Styrox -harkot: onko kokemuksia?
Samuli Kuusela
kavin viime viikonlopun Rakentaminen ja Asuminen
-messuilla Turussa ja tutustuin ensimmaista kertaa
ladottaviin & valettaviin harkkoihin, jotka ovat
EPS:aa (tiivista styroxia).
Harkkoa voisi sanoa "kaanteiseksi Lammi-harkoksi".
Rakenne ulkoa sisaanpain: styrox, valettava betoni ja styrox,
paksuudet muistaakseni 172mm, 120mm ja 8mm.
Idea tuntuu fiksulta: miksi kantaa betonia lainkaan
kun sen kerran saa pumpattua letkulla.
Messuilla oli kahden eri valmistajan styrox -harkkoa,
molemmissa K-arvo 0,18 (300 mm seinan paksuus).
Jotenkin vaan heraa epaily jos rakentaminen on
liian helppoa (1,2 metria pitkat harkot painavat
kilon), etta voiko lopputulos olla kunnollinen...
Onko kellaan mitaan kaytannon kokemuksia ko. harkoista,
esim. rappauksen pysyvyydesta?
Naita kuulemma kaytetaan muissa pohjoismaissa seka
Keski-Euroopassa melko paljonkin (nain siis
harkkoesittelijoiden mukaan), ja USA:ssa.
terv,
Samuli
P.S.
Toisen edustajan sivut ovat osoitteessa
www.palikka.fi, sielta saa jotain (=melko niukasti)
lisatietoa. Tosta Palikasta on kylla RT-korttikin,
harkko on kehitetty joskus 70-luvulla.
Dominique Pivard
<Samuli....@lmf.ericsson.se> wrote:
> Rakenne ulkoa sisaanpain: styrox, valettava betoni ja styrox,
> paksuudet muistaakseni 172mm, 120mm ja 8mm.
>
> Idea tuntuu fiksulta: miksi kantaa betonia lainkaan
> kun sen kerran saa pumpattua letkulla.
Lähinnä tulisi mieleen kustannuspuoli: eikö autosta valettava betoni
ole tuntuvasti kuutiohinnaltaan huomattavan kalliimpi kuin vastaava
määrä paikalle toimitettuja harkkoja, vaikka päälle tulisi vielä
muurauskustannukset?
Terv. Dominique
Samuli Kuusela
Kustannuspuolella (mk/pinnoittamaton seinaneliometri)
ollaan hiukan halvemmissa hinnoissa kuin esim. Lammiharkoissa.
- betonia menee 110 litraa seinaneliota kohti, siis samaa
luokkaa kuin Lammiharkkoihinkin
Samuli Kuusela
>
> Sanoivatko ne siellä messuilla, että tuon voi rapata? Kuvissa tietty
> näyttää siltä.
Joo, kylla siella oli yksi rapattu harkko naytilla. Styroxin
paalle laitetaan verkko joka jaa rappauksen sisaan.
> Miten onnistuu hyllyjen jne. kiinnittäminen seinään? Eli miten varmistetaan,
> ettei yritetä ripustaa tavaroita
> pelkkään polystyreeniin?
Tata siella messuillakin kyseltiin: pitaa vaan kayttaa
riittavan pitkia ruuveja.
Keittion kaapistot voisi kai kiinnittaa niinkin, etta
poistaa sisastyroxista (5 cm paksu) pattingin mentavan
palan ja kiinnittaa pattingin kunnolla betoniin ja
kaapistot sitten pattinkiin kiinni.
> Onko olemassa myös kulma paloja, aukkojen ylityspaloja, jne?
Palikka -konseptissa (www.palikka.fi) on vain yksi pala,
josta saadaan myos esim. kulmapalat (sahaamalla).
Aukkojen ylityksista en tieda. Luulen etta ne tehdaan
samoilla (1,2 m pitkilla) harkoilla, mutta varmaan
jareammalla raudoituksella.
Sen sijaan messujen toisella stroxharkkovalmistajalla
(made in Finalnd, Piikkio) on erillisia kulma- ja paatypaloja.
Heidan harkkonsa poikkeavat Palikasta mm. siten, etta
valettavan betonin molemmin puolin olevat styroxit ovat
yhta paksut (oliskohan n. 9 cm), ts. jos haluaa kiinnittaa
jotain painavaa seinaan niin matka betoniin on pidempi
kuin toisissa styroxharkoissa.
Samuli
sofi
keskusteluun pari seikkaa.
Ensinnäkin selvyyden vuoksi mainitsen, että Palikka on alkuperäinen suomalainen
patentoitu keksintö, joka on ollut markkinoilla jo vuodesta 74, energiakriisin
ajoista.
Palikalle on ilmaantunut vuosien mittaan jos jonkin laista plagiaattia, joille
tunnusomaista on että ne eivät yleensä kestä betonivalua, vaikka ovatkin
"valkoista tyröksiä". Kuten keskustelun kuluessa on havaittukin, mm. tuuletus ym
patentoidut hyvät ominaisuudet on tällaiselle kalalaatikkoteollisuudelle
tuntemattomia. Vrt Fiskarsin saksien peltijäljitelmät - nopealla katsannolla
nekin NÄYTTÄVÄT aidoilta.
Palikka-elementti ei ole tyröksia, jopa asiantuntematon tietää, että hötö tyroksi
ei kestä valua. Vaikka Palikkakin on epsiä, sen paino on 30 kg/ neliösentti, eli
siis aivan toisen luokan tavaraa kuin tyröksi!
Olen itse rakentanut kaksi Palikka-taloa, toisen 90-luvun alussa. Toinen on 79-80
rakennetu talo, johon tein 100 neliön laajennuksen. Rakensin myös maakellarin
kumpaankin taloon. Olen 50-vuotias nainen, rakensin aivan yksin eikä työssä
tarvittu miestä kuin letkun päähän. Siis betoni...
Laajennuksen pystyttäminen vanhan talon jatkeeksi kesti 4 päivää tasoitetulta
maalta kattokorkeuteen. Anturan tein kertakäyttöisistä Anttu-muoteista, joiden
kokoaminen, raudoittaminen ja valaminen kesti 4 tuntia. Pinosin kilon painoisia
Palikoita heti suoraan vielä märän anturan päälle puoliväliin seinäkorkeutta ja
seinä valettiin. Sama laulu seuraavana päivänä.
Molemmat talot ovat rapattuja. Hyvä tarkastelukohde rappauksen pysyvyydestä on
80-luvun talon eteläinen, rankkojen ilmasto-olosuhteiden (kuuma kesä/ talvella
suoraan pellolta puhaltava pakkanen) koettelema seinä - siinä on nyt parikymmentä
vuotta pysynyt rappaus halkeilematta ja murenematta. Rappaus pysyy
Palikka-elementin sisäänrakennetun tuuletusjärjestelmän ansiosta.
Kalalaatikko-plagiaateista tämä hienous puuttuu.
Palikoita on vain yhdenlainen elementti, josta käsisahalla muotoillaan kulmat,
erkkerit, pyöreät muodot, kantavat palkit ja pilarit. Aukkojen ylittämisessäkään
ei siis ole ongelmia. Etukäteen ei siis tarvitse laskekella erilaisten palojen
määriä, senkuin leikkaa Palikan päästä sopivan.
Keittiön kaapit ja muukin raskas tavara pysyy helposti seinässä proppaamalla
140-160 mm pitkät ruuvit (siis samoin kuin elementtiseinään, muttta ruuvi
sisäeristeen verran pitempi). Eristettä ei poisteta. Sisäeristeeseen (pakusuus 50
mm) sopivat mm. sähkörasiat ja jälkikäteen tehtävät johtoroilotukset koverretaan
Palikkaan. Kaakelit liimataan suoraan Palikan pintaan. Jne jne. Palikka on näin
naisen näköäkulmasta valmiiksi loppuun asti ajateltu tuote, toisin kuin
esimerkiksi jää- ja pakastekaapit, sähkölaitteet ym.
Minusta tuli Palikka-fani omakohtaisten kokemusten kautta. Minulle kun oli aina
vakuutettu, että rakentaminen on niin vaativaa ja RASKASTA työtä, ettei siihen
nainen pysty. Höpöhöpö! Yksinkertaisia ohjeita noudattamalla kuka hyvänsä
pystyttää itse talonsa.
Mutta niihin plgiaatteihin varoisin sortumasta, koska pelkäisin jääväni sortuman
alle! Palikkaa uskallan suosittaa.
rakentajaterveisin
sofi solomon
joka rakentaa ensi kesänä Palikoista TORNIN,
koska ihmisellä täytyy olla torni
Markku Nevalainen
>
> Ensinnäkin selvyyden vuoksi mainitsen, että Palikka on alkuperäinen suomalainen
> patentoitu keksintö, joka on ollut markkinoilla jo vuodesta 74, energiakriisin
> ajoista.
tuollaisista kevytpalikoista ei vain ole yleistynyt 26 vuodessa?
Tuote on lämmöneristykseltään erinomainen, ulkonäöltään kelvollinen ja
vielä kenties edullinenkin (?). Kun noin hyvää tuotetta on markkinoilta
saatavilla, niin minkään ei luulisi pidättelevän yksittäistä hartia-
pankkirakentajaa.
Yleistymisen esteenä tuskin on esim. rakennusliikkeiden ja rakennusai-
neteollisuuden painostus. Pienrakentajan penteleitä ei tuollaisilla
Kesko -tyyppisillä kuristusotteilla oikein pysty painostamaan.
Palaakohan tuollainen 'styrox'-pinnoitettu mökki yhtenä soihtuna?
Entä ääneneristys, onko sellaista suuretta olemassa??
Vai missä oikein piilee palamökin heikkous? Miksi se rakennusmuotona
ei yleisty?
MNe
sofi
Markku Nevalainen wrote:
> sofi wrote:
> >
> > Ensinnäkin selvyyden vuoksi mainitsen, että Palikka on alkuperäinen suomalainen
> > patentoitu keksintö, joka on ollut markkinoilla jo vuodesta 74, energiakriisin
> > ajoista.
>
> Mutta kuka osaisi kertoa sen todellisen syyn miksi pientalojen rakentaminen
> tuollaisista kevytpalikoista ei vain ole yleistynyt 26 vuodessa?
Kyllä Suomessa on rakennettu satoja Palikka-taloja ja tuhansia perustuksia esim.
valmistaloihin. Vuonna 97 Suur-Tukholman alueen omakotitaloista 25% rakennettiin
Palikoista. Ruotsissa ollaan edistyksellisempiä ja avoimempia uusille ideoille kuin
Suomessa. Tällä hetkellä Tukholman rikkaiden alueilla (Drottningholm, Lidingö) on
mm. rakenteilla kokonaista kahdeksan valtavaa, erilaista, arkkitehdin piirtämää
taloa.
Suomalaiset ovat "perinteisen rakentamisen" kansa. Oman talon rakentamisen pitää
"tuntua", sen on oltava "raskasta ja vaivalloista", sen tekeminen on "miehen
mitta". Kevys, helppous ja mielekkyys ovat "ammattimiehille" kirosana.
Palikka-rakentaja tekee myös monet rakentamisen vaiheet tarpeettomiksi, ei tarvita
lautamuottien rakentajaa/ purkajaa, ei muuraria jne - siis Palikka-rakentaja
säästämällä omia rahojaan ja tekemällä itse synnyttää työttömyyttä. Sen huomaa, kun
näiden "ammattimiesten" kanssa keskustelee. Arvelen siis, että suuri este
Palikka-elementin suursuosiolle on psykologinen.
Nyt lisäksi on meneillään tämä valtiovallan miljardein rahoittama puumafian
mielikuvanmuokkausbuumi - vain PUUTALO on suomalainen talo... Suomalainen
valmistaloteollisuus on voimissaan. Maailmalla suomalainen arkkitehtuuri tunnetaan
puulaatikkoarkkitehtuurina. Kunhan kansa tajuaa, että sen ei tarvitse asua
neliskanttisessa puulaatikossa (johon on ympätty jämälaudoista joitain
koristerakennelmia kylkiin), vaan rakentajat voivat jopa itse vaikuttaa talonsa
muotoihin jne kustannuksien kasvamatta, silloin ainoa oikea menetelmä on
Palikka-menetelmä, jolla kaikki tämä on mahdollista.
>
> Tuote on lämmöneristykseltään erinomainen, ulkonäöltään kelvollinen ja
> vielä kenties edullinenkin (?). Kun noin hyvää tuotetta on markkinoilta
> saatavilla, niin minkään ei luulisi pidättelevän yksittäistä hartia-
> pankkirakentajaa.
