Peltikatto ja aluskate
harde
konesaumapeltikaton alle ei pitäisi laittaa aluskatetta lainkaan vaan
ainoastaan harvalaudoitus. Osaako joku sanoa mikä on oikea tapa tehdä
peltikaton alapuoli, jos oletetaan että kyseessä yksikerroksinen talo ja
osassa taloa on vinosisäkatto:
a) perinteinen aluskate
b) bitumikatto peltikaton alle
c) harvalaudoitus
d) umpilaudoitus
e) jokin näiden yhdistelmä
Toni Arte
Minusta tuo kuullostaa oudolta. Peltikatto kondensoi rankasti
alapinnalleen kosteilla nollakeleillä (katolla lunta ja jäätä, säätila
sumuinen ja plussan puolella).
--
Toni
harde
vanha peltikatto on mennyt tuulen mukana, koska kosteus on pehmentänyt
aluskatten ja rimotuksen.
"Toni Arte" <Toni...@nospam.nokia.com> wrote in message
news:3C70BF75...@nospam.nokia.com...
Markku Nevalainen
>
> Tuossa aikaisemmin oli keskustelua pelitkatoista. Minulle on kerrottu että
> konesaumapeltikaton alle ei pitäisi laittaa aluskatetta lainkaan vaan
> ainoastaan harvalaudoitus.
Kysy nyt ensimmäiseksi siltä tietäjältä jokin peruste, miksi sitä
aluskatetta ei saisi laittaa. Eli millaisen haitan se voisi tuon
oppisuunnan mukaan aiheuttaa?
Nykytietämyksellä. minä laittaisin katteen ilman muuta.
Jos uudet tietämykset vuosien perästä taas sattusivatkin osoittamaan,
että aluskate jostakin syystä onkin nyt paha, niin sen aluskatekelmun-
han käy repimässä pois ullakolta parissa tunnissa.
Mutta puuttuvaa aluskatetta ei sinne niin helposti käydäkään jälki-
käteen lisäämässä.
MNe
Erkki Kiuru
Et kertonut kattokaltevuutta (ja peltikaton tyyppiä), mutta jos se on
kohtuullisen jyrkkä niin silloin voisi olettaa kondensoituvan veden
valuvan pellin alapintaa myöten ja siirtyvän ruodelaudoitukseen. Näin
vanhat peltikatot ovat toimineen vuosikymmeniä virheettömästi.
Ongelmia tulee kun lape on loiva ja vesi tippuu tiivistyessään, silloin
aluskate on paikallaan.
Ja että miten itse tekisin.... varmaan laittaisin aluskatteen (oli
kaltevuus mikä tahansa), mutta jättäisin aluskatteen ja ruoteiden väliin
reilun tuuletustilan. Varmistaisin myös että aluskatteen päälle tippuva
vesi valuu hallitusti räystäälle, ja myös että aluskatteen yläpuolelle
pääsee tuuletusilmaa räystäältä ja jättäisin harjalla 500mm matkalla
(jossa on umpiruodelaudoitus) katon ilman aluskatetta, jolloin
aluskatteen yläpuoli tuulettuisi varmasti.
T: Erkki
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
harde
Kyseessä on pulpettikatto 1:5 konesaumapellillä.
"Erkki Kiuru" <erkki....@suomi24.fi> wrote in message
news:3c70cd...@fourtalk.net...
Erkki Kiuru
>
> Kyseessä on pulpettikatto 1:5 konesaumapellillä.
>
> >
> > Et kertonut kattokaltevuutta (ja peltikaton tyyppiä), mutta jos se
on
> > kohtuullisen jyrkkä niin silloin voisi olettaa
> > Ja että miten itse tekisin.... varmaan laittaisin aluskatteen (oli
> > kaltevuus mikä tahansa), mutta jättäisin aluskatteen ja ruoteiden
väliin
> > reilun tuuletustilan. Varmistaisin myös että aluskatteen päälle
tippuva
> > vesi valuu hallitusti räystäälle, ja myös että aluskatteen
yläpuolelle
> > pääsee tuuletusilmaa räystäältä ja jättäisin harjalla 500mm
matkalla
> > (jossa on umpiruodelaudoitus) katon ilman aluskatetta, jolloin
> > aluskatteen yläpuoli tuulettuisi varmasti.
