Parkettilattia ja vesikiertoinen lattialämmitys ?
Pertsa
parkettia rakenteilla olevaan omakotitaloon, jossa lämmitysmuotona
maalämpö + vesikiertoinen lattialämmitys.
Parkettivalmistajilta löytyy kyllä asennusohjeet reunaehtoineen
parkettilattian asentamiselle vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa
käytettäväksi. Homman pitäisi 'pelittää' hyvin.
Itseäni kuitenkin askarruttaa parketin kivilattiaa huomattavasti
huonompi lämmönluovutus. Esim. Karelia-parketin sivuilta
http://www.kareliaparketti.fi/index.php?vr=8 löytyy taulukko, joka
esittää parketin lämmönluovutusta kiertoveden lämpötilan funtiona. Jos
lattialämmityksen kiertovesi on 35 C:ssa , luovuttaa paljas betoni n.
80 W/m2 ja uiva parketti tästä vain puolet eli n. 40 W/m2.
Riittääkö parketin välittämä lämmitysteho enää kovilla pakkasilla
jolloin lämmöntarve on luokkaa 70-80 W/m2 (luku LVI-suunnitelmistani)?
Kyseisiä käyriä katselemalla uiva lautaparketti ei pysty näin paljon
lämpöä edes luovuttamaan (ainakaan alle 45 C:n kiertovedellä).
Onko kellään käytännön kokemuksia ja/tai parempaa tietoa aiheesta ?
Jukka Marin
> lattialämmityksen kiertovesi on 35 C:ssa , luovuttaa paljas betoni n.
> 80 W/m2 ja uiva parketti tästä vain puolet eli n. 40 W/m2.
> Riittääkö parketin välittämä lämmitysteho enää kovilla pakkasilla
> jolloin lämmöntarve on luokkaa 70-80 W/m2 (luku LVI-suunnitelmistani)?
Aika iso luku tuo 70-80 W/m² käsittääkseni - meillä on muistaakseni lämmi-
tystehoksi arvioitu 12 kW ja lämmintä pinta-alaa on 250 m² eli tehontarve
on 48 W/m². En sitten tiedä, riittääkö tuo 12 kW..
-jm
Jukka Marin
> http://www.kareliaparketti.fi/index.php?vr=8 löytyy taulukko, joka
> esittää parketin lämmönluovutusta kiertoveden lämpötilan funtiona. Jos
> lattialämmityksen kiertovesi on 35 C:ssa , luovuttaa paljas betoni n.
> 80 W/m2 ja uiva parketti tästä vain puolet eli n. 40 W/m2.
> Riittääkö parketin välittämä lämmitysteho enää kovilla pakkasilla
> jolloin lämmöntarve on luokkaa 70-80 W/m2 (luku LVI-suunnitelmistani)?
> Kyseisiä käyriä katselemalla uiva lautaparketti ei pysty näin paljon
> lämpöä edes luovuttamaan (ainakaan alle 45 C:n kiertovedellä).
> Onko kellään käytännön kokemuksia ja/tai parempaa tietoa aiheesta ?
Meillä on noin 60 m² Karelia-parkettia vesikiertoisen lattialämmityksen
kera ja lämmintä on piisannut hyvin (ei mitään ongelmaa parketin kanssa).
Valtaosa parkettilattiasta on vielä normaalia korkeammissa tiloissa (4-7
metriä) eli lämmitettäviä kuutioita riittää. Eroa kivilattiallisiin
tiloihin ei huomaa (kosteissa tiloissa on tarkoituksella vähän enemmän
lämmintä, eteisessä, keittiössä jne ei). Tämän talven tavoite on itse
asiassa saada lämpöjä säädettyä hieman alaspäin asuintiloissa..
Eli täällä ainakin toimii. Ainoa harmi parketissa on, että se ei oikein
kestä 1- ja 4-vuotiaiden kohtelua :-/
-jm
Julius
"Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> kirjoitti viestissä
news:bqerbv$ph3$2...@muikku.jmp.fi...
tapaa jakaa suoraa että jos on 250 m2 niin tehontarpeeksi tulee tämä ja
tämä. Tehon tarve vaihtelee huoneittain riippuen ulkoseinästä, ikkunoista
ulko-ovista, ala- ja yläpohjan pinta-alasta. näin viimekesäisenä
lattialämmityssuunnittelijana voin valottaa asiaa.
