Vesikiertoinen lattialämmitys ja pintamateriaalit
Jallu
mitä pintamateriaaleja voi Gyproc - lattialle asentaa.
Kyseessä 3-4kertainen Gyproc -lattia, jossa vesikiertoinen
lattialämmitys. Esim klinkkeriähän voi tuohon huoletta laittaa,
mutta lähinnä kiinnostaa n.7mm paksuinen laminaatti kyseisen
lattian päällysteenä tai todella ohut parketti. Vieläkö vesikiertoisen
lattilämmityksen teho riittää? Muut huomioitavat seikat?
-Jarkko
J. Reinikainen
seuraavaa:
> lattialämmitys. Esim klinkkeriähän voi tuohon huoletta laittaa,
> mutta lähinnä kiinnostaa n.7mm paksuinen laminaatti kyseisen
> lattian päällysteenä tai todella ohut parketti. Vieläkö vesikiertoisen
> lattilämmityksen teho riittää? Muut huomioitavat seikat?
> -Jarkko
Miksei teho riittäisi? Normaalisti sinne menee 20-30 -asteista
vettä, mutta veden lämpötilaa nostamalla nousee tehokin.
Meillä ei ole kipsilevylattiaa, vaan betonilaatta, jossa vesi-
kiertoinen lattialämmitys. Laatan päällä on huoneista riippuen
klinkkeriä, parkettia ja muovimattoa. Muovimattoisten huoneiden
lämmityspiirien virtaamaa jouduin hieman rajoittamaan, jotta
niissä lattian lämmönluovutus W/m2 olisi samaa luokkaa kuin
parkettihuoneiden. Parketin alushuopa ja havupuupohja eristää
lämpöä jonkin verran. Mitään ongelmia parketin keston kanssa
ei ole ollut. Parketti on Karelian Vaahtera Naturia. Pyökki-
parketin laittamisesta parkettimyyjät varoittelivat sen suuren
lämpölaajenemisen vuoksi. Ilmeisesti pyökkiparketti ei kestä
lattialämmityksen päällä niin hyvin kuin muut.
Kannattaa kysyä laminaattimyyjältä materiaalin soveltuvuutta
lattialämmityksen päälle. Kannattaa mainita, että on kyse vesi-
kiertoisesta lattialämmityksestä, jonka lämpötila on alhaisempi
ja paljon tasaisempi kuin esim. varaavan sähkölattialämmityksen.
--Jukka
Markku Ryytty
Hei !
Tämä vain sivuaa aihetta, mutta minkälainen ratkaisu olisi
kaikkein matalin/ohuin? Mulla on saunaremontti tulossa ja
haluaisin laittaa lattialämmityksen. Voinko laittaa sen
vanhan betonilattian päälle ja valaa uuden lattian siihen.
Kuinka paksu valu? Tietenkin haluaisin välttää piikkausta.
make
J. Reinikainen
<markku...@ekspertiisipalvelu.inet.fi> kirjoitti seuraavaa:
>
> Hei !
>
> Tämä vain sivuaa aihetta, mutta minkälainen ratkaisu olisi
> kaikkein matalin/ohuin? Mulla on saunaremontti tulossa ja
On olemassa lämmityskalvoa, joka on nimensä mukaisesti vain
ohutta vastuskalvoa. Se laitetaan lattialle ja laattalaasti
kiinnittää sekä kalvon että laatat. Käy rautakaupassa
katsomassa vaihtoehtoja. Ainakin paikallisessa K-Raudassa
on ollut esittelyteline, jossa ratkaisun tekniikka on näky-
villä. Yleensä antavat rautakaupasta mukaan jonkinlaisen
esitteen ja/tai työohjeen.
Jos teet uuden vesieristyksen vanhan lattian päälle, ota selville,
minkälainen vesieristys ja lattialämmitys sopivat yhteen. Joi-
denkin vesieristeiden käyttöohjeissa on erikoisvaatimuksia lattia-
lämmityksen suhteen (kummalle puolelle vesieristettä).
> make
--Jukka
Markku Ryytty
Kyseeseen tulisi siis vesikiertoinen lattialämmitys!
make
Markku Ryytty kirjoitti viestissä ...
>
>Hei !
>
>Tämä vain sivuaa aihetta, mutta minkälainen ratkaisu olisi
>kaikkein matalin/ohuin? Mulla on saunaremontti tulossa ja
Timo Koivumäki
<markku...@ekspertiisipalvelu.inet.fi> wrote:
>Tämä vain sivuaa aihetta, mutta minkälainen ratkaisu olisi
>kaikkein matalin/ohuin? Mulla on saunaremontti tulossa ja
Sama juttu minulla.