Tässä vaiheessa tulevat kuvaan "suunnittelijat" ja sen portaan asiantuntijat. "Ei me
tämmöstä osata/ viitsitä". Vaikka kaikki laskelmat tulevat Palikan mukana
ilmaiseksi!
>
>
> Yleistymisen esteenä tuskin on esim. rakennusliikkeiden ja rakennusai-
> neteollisuuden painostus. Pienrakentajan penteleitä ei tuollaisilla
> Kesko -tyyppisillä kuristusotteilla oikein pysty painostamaan.
Kyllä kilpailu alalla on kovaa ja armotonta. Olen minä tätä painostustakin
havainnut.
Ja rakennustarviketuotanto/ keskusliikkeet ovat kartellisoituneita, niihin ei
vaarallisina pidettyjä pieniäkään kilpailijoita päästetä. Pienillä ei ole mitään
mahdollisuuksia maksella sellaisia välirahoja ja kestityksiä, joita esimerkiksi
mainitsemallasi Keskolla on kynnyksenä sorttimentiin pääsyyn. On lisäksi huomattava,
että merkittävimmät rakennusalan julkaisut ovat näiden "suurten" hallussa. Juttuja
niihin ei saa, ja sellaisia mainoskampanjoita joita esim. Lohja/ Partek ym
kansalaisten rahoilla tekevät ei kenelläkään muulla ole mahdollisuutta toteuttaa.
>
>
> Palaakohan tuollainen 'styrox'-pinnoitettu mökki yhtenä soihtuna?
> Entä ääneneristys, onko sellaista suuretta olemassa??
No, Palikka ei siis ole styroxia, mikä on aivan toisen tuotteen tuotenimi, valkoista
epsiä toki kumpikin. Palikka palaa huonosti eikä lopulta syttyessäänkään levitä
itsenäisesti paloa. Jos eps saadaan palamaan, siitä syntyy sankkaa mustaa savua
huonon palavuuden merkiksi. Eps hajoaa palaessaan hiileksi ja vedeksi (hiilitabletti
ja vissyvesi) eikä palamisen tuloksena synny minkäänlaisia haitallisia tai
myrkyllisiä kaasuja. Vrt puu > häkä ym.
Palikka-seinän ääneneristys on erinomainen, sen huomaan päivittäin, kun yritän
jalkavaivoja säästääkseni huutaa naapurihuoneeseen: minua ei kuulla.
>
>
> Vai missä oikein piilee palamökin heikkous? Miksi se rakennusmuotona
> ei yleisty?
Palikkatalossa asuvana en ole heikkouksia havainnut. Yleistymiseen vastauksia jo
yllä. Mutta plagiaattorit ovat jo sauman havainneet. Nyt pitäisi saada kansa
tajuamaan, että kalalaatikoista ei voi taloa rakentaa.
>
>
> MNe
sofi
Markku Nevalainen
>
> Kyllä Suomessa on rakennettu satoja Palikka-taloja
Aivan uskomattoman pieni määrä 26 vuodessa.
> Vuonna 97 Suur-Tukholman alueen omakotitaloista 25% rakennettiin
> Palikoista.
Löytyisiköhän tuosta asiasta jotakin tarkempaa tietoa internetistä?
Tai edes yksi linkki, jossa kuvataan ruotsalaista Palikka-rakentamista?
Jos patentoidun Palikka-menetelmän mukaisia taloja rakennetaan Tukholmaan
tuollainen määrä vuosittain, niin suomalainen patentin omistava firma
on tehnyt niillä satojen miljoonien vuosiliikevaihdon.
Vai onko nuo Ruotsin talot kuitenkin rakennettu niillä halveksittavan
huonoilla "kalalaatikko"-kopioilla? Jos on, niin silloinhan kyseessä kai
olisi aivan eri rakennustuote.
> Kevys, helppous ja mielekkyys ovat "ammattimiehille" kirosana.
Enpä usko. Kaikenlaiset kevytsoraharkot ovat kuitenkin lyöneet itsensä
läpi sekä perustus- että seinämateriaaleina.
> Tässä vaiheessa tulevat kuvaan "suunnittelijat" ja sen portaan asiantuntijat. "Ei me
> tämmöstä osata/ viitsitä". Vaikka kaikki laskelmat tulevat Palikan mukana
> ilmaiseksi!
Vaikuttaisi siltä että suomalaisella Palikka-firmalla ei olisi yhtään myyn-
timiestä palkkalistoillaan. Kyllähän rakennusalalla hyvä myyntimies/nainen
on pystynyt puhumaan suunnittelijoiden armeijat kumoon jo vuosikymmeniä.
Kehujen mukaan palikkatuote on kaikin puolin hyvä, edullinen, nopea, jne,
ja hyvältä näyttäviä, ja parikymmentä vuotta pystyssä olleita talojakin
on referenssinä näyttää. En suostu uskomaan että suunnittelijoiden vasta-
hankaisuus on tässä se rakenttamishalut pysäyttävä tekijä.
Maksaja eli tilaaja on sentään vieläkin suurempi herra kuin Suunnittelija.
MNe
sofi
Markku Nevalainen wrote:
> sofi wrote:
> >
> > Kyllä Suomessa on rakennettu satoja Palikka-taloja
>
> Aivan uskomattoman pieni määrä 26 vuodessa.
>
> > Vuonna 97 Suur-Tukholman alueen omakotitaloista 25% rakennettiin
> > Palikoista.
>
> Löytyisiköhän tuosta asiasta jotakin tarkempaa tietoa internetistä?
> Tai edes yksi linkki, jossa kuvataan ruotsalaista Palikka-rakentamista?
www.palikka.fi
josta linkit
www.jeanniemi.com
Yksityinen PALIKKA-rakentaja, kertoo sivuillaan rakentamisen edistymisestä.
www.ross-ark.se
Ruotsissa sijaitseva arkkitehtitoimisto, erikoistunut PALIKKA®-suunnitteluun
Huomasin juuri, että Muoviteollisuusliiton uudistetuilla sivuilla on erittäin hyvä
tekninen tietopaketti epsin ominaisuuksista:
www.eps-eriste.sci.fi
Samoin Rakennustiedon sivuilla:
http://www.rakennustieto.fi/36-10690/index.htm
>
>
> Jos patentoidun Palikka-menetelmän mukaisia taloja rakennetaan Tukholmaan
> tuollainen määrä vuosittain, niin suomalainen patentin omistava firma
> on tehnyt niillä satojen miljoonien vuosiliikevaihdon.
No ei varmaan kannata kadehtia! Rungon osuus miljoonataloistakin on jotain 100.000 -
200.000 SEK. Näissä taloissa on sitten puolen miljoonan keittiöitä ja miljoonan hissejä!
>
>
> Vai onko nuo Ruotsin talot kuitenkin rakennettu niillä halveksittavan
> huonoilla "kalalaatikko"-kopioilla? Jos on, niin silloinhan kyseessä kai
> olisi aivan eri rakennustuote.
Kyllä niitäkin on. Juuri kuulin, että peräti kaksi plagiaattityömaata pantiin
konkurssiin, kun elementit eivät kohteissa toimineet.
>
>
> > Kevys, helppous ja mielekkyys ovat "ammattimiehille" kirosana.
>
> Enpä usko. Kaikenlaiset kevytsoraharkot ovat kuitenkin lyöneet itsensä
> läpi sekä perustus- että seinämateriaaleina.
Perustukset tehtiin ennen mm. kivipaasista. Se oli raskasta hommaa se. 40-luvun
"kevyt"tekniikkaa edustavat "kevyt"harkot olivat silloin ilmeinen parannus.
Mutta nyt eletään kokonaan uutta vuosisataa - jopa 30 kilon painoinen "kevyt"harkko on
historiaa, nyt pitäisi rakentaa todella kevyillä, kilon painoisilla Palikoilla.
"Kevyt"harkon pituus on sitäpaitsi vain puolet Palikasta. Minä en esimerkiksi saisi
yhtään niinsanottua "kevyt"harkkoa ylös edes maasta, saati sitten seinään. En pystyisi
leikkaamaan sellaista, ja jos pystyisinkin, allergiani tappaisi minut pölyyn.En pystyisi
muumaan sitä, en edes sekoittamaan ja kantamaan laastia, jota menee kokonaiseen taloon
harkkojen lisäksi muutama tonni!
>
>
> > Tässä vaiheessa tulevat kuvaan "suunnittelijat" ja sen portaan asiantuntijat. "Ei me
> > tämmöstä osata/ viitsitä". Vaikka kaikki laskelmat tulevat Palikan mukana
> > ilmaiseksi!
>
> Vaikuttaisi siltä että suomalaisella Palikka-firmalla ei olisi yhtään myyn-
> timiestä palkkalistoillaan. Kyllähän rakennusalalla hyvä myyntimies/nainen
> on pystynyt puhumaan suunnittelijoiden armeijat kumoon jo vuosikymmeniä.
>
> Kehujen mukaan palikkatuote on kaikin puolin hyvä, edullinen, nopea, jne,
> ja hyvältä näyttäviä, ja parikymmentä vuotta pystyssä olleita talojakin
> on referenssinä näyttää. En suostu uskomaan että suunnittelijoiden vasta-
> hankaisuus on tässä se rakenttamishalut pysäyttävä tekijä.
>
> Maksaja eli tilaaja on sentään vieläkin suurempi herra kuin Suunnittelija.
Joo, niin sä luulet!
sofi
>
>
> MNe
M. Saren
>Markku Nevalainen wrote:
>> sofi wrote:
>No, Palikka ei siis ole styroxia, mikä on aivan toisen tuotteen
>tuotenimi, valkoista epsiä toki kumpikin. Palikka palaa huonosti eikä
>lopulta syttyessäänkään levitä itsenäisesti paloa. Jos eps saadaan
>palamaan, siitä syntyy sankkaa mustaa savua huonon palavuuden merkiksi.
>Eps hajoaa palaessaan hiileksi ja vedeksi (hiilitabletti ja vissyvesi)
>eikä palamisen tuloksena synny minkäänlaisia haitallisia tai myrkyllisiä
>kaasuja. Vrt puu > häkä ym.
Tuota on vaikea usköa. Tuletkos meille hengittelemään palavaa EPS:ää noin
niinkuin vakuudeksi?
Tai laitat linkin tuohon tietoon.
tv mika
sofi
"M. Saren" wrote:
Mitäs epsiä sinä siellä polttelet? Ja miksi?
>
>
> Tai laitat linkin tuohon tietoon.
Muoviteollisuusliiton sivuilla on erittäin hyvä tekninen tietopaketti epsin
ominaisuuksista:
www.eps-eriste.sci.fi
Samoin Rakennustiedon sivuilla:
http://www.rakennustieto.fi/36-10690/index.htm
> sofi
>
> tv mika
JTH
M. Saren <mika....@hut.nononospam.fi> wrote in message
news:904270277mi...@193.229.0.31...
> so...@kolumbus.fi (sofi) wrote in <3A82500C...@kolumbus.fi>:
> >Markku Nevalainen wrote:
> >> sofi wrote:
>
> >No, Palikka ei siis ole styroxia, mikä on aivan toisen tuotteen
> >tuotenimi, valkoista epsiä toki kumpikin.
Ihan vaan ärsytyksenä ilman mitään todellista tietoa:
Perinnerakentamisen ja hengittävän seinän (mikä se on?) puolestapuhujat
kammoksuvat muovia seinän sisällä ja väittävät että höyrynsulkumuovikin
rapistuu ja katoaa seinän sisältä.
No mites sitten kun koko seinän eristys perustuu muoviin ??? Luulisi että se
on pitkällä tähtäyksellä täydellinen susi. Samaa mieltä olen kyllä ns.
täystiilitalojen seiniin laitettavasta PU-eristelevystä, vai mitä se nyt on.
Varsinkin sen hyvä eristyskyky perustuu muovin sisällä oleviin ilma- tai
kaasu"palloihin", mutta ne kyllä ainakin häipyvät sieltä ajan kuluessa.
Tai sitten ei ja koko juttuni on vain vitsi. Kuten on myös se
höyrynsulkumuovin häviäminen seinän sisältä.
Terv. Jyrki
Markku Nevalainen
>
> www.ross-ark.se
> Ruotsissa sijaitseva arkkitehtitoimisto, erikoistunut PALIKKA®-suunnitteluun
PALIKKA®-tuotemerkkiin. Eikä mainintaa siitäkään että mikä kuvissa
esitetyistä taloista, jos mikään, on toteutettu juuri PALIKKA®-ele-
menteillä.