Julius
Kalle Ranto
rakentamista. Kukaan ei ole vielä kertonut, että kämppää ei saa
lämmitettyä riittävästi, kun on parkettilattia.
Minulla on reilu 100 neliötä vaahteraparkettia vesikiertoisen
lattialämmityksen päällä ja kosteat tilat laatalla. Hyvin toimi
ainakin viime talven 20 asteen pakkasella ja menovesi oli
kuumimmillaan jotain 35 asteista (muistaakseni). Yleensä varotellaan
noista pyökki- ja vaahteraparketeista, että ne ovat elävämpiä kuin
monet muut puulajit, mutta siitä ei ole vielä vuodenkaan kokemusta.
Kalle Ranto
Turku
Rakentaja
"Pertsa" <pertti...@pp.fi> wrote in message
news:bb593b11.03113...@posting.google.com...
Kuten mainittukkin; talon eristykset vaikuttavat.
Monesti olen nähnyt laitettavan ikkunoiden kohdille kattolämmitys. Ehkä
näiden yksi tarkoitus on tasata lämpöjä...
Jukka Marin
> 70-80 W/m2 on aivan normaali tehon tarve. Sitä ei sitten muuten voi tuolla
> tapaa jakaa suoraa että jos on 250 m2 niin tehontarpeeksi tulee tämä ja
> tämä. Tehon tarve vaihtelee huoneittain riippuen ulkoseinästä, ikkunoista
> ulko-ovista, ala- ja yläpohjan pinta-alasta. näin viimekesäisenä
> lattialämmityssuunnittelijana voin valottaa asiaa.
Samoin vaikuttaa tilojen korkeus (ja se, että unohdin vähentää jakolaskustani
pois käyttöveden osuuden, jolle lienee jotain varattu sillekin). Tämä mökki
ei ehkä ole energiansäästäjän unelma.. muistaakseni yksistään asuinosan ala-
kerran ulkoseinässä on 18 nurkkaa ja korkeimmat huonetilat ovat 7 metrin
luokkaa. Ulko-oviakin lämpimiin tiloihin löytyy kymmenkunta.
Eikös lämmitysteho muuten lasketa yleensä kuutiota eikä neliötä kohti?
-jm
Lauri Uusitalo
> Itseäni kuitenkin askarruttaa parketin kivilattiaa huomattavasti
> huonompi lämmönluovutus. Esim. Karelia-parketin sivuilta
> http://www.kareliaparketti.fi/index.php?vr=8 löytyy taulukko, joka
> esittää parketin lämmönluovutusta kiertoveden lämpötilan funtiona. Jos
> lattialämmityksen kiertovesi on 35 C:ssa , luovuttaa paljas betoni n.
> 80 W/m2 ja uiva parketti tästä vain puolet eli n. 40 W/m2.
> Riittääkö parketin välittämä lämmitysteho enää kovilla pakkasilla
> jolloin lämmöntarve on luokkaa 70-80 W/m2 (luku LVI-suunnitelmistani)?
> Kyseisiä käyriä katselemalla uiva lautaparketti ei pysty näin paljon
> lämpöä edes luovuttamaan (ainakaan alle 45 C:n kiertovedellä).
Eli onko jokin ongelma ettei kiertovettä voisi pitää pahimmilla
pakkasille 45 asteisena ? Oumanniin riittävän jyrkkä käyrä jos tarpeen.
Tällöinkään ei (Karelian kuvista päätellen) ylitetä parketin
maksimilämpötiloja.
--
Lauri
Pertsa
Ainakin maalämpöpumpun hyötysuhde laskee dramaattisesti noin kuumalla
kiertovedellä. Myöskään lattialämmitystoimittajat (esim. Nereus) ei
suosittele noin korkeita lämpötiloja - ja alkaa se parketinkin
kannalta olemaan rajoilla..
Alaan vihkiytyneiden suunnittelijoiden ja saamani palautteen
perusteella huoleni on sitäpaitsi turha - kyllä lämpö riittää ;). Jos
ei muu auta niin tihennetään lattialämmityksen putkitusta (kertoi
Nereus).Veden kiertonopeudella on myös vaikutusta asiaan.
Toni Arte
> Ainakin maalämpöpumpun hyötysuhde laskee dramaattisesti noin kuumalla
> kiertovedellä. Myöskään lattialämmitystoimittajat (esim. Nereus) ei
> suosittele noin korkeita lämpötiloja - ja alkaa se parketinkin
> kannalta olemaan rajoilla..