Lisämietteitä aiheuttaa se, että korkaue on vain n. 2 metriä ja lattia
lienee joskus 20-luvulla valettu betoni, josta kukaan ei tiedä, mitä
sen alla on.
Pitäiskö jotain eristystä laittaa?
Mika Huhtanen
Minä poisin ensin vanhat laatat ja "vesieristeet", kiinnitin lämmitysputken
teräsverkkoon ja valoin uuden 50 - 70 mm laatan vanhan päälle. Samalla
vaihdoin kunnolliset lattiakaivot, jotka sain samalla oikeaan korkoon.
(tuossa tarvittiin piikkausta)
-Mika
Markku Ryytty <markku...@ekspertiisipalvelu.inet.fi> wrote in message
news:taVn4.205$5x2....@read2.inet.fi...
Timo
> Hei !
>
> Tämä vain sivuaa aihetta, mutta minkälainen ratkaisu olisi
> kaikkein matalin/ohuin?
Jos lattian kaadot ovat kohdallaan ja lattia on betonia, vesikiertoisen
saa hyvin ohueksi jyrsimällä urajyrsimella lattiaan putken mentävät
urat, joihin lämmitysputki upotetaan. Urat valetaan umpeen joko
saneerauslaastilla tai jollain tasoitusmassalla. Päälle vesieristys ja
laatoitus. Jos kaadot ovat kohdallaan uriin upotetut putket ja tasoitus
eivät nosta lattian pintaa ollenkaan, pelkkä uran täyttö riittää.
Tällöin järjestelmän korkeus on H = vesieristys + laattalaasti +
klinkkerit - vanha poistettu pinta.
Teimme pari kuukautta sitten tällaisen rempan. Talo on 53 rakennettu
rintamamiestalo jossa on kellarisauna. Kellarin maanvarainen lattia oli
klinkkeriä ja niin kylmä ettei ilman perinteisiä puuralleja saunaan
ollut asiaa kesälläkään. Huonekorkeutta lähtiessä 210 cm. Naputtelin
klinkkerit irti ja jyrsin yhtenä viikonloppuna appiukon kanssa lattiaan
putkille urat. Urajyrsin ja pölynimuri maksoivat viikonlopun
vuokrakustannuksina noin 750 mk. Homma muistuttaa leikkikuorma-autolla
ajamista, jyrsin muistuttaa hiekkalaatikkoscaniaa. Serkkuni kävi
tekemässä tasoitusvalut, joilla korjasimme samalla lattian kaadot
kuntoon, jotta saatiin vedet valumaan kunnolla lattiakaivoihin. Vanha
kaato oli sen tasoinen että tasoitusvalulla lähinnä korjattiin kuoppia,
paksuimmillaan lattiassa valua on noin 5 cm ja ohuimmillaan 5 mm. Nurkat
menivät lähes nollille ja kattoon on koko alalta vähintään se 210 cm
vielä nytkin. Putki kiertaa pukuhuoneen lattian, pesuhuoneen lattian ja
saunassa oven edustan, josta noustaan lauteille. Lauteiden ja kiukaan
alustat ovat kylmiä.
Päädyimme vesikiertoiseen kahdesta syystä: käyttökustannukset ja teho.
Laatta on maanvarainen eikä alla ole lämpöeristystä. Viidakkopuhelin
kertoi, ettei kellarilaattaa saa kunnolla lämpiämään sähkökalvolla, ja
jos saa, se käy kalliiksi. Kalliiksi eristämättömän laatan lämmittäminen
käy joka tapauksessa, joten päädyimme vesikiertoiseen. Miinusta
vesikiertoiselle ovat suuret perustuskustannukset. Putkityöt maksoivat
maltaita.
Meillä on pesuhuoneessa vielä PAX flekti kosteuden tunnistimella. Vaimo
on kiitellyt pesuhuoneen rakennetta: vaatteet kuivuvat tosi nopeasti ja
villapaidat voi kuivata lattialle asetetun pyyhkeen päällä kun
lattialämpö haihduttaa veden. Vanha lattia oli märkä pitkään saunomisen
jälkeen. Nykyinen lattia on saunomista seuraavana aamuna kuiva.
Timo
Markku Ryytty
Timo kirjoitti viestissä <38A11FFD...@joinme.com>...
>Päädyimme vesikiertoiseen kahdesta syystä:
käyttökustannukset ja teho.
>Laatta on maanvarainen eikä alla ole lämpöeristystä.
Viidakkopuhelin
>kertoi, ettei kellarilaattaa saa kunnolla lämpiämään
sähkökalvolla, ja
>jos saa, se käy kalliiksi. Kalliiksi eristämättömän laatan
lämmittäminen
>käy joka tapauksessa, joten päädyimme vesikiertoiseen.
