Hullu lattiarakenne?
Tomi Ylikorpi
Maavarainen betonilaatta
Vasat betonin päällä
Lankkulattia vasojen päällä
Vesikiertoinen lattialämmitys vasojen välissä lämmönjakolevyilla
varustettuna.
Halvin ja yleisin ratkaisuhan lienee laittaa lämmitys betonin sisään ja
ohuehko parketti tms. päälle. Näin lämpö leviää tasaisesti ja
tehokkaasti.
Mainitsemani vaihtoehto on huono siinä mielessä, että betonilaattaa ei
käytetä tasoittamaan lämpöä, ja paksu lankkulattia eristää tehokkaasti,
mikä vaatii korkeamman veden lämpötilan.
Toisaalta, koska betoni ei ole hidastamassa, lattialämpö reagoi
nopeammin, vasojen väliin saadaan ylimääräistä lämpöeristettä,
lämmityssysteemi on rikon tapauksessa korjattavissa helpommin.
(Onhan noita kaapeleita vedetty laattojen sisään jo aikakausia ilman
ongelmia (?), mutta niin oli Tsernobylkin betoniin valettu, kun 'se ei
voi mennä rikki'.)
Syynä ratkaisuun on lähinnä ihastuminen lauta/lankkulattiaan, joka
tarttee nuo vasat.
Laittaisko sitten sähkökaapelitkin vasojen väliin, eikä betonilaattaan?
Tomi
Marko
ja 28 mm lautalattian väliin. Sähkösuunnittelijan suosituksesta
päädyin kuitenkin kattolämmitykseen lattialämmityksen sijasta.
Perusteluna oli juuri tuo hidas reagointi laudan läpi, laudan
mahdollinen rakoilu voimakkaan lämmön vaikutuksesta ja sähkökaapelin
kesto kuumassa välitilassa. On vasta muutama kuukausi asuttu, joten
pitkäaikaista kokemusta ei ole.
Lattia on (puoli)lämpimän välipohjan päällä ja talo kivirakenteinen,
joten en tiedä olisiko maanvaraisella laatalla puurakenteisessa
talossa tarvetta tasaisemmalle lämmönjakosysteemille, esim.
yhdistämällä lattia- ja kattolämmitys.
Kattolämmitys vaikuttaa kyllä sikäli hyvältä ratkaisulta, että se
reagoi heti takan tai auringon tuomaan lisälämpöön. Kattolämmitys ja
lautalattia tuli tapauksessani myös kokonaisedulliseksi, sillä vasat
kiinnitin suoraan ontelolaattaan, jolloin erillistä pintavalua ei
ollut tarvis tehdä.
Marko
noname
oli maanvaraisen betonin päällä bitumieriste,vasat,villat ja lankkulattia.
Lattia tuntui lämpimälle vaikkei mitään lattialämmitystä ollutkaan. Noin
sadan neliön talo lämpesi sähköpattereilla ja leivinuunilla. Ainoastaan
kosteissa tiloissa oli lattialämmitys, ja leivinuuni oli sijoitettu niin
että sen takaseinä lämmitti kylpyhuonetta . Jos olo talossa tuntui kylmälle
niin lämmitys kävi nopeasti. Sähkökatkojenkaan aikana ei tullut kylmä kun
lisäsi pökköä pesään eikä tarvinnut pelätä että joku paikka jäätyisi. Sähkö
oli suorasähköä ja sitä meni yhteensä n.10-13000 kw/vuosi, josta puolet
varmaan oli muuta sähkönkulutusta. Minusta tuo oli hyvä,varma ja
helppohoitoinen yhdistelmä.
"Tomi Ylikorpi" <tomi.y...@hut.fi> wrote in message
news:3F79828A...@hut.fi...
noname
kaistaleen kivilattiaa muualla olisi lankkulattiaa. Kivilattian sisällä
kulkisi lattialämmityskaapelit, seinäpatterit kun hohkasivat toisinaan aika
kuumina. Lämpö jakautuisi paremmin mutta tulisi kylläkin hitaammin.
"noname" <non...@noname.no> wrote in message
news:MiReb.690$hz.1...@news2.nokia.com...
Jouni Saari
"noname" <non...@noname.no> kirjoitti viestissä
news:jyReb.694$hz.1...@news2.nokia.com...
> Lisäksi sellainen hullu lisäidea että jos rakentaisi ulkoseinien viereen
> kaistaleen kivilattiaa muualla olisi lankkulattiaa. Kivilattian sisällä
> kulkisi lattialämmityskaapelit, seinäpatterit kun hohkasivat toisinaan
aika
> kuumina. Lämpö jakautuisi paremmin mutta tulisi kylläkin hitaammin.
??? villan joukkoon ei parane laittaa kaapeleita. Tai pitää olla ainakin
itsesäätyvää lämmityskaapelia, ettei kaapelit kärähdä.
Varmaan siis villan päälle lämmöntasausta varten peltilevyt ja kaapelit
siihen??
Jouni