> >
> > T: Erkki
Konesaumapeltikatteen tuolla kattokaltevuudella tekisin juuri noin kuin
olen edellä esittänyt. Umpilaudoitus pellin alle räystäällä, harjalla,
jiireissä ja kaikkien reikien ympärillä, muualla 100mm lauta 50mm
raolla. Ja tosiaan aluskate riittävän alas ruoteesta ja varmistaisin,
että ilma kiertää aluskatteen ja ruoteiden välissä.
vesa kajander
tarvitaan?
Konesaumattu pelti ei vuoda tuulellakaan ja kondenssivesi jää niihin
lautoihin haihtuakseen niistä taas pois.
vesku
"Erkki Kiuru" <erkki....@suomi24.fi> wrote in message
news:3c7102...@fourtalk.net...
Erkki Kiuru
> Jos meillä on 100mm lauta 50 mm raolla, niin mihin sitä aluskatetta
> tarvitaan?
> Konesaumattu pelti ei vuoda tuulellakaan ja kondenssivesi jää niihin
> lautoihin haihtuakseen niistä taas pois.
>
> vesku
Tuolla aikaisemmin jo viittasin siihen, että jyrkällä kattokaltevuudella
kondenssivesi valuu ruodelaudoitukseen ja haihtuu siitä ajan mittaan
pois. Mutta perustelin aluskatetta nimenomaan katon loivuuden vuoksi,
jolloin tällaista valumista ei tapahdu, vaan vesi tippuu tiivistyessään
kohdalleen lämpöeristeiden päälle.
RT85-10562 mukaan loivalla kattokaltevuudella ruodelaudan väli keskellä
lapetta saisi olla vain 20mm, jolloin on ilmeisesti ajateltu että vesi
tiivistyisi ruodelautaan ja varsinaista aluskatetta ei tarvita.
RT83-10449 kaikissa yläpohjatyypeissä, joissa on peltikate on käytetty
myös aluskatetta.
Kuten huomataan ovat RT-kortit keskenään hiukan ristiriidassa ;-).
Vanhemmassa kortissa suositellaan aluskatetta, uudemmassa sitä ei ole.
Ehkä aluskatetta kartetaan ruodelaudoituksen lahoamisvaaran vuoksi.
Vaara on toki olemassa, mutta se voidaan välttää huolehtimalla
aluskatteen yläpuolisen tilan kunnollisesta tuuletuksesta.
harde
päädyn sellaiseen tulokseen etten pistä aluskatetta, pitäisikö alle laittaa
aikaisemmissa keskusteluissa mainittu selluvilla, joka sitoisi mahdollista
kondensiokosteuttu hieman paremmin kuin esim kivivilla?
"Erkki Kiuru" <erkki....@suomi24.fi> wrote in message
news:3c720e...@fourtalk.net...
Erkki Kiuru
> Tässä tämä ongelma onkin; käytäntö tuntuu muuttuvan jatkuvasti. Jos
nyt
> päädyn sellaiseen tulokseen etten pistä aluskatetta, pitäisikö alle
laittaa
> aikaisemmissa keskusteluissa mainittu selluvilla, joka sitoisi
mahdollista
> kondensiokosteuttu hieman paremmin kuin esim kivivilla?
>
Selluvilla toki "sitoo" kosteutta eri kertaluokkaa olevan määrän kuin
mineraalivillat, mutta ajatus siitä että tietoisesti kostutetaan
lämpöeristettä on virheellinen. Ei lämpöeristeen tarkoitus ole sitoa
kosteutta tai toimia kosteusvarastona, vaan eristää lämpöä (siis
hidastaa lämpövirtaa...)
Ei aluskatteen käytöstä ei ole riskiä edellyttäen että sen yläpuolinen
tila tuuletetaan. Aivan sama periaate koskee kaikkea muutakin
rakentamista, rakenteella pitää olla aina mahdollisuus kuivaa,
C2/Kosteus ja määräykset 1998 kohta 1.4.1 ja 1.4.3.