Miinusta
>vesikiertoiselle ovat suuret perustuskustannukset.
Putkityöt maksoivat
>maltaita.
>
Joo, mulla on kanssa eristämätön laatta. Paljonkohan tuon
kalvon sähkönkulutus mahtaa olla? Se olisi helppo ja halpa
laittaa, mutta jos jatkuva teho olisi esim. 500W ( en tiedä,
riittääkö tuo edes mihinkään ), maksaisi lämmitys kait jo
toistasataa mk/kk.
Tuntuu, että öljykattilasta saisi tuon lämmityksen paljon
halvemmalla.
Voisitko/voisiko joku kertoa tuon Timon tekemän lämmityksen
hinta-arviota? Lattiaa olisi n. 18 neliötä.
Voikohan tuollaista laattaa lämmöneristää mitenkään? Eli
onko jotakin todella ohutta eristettä, jonka voisi laittaa
vanhan laatan päälle tms?
make
Timo
Markku Ryytty wrote:
> Voisitko/voisiko joku kertoa tuon Timon tekemän lämmityksen
> hinta-arviota? Lattiaa olisi n. 18 neliötä.
Tarkoitatko käyttökuluja vai rakennuskuluja? Käyttökuluihin taisi tuo
Markus jo vastata.
> Voikohan tuollaista laattaa lämmöneristää mitenkään? Eli
> onko jotakin todella ohutta eristettä, jonka voisi laittaa
> vanhan laatan päälle tms?
Meillä vaihtoehtona olisi ollut piikata koko lattia auki ja kaivaa maata
laatan alta, jotta sinne olisi voinut asentaa lämpöeristeet laatan alle.
Lisäksi olisi seiniä/anturaa joutunut valamaan lisää alaspäin jotta
seinät olisivat yltäneet alas lattiaan asti. Laatan paksuus on noin 10
cm. Homma vaikutti niin työläältä että päädyimme eristämättömään
ratkaisuun. Vastenmielisin homma olisi ollut piikkaus ja purkujätteestä
eroon pääseminen.
Timo
T.Uusilehto
>käy joka tapauksessa, joten päädyimme vesikiertoiseen. Miinusta
>vesikiertoiselle ovat suuret perustuskustannukset. Putkityöt maksoivat
>maltaita.
>
>Timo
>
Kylla nykykomponenteilla on tuo vesikiertoisen kytkentahomma aivan
lasten leikkia, tosin ei mitaan halpaa kylla. Kaupasta saa ihan kaiken.
Mitaan
ei tarvitse tehda itse. Olen jo pitkaan suosinut ja tehnytkin tassa kolmen
vuoden
sisalla jo neljaan huonetilaan vesikiertoisen lattialammityksen, ja tulokset
ovat
kerrassaan hienoja kaytossa. Tama diffuusiosuojattu muoviputki on kylla aika
arvokasta metrihinnaltaan, mutta on varmasti ihan yhta helppoa asentaa kuin
mika tahansa sahkosysteemikin. Ja viela kun vesikiertoisen kerran tekee,
voihan
sitakin nyt lammittaa milla tahansa, eika se ainakaan talon arvoa mitenkaan
laske,
painvastoin.
terv
Timo
Ari Kiviaho
Markku Ryytty <markku...@ekspertiisipalvelu.inet.fi> kirjoitti
viestissä:St9o4.58$IJ3....@read2.inet.fi...
> käyttökustannukset ja teho.
> >Laatta on maanvarainen eikä alla ole lämpöeristystä.
> Viidakkopuhelin
> >kertoi, ettei kellarilaattaa saa kunnolla lämpiämään
> sähkökalvolla, ja
> lämmittäminen
> >käy joka tapauksessa, joten päädyimme vesikiertoiseen.
> Miinusta
> >vesikiertoiselle ovat suuret perustuskustannukset.
> Putkityöt maksoivat
> >maltaita.
> >
> >Timo
>
>
> kalvon sähkönkulutus mahtaa olla? Se olisi helppo ja halpa
> laittaa, mutta jos jatkuva teho olisi esim. 500W ( en tiedä,
> riittääkö tuo edes mihinkään ), maksaisi lämmitys kait jo
> toistasataa mk/kk.
>
> Tuntuu, että öljykattilasta saisi tuon lämmityksen paljon
> halvemmalla.
>
> hinta-arviota? Lattiaa olisi n. 18 neliötä.
>
> onko jotakin todella ohutta eristettä, jonka voisi laittaa
> vanhan laatan päälle tms?
>
Tietoja vesikiertoisten sekä sähkölämmitteisten lattialämmittimien hinnoista
ja malleista sekä asennuksesta saa osoitteesta:
http://www.hl-heat.fi/tokasivu.htm
T: Ari