Salaojaveden pumppaaminen
Jonni Räikkönen
maalattiainen kellari, kellari kostea, keväällä jopa märkä. Kellariin
olisi tarkoitus tehdä jossain kohtaa saunatilat jne. Salaojat tehdään
tänä syksynä.
Ongelma: Ei paikkaa minne johtaa salaojan vedet maan vetovoiman
avittamana. Tai on kyllä. Voisihan sitä kaivaa arviolta 200 m. pari
metriä syvää ojaa peltoon ja katsoa oisiko pohjavesi siellä yhtään
alempana ;)
Ratkaisuehdotus: Pannaan kaivo, johon salaojat laskee. Kaivoon
uppopumppu, joka pumppaa vedet vanhaan paskakaivoon -> imeytys peltoon
n. 15 m talosta. Samaan paskakaivoon myös rännivedet.
Lisäidea: Pannaan kaivoon toinenkin pumppu. Vähän 1. pumppua ylemmäs.
Jos tämä pumppu käynnistyy on ensimmäinen sökö. 2. pumpun
käynnistymisestä syttyy (ja jää palamaan) varoitusvalo eteisen seinään.
Kysymys 1: Onko järkee?
Kysymys 2: Mikä on varmatoiminen ykköspumppu em. hommaan? Tärkeää on kai
huoltovapaus ja mahdollinen kurankesto, ei niinkään pumppausteho tms.
Merkki, malli, mistä saa, mitä maksaa?
Kysymys 2: Pumppukaivo - Betonirenkaista vai tekeekö joku Uponor
muovista? Sinne siis pitäisi mahtua em. pumput suunnilleen vierekkäin
kohojuttujuttujensa kanssa. Mitäs taasen maksaa?
Kysymys 3: Ei kai nyt sentään rakennuslupaa (vielä) tarvita? Ajattelin
selvitä kaivurikuskin, sähkömiehen ja lapion avulla.
Jateinpäs vielä tuosta suunnitelmasta jonkinlaisen kuvakin ;)
__________ __________
__| |___________| |_______________| |
| | | | | |
| | | | _ | |
| |___________| | / \_/ | |
| ___________|==.. | mato | |
__| | | || | | |
__ | | || | | |
|~~~~~~~~| | || | | |kellari
| | | || | | |
| | | || | | |
| | | || | | |-------
|________| | || | | | o
| || | _| |_o o
Vanha | || |__________ _ |_______| o
paskakaivo | | |\ __________(_)
|~|~~|~o~|
|________| Salaoja
Pmppukaivo
Rami John
> Kysymys 2: Mikä on varmatoiminen ykköspumppu em. hommaan? Tärkeää on kai
> huoltovapaus ja mahdollinen kurankesto, ei niinkään pumppausteho tms.
> Merkki, malli, mistä saa, mitä maksaa?
Liningilta (tukkuri) saa julkisen vesi/viemärilaitoksen käyttämiä
tarvikkeita. Tuommoinen pässinmolkulla oleva pumppu maksanee jossain
1000-2500mk:n korvilla tehosta riippuen. Kyllä jokin putkiliike
pystyy toimittamaan.
-Rami-
Marko Björkroth
>
> Tilanne: 50 v. tölli pellolla, pelto tasainen. Töllissä rakentamaton
> maalattiainen kellari, kellari kostea, keväällä jopa märkä. Kellariin
> olisi tarkoitus tehdä jossain kohtaa saunatilat jne. Salaojat tehdään
> tänä syksynä.
>
> Ongelma: Ei paikkaa minne johtaa salaojan vedet maan vetovoiman
> avittamana. Tai on kyllä. Voisihan sitä kaivaa arviolta 200 m. pari
> metriä syvää ojaa peltoon ja katsoa oisiko pohjavesi siellä yhtään
> alempana ;)
>
> Ratkaisuehdotus: Pannaan kaivo, johon salaojat laskee. Kaivoon
> uppopumppu, joka pumppaa vedet vanhaan paskakaivoon -> imeytys peltoon
> n. 15 m talosta. Samaan paskakaivoon myös rännivedet.
Siis rännivesiä ei pumpata? Hyvä, näin se pitääkin olla. Pidäthän vielä
huolen siitä, ettei vesi pääse virtaamaan väärään suuntaan eli
takaiskuventtiili ja/tai riittävä putouskorkeus pumpulta tulevaan putkeen.
> Lisäidea: Pannaan kaivoon toinenkin pumppu. Vähän 1. pumppua ylemmäs.
> Jos tämä pumppu käynnistyy on ensimmäinen sökö. 2. pumpun
> käynnistymisestä syttyy (ja jää palamaan) varoitusvalo eteisen seinään.
"Virallinen" tapa on laittaa kaksi pumppua, ja ohjauskeskus, joka käyttää
pumppuja vuoronperään (tai yhtäaikaa, jos pinta nousee liikaa), niin ei se
varapumppu mene käytön puutteessa jumiin. Takaiskuventtiilit pitää tietysti
olla, jos pumppuja on kaksi. Hälytys on oltava pumppujen määrästä
riippumatta.
> Kysymys 1: Onko järkee?
>
> Kysymys 2: Mikä on varmatoiminen ykköspumppu em. hommaan? Tärkeää on kai
> huoltovapaus ja mahdollinen kurankesto, ei niinkään pumppausteho tms.
> Merkki, malli, mistä saa, mitä maksaa?
>
> Kysymys 2: Pumppukaivo - Betonirenkaista vai tekeekö joku Uponor
> muovista? Sinne siis pitäisi mahtua em. pumput suunnilleen vierekkäin
> kohojuttujuttujensa kanssa. Mitäs taasen maksaa?