> Kyllä niitäkin on. Juuri kuulin, että peräti kaksi plagiaattityömaata pantiin
> konkurssiin, kun elementit eivät kohteissa toimineet.
>
Miten työmaa laitetaan konkurssiin?? Eli tarkalleen, laitettiinko raken-
nustyömaata tejnyt rakennusfirma konkurssiin, vaiko noita huonoja ele-
menttejä toimittanut firma? Ja minkäniminen firma oli kyseessä?
Jos yhtään tarkempia faktatietoja ei ole esittää, niin tuo ylläoleva
on vain kevyen juorun tasoista tietoa.
En halua tällä keskustelulla, kaikkineen, yrittää kylmiltään tyr-
mätä PALIKKA®-tuotetta.
Mutta jos näin mullistava tuote on salaa ollut suht' markkinoilla jo
26 vuotta, niin alkajaisiksi kiinnostaa koettaa saada joitakin faktoja
tuotteen liepeiltä.
MNe
sofi
JTH wrote:
> M. Saren <mika....@hut.nononospam.fi> wrote in message
> news:904270277mi...@193.229.0.31...
> > so...@kolumbus.fi (sofi) wrote in <3A82500C...@kolumbus.fi>:
> > >Markku Nevalainen wrote:
> > >> sofi wrote:
> >
> > >No, Palikka ei siis ole styroxia, mikä on aivan toisen tuotteen
> > >tuotenimi, valkoista epsiä toki kumpikin.
> ....
>
> Ihan vaan ärsytyksenä ilman mitään todellista tietoa:
>
> Perinnerakentamisen ja hengittävän seinän (mikä se on?) puolestapuhujat
> kammoksuvat muovia seinän sisällä ja väittävät että höyrynsulkumuovikin
> rapistuu ja katoaa seinän sisältä.
Niin pitääkin. Puulle ei pidä valmistaa hikoavaa, lahovaa homepesää - puuhan
aina itsessäänkin sisältää ja imee kosteutta. On tiedettävä mitkä materiaalit
sovivat toistensa seuraan: puu ei esim sovi kiinni betoniin, mutta muovi
erinomaisesti.
>
> No mites sitten kun koko seinän eristys perustuu muoviin ??? Luulisi että se
> on pitkällä tähtäyksellä täydellinen susi.
Minä olen tässä kertonut kokemuksiani Palikka-seinästä, jonka eristyskyky
perustuu epsiin. Palikka-muottiin valetaan kantava, lämpövaraava
teräsbetonirunko. Palikan ulkopuolelle tulevassa osassa on sisäänrakennettu
tuuletusjärjestelmä. Ei ongelmia.
> Samaa mieltä olen kyllä ns.
> täystiilitalojen seiniin laitettavasta PU-eristelevystä, vai mitä se nyt on.
> Varsinkin sen hyvä eristyskyky perustuu muovin sisällä oleviin ilma- tai
> kaasu"palloihin", mutta ne kyllä ainakin häipyvät sieltä ajan kuluessa.
Polyuretaani katoaa n. 10 vuodessa, ainakin aikaisemmin siinä käytettiin myös
freonia.
Solupolystyreeni on yksi muista yli 500 muovilajista. Palikan muovi on lähinnä
samaa kuin pakasterasioissa, siis elintarvikelaatua.
Epsin eristyskyky perustuu pienien, paisutettujen kuplien sisällä olevaan
ilmaan. Mitä suurempi tiheys epsillä on, sitä pienemmät kuplat ja sitä parempi
laatu. Esim. Palikan tiheys on 30 kg/ m3, styroxin N-laadussa n. 15 kg/ m3 ja
R-laadussa n. 18 kg/ m3. Tämä ei vielä kerro kaikkea: jotkut styrox-tehtaat
karsivat kustannuksia höyryttämällä vähemmän aikaa, jolloin kunnollista
sintraantumista ei tapahtudu, vaan syntyy meidän jokaisen tuntemaa itsestään
murenevaa hötö-tyröksiä, joka kelpaa tuskin maan alle haudattavaksi.
Palikka ei siis ole tätä hötöä. Sen eristyskyky ei muutu miksikään, voin kertoa
25 vuoden kokemuksella (asun yksissä ensimmäisistä Palikkataloista). Seinän
lämpöarvo on yhä K = 0,18.
>
> Tai sitten ei ja koko juttuni on vain vitsi.
Niinpä!
> Kuten on myös se
> höyrynsulkumuovin häviäminen seinän sisältä.
Minä uskon, että muovi ei mihinkään katoa, mutta seinä kyllä. Sama ilmiö
yhteensopimattomien tuotteiden käytöstä on kuuluisa puuseinän maalaaminen
lateksilla: kun maalia raaputtaa, seinä onkin poissa alta. Ja muovin vika.
Tyhmyyttä, tietämättömyyttä!
terveisiä vaan
toivottaa
sofi
>
> Terv. Jyrki
sofi
Markku Nevalainen wrote:
> sofi wrote:
> >
> > www.ross-ark.se
> > Ruotsissa sijaitseva arkkitehtitoimisto, erikoistunut PALIKKA®-suunnitteluun
>
> Tuosta ruotsalaislinkistä ei tunnu löytyvän mitään viittausta
> PALIKKA®-tuotemerkkiin. Eikä mainintaa siitäkään että mikä kuvissa
> esitetyistä taloista, jos mikään, on toteutettu juuri PALIKKA®-ele-
> menteillä.
Kysyin asiaa Pålilta, kun en ole pitkään aikaan sivuilla vieraillut. Hän on
näköjään muuttanut webbioperaattoria, ja siinä vaiheessa linkki Palikka-sivustoon
(joka sekin on työn alla) on kadonnut. Näckrosen ja Täby1 -Palikkatalot ovat
valmistuneet jouluksi 2000. Busvikenin neljä Palikkataloa ovat rakenteilla.
Sivuilla esitetyt Nacka1, Ekerö1,2 jne ovat valmiita Palikkataloja, pari Rossin
aikaisempaa eivät ole.
Arkkitehti Pål Ross käyttää nykyään lähes pelkästään Palikoita suunnittelussaan,
koska hänen haluamiaan muotoja ei voi kohtuullisin kustannuksin muilla
menetelmillä toteuttaa.
MM. Ruotsin vielä viime kuussa rikkain mies, jääkiekkoilija Foppa Forsberg
rakennutti Örnskjöldsvikiin 500 neliön Palikkatalon, jonka kaikki kulmat ovat 21
astetta (pelinumero!)
>
>
> > Kyllä niitäkin on. Juuri kuulin, että peräti kaksi plagiaattityömaata pantiin
> > konkurssiin, kun elementit eivät kohteissa toimineet.
> >
>
> Miten työmaa laitetaan konkurssiin?? Eli tarkalleen, laitettiinko raken-
> nustyömaata tejnyt rakennusfirma konkurssiin, vaiko noita huonoja ele-
> menttejä toimittanut firma? Ja minkäniminen firma oli kyseessä?
> Jos yhtään tarkempia faktatietoja ei ole esittää, niin tuo ylläoleva
> on vain kevyen juorun tasoista tietoa.
Ei ole juorua. Toisen konkurssin kohtalosta tiedän, koska sitä rakennettiin
Ekerö2:n naapuriin. Haluttu pyöreä seinä ei onnistunut plagiaateilla, ja betonit
tulivat kuulemma valussa syliin. Sitten rakennettiin perinteinen lautamuotti ja
leikattiin tyröksilevyviipaileita sitä kattamaan. Ei vieläkään onnistunut,
aiheutui lisäkuluja, korvausvaatimuksia, aikatulusta myöhästymisiä jne ja
rakennusfirma uupui niiden alle.
Samanlainen oli toinenkin tapaus.
Jos sinun on erittäin tärkeää tietää, KEITÄ nämä onnettomat rakentnusfirmat
olivat, ongin heidät esille, kyllä se toimittajalta suitsait käy.
>
>
> En halua tällä keskustelulla, kaikkineen, yrittää kylmiltään tyr-
> mätä PALIKKA®-tuotetta.
Hyvä, koska sellaiseen ei ole perusteita. Puhut nyt tyytyväisen kuluttajan kanssa.
>
> Mutta jos näin mullistava tuote on salaa ollut suht' markkinoilla jo
> 26 vuotta, niin alkajaisiksi kiinnostaa koettaa saada joitakin faktoja
> tuotteen liepeiltä.
>
> MNe
Olen jo valottanut sitä, miksi pienen yrityksen, vaikkakin sillä olisi kuinka
mullistava tuote, on erittäin hankala mm.resurssien puutteen vuoksi päästä kovasti
kilpailluille markkinoille - tässä tapauksessa vielä häijyille, korruptoineille ja
kartellisoituneille.
sofi
M. Saren
>"M. Saren" wrote:
>> so...@kolumbus.fi (sofi) wrote in <3A82500C...@kolumbus.fi>:
>> >Markku Nevalainen wrote:
>> >> sofi wrote:
>> >vissyvesi) eikä palamisen tuloksena synny minkäänlaisia haitallisia
>> >tai myrkyllisiä kaasuja. Vrt puu > häkä ym.
>Muoviteollisuusliiton sivuilla on erittäin hyvä tekninen tietopaketti
>epsin ominaisuuksista:
>www.eps-eriste.sci.fi
Tavaranvalmistajan omasta materiaalista:
"EPS-eristeen palaessa syntyy palamistuotteina häkää ja styreeniä...(sivu
5)"
Ilmankos vakuutustarkastajana toiminut henkilö neuvoi ettei laittaisi
omaan taloonsa noita eristeitä.
>Samoin Rakennustiedon sivuilla:
>http://www.rakennustieto.fi/36-10690/index.htm
Tuolla sanottiiin vain: "EPS-lämmöneristeitä käytetään paloteknisesti
luokitelluissa rakennuksissa ja rakennusosissa RakMKE1 9 määräysten ja
tuotteiden paloteknisten tyyppihyväksyntäpäätösten mukaisesti."
Mitäköhän nuo ovat?
tv mika
sofi
Epsissä on palavaa materiaalia erittäin vähän, ja sekin kutistuu
kuumuudessa. Eps on rakennuksessa yleensä pinnoitettuna, esim seinässä
ulkopuolelta rapattuna, sisäpuolelta kipsivetytettynä, joten materiaali ei
saa happea ja palo tyrehtyy.
Lähetän sinulle Mika suoraan liitetiedostona .pdf-muodossa kirjasen Epsin
palotekniset ominaisuudet. Veikkaan, että kyllä ne kutterinpurut voittavat.
yst.terv
sofi
Xpert
news:3A82500C...@kolumbus.fi...
> No, Palikka ei siis ole styroxia, mikä on aivan toisen tuotteen tuotenimi,
valkoista
> epsiä toki kumpikin. Palikka palaa huonosti eikä lopulta syttyessäänkään
levitä
> itsenäisesti paloa. Jos eps saadaan palamaan, siitä syntyy sankkaa mustaa
savua
> huonon palavuuden merkiksi. Eps hajoaa palaessaan hiileksi ja vedeksi
(hiilitabletti
> ja vissyvesi) eikä palamisen tuloksena synny minkäänlaisia haitallisia tai
> myrkyllisiä kaasuja. Vrt puu > häkä ym.
Mitä ihmettä sinä oikein Hörhöilet?
EPS ei muka ole Styrox:ia. Ei tietenkään.
Eihän Toyota ole Volvo. Molemmat on autoja.
Niin ovat nuo lämmöneristeetkin ihan samaa tavaraa,
riippumatta niiden erilaisesta kauppa(tuote)nimikkeestä.
Styrox sai niin huonon maineen rakentajien keskuudessa aikoinaan,
että tuon muovituotteen nimi oli ihan pakko muuttaa ... EPS:ksi.
Palaa ... muka hiileksi ? ... ja oikeinko mustalla savulla ?
Ja ei muka kuitenkaan tuota vaarallisia savukaasuja? No ...Voi .. voi ..
sinun olisi ehkä parasta pysyä - edelleen - vain siellä rakennusmontun
pohjalla ... noine hirmu viisaine "asia"tietoinesi.
lämmöneriste ... ( sekä poltto ... ) ... Xpert
Samuli Kuusela
>
> sofi wrote:
> >
> > www.ross-ark.se
> > Ruotsissa sijaitseva arkkitehtitoimisto, erikoistunut PALIKKA®-suunnitteluun
>
> Tuosta ruotsalaislinkistä ei tunnu löytyvän mitään viittausta
> PALIKKA®-tuotemerkkiin. Eikä mainintaa siitäkään että mikä kuvissa
> esitetyistä taloista, jos mikään, on toteutettu juuri PALIKKA®-ele-
> menteillä.