Joten aluskate varmistamaan lämpöeristeiden pysymistä kuivana!!
Tapio Viljava
> Ei aluskatteen käytöstä ei ole riskiä edellyttäen että sen yläpuolinen
> tila tuuletetaan. Aivan sama periaate koskee kaikkea muutakin
> rakentamista, rakenteella pitää olla aina mahdollisuus kuivaa,
> C2/Kosteus ja määräykset 1998 kohta 1.4.1 ja 1.4.3.
> Joten aluskate varmistamaan lämpöeristeiden pysymistä kuivana!!
Mites se nyt sitten olisi sen minun (mahdollisesti) saneerattavan
huopakattoni kanssa (kaltevuus1:9, alkuperäinen postaus joskus viikko
sitten). Huovan alla on bituliitti ja sen alla harvalaudoitus, jossa 100 mm
laudat n. 100 mm välein. Tuo laudoitus siis lienee liian harva peltikaton
alle? Aluskatteen virittäminen sinne matalaan kattotuolihässäkkään vaikuttaa
maallikosta mahdottomalta. Jos jättää bituliitin ja huovat paikalleen ja
laittaa uudet ruoteet niiden päälle, onko riski että ne lahoavat huovan ja
pellin välissä? Välin saisi ehkä tuulettumaan joten kuten jos laittaisi
harjalle pari tuuletustötsää sitä varten, mutta mites se käy kun ruoteet
ovat vaakasuuntaan?
Tapsa
Erkki Kiuru
> Mites se nyt sitten olisi sen minun (mahdollisesti) saneerattavan
> huopakattoni kanssa (kaltevuus1:9, alkuperäinen postaus joskus
viikko
> sitten). Huovan alla on bituliitti ja sen alla harvalaudoitus, jossa
100 mm
> laudat n. 100 mm välein. Tuo laudoitus siis lienee liian harva
peltikaton
> alle? Aluskatteen virittäminen sinne matalaan kattotuolihässäkkään
vaikuttaa
> maallikosta mahdottomalta. Jos jättää bituliitin ja huovat paikalleen
ja
> laittaa uudet ruoteet niiden päälle, onko riski että ne lahoavat
huovan ja
> pellin välissä? Välin saisi ehkä tuulettumaan joten kuten jos
laittaisi
> harjalle pari tuuletustötsää sitä varten, mutta mites se käy kun
ruoteet
> ovat vaakasuuntaan?
>
> Tapsa
Tuo vaara ruoteiden kostumiseen on olemassa jos huovan ja pellin väliä
ei saa tuuletettua. Joitakin vaihtoehtoja mm:
* 75*50 juoksut kattotuolien kohdalle huopakatteen päälle ja tämän
päälle ruoteet. Välitila tuuletettava harjalla (joko ullakolle tai
alipainetuulettimilla ulos) sekä räystäillä. Ongelma tulee ulkonäöstä
räystäällä, koska rakenne paksunee liikaa.
* bitumikatteen ja bituliitin voisi purkaa pois ja jättää ruoteet
paikoilleen. Harva ruodejako tulee laudoittaa umpeen. Kattokaltevuus on
aika loiva (tosin sallituissa rajoissa) toteutettavaksi tällä tavoin
ilman aluskatetta.
* varmaan paras vaihtoehto olisi tehdä peltikate suoraan huovan päälle,
näinhän arvokatotkin kuparista tehdään ;-). Peltikatteen
kiinnitysliuskat tulee saada luotettavasti ruodelaudoitukseen (ei
bituliittiin!) kiinni. Silloin bitumikatteen yläpuolelle ei jäisi
lahoavia puurakenteita, mahdollisesti ääritilanteissa
konesaumapeltikatteen saumoista tihkuva vesi jäisi bitumikatteeseen ja
vanha bitumikate alustoineen toimisi myös äänieristeenä.
Taisin aikaisemmissa viesteissä epäillä ullakon tuuletusta sen vuoksi
että lumi sulaa katolla. Peltikatteessa tulee sama ongelma jos katon
pinta on lämmin lumen alla ja vesi alkaa valumaan kohti räystästä ja
jäätyy sinne.