> Alaan vihkiytyneiden suunnittelijoiden ja saamani palautteen
> perusteella huoleni on sitäpaitsi turha - kyllä lämpö riittää ;). Jos
> ei muu auta niin tihennetään lattialämmityksen putkitusta (kertoi
> Nereus).Veden kiertonopeudella on myös vaikutusta asiaan.
Kyllä aika harvassa tapauksessa (sananmukaisesti, harva talo :-)
tarvitaan lattialämmityksessä noin kuumaa vettä (tuo +45 mikä
edellisessä viestissä mainittiin). Meillä ei ole parkettia, vaan
laminaattia käytännössä koko talo (paitsi KHH, WC, PH, S laattaa) ja
viime talven kovimmilla pakkasillakaan kiertovesi ei ollut juuri yli +32
astetta. En millään jaksa uskoa että jos laminaatti korvattaisiin
parketilla pitäisi veden lämpöä nostaa noin ylös.
--
Toni
Tapio Lindström
>
> Ainakin maalämpöpumpun hyötysuhde laskee dramaattisesti noin kuumalla
> kiertovedellä.
Ei se maalämpöpumppu ainakaan meillä kiertovettä tee, vaan
vettä varaajaan. Varaajan lämmitysveden lämpötila riippuu
käyttöveden lämpötilasta, ja se on helposti 50 asteen
kieppeillä, pakkasilla alempi. Tätä varaajan lämmitysvettä
sekoitetaan lattiassa kiertävään veteen ja vastaava
määrä vettä siirtyy kierrosta varaajaan lämpenemään.
Systeemi on periaatteessa suljettu, mutta lämpötilan
noustessa varoventtiili saattaa laskea jonkin verran
ulos ja painetta voi joutua korjaamaan päästämällä
kiertoon vastaavan tilkan lisävettä. Hyötysuhde
riippuu käyttö- ja lämmitysveden lämmittämisen
suhteesta ja esimerkiksi siitä kuinka lämpimänä
varaajaa halutaan pitää.
-- T.
Tapio Lindström
>
> Kyllä aika harvassa tapauksessa (sananmukaisesti, harva talo :-)
> tarvitaan lattialämmityksessä noin kuumaa vettä (tuo +45 mikä
> edellisessä viestissä mainittiin). Meillä ei ole parkettia, vaan
> laminaattia käytännössä koko talo (paitsi KHH, WC, PH, S laattaa) ja
> viime talven kovimmilla pakkasillakaan kiertovesi ei ollut juuri yli +32
> astetta. En millään jaksa uskoa että jos laminaatti korvattaisiin
> parketilla pitäisi veden lämpöä nostaa noin ylös.
Ei se talo välttämättä harva ole, vaikkei eristettä paksulti
olekaan. Jos on isot ikkunat ja suuri huonekorkeus, voi tehontarve
olla neliötä kohden suuri, ja lämmitysveden lämpötilaa pitää
nostaa. Itselläni on seinien nimellinen u-arvo 0.25, jota en
halunnut kohentaa muuten kuin vaihtamalla tavalliset villat
A-villaan (10% parempi). Laskeskelin että ikkunoiden
lämmönhukka on ainakin seinien luokkaa (selektiivi, isommissa
argonia), eli olisi oikeastaan pitänyt mieluummin pienentää
ikkunoita kuin lisätä eristeitä. Säädöt ovat vielä hakusessa,
mutta nollakelillä säätökäyrä näyttää tota mainitsemaasi
32 astetta. Parkettia on noin 3/4 pinta-alasta, loput
laattaa.
--T.
Elias Aarnio
<tapio.l...@nokia.com> wrote:
>Ei se maalämpöpumppu ainakaan meillä kiertovettä tee, vaan
>vettä varaajaan. Varaajan lämmitysveden lämpötila riippuu
>käyttöveden lämpötilasta, ja se on helposti 50 asteen
>kieppeillä, pakkasilla alempi. Tätä varaajan lämmitysvettä
>sekoitetaan lattiassa kiertävään veteen ja vastaava
Puhut yhden varaajan järjestelmästä. Monissa moderneissa pumpuissa on
eri piiri käyttöveden lämmittämiseksi (tulistin). Tai sitten en
ymmärrä ollenkaan - miksi ihmeessä sitä lattiakiertoon menevää vettä
kannattaisi lämmittää lämpöpumpulla moiseen lämpötilaan? Hyötysuhde
laskee kovin rutkasti...