Joo, tata minakin vahan ihmettelin, tosin tunnistin kylla
aika monen valokuvan elementit Palikoiksi.
Ekerö 2 -sivulla on sentaan maininta:
"Villa "Ekerö 2" har blivit utsedd till ARETS PALAZI
STENSLOTT 1999 i Finland!"
- aika vahan on Palikkaa Suomessa kaytetty kun
Suomen v. -99 Palikka-talo sijaitsee Ruotsissa...
Jotain kertoo sekin etta appiukkoni, joka on ollut n. 30
vuotta toissa Turkulaisessa arkkitehtitoimistosssa,
ei ollut koskaan kuullut Palikasta (eika sen puoleen
mistaan muustakaan vastaavasta).
> > Kyllä niitäkin on. Juuri kuulin, että peräti kaksi plagiaattityömaata pantiin
> > konkurssiin, kun elementit eivät kohteissa toimineet.
> >
>
> Miten työmaa laitetaan konkurssiin?? Eli tarkalleen, laitettiinko raken-
> nustyömaata tejnyt rakennusfirma konkurssiin, vaiko noita huonoja ele-
> menttejä toimittanut firma? Ja minkäniminen firma oli kyseessä?
> Jos yhtään tarkempia faktatietoja ei ole esittää, niin tuo ylläoleva
> on vain kevyen juorun tasoista tietoa.
>
> En halua tällä keskustelulla, kaikkineen, yrittää kylmiltään tyr-
> mätä PALIKKA®-tuotetta.
> Mutta jos näin mullistava tuote on salaa ollut suht' markkinoilla jo
> 26 vuotta, niin alkajaisiksi kiinnostaa koettaa saada joitakin faktoja
> tuotteen liepeiltä.
>
> MNe
Tietoja minakin yritan saada, pitaa varmaan kayda katselemassa
jotain Ruotsin rakentamisnewsseja / nettisivuja, jos/kun
kerran siella Palikkaa niin paljon kaytetaan.
Ja lopusi kysymyksia ynna muuta:
--------------------------------
1) Palikkaulkoseinan neliohinta? Messuilla puhuttiin vain
ylimalkaisesti: "n. 20% halvempi kuin nykyiset betoniharkot".
En epaile ettei asia olisi nain, mutta tana kevaana
rakentamisen aloittavana haluan tarkkaa tietoa.
Ts. seuraavat hinnat (per seinanelio) olisi kiva saada:
a) pelkat Palikkaelementit
b) Palikkaseina raudoitettuna & valettuna
c) Palikkaseina raudoitettuna & valettuna, ulkopuoli rapattuna
kayttaen EKOPLAST®, PALIFIX ja PALINET -tuotteita,
sisapuoli ilman pintakasittelya. (tahan hintaan tietty
normaalisti sisaltyy myos ulkopuolisen tyovoiman kayttoa)
- www.palikka.fi:sta poimittua:
"Meillä on tarjota rappaukseen hyvää EKOPLAST® laastia,
PALIFIX tartunta-ainetta PALINET tartuntaverkkoa."
Toivottavasti ei ole niin etta itse Palikat viela ovat
siedettavissa hinnoissa, mutta sitten tallaiset
erikoisoheistuotteet ovat ns. sikahinnoissa.
2) Lisatietoa "ulko- ja kotimaisia palkinnoista" joita
kerrotaan saadun: mita palkintoja ja milla perusteella, ...
3) "Palikkatalo onkin saannut EKONALLEN ympäristömerkin
terveellisestä sisäilmasta."
- Mista tama loytyy, olisi mukava nahda (yksi tyokaverini
heitti puolileikillaan etta toivottavasti EPS:ista ei
erity styreenia sisailmaan :)
-- mainittakoon tassa, etta loysin juuri osoitteesta
http://www.rakennustieto.fi/rtnet/35836/35836.htm
tiedon, etta "Testatut EPS-eristeet täyttävät
pintamateriaalien päästöluokituksen M1-luokan mukaiset
vaatimukset."
(tama paras M1-luokka on siis se mista mm. Siporex
hehkuttaa esitteissaan)
5) Patenteista puhutaan, mitka ne patentit oikein ovat (esim.
pat. nro.)? Messuilla se kilpaileva "kalalaatikkojen" edustaja
vaitti ettei mitaan Palikkapatentteja loytynyt kun han
oli niita yrittanyt loytaa. Todennakoisin syy on kylla
hanessa itsessaan, tiedan kokemuksesta ettei tiettya patenttia
valttamatta loydy ihan helpolla.
Kaikki muukin konkreettinen tieto/tutkimustulokset/kayttajien
tyytyvaisyyskyselytulokset/... luonnollisesti kiinnostaa.
- pelkastaan "Palikka on paras" -lause (kuten messuilla jossain
lapussa ykskantaan todettiin) ei viela vakuuta.
Ja IHAN lopusi viela yksi rappaukseen liittyva juttu,
jonka loysin asken (mm. "ohutrappaus EPS:in paalla"):
http://www.rakennustieto.fi/rtnet/35412/index.htm
Sen mukaan EPS:ia ohutrapataan paljon, varsinkin Saksassa.
Kyseessa ovat Isora-Seinä SL 60 -eristelevyt, joita kaytetaan
esim. vanhojen rakennusten julkisivuremonttiin.
Em. linkin takaa loytyy mm. VTT:n tutkimusta Isoralla
paallystetyn seinan kosteuskayttaytymisesta. Tulokset
kieltamatta puhuvat sen puolesta etta EPS lapaisee vesihoyrya.
- Merkitseekohan tama etta ilman Palikassa olevaa
tuuletuskanavistoakin parjaa, eli ns. "kalalaatikko"
EPS-harkko olisi myos kosteusturvallinen... ;)
terv,
Samuli
P.S. En yrita minakaan "tyrmata" Palikkaa, kovaa puolueetonta
(jos sellaista nyt onkaan) faktaa vaan kaipaan! Sellaista
toivoisi esim. Palikan nettisivuille ilmaantuvan.
P.S.2.
EPS:in sisailmalaatu, (ulko)rapattavuus ja vesihoyryn
hengittavyyskykykin nayttavat olevan OK, ainakin ylla
manittujen, loytamieni tietojen perusteella.
sofi
Xpert wrote:
Ei se nyt ihan noinkaan ole.
Panen tulemaan sinulle suoraan uuden kirjasen espin palo-ominaisuuksista.
Lada ei ole Cadillac. Analogia:
Styrox on EPSiä, mutta kaikki EPS ei ole Styroxia. Eivät siis ole "samaa
tavaraa".
sofi
sofi
Samuli Kuusela wrote:
> Markku Nevalainen wrote:
> >
> > sofi wrote:
> > >
> > > www.ross-ark.se
> > > Ruotsissa sijaitseva arkkitehtitoimisto, erikoistunut PALIKKA®-suunnitteluun
> >
> > Tuosta ruotsalaislinkistä ei tunnu löytyvän mitään viittausta
> > PALIKKA®-tuotemerkkiin. Eikä mainintaa siitäkään että mikä kuvissa
> > esitetyistä taloista, jos mikään, on toteutettu juuri PALIKKA®-ele-
> > menteillä.
>
> Joo, tata minakin vahan ihmettelin, tosin tunnistin kylla
> aika monen valokuvan elementit Palikoiksi.
> Ekerö 2 -sivulla on sentaan maininta:
> "Villa "Ekerö 2" har blivit utsedd till ARETS PALAZI
> STENSLOTT 1999 i Finland!"
> - aika vahan on Palikkaa Suomessa kaytetty kun
> Suomen v. -99 Palikka-talo sijaitsee Ruotsissa...
Hienoin kai aina valitaan, oli se missä hyvänsä.
>
>
> Jotain kertoo sekin etta appiukkoni, joka on ollut n. 30
> vuotta toissa Turkulaisessa arkkitehtitoimistosssa,
> ei ollut koskaan kuullut Palikasta (eika sen puoleen
> mistaan muustakaan vastaavasta).
Todistaa vain, että posti menee suoraan roskiin.
>
>
> > > Kyllä niitäkin on. Juuri kuulin, että peräti kaksi plagiaattityömaata pantiin
> > > konkurssiin, kun elementit eivät kohteissa toimineet.
> > >
> >
> > Miten työmaa laitetaan konkurssiin?? Eli tarkalleen, laitettiinko raken-
> > nustyömaata tejnyt rakennusfirma konkurssiin, vaiko noita huonoja ele-
> > menttejä toimittanut firma? Ja minkäniminen firma oli kyseessä?
> > Jos yhtään tarkempia faktatietoja ei ole esittää, niin tuo ylläoleva
> > on vain kevyen juorun tasoista tietoa.
> >
> > En halua tällä keskustelulla, kaikkineen, yrittää kylmiltään tyr-
> > mätä PALIKKA®-tuotetta.
> > Mutta jos näin mullistava tuote on salaa ollut suht' markkinoilla jo
> > 26 vuotta, niin alkajaisiksi kiinnostaa koettaa saada joitakin faktoja
> > tuotteen liepeiltä.
> >
> > MNe
>
> Tietoja minakin yritan saada, pitaa varmaan kayda katselemassa
> jotain Ruotsin rakentamisnewsseja / nettisivuja, jos/kun
> kerran siella Palikkaa niin paljon kaytetaan.
>
> Ja lopusi kysymyksia ynna muuta:
Samuli-hyvä,
sinulla oli niin paljon kysymyksiä, etten suoralta kädeltä osaa vastata.
Hankin tiedot, ja annan sitten kuulua.
sofi
Xpert
news:3A83192E...@kolumbus.fi...
EPS on "olevinaan" erään muovin nimike.
Styrox taas on "olevinaan" eräs saman muovilaadun tuotenimike.
Niinpä minä näen esittämäsi asian tällä tavoin
(ehkä hieman ristiriitaisena) :
Styrox = EPS
EPS ei ole Styrox
Lada = auto
auto ei ole Lada
Keskikoulun matematiikkaa-kin muutamia vuosia opiskelleena tiedän,
että yhtäläisyysmerkki säilyy, vaikka sen molemmilla puolilla olevien
termien paikkaa vaihdettaisiin. Eikö vain?
Xpert
Tomppa
palikkajutun outoon valoon.
Epäilenkin nyt, että kyseessä on teekkarien jäynäkisan ehdokas tahi jonkun
kilpailevan harkkofirman edustaja joka yrittää saada koko tuotteen
vaikuttamaan epäilyttävältä.
Aika näyttää. Mutta hyvä periaate on, että ei käytä mitään materiaalia,
josta ei ole väh. 10 vuoden laajaa kokemusta.
Olen asunut ruottissa kolmasti, ekä muista nähneeni yhtään kalalaatikko
rakennustyömaata. Ehkä kalalaatikko rakentaminen on niin nopeata, ettei
kerkeä näkemään kuin kauniin raparun pinnan.
Täytynee kuitenkin mennä messuille tutustumaan tuotteeseen ja pyytää
esittelijää haistelemaan savukaasuja;)
-t
sofi wrote in message <3A831DA0...@kolumbus.fi>...
minä
Samuli Kuusela kirjoitti viestissä
<3A82F35B...@lmf.ericsson.se>...
>5) Patenteista puhutaan, mitka ne patentit oikein ovat (esim.
>pat. nro.)? Messuilla se kilpaileva "kalalaatikkojen" edustaja
>vaitti ettei mitaan Palikkapatentteja loytynyt kun han
>oli niita yrittanyt loytaa. Todennakoisin syy on kylla
>hanessa itsessaan, tiedan kokemuksesta ettei tiettya patenttia
>valttamatta loydy ihan helpolla.
>
Kaitetaan hiukan juttua teollisuusoikeuksista:
Patentin maksimisuoja-aika Suomessa on 20 vuotta, joten 26 vuotta
markkinoilla olleen tuotteen patenttien suoja-aika on jo ohi, ja kuka
tahansa saa niitä kopioida laillisesti.
Patententoitavuutta arvioitaessa ei paljoa arvioida keksinnön
"paremmuutta", joten mikään tuotteen hyvyyden tae ei patentti ole.
Keksinnön hyvyys tulee esille oikeastaan vain, jos ero vanhaan on pieni
ja keksintö tuntuu itsestään selvältä. Tällöin jos sillä kuitenkin
saadaan selvää etua, osoittaa keksinnön käyttämättömyys ettei ratkaisu
ole itsestään selvä. Muutenhan kaikki jo käyttäisivät keksintöä.
