avulla pyrittiin
samalla kehittämään yleistä rakennustasoa."
Juku
junnu
>
> "Toinen maailmansota käynnisti maassamme massiivisen
> jälleenrakennusoperaation, joka edelleen hakee vertaistaan.
> Tuolloin uusia rakennuksia täytyi valmistua enemmän ja no-peammin
> kuin koskaan ennen. Asuntokysymyksen ratkaisemiseksi kehitettiin
> mm .puolitoistakerroksinen talotyyppi- rintamamiestalo, jossa
> asuintilat ryhmittyivät yhden savupiipun ympärille.
> Tyyppipiirustukset tarjosivat rakentajille pätevien
> suunnittelijoi-den, kuten arkkitehtien Aarne Hytösen, Yrjö
> Lindegrenin, Olli Pöyryn ja Alvar Aallon tarkan työn tuloksena
> ratkaisuja, joissa oli otettu huomioon voimassa olevan rakennus-
> ja asuntolainsäädännön vaatimukset. Niiden avulla pyrittiin
> samalla kehittämään yleistä rakennustasoa."
> Juku
Kakkosnelossahajauhotervapaperilautarakenne tuli luultavasti silloin
käyttöön , nopeampi ja helpompi tehdä , tosin esim. naulat taisi olla
pörssitavaraa .
junnu