EliasA
Tapio Lindström
Joo, tulistin on. Asia on kuitenkin niin että käyttövettä tehdään
lämmitysveden sivutuotteena tulistamalla, eli lauhalla kelillä
pitää myös lämmitysveden lämpötilaa nostaa, jotta saman varaajan
yläosaan tulistettu vesi olisi riittävän lämmintä. Rakennusaikana
kun käyttövettä ei kulunut pystyin ajamaan piirejä alhaisella
lämpötilalla, mikä ei onnistu enää. Sille käyttöveden lämpötilalle
ei ole Lämpöässässä erillistä säätöä.
-- T.
Lauri Uusitalo
> Lauri Uusitalo <lauri.u...@iki.fi.nospam.invalid> wrote in message news:<3EYyb.3951$k4.8...@news1.nokia.com>...
>>Eli onko jokin ongelma ettei kiertovettä voisi pitää pahimmilla
>>pakkasille 45 asteisena ? Oumanniin riittävän jyrkkä käyrä jos tarpeen.
>>Tällöinkään ei (Karelian kuvista päätellen) ylitetä parketin
>>maksimilämpötiloja.
>
>
> Ainakin maalämpöpumpun hyötysuhde laskee dramaattisesti noin kuumalla
> kiertovedellä. Myöskään lattialämmitystoimittajat (esim. Nereus) ei
> suosittele noin korkeita lämpötiloja - ja alkaa se parketinkin
> kannalta olemaan rajoilla..
No mikäs se Karelia on jos ei parkettitoimittaja ? Siis jos tarvitaan
paljon tehoa, niin lattiaan pitää laittaa paljon tehoa. Eihän kukaan
kait halua ajaa noin kuumaa vettä lattiaan mutta se on siis mahdollista
jopa parkettitoimittajan luvalla. Kunhan lattianlämpötila ei ylitä 27
astetta. Tosin varpaat kärventyy sitten laattapinnoilla.
--
Lauri
Tapio Lindström
Tähän täytynee nyt lisätä, että huomasin pari päivää tämän
kirjoituksen jälkeen, että IV-koneen pyörivä kenno oli
pysähtynyt. Oikeastaan olin jo epäillyt jonkin aikaa jotain,
muttei millään viitsinyt kurkistaa uuden koneen sisään.
Kylmää vetoakaan ei selvästi tuntenut kun tuloventtiilit
ovat kaikki melko korkealla.
No, kenno kuitenkin pyöri kun sille antoi alkuvauhdin.
Ongelmana käynnistys. Pyörittelin lämmönsiirrintä hetken
käsissäni mutten viitsinyt avata kun se oli ruuvien lisäksi
silikonilla kiinni.
Soitin sitten Enervent:iin. Ystävällinen palvelu, epäily
että kondensaattori oli pettänyt, ja kohtapuoleen sainkin
uuden postissa. Nyt avasin lämmönsiirtimen, ja vika paljastui.
Kondensaattoriin menevä johto oli poikki liittimen juuresta.
Johto oli ilmeisesti saanut kosketusta lämmönsiirtimeen
(kulumaa johdo kyljessä), ja koneen aikansa pyörittyä
väsynyt poikki. Tässä näyttääkin olevan se pyörivän laitteen
(LTR-3) mekaaninen heikkous; johto on normaalisti noin
sentin päässä pyörivästä lämmönsiirrinkennosta. Vika lienee
kuitenkin harvinainen kun Everventin kaveri ei sitä äkännyt.
Toinen mahdollinen pysähtymisen syy voisi olla sen kumisen
lämmönsiirtimen hihnan katkeaminen (vaihto selitetty
manuaalissa) ja kolmas tietenkin sähkömoottorin laukeaminen.
Korjauksen jälkeen huoneilma onkin lämmennyt ja olen jo
pudottanut kolme astetta lattialämmityksen säätöä.
Kummasti se ilmastointi puhaltaa lämpöä pihalle jos LTO
ei toimi. Lämmön talteenotto näyttää toimivan korkealla
hyötysuhteella (en siis vaihtaisi konetta...).
Lämmmön säätämisen sai aloittaa taas alusta. Säätäminen
on tosi hidasta kun tämä lämmöneristeen sisäpuolella
oleva puolitoistasataa tonnia tiiltä ja betonia varaa ja
luovuttaa lämpöä. Veikkaan etten tee Nereuksen
termostaateilla yhtään mitään kun mielestäni koko
talossa saa olla tasainen lämpötila.
--T.