Jos taas ratkaisu on selvästi uusi, ei sen tarvitse olla kuin juuri ja
juuri toimiva, sitäkään vähää ei virasto pysty varmistamaan. Tosin eipä
kilpaijatkaan valita, joten kenenkään oikeusturvaa ei luokata, ellei
lasketa kuluttajia, jotka pitävät patenttia jonain hyvyyden merkkinä.
http://www.prh.fi/pa/payleist.html
Mallisuoja on taas voimassa 5 vuotta kerrallaan, ja sen voi uudistaa
korkeintaan kahdesti. Mallisuoja suojaa vain ulkonäköä, ei teknistä
ratkaisua. Kiertäminen on siis usein helppoa
http://www.prh.fi/mo/moyleist.html
Hyödyllisyysmalli on taas lähellä patenttia, mutta keksinnöllisyyden
vaatimus on pienempi. Lisäksi hyödyllisyysmallin saa voimaan nopeasti,
koska patenttivirasto ei tee uutuustutkimusta. Kuka tahansa saa vaatia
hyödyllisyysmallin mitätöintiä jälkikäteen. Suoja-aika on korkeintaan 10
vuotta.
http://www.prh.fi/hm/hmyleist.html
Tavaramerkkiä voi sitten pitää vaikka kuinka kauan uudistamalla se aina
10 vuoden välein, joten Palikalla ja palikalla voi sen puolesta olla
eroa. Tavaramerkinkin voi tavallaan menettää, jos merkistä tulee
yleistermi. Esimerkiksi vain Nokia saa tehdä Kännyköitä, kuitenkin harva
mieltää Kännykän valmistusta Nokian yksinoikeudeksi.
http://www.prh.fi/tm/tmyleist.html
t. Jouni Saari
minä
Xpert kirjoitti viestissä <95vkh3$99p$1...@news.kolumbus.fi>...
>
>Keskikoulun matematiikkaa-kin muutamia vuosia opiskelleena tiedän,
>että yhtäläisyysmerkki säilyy, vaikka sen molemmilla puolilla olevien
>termien paikkaa vaihdettaisiin. Eikö vain?
>
Heh. Xpert on ihminen. Britney Spears on ihminen. Joten Xpert on
Britney.
MOT.
minä
Xpert kirjoitti viestissä <95vkh3$99p$1...@news.kolumbus.fi>...
>Niinpä minä näen esittämäsi asian tällä tavoin
>(ehkä hieman ristiriitaisena) :
>
>
>Styrox = EPS
>EPS ei ole Styrox
>
>Lada = auto
>auto ei ole Lada
>
Joo, pitäisi oikeastaan käyttää termiä "kuuluu joukkoon" tai on X:n
ilmenemismuoto. On sana ei ole sama kuin matematiikan yhtäsuuri-merkki,
jolla ei todellakaan ole väliä suunnalla.
Pitäsi käyttää joukkoon kuulumis/ei-kuulumis-merkkejä tuon "=" -merkin
tilalla, niin tuo olisi oikein sekä Styroxin että Ladan osalta.
Petri Kärhä
> Nämä sofin kirjoitukset ovat ainakin meikäläisen mielessä saaneet koko
> palikkajutun outoon valoon.
> Epäilenkin nyt, että kyseessä on teekkarien jäynäkisan ehdokas tahi jonkun
> kilpailevan harkkofirman edustaja joka yrittää saada koko tuotteen
> vaikuttamaan epäilyttävältä.
Minusta nuo jutut kuulostaa sanaston perusteelta ihan samoilta, joita
olen rakennusmessuilla kuullut Palazzi/Palikka rakennuspalikoiden
myyntiedustajan suusta. Taitaa kaveri olla myös firman johtaja,
perustaja, ja ainoa työntekijäkin.
> Olen asunut ruottissa kolmasti, ekä muista nähneeni yhtään kalalaatikko
> rakennustyömaata. Ehkä kalalaatikko rakentaminen on niin nopeata, ettei
> kerkeä näkemään kuin kauniin raparun pinnan.
Kalalaatikoilla tarkoitettaneen tässä yhteydessä Soklex-harkkoja, jotka
on tehty Tyröksistä ja joiden toimintaperiaate on aivan väärä?
Tiedä sitten kumpi on parempi Soklexin kalalaatikot vai Palazzi palikat,
mutta minulla nousee aina vähän karvat pystyyn, kun jonkun tuotteen
myyjä yrittää edistää oman tuotteensa myyntiä haukkumalla kilpailijoiden
tuotteet lyttyyn. Minulla tyssäsi aikoinaan tyröksin käyttö
valumuotteina tähän. Palazzin myyjä haukkui Soklexin kalalaatikkoja niin
antaumuksella, etten viitsinyt niitä kokeilla. Yleistin kyllä sitten
tyröksin huonot ominaisuudet koskemaan myös Palazeja, enkä käyttänyt
niitäkään. Muotti tuli näppärästi laudoista, joilla nyt sitten
lämmittelen saunaa.
Soklexit voi olla kalalaatikoita, mutta ainakin niistä on korjattu se
ainoa vika/ominaisuus, minkä takia juuri kukaan ei viitsi kokeilla
Palazia. Soklex-perustuksesta leikataan lopuksi näkyviin jäävä styroksi
pois, jolloin lopputulos näyttää ja tuntuu betonirakenteelta, olkoonkin
että lähtökohta oli kalalaatikko. Palazilla pintaan jää korkaluokkainen
EPS muovi, ja se näyttää ja tuntuu kalalaatikolta, vaikka muotti olisi
kuinka näppärä ja hyvä.
Soklexit myydään lisäksi reilusti perustuksen osiksi. Niitä ei yritetä
myydä talon seinien rakennusaineeksi. Vaikka ne siihen tarkoitukseen
varmaan hyvin sopisikin, niin kyllä se vähän pistää ajattelemaan.
Tyröksiseinät (ja EPS myös) palaa komeasti, ja niihin on hankala
kiinnittää mitään. Mieluummin työntäisin seiniin vaikka selluvillaa tai
sahanpurua jos maailmasta olisi kaikki vuorivilla loppu ;-)
Palikoilla lienee yksi etu verrattuna Soklexeihin: Ne ovat jämäkämpiä,
joten niitä ei tarvitse tukea. Soklexit tarttee ympärilleen joko hiekkaa
tai laudoituksen. Toisaalta, se ainoa kokemus jonka koskaan olen
styrox-muoteista kuullut oli, että ne lähtevät helposti kellumaan -
Betoni hulahtaa muotin alta ulos. Eli kyllä ne kaikki tarvitsee
tukilaudoituksen kuitenkin.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Samuli Kuusela
>
> Tomppa wrote:
> > Nämä sofin kirjoitukset ovat ainakin meikäläisen mielessä saaneet koko
> > palikkajutun outoon valoon.
> > Epäilenkin nyt, että kyseessä on teekkarien jäynäkisan ehdokas tahi jonkun
> > kilpailevan harkkofirman edustaja joka yrittää saada koko tuotteen
> > vaikuttamaan epäilyttävältä.
>
> Minusta nuo jutut kuulostaa sanaston perusteelta ihan samoilta, joita
> olen rakennusmessuilla kuullut Palazzi/Palikka rakennuspalikoiden
> myyntiedustajan suusta. Taitaa kaveri olla myös firman johtaja,
> perustaja, ja ainoa työntekijäkin.
Palazzi/Palikka rakennuspalikoista on tosiaan kyse, tutustuin
niihin vimme viikonlopun messuilla Turussa.
> > Olen asunut ruottissa kolmasti, ekä muista nähneeni yhtään kalalaatikko
> > rakennustyömaata. Ehkä kalalaatikko rakentaminen on niin nopeata, ettei
> > kerkeä näkemään kuin kauniin raparun pinnan.
>
> Kalalaatikoilla tarkoitettaneen tässä yhteydessä Soklex-harkkoja, jotka
> on tehty Tyröksistä ja joiden toimintaperiaate on aivan väärä?
>
> Tiedä sitten kumpi on parempi Soklexin kalalaatikot vai Palazzi palikat,
> mutta minulla nousee aina vähän karvat pystyyn, kun jonkun tuotteen
> myyjä yrittää edistää oman tuotteensa myyntiä haukkumalla kilpailijoiden
> tuotteet lyttyyn.
Kalalaatikko tarkoittaa varmaan muita kuin Palikka EPS-harkkoja,
kuten Turunkin messuilla olleen Piikkiolaisvalmistajan tuotteita.
Se tassa vahan hairitsee minuakin, kun KAIKKI kilpailijat
haukutaan pystyyn. Palikkaedustajien olisi syyta myontaa etta
vahintaankin asumiskelpoisen talon ulkoseinat sentaan saa tehtya
jostain muustakin kuin Palikoista...
> Soklexit voi olla kalalaatikoita, mutta ainakin niistä on korjattu se
> ainoa vika/ominaisuus, minkä takia juuri kukaan ei viitsi kokeilla
> Palazia. Soklex-perustuksesta leikataan lopuksi näkyviin jäävä styroksi
> pois, jolloin lopputulos näyttää ja tuntuu betonirakenteelta, olkoonkin
> että lähtökohta oli kalalaatikko. Palazilla pintaan jää korkaluokkainen
> EPS muovi, ja se näyttää ja tuntuu kalalaatikolta, vaikka muotti olisi
> kuinka näppärä ja hyvä.
Hakiessani tietoa EPS:in kaytosta seinarakenteen osana loysin
Rakennustiedon sivuilta muutamia mielenkiintoisia juttuja,
jotka puolavat EPS:in kayttoa.
Ensinnakin EPS:in (ulko)pinnoituksesta (todettakoon etta itse aion
kovasta hinnasta huolimatta rapata tulevan taloni):
http://www.rakennustieto.fi/rtnet/35412/index.htm
kertoo mm: "EPS-lisälämmöneristys ja ohutrappaus -rakennetta on
käytetty Saksassa jo vuodesta 1958 sekä uudis- että
korjausrakentamisessa."
- tassa on siis kyseessa Isora-Seinä SL 60 -eristelevyt (EPS:ia)
Rappaukset varmaan pysyvat EPS:in paalla koska Isoraa edelleen
ohutrapataan. Ohutrappauksen (by Alsecco) paksuus on 10mm,
ja se vahan mietityttaa mita tapahtuu jos henkilo juoksee tai
potkaisee pain seinaa. Rappauksessa kaytettava verkko huolehtii
siita ettei koko seinan rapningit varise alas, mutta veikkaan
vaurioiden olevan suuremmat kuin rapatun betoniseinan tapauksessa.
Toinen "yllattava" seikka RT:n sivulta:
http://www.rakennustieto.fi/rtnet/35836/35836.htm
oli se etta EPS-eristeet ovat M1-päästöluokiteltuja.
> Soklexit myydään lisäksi reilusti perustuksen osiksi. Niitä ei yritetä
> myydä talon seinien rakennusaineeksi. Vaikka ne siihen tarkoitukseen
> varmaan hyvin sopisikin, niin kyllä se vähän pistää ajattelemaan.
> Tyröksiseinät (ja EPS myös) palaa komeasti, ja niihin on hankala
> kiinnittää mitään. Mieluummin työntäisin seiniin vaikka selluvillaa tai
> sahanpurua jos maailmasta olisi kaikki vuorivilla loppu ;-)
Palikka mainostaa RT-kortissaan: "valmis rakenne palaa huonosti
eika levita paloa itsenaisesti". Epailen kuitenkin etta
Palikkojen EPS on "P30 EPS 200" tyyppia, eli se EI ole itsestään
sammuvaa S-laatua (joka ei ylläpidä palamista).
Tosin jos EPS on sentin paksuisen rappauksen alla,
niin se hillitsee paloa. Sisapuolella (esim. gyproc & tapetti EPS:in
paalla) tilanne on huonompi.
Palikan EPS:ista olisi mukavaa saada tarkkaa tietoa taltakin osin.
Samuli
Tomppa
Petri Kärhä wrote in message <3A84054F...@pop.hut.fi>...
>
>Tiedä sitten kumpi on parempi Soklexin kalalaatikot vai Palazzi palikat,
>mutta minulla nousee aina vähän karvat pystyyn, kun jonkun tuotteen
>myyjä yrittää edistää oman tuotteensa myyntiä haukkumalla kilpailijoiden
>tuotteet lyttyyn.
Nimenomaan. Haukkumalla toisen tuotteen haukut myös omasi. Mutta tuomalla
esiin asiallisesti kilpailijan haitat ja edut sekä omansa voi saada aikaa
jotain hyvääkin.
>tai laudoituksen. Toisaalta, se ainoa kokemus jonka koskaan olen
>styrox-muoteista kuullut oli, että ne lähtevät helposti kellumaan -
>Betoni hulahtaa muotin alta ulos. Eli kyllä ne kaikki tarvitsee
>tukilaudoituksen kuitenkin.
Tuota kohtaa mietin itsekin, eli huippuluokan EPS lienee syytä "liimata"
alustaan ennen valua vai olisiko sittenkin niin, että
tehdään pari varvia ja valetaan jne.
Aika näyttää.
-t
Markku Nevalainen
>
> Samuli-hyvä,
> sinulla oli niin paljon kysymyksiä, etten suoralta kädeltä osaa vastata.
> Hankin tiedot, ja annan sitten kuulua.
> sofi
>
Voisitko samalla täsmentää mikä on oma suhteesi tuohon Palikka-rakennus-
elementtiin.
Olet kertonut olevasi vain "Palikka -tuotteen tyytyväinen käyttäjä", mut-
ta noita lisätietoja tunnut kuitenkin suht helposti saavan.
Ja kun olet näköjään valmis käyttämään myös omaa aikaasi siihen, niin
tulee mieleen että saatatpa kuitenkin olla myös jonkinlaisella omalla
kaupallisellakin intressillä liikkeellä. Se ei tietenkään ole paha asia,
kunhan se vain on tiedossa.
Sinällään www-sivulla http://www.palikka.fi "PALAZI BUILDING SYSTEM" ni-
miseksi ilmoitettu firma vaikuttaa täysin pöytälaatikkofirmalta.
Mitään katuosoitetta ei ole olemassa, ainoastaan postilokero PL 1041 HELSINKI.
Myöskään puhelinnumeroa ei firmalla ole, kerrotaan vain telefaxnumero
Fax 0207337020. Turun suuntanumero on 02, mutta minne vie tämä 020-al-
kuinen suuntanumero??
Vähänkään herkkähermoisempi kaveri, niin eipä tuolta postilokerosta arvaa
100.000 mk arvoista PALIKKA® -elementtikuormaa tilata kevääksi omalle
tontilleen.
MNe
sofi
Petri Kärhä wrote:
>
>
> Minusta nuo jutut kuulostaa sanaston perusteelta ihan samoilta, joita
> olen rakennusmessuilla kuullut Palazzi/Palikka rakennuspalikoiden
> myyntiedustajan suusta.
"Minusta tuli Palikka-fani omakohtaisten kokemusten kautta. Minulle kun oli
aina
vakuutettu, että rakentaminen on niin vaativaa ja RASKASTA työtä, ettei siihen
nainen pysty. Höpöhöpö! Yksinkertaisia ohjeita noudattamalla kuka hyvänsä
pystyttää itse talonsa." Minä olen tehnyt sen Palikoista.
Näin minä perustelin ensimmäisessä viestissäni tälle listalle. Jos se kuulostaa
myyntipuheelta, kuulostakoon.
> Taitaa kaveri olla myös firman johtaja,
> perustaja, ja ainoa työntekijäkin.
? ? ?
>
> Kalalaatikoilla tarkoitettaneen tässä yhteydessä Soklex-harkkoja, jotka
> on tehty Tyröksistä ja joiden toimintaperiaate on aivan väärä?
Turhaan vedät poroja nokkaan söhlöxxin vuoksi, niitä en tarkoittanut - tällä
kertaa. Olin juuri nähnyt Turun messuilla
jälleen uuden "keksinnön", jonkin Peffa-harkon, se kieleni kirvoitti.
>
> Tiedä sitten kumpi on parempi Soklexin kalalaatikot vai Palazzi palikat,
> mutta minulla nousee aina vähän karvat pystyyn, kun jonkun tuotteen
> myyjä yrittää edistää oman tuotteensa myyntiä haukkumalla kilpailijoiden
> tuotteet lyttyyn.
No, nykyisellään, vuoden alusta vertaileva mainontakin on sallittua!
> Minulla tyssäsi aikoinaan tyröksin käyttö
> valumuotteina tähän.
Itselleen porsas kiusaa tekee kun kaukalonsa kaataa.
> Palazzin myyjä haukkui Soklexin kalalaatikkoja niin
> antaumuksella, etten viitsinyt niitä kokeilla.
Jotain meriittiä siis...
> Yleistin kyllä sitten
> tyröksin huonot ominaisuudet koskemaan myös Palazeja, enkä käyttänyt
> niitäkään. Muotti tuli näppärästi laudoista, joilla nyt sitten
> lämmittelen saunaa.
>
> Soklexit voi olla kalalaatikoita, mutta ainakin niistä on korjattu se
> ainoa vika/ominaisuus, minkä takia juuri kukaan ei viitsi kokeilla
> Palazia. Soklex-perustuksesta leikataan lopuksi näkyviin jäävä styroksi
> pois, jolloin lopputulos näyttää ja tuntuu betonirakenteelta, olkoonkin
> että lähtökohta oli kalalaatikko.
Höpönlöpöä! Asiantuntija voisi kertoa, että näin tekemällä rakentaja havittelee
itselleen ongelmia. Eristeen poistaminen päästää pakkasen ja roudan suoraan
perustuksiin, talo halkeaa, vääntyy jne. Taas naisen logiikka kysyy: miksi
tehdä jotain näin älytöntä?
> Palazilla pintaan jää korkaluokkainen
> EPS muovi, ja se näyttää ja tuntuu kalalaatikolta, vaikka muotti olisi
> kuinka näppärä ja hyvä.
Minä ainakin olen pinnoittanut sekä sisä- että ulkoseinät, paitsi maakellarin
sisäpuolelta. Ja muotti on näppärä ja hyvä, kuten sanoit!
>
>
> Soklexit myydään lisäksi reilusti perustuksen osiksi. Niitä ei yritetä
> myydä talon seinien rakennusaineeksi.
Ja syykin on selvä: niistä voi häthätää maahan hautaamalla saada aikaan just ja
just perustukset (y.m. kylmäsilta!), mutta taloja niistä EI VOI rakentaa. Ja
minä puolestani olen juuri päässyt kertomasta, että OLEN RAKENTANUT helposti ja
halvalla PALIKKATALON ja ASUNKIN siinä tyytyväisenä. En ymmärrä, mikä asiassa
hiertää?
> Vaikka ne siihen tarkoitukseen
> varmaan hyvin sopisikin, niin kyllä se vähän pistää ajattelemaan.
> Tyröksiseinät (ja EPS myös) palaa komeasti, ja niihin on hankala
> kiinnittää mitään.
Kaikki on pysynyt seinällä, mitä on ripustettukin: kaapit, taulut ym.
Vaikeampaa minulla oli ripustuksien kanssa silloin, kun asuin
elementtirakenteisessa kerrostalossa, jollaisissa oloissa suuri osa kansasta
ripustelee.
Epsiä on vaikea saada syttymään, varsinkin, jos se on lähes hapettomassa
tilassa, kuten esim. rappauksen ja kipsilevyn välissä. Kun eps syttyy, muovi
kutistuu, palava materaali siis vähenee, eikä eps itsenäisesti levitä paloa.
Taisinpa juuri autoradista kuulla, miten Ruyotsissa vanha ja arvokas
puutaloyhteisö juuri paloi soihtuna olemattomiin.
> Mieluummin työntäisin seiniin vaikka selluvillaa tai
> sahanpurua jos maailmasta olisi kaikki vuorivilla loppu ;-)
Älä! Meidän kylän 50-luvulla kauppa, saman talon asunnot ja paras leipomo paloi
juuri perustuksiaan (kiveä) myöten, kun jäätynyttä vesijohtoa yritettiin
sulatta. Palomestarin vuoksi "sokkeloinen talo roihahti hetkessä kauttaaltaan,
koska eristeinä oli käytetty sahan- ja kutterinpurua sekä sammalta" (TS viime
sunnuntaina).
>
>
> Palikoilla lienee yksi etu verrattuna Soklexeihin: Ne ovat jämäkämpiä,
> joten niitä ei tarvitse tukea. Soklexit tarttee ympärilleen joko hiekkaa
> tai laudoituksen.
Miksi siis ollenkaan muottia. Voisi helpommin laudoittaa ja raudoittaa
perinteiseen tapaan ja lisätä tarvittavan eristeen jälikäteen. Nyt yritetään
kumpaakin tapaa yhtaikaa, eikä se tunnut järkevältä.
> Toisaalta, se ainoa kokemus jonka koskaan olen
> styrox-muoteista kuullut oli, että ne lähtevät helposti kellumaan -
> Betoni hulahtaa muotin alta ulos. Eli kyllä ne kaikki tarvitsee
> tukilaudoituksen kuitenkin.
Palikka ei tarvitse mitään tukilaudoituksia, normaalit nurkkapaalut ja
tavallinen teippi riittävät!
Täytyy taas kuin kiusaksesi palata niihin kalalaatikoihin: koska niiden tekijät
eivät ole ymmärtäneet, miksi Palikka toimii, on tehty
liki-näköis-valkoinen-muotti, jolle on mm. ominaista noste. Kun tämän
alkuperäisen tuotteen keksijä ja kehittäjä on DI, kemisti, muovialan
asiantuntija jne, hän TIETÄÄ, miten raaka-aine, kemia ja fysiikka toimivat, ja
tekee tuotteen niiden ehdoilla, ehtoja hyväksi käyttäen. Siihen ei välttämättä
riitä pelkkä muovikoneen käyttäjän asiantuntemus, vaikka hän osaakin paisuttaa
valkoista epsiä muottiin.
sofi
Samuli Kuusela wrote:
> > myyjä yrittää edistää oman tuotteensa myyntiä haukkumalla kilpailijoiden
> > tuotteet lyttyyn.
Tämä on kyllä mielenkiintoinen filosofinen kysymys: onko kysymyksessä oman
myynnin edistäminen vai kuluttajavalistus. Minusta on aina kiva kuulla
kilpailijoita naapurituotteesta. Se auttaa minua rakentamaan kuvaa
kokonaisuudesta. Haluan kuulla, miksi tämä nauhuri/ pesukone/ tietokoneohjelma...
on parempi/ huonompi kuin toinen. Onko toisessa tuotteessa sellaisia puuteita,
joilla on minulle merkitystä, vai onko siinä puutteista huolimatta sellaisia
toisenlaisia etuja, jotka hyödyttävät minua enemmän kuin puutteet haittaavat
(suora viittaus Nokian haista-paska-matkapuhelimiin, joiden ostaminen on
suomalaisten kansallisvelvollisuus, jotta amerikkalaisten eläkerahastojen
kannattavuus taataan, vaikka puhelimien logiikka ja käyttömukavuus ovat täysin
perseestä. Vrt. Ericssonin logiikka, jonka käyttöön ei tarvita puhelinluettelon
paksuista ohjekirjaa 68:lla kielellä. Minulla on siis Ereicsson!)
Kaivan esiin nämäkin tiedot, kunhan kerkiän
sofi
>
>
> Samuli
sofi
Tomppa wrote:
>
>
> >tai laudoituksen. Toisaalta, se ainoa kokemus jonka koskaan olen
> >styrox-muoteista kuullut oli, että ne lähtevät helposti kellumaan -
> >Betoni hulahtaa muotin alta ulos. Eli kyllä ne kaikki tarvitsee
> >tukilaudoituksen kuitenkin.
>
> Tuota kohtaa mietin itsekin, eli huippuluokan EPS lienee syytä "liimata"
> alustaan ennen valua vai olisiko sittenkin niin, että
> tehdään pari varvia ja valetaan jne.
>
> Aika näyttää.
>
> -t
Asioita ei tarvitse tehdä liian vaikeiksi, mitään erillisiä liimauksia EI
tarvita. Palikka-elementissä tämäkin juttu on mietitty ja siksi se toimii.
Palikoissa on kolminkertainen ympäriponttaus, joten ne lukkiutuvat
toisiinsa. Jokaisessa Palikka-kerroksessa on laskettu määrä harjaterästä
(painavaa). Lisäksi tarpeen vaatiessa elementit teipataan yhteen
tavallisella maalarin- tai ilmastointiteipillä. Hyväksi havaittu valukorkeus
on puolet tavallisen seinän korkeudesta. Betoni valetaan 50 mm letkulla
kiertämällä seinä n. 3 kertaa.
Tämä on nyt taas sitä jauhamista, johon joudutaan niiden kaikenmaailman
kalalaatikoiden vuoksi. Ne nousevat valun aikana, siis eivät toimi.
sofi
sofi
Markku Nevalainen wrote:
> sofi wrote:
> >
> > Samuli-hyvä,
> > sinulla oli niin paljon kysymyksiä, etten suoralta kädeltä osaa vastata.
> > Hankin tiedot, ja annan sitten kuulua.
> > sofi
> >
Kaivoin joutessani rakennuksen kustannuksia esiin kirjanpidosta.
Täysin valmis 100 m2 Palikkatalon laajennus n. 141.000 mk (sis. LVI-, sähkö-,
katto-, lattiapinnoite-, rappaus-, puutarvikkeet ym sekä eristeet, salaojat jne;
omaa työtä ei ole hinnoiteltu, ulkopuolisia oli vain sähkömies)
Työhön kulunut aika:
antura 4 h, runko 4 pv (Anturan, rungon ja valettavan lattian pohjatyöt tein
yksin), talvivalmis (katto, lattia, ikkunat, ovet ym paikoillaan) 2 vk
Sisustustöihin saakin uppoamaan lopun iän.
Rungon tarvikkeet:
Anttu-anturat (n. 100 m) 4.000,-
400 Palikkaa 24.000,-
teräs (myös lattia mukana) 1.800,-
betoni (kaikki, myös lattia) 17.000,-
tyröksiä (lattiaan, routaeristeeksi) 1.848,-
lattia ja runko yhteensä alle 50.000,-
Muita kustannuksia:
kaivuutyöt 2.950,-
12 kuormaa hiekkaa 3.000,-
kattoristikot 11.262,-
kuljetuksia n. 7.000,-
selluvilla (yläpohja 40 cm, 60 sk) 4.430,-
salaojat 660,-
ikkunat - (työttömyysministeriön poistamat)
ovet (4 kpl) 1.440,-
lattian laatoitus (100 m2) 6.800,-
kipsilevyt (200 m2) 3.200,-
>
>
> Voisitko samalla täsmentää mikä on oma suhteesi tuohon Palikka-rakennus-
> elementtiin.
>
Arvostava.
>
> Olet kertonut olevasi vain "Palikka -tuotteen tyytyväinen käyttäjä", mut-
> ta noita lisätietoja tunnut kuitenkin suht helposti saavan.
Kaiken tiedon saa, minkä haluaa ja tarvitsee.
>
> Ja kun olet näköjään valmis käyttämään myös omaa aikaasi siihen, niin
> tulee mieleen että saatatpa kuitenkin olla myös jonkinlaisella omalla
> kaupallisellakin intressillä liikkeellä. Se ei tietenkään ole paha asia,
> kunhan se vain on tiedossa.
Jokainen puolustaa omaa valintaansa ja haluaa perustella niitä muillekin. Kiva on
kehuskella, että on onnistunut säästämään rahaa, aikaa ja omaa selkäänsä. Se on
smarttia.
>
>
> Sinällään www-sivulla http://www.palikka.fi "PALAZI BUILDING SYSTEM" ni-
> miseksi ilmoitettu firma vaikuttaa täysin pöytälaatikkofirmalta.
>
> Mitään katuosoitetta ei ole olemassa, ainoastaan postilokero PL 1041 HELSINKI.
>
> Myöskään puhelinnumeroa ei firmalla ole, kerrotaan vain telefaxnumero
> Fax 0207337020. Turun suuntanumero on 02, mutta minne vie tämä 020-al-
> kuinen suuntanumero??
Palikka-sivuilla oli tiedote, jossa sanottiin, että sivut ovat työn alla. Tänään
siellä näytti olevan täydet yhteystiedot.
Yleistiedon puutteestaan ei voi muita syyttää: 0208-alkuiset numerot ovat Soneran
valtakunnallisia IKInumeroita, joihin soittamalla saa vastauksen, vaikka vastaaja
olisi missäpäin tahansa. Soneran ikuisuus tosin on lyhykäinen: 0207-alkuiset
faksi-IKI-numerot lopetettiin kahden vuoden kuluttua ja yhdistettiin
0208-alkuisiksi. Palikan numerossa 0208 33 8020 vastataan: toimistot. Se on siis
monen pienen yrityksen yhteinen keskus.
>
>
> Vähänkään herkkähermoisempi kaveri, niin eipä tuolta postilokerosta arvaa
> 100.000 mk arvoista PALIKKA® -elementtikuormaa tilata kevääksi omalle
> tontilleen.
>
> MNe
Et sinä muutoinkaan kauppoja tee sormituntumalta, etkä tilaa mitään
postilokeroista. Soita puhelimella ja puhu ihmisen kanssa. Lähetä fakseja tai
sähköposteja ja saat kirjallisia vastauksia. Pyydä tarjouksia, kysy
ominaisuuksia. Niin kaikki muut tekevät, sekä herkkä- että kovahermoiset!
sofi
Petri Kärhä
> No, nykyisellään, vuoden alusta vertaileva mainontakin on sallittua!
Mjoo, mutta sitä pitäisi käyttää taiten. Mainittakoon että söhlöxin
edustajat myöntävät että on muitakin ratkaisuja, mutta eivät hauku
niitä. He kertovat omien tuotteidensa eduksi, että niissä on raudoitus
valmiina (Palikka edustajien mukaan se on aina väärän paksuista rautaa)
ja että ulkopinnaksi jää sileä betonipinta (mikä Palikkaedustajien
mukaan tekee kylmäsiltoja ja talo on pilalla). Mitä minä muistan
keskusteluista, niin ei ne Soklexin kaverit koskaan haukkuneet mitään
muita ratkaisuja.
> > Palazzin myyjä haukkui Soklexin kalalaatikkoja niin
> > antaumuksella, etten viitsinyt niitä kokeilla.
> Jotain meriittiä siis...
Voisihan sen niinkin tulkita. Kun en minä saa kauppoja, niin ei saa
kukaan muukaan.
> Höpönlöpöä! Asiantuntija voisi kertoa, että näin tekemällä rakentaja havittelee
> itselleen ongelmia. Eristeen poistaminen päästää pakkasen ja roudan suoraan
> perustuksiin, talo halkeaa, vääntyy jne. Taas naisen logiikka kysyy: miksi
> tehdä jotain näin älytöntä?
Kylmän pääseminen perustuksiin ei haittaa mitään. Betoni kestää kyllä
pakkasta. Kylmää ei saa päästää anturoiden alle, minkä takia talon
ympärille laitetaan routasuojalevyt. Nämä tarvitaan taatusti
Palikoidenkin kanssa. "Mielellään" kylmää ei saisi päästää myöskään
perustuksen takana olevaan ryömintätilaan/kellariin. Söhlöxiin jää 2*50
mm Tyröksiä ja aika paksulti betonia, joten tämäkin asia lienee
kunnossa.
Mainittakoon, että meidän laudoilla valetussa perustuksessa ei ole
minkään sortin pystyeristettä (Talo etelä-Suomessa). On vain
routasuojalevyt, jotka estävät maan routimisen ja siten sokkelin
liikkumisen. Hyvin toimii. Talon alla olevassa ryömintätilassa kulkee
eristämättömänä vesijohto ja viemärit. Viime viikon pitkä kylmä
pakkaskausikaan ei tehnyt mitään vahinkoa. Sokkeli on edelleen ehjä,
seinät ei halkeilleet, joten sokkeli ei liikkunut, eikä edes vesijohto
jäätynyt.
Tämä nyt on tällaista jälkiviisaan miehen logiikkaa - Miksi minun olisi
pitänyt tehdä EPS-perustukset, kun tämäkin älytön ratkaisu toimii ihan
hyvin?
> Ja syykin on selvä: niistä voi häthätää maahan hautaamalla saada aikaan just ja
> just perustukset (y.m. kylmäsilta!), mutta taloja niistä EI VOI rakentaa. Ja
Niitä teoriassa tutkineena olen sitä mieltä, että niistä saisi aika
näppärästi tehtyä perustukset. Meillä se kämähti viime kädessä siihen,
ettei niistä Soklexin messuedustajista oikein kukaan onnistunut
kertomaan tarpeeksi nopeasti, että saako ne Söhlöxit valettua suoraan
paalujen päälle, vai tarvitaanko erilliset paaluhatut. Jos haluaa
puutalon tuulettuvalla alapohjalla kantavalle maalle, niin Söhlöxit
saattaa olla ihan kilpailukykyinen ratkaisu. Ajattelin tutkia tuota
paalujuttua uudestaan autotallin kanssa paremmalla ajalla.
> minä puolestani olen juuri päässyt kertomasta, että OLEN RAKENTANUT helposti ja
> halvalla PALIKKATALON ja ASUNKIN siinä tyytyväisenä. En ymmärrä, mikä asiassa
> hiertää?
Kukin saa asua niin kuin haluaa, ei se minua hierrä. Suomessa on satoja
tuhansia taloja, joista noin 80 % asuu tyytyväisiä ihmisiä. Taloja voi
rakentaa monilla tekniikoilla, joista aika harva on absoluuttisesti
väärä. Suurin osa taloista on ihan hyviä, riippumatta
toteutustekniikasta. Se että joku tekniikka on jonkun mielestä
ylivoimainen, ei tee muista tekniikoista vääriä.
> Epsiä on vaikea saada syttymään, varsinkin, jos se on lähes hapettomassa
> tilassa, kuten esim. rappauksen ja kipsilevyn välissä. Kun eps syttyy, muovi
> kutistuu, palava materaali siis vähenee, eikä eps itsenäisesti levitä paloa.
> Taisinpa juuri autoradista kuulla, miten Ruyotsissa vanha ja arvokas
> puutaloyhteisö juuri paloi soihtuna olemattomiin.
Voi olla totta, ja varmaan onkin. Palamisominaisuus lienee samaa luokkaa
kuin puutalolla, jossa on vuorivillaa eristeenä ja kipsilevyt
sisäpuolella.
> Miksi siis ollenkaan muottia. Voisi helpommin laudoittaa ja raudoittaa
> perinteiseen tapaan ja lisätä tarvittavan eristeen jälikäteen. Nyt yritetään
> kumpaakin tapaa yhtaikaa, eikä se tunnut järkevältä.
Söhlöxillä syntyy näppärästi sokkelihalkaisu ja sisäpuolen
styrox-eristys kertalaakista. Erikseen tehtynä ne vie aikaa. Ja on se
sokkelilautakasa tontilla aika kelju, varsinkaan jos ei ole puusaunaa,
takkaa ja savustuspönttöä. Minusta se tuntuu aika järkevältä.
> Palikka ei tarvitse mitään tukilaudoituksia, normaalit nurkkapaalut ja
> tavallinen teippi riittävät!
Sekö ei betonin paineesta pyri nousemaan ylöspäin betonin pinnalle? Minä
olen kuullut toisenlaista tietoa, mutta se saattoi koskea jotain
kalalaatikkoja. Kyllä minä silti valaisin matalampia kerroksia ja
pistäisin muottien päälle jotain painoa, tai ankkuroisin ne maahan.
> Täytyy taas kuin kiusaksesi palata niihin kalalaatikoihin: koska niiden tekijät
> eivät ole ymmärtäneet, miksi Palikka toimii, on tehty
> liki-näköis-valkoinen-muotti, jolle on mm. ominaista noste. Kun tämän
> alkuperäisen tuotteen keksijä ja kehittäjä on DI, kemisti, muovialan
> asiantuntija jne, hän TIETÄÄ, miten raaka-aine, kemia ja fysiikka toimivat, ja
> tekee tuotteen niiden ehdoilla, ehtoja hyväksi käyttäen. Siihen ei välttämättä
> riitä pelkkä muovikoneen käyttäjän asiantuntemus, vaikka hän osaakin paisuttaa
> valkoista epsiä muottiin.
Joidenkin ominaisuuksien kohdalla voi olla näin. EPS saattaa olla
kestävämpää, jolloin se kestää rappausalustana. Toisaalta pidän enemmän
Soklexin ratkaisusta, jossa päällimmäinen styrox poistetaan, jolloin
rapattavaksi jää betonipinta. (Innovaation paikka olisi muuten painaa
muotin sisäpuolelle lautakuvio, jolloin perustusta ei tarvitsisi rapata
:-). Ja ehkä se EPS kestää kellumatta ja tukematta. Mutta Soklexista saa
hyvän perustuksen kun asentaa ulkopuolisen hiekkatäytön ennen valua.
Taloja niistä ei varmaan kannata haaveillakaan, mutta mitä sitten.
palikka
Petri Kärhä wrote:
> sofi wrote:
> > No, nykyisellään, vuoden alusta vertaileva mainontakin on sallittua!