Saahan noita pumppaamoja jopa täysin varustettuina (kaivo, pumput,
ohjauskeskus), mutta hinnasta en osaa sanoa. Tuskin kovin halpoja.
Referenssinä voisin mainita, että erään Vantaalla sijaitsevan paritalon (rak.
ns. hulluina vuosina eli n. -89) salaojavedet JA kellarikerroksessa
sijaitsevien saunatilojen viemärivedet pumpataan, koska kellari on
viemäröintikorkeuden alapuolella. Kaksi kaivoa, joissa kummassakin on yksi,
lähinnä halvimmalta mahdolliselta rakennustyömaapumpulta näyttävä pumppu
_narussa roikkumassa_. Pumppuja ohjaa niiden kyljessä oleva pintakytkin ja
lisäksi kaivoissa on hälytykseen yhdistetyt pintakytkimet. Komeuden kruunaa
se, että molempien kaivojen kannet ovat parkkipaikalla 10 cm sorakerroksen
alla! Siitä vaan lapio heilumaan, jos pintakytkin hälyttää...
Tästä huolimatta vesivahinkoja on tähän mennessä sattunut vain yksi:
salaojakaivon pumpun pintakytkin oli jumittunut pumpun ja kaivon seinän
väliin ja hälytystä ei ollut kukaan kuulemassa, kun molemmat asunnot olivat
muutaman päivän tyhjillään. Kellariin tunkeutunut vesi valui sujuvasti
pesuhuoneen lattiakaivoon. Onneksi viemärivesien pumppu toimi kunnolla ;-)
-> Tee itse vaikka betonikaivoon. Yksi pumppu riittää, jos pääset hätiin
tarpeeksi pian, muuten kaksi pumppua ja automaattinen tai käsikäyttöinen
vuorottelu, ettei varapumppu jumiudu. Em. kauhutarinan tärkein opetus on
pintakytkimien toiminnan varmistus. Pumppu/pumput pitää kiinnittää niin,
etteivät ne pääse pyörimään poistoputken ympäri ja jumimaan pintakytkimiä.
> Kysymys 3: Ei kai nyt sentään rakennuslupaa (vielä) tarvita? Ajattelin
> selvitä kaivurikuskin, sähkömiehen ja lapion avulla.
Varminta olisi kysyä, ainakin kaava-alueilla voi olla rajoituksia vesien
imeytykselle maastoon.
Marko
M. Saren
> "Jonni Räikkönen" wrote:
>
> > Kysymys 2: Mikä on varmatoiminen ykköspumppu em. hommaan? Tärkeää on kai
> > huoltovapaus ja mahdollinen kurankesto, ei niinkään pumppausteho tms.
> > Merkki, malli, mistä saa, mitä maksaa?
Salaoja käyttöön pumpausteholla i kauheasti ole merkitystä jos
nostokorkeus ei ole suuri. Luotettavuus on tärkeämpi kriteeri.
Kakkospumpustakaan ei ole mitään iloa jos sekin on huono.
Hyvät lokapumput vetää lävitseen kaiken "tupakkiaskin ja pienemmän".
> Liningilta (tukkuri) saa julkisen vesi/viemärilaitoksen käyttämiä
> tarvikkeita. Tuommoinen pässinmolkulla oleva pumppu maksanee jossain
> 1000-2500mk:n korvilla tehosta riippuen. Kyllä jokin putkiliike
> pystyy toimittamaan.
Ylipäätänsä hinta korreloi laatuun aika jyrkästi. Itsella oli nippu
"Anttila" tasoisia pumppuja jotka menivät vain rikki. Sitten investoin
"robustaan" onnisen hyllystä ja tämä on toiminut kuin buikki viimeiset
kolme vuotta. Hinta oli tälle 1200 mk kun anttila malli maksaa 350 mk.
Ostaa hyvän, niin ei tartte murehtia.
tv mika
Olavi Blomberg
epäluotettavia. Itselläni on sellainen, jossa on sisäänrakennettu
kohosysteemi (Robusta 2000, muistaakseni. K-raudasta n. 1800 mk ja
tuukuliikkeestä hyvillä alennuksilla alle 900 mk). Noita mahtuu hyvinkin
kaksi 60 cm kaivoon. Kun poistoputken laittaa yläviistoon ja ottaa
takaiskuventtiilin pois, tyhjenee putki joka käyntikerran jälkeen ja putki
ei siten jäädy talvella vaikka olisi melko pinnassakin.
Nyt olen lajentamassa taloani ja siirtämässä pumppaamoa eri kohtaan. Nyt
meinasin ostaa Talokaivon valmistaman perusvesipumppaamon, joka maksaa
urakoitsijan mukaan alle 7000 mk veroineen. Jotenkin tuollainen vaikuttaa
luotettavammalta kuin omatekoinen betonikaivoviritelmä. Varsinkaan kun
nykyisessä kaivossa on vain yksi pumppu ja ei ole pintavahtia.
Olavi B.
jwm
> Ylipäätänsä hinta korreloi laatuun aika jyrkästi. Itsella oli nippu
> "Anttila" tasoisia pumppuja jotka menivät vain rikki. Sitten investoin
> "robustaan" onnisen hyllystä ja tämä on toiminut kuin buikki viimeiset
> kolme vuotta. Hinta oli tälle 1200 mk kun anttila malli maksaa 350 mk.
Yleensä. Meillä on kuitenkin Bilteman 400:- pumppu pitämässä
avantoa auki. Se on nyt pyörinyt neljä talvea ja n. 17000 tuntia. :=)>
Viime talvena pysähtyi ekan kerran, kun vesi laski niin paljon,
että laituri juttasi pumpun pohjahiekkaan. Silloinkaan ei palanut,
jäi vain jumiin.
jouko
--
PS: Jos vastaat maililla, korjaa osoite!