>
> Mjoo, mutta sitä pitäisi käyttää taiten. Mainittakoon että söhlöxin
> edustajat myöntävät että on muitakin ratkaisuja, mutta eivät hauku
> niitä. He kertovat omien tuotteidensa eduksi, että niissä on raudoitus
> valmiina (Palikka edustajien mukaan se on aina väärän paksuista rautaa)
> ja että ulkopinnaksi jää sileä betonipinta (mikä Palikkaedustajien
> mukaan tekee kylmäsiltoja ja talo on pilalla). Mitä minä muistan
> keskusteluista, niin ei ne Soklexin kaverit koskaan haukkuneet mitään
> muita ratkaisuja.
Jos on kiinnostusta, seuraa söhlöxxin historiaa. Minä siihen hyvin perehtynyt, koska
olen aiheesta aikoinaan juttuakin tehnyt. Jos jotain muistan väärin, tarkistan
muistiinpanoistani, mutta tässä pikakatsaus.
Nykyisen Soklexin "keksijä" oli aikoinaan 70-luvulla töissä Sitox-nimisessä
eps-firmassa, jonne jätettiin Palikka-malli tuotantotarjousta varten. Sellaista ei
syntynyt, mutta Sitoxista tuli - heureka! - alkuperäisestä tuotteesta oma viritelmä
markkinoille. "Keksijä" sai sittemmin Sitoxista kenkää ja firmakin tuhoutui. Mutta
sankari pestautui Isoran palvelukseen, tuomisinaan hieno tyroksimuotti, josta hieman
muunnellen jälleen tehtiin uusi muunnelma tuotantoon. Kun "keksijä" sai kenkää
Isoraltakin, taas lähti muotti matkaan ja tällä kertaa siitä tehtiin mammuttiversio
Sox-tuotenimellä. Palikka ja Isora nostivat immateriaalioikeusoikeudenkäynnit. Aikaa
oli kulunut niin paljon, että Neste/ Isora lopettelikin esp-tuotantoaan ja luopui
viimeistä edellistä plagiaatti-/piraattiversiota koskevasta oikeudenkäynnistä sekä
sopi tuotteen/ oikeuksien/ markkinoiden luovuttamisesta nyky-Soklexille.
Mm. kuluttajaviranomaisten ja markkinatuomioistuimen kannanottojen mukaan Soklex on
"orjallinen jäljitelmä" Palikka-elementistä. Kansan suussa sitä kutsutaan
plagioinniksi, varastamiseksi, piratismiksi.
Joten kyllä tällaisessa teollisuusvarkaustapauksessa pinna voi alkuperäisen tuotteen
keksijältä hiiltyä ja kannanotot ovat senmukaisesti. Vanha kunnon teekkarihuumori
kuitenkin elää: alkuperäisen Palikka-tuotteen kehittäjä on rekisteröinyt
tavaramerkin Söhlöxx. Ja omaa tuotettaan, jolla on kaikki Palikasta puuttuvat huonot
ominaisuudet, saa vapaasti kehua, haukkua jne.
Että tällainen salapoliisitarina!
>
> Tämä nyt on tällaista jälkiviisaan miehen logiikkaa - Miksi minun olisi
> pitänyt tehdä EPS-perustukset, kun tämäkin älytön ratkaisu toimii ihan
> hyvin?
>
> > Ja syykin on selvä: niistä voi häthätää maahan hautaamalla saada aikaan just ja
> > just perustukset (y.m. kylmäsilta!), mutta taloja niistä EI VOI rakentaa. Ja
>
> Niitä teoriassa tutkineena
?????????
> olen sitä mieltä, että niistä saisi aika
> näppärästi tehtyä perustukset. Meillä se kämähti viime kädessä siihen,
> ettei niistä Soklexin messuedustajista oikein kukaan onnistunut
> kertomaan tarpeeksi nopeasti, että saako ne Söhlöxit valettua suoraan
> paalujen päälle, vai tarvitaanko erilliset paaluhatut.
Söhlöxxistä eikä Soklexistakaan sen puoleen ei voi tehdä kantavaa palkkia
paaluhatuilla tai ilman, kuten Palikasta voi.
> Ajattelin tutkia tuota
> paalujuttua uudestaan autotallin kanssa paremmalla ajalla.
Se sinun kannattaakin tehdä. Sinuna tutkisin myös tätä Palikka-vaihtoehtoa.
>
>
> > Palikka ei tarvitse mitään tukilaudoituksia, normaalit nurkkapaalut ja
> > tavallinen teippi riittävät!
>
> Sekö ei betonin paineesta pyri nousemaan ylöspäin betonin pinnalle?
Ei nouse!
> Minä
> olen kuullut toisenlaista tietoa, mutta se saattoi koskea jotain
> kalalaatikkoja.
varmaan koskikin.
> Kyllä minä silti valaisin matalampia kerroksia ja
> pistäisin muottien päälle jotain painoa, tai ankkuroisin ne maahan.
Minun kokemukseni mukaan puolen seinänkorkeuden valaminen kerralla on helposti
hallittavissa. Painoksi riittää valunaikainen sisällä oleva vaakarauta, lisäksi
kriittisiin paikkoihin teippi.
>
>
> > Täytyy taas kuin kiusaksesi palata niihin kalalaatikoihin: koska niiden tekijät
> > eivät ole ymmärtäneet, miksi Palikka toimii, on tehty
> > liki-näköis-valkoinen-muotti, jolle on mm. ominaista noste. Kun tämän
> > alkuperäisen tuotteen keksijä ja kehittäjä on DI, kemisti, muovialan
> > asiantuntija jne, hän TIETÄÄ, miten raaka-aine, kemia ja fysiikka toimivat, ja
> > tekee tuotteen niiden ehdoilla, ehtoja hyväksi käyttäen. Siihen ei välttämättä
> > riitä pelkkä muovikoneen käyttäjän asiantuntemus, vaikka hän osaakin paisuttaa
> > valkoista epsiä muottiin.
>
> Soklexista ...Taloja niistä ei varmaan kannata haaveillakaan, mutta mitä sitten.
Ei mitään.
sofi
Timo
so...@kolumbus.fi:stä pal...@kolumbus.fi:ksi, joka on Palikka-yrityksen
sähköpostiosoite.
Olisit sinä Sofi voinut suoraan kertoa, että olet Palikka-yrityksen edustaja.
Tomppa
joutunut vähintäänkin kyseenalaiseksi.
Vanha nainen joka rakensi talon tuosta vaan suitsaitsukkelaan Palikoista ja
palmistuotteet on pelkkää hiilidioksiidia ja vettä ja ...
-t
Timo wrote in message <3A88DEA8...@pp.nic.fi>...
JTH
Timo <timo...@pp.nic.fi> wrote in message
news:3A88DEA8...@pp.nic.fi...
> Mielenkiintoinen asia, että sähköpostiosoitteesi on vaihtunut
> so...@kolumbus.fi:stä pal...@kolumbus.fi:ksi, joka on Palikka-yrityksen
> sähköpostiosoite.
>
> Olisit sinä Sofi voinut suoraan kertoa, että olet Palikka-yrityksen
edustaja.
>
>
omaa taloaan ja ratkaisujaan, mutta ei sentään noin suurella antaumuksella
kuin "sofi". Sinänsä en pidä hänen juttujaan mitenkään pahoina, mutta kyllä
tuotteen myyjän olisi ihan asiallista esiintyä omalla nimellään. Niin kauan
kun keskustellaan asioista, ei kukaan pahastu eikä syytä mainonnasta vaikka
allekirjoitus onkin jonkun firman. Tietysti ne kilpailijat voivat hieman
pahastua, kun "valenimen" suojista haukutaan urakalla heidän tuotteitaan,
esim. sitä Lammiharkkoa.
Palikasta en sinänsä paljon tuotteena ymmärrä, mutta sen kyllä tiedän että
eps erittää palaessa myrkyllisiä kaasuja, vaikka "sofi" tuossa jossain
yritti jotain muuta väittää. Se on sitten toinen juttu miten se syttyy ja
millä nopeudella se palaa, mutta myrkky mikä myrkky.
Terv. Jyrki
Markku Nevalainen
> Vanha nainen joka rakensi talon tuosta vaan suitsaitsukkelaan Palikoista ja
> palmistuotteet on pelkkää hiilidioksiidia ja vettä ja ...
>
Joo, mistä tuollaisia vanhoja, nopeita naisia ensinnäkin löytää palikkaraken-
nustyömaalle hommiin. Kun ei niitä nuoria hitaita rakentajiakaan oikein tahdo
löytyä.
Kieltämättä, muutenkin tulee mieleen Hannu Karpon ohjelmissa joitakin vuosia
sitten useampaankin kertaan esiintynyt Savon Öljysheikki.
Sheikki kehui myyvänsä kehittämiään erikoisöljyjä sinne ja tänne. Isotkin
firmat tulevat hakemaan apua koneilleen, joille ei kansainvälisiltä öljy-yh-
tiöiltä löydy kunnon öljyjä.
Mutta Sheikin navetan nurkassa könöttäneestä oljytynnyristä kun liruttaa eri-
koisöljyä koneeseen, niin koneen pensankulutus laskee kolmasosaan, ja huolto-
kulut neljässosaan, ja melutaso kuudesosaan.
En minä yhtään ihmettele ettei tässä threadissa mainostettuja Palikoita juuri
kukaan tunne, 26 vuoden messumarkkinoinnista huolimatta. Ja vielä vähemmän löy-
tyy niitä jotka niiden käytettävyyteen uskoo.
Koko tästä keskustelusta ei ole tullut selville yhdenkään Palazzi-yhtiös-
sä toimivan henkilön nimeä, jos sellaisia edes ihan omalla nimellään onkaan.
Puhumattakaan että olisi tietoja firman kaupparekisteritunnuksesta tai ly-tun-
nuksesta, tai firman kotipaikkakunnasta, jotka ovat pakollisia minimitietoja
kaikista Suomen yrityksistä.
Ainakin itselle tulee hakematta mieleen että taustalla voi olla jonkinlaisia
konkursseja tai muita maksuepäselvyyksiä.
Ja rästien tms. johdosta Palikoiden toimituksia ja toimintaa yritetään jatkaa
nimimerkkien ja postilokeron takaa, ja kenties uudella firman nimellä.
Ehkä kannattaisi putsata pöytä tällaisten asioiden osalta ensin. Kertoa faktat
ulos, ja katsoa sen jälkeen onko tuotteella tulevaisuutta.
MNe
sofi
kävin Palikan toimistossa hakemassa kysymyksiinne tietoja. Avasin Palikan koneelle tämän
keskustelupalstan näytille/ luettavaksi ja samantien vastasin kahteen viestiin. KAUHEETA,
eiks niin!
Konspiraatioteorioille näyttää olevan tuolla listassa aivan oma luukku.
sofi
sofi
Tomppa wrote:
> Huomasin saman ja ei voi muutakuin todeta, että firman luotettavuus on
> joutunut vähintäänkin kyseenalaiseksi.
Vastasin jo ediselle tarkkasilmäiselle. Sitä en ymmärrä, miten firman
"luotettavuus" voi kärsiä siitä, että sen tuotteista puhutaan joillain
yleisillä keskustelupalstoilla. Varsinkin, kun puhuja on tuotteen todellinen
käyttäjä, ei mutu-spekulantti joka päivät pääksytysten käyttää työnantajansa
maksamaa aikaa jonni joutaviin jorinoihin.
>
> Vanha nainen joka rakensi talon tuosta vaan suitsaitsukkelaan Palikoista ja
> palmistuotteet on pelkkää hiilidioksiidia ja vettä ja ...
>
> -t
Nyt palataan jo niille perinteisille miesten alueille: 50-vuotias nainen on
vanha, tyhmä, hyödytön ja varsinkin kykenemätön, esim. tekemään asioita tai
kertomaan niistä. "Vanhan naisen" kertomaa on nälvittävä ja vähäteltävä, eikä
varsinkaan uskottava. "Vanhan naisen" motiivit on väen väkisin väännettävä
kyseenalaisiksi jne. Pateettista!
Olenpa jo aikasemminkin tällä foorumilla viitannut, että minä en myy Palikoita
enkä sen puoleen muitakaan rakennustuotteita. Olen toimittaja, joka myy
pelkästään immateriaalioikeuksia (tekijänoikeuksia). Olen tunnettu siitä, että
OTAN SELVÄÄ kirjoittamistani asioista ja niiden taustoista - se on toimittajan
jokapäiväistä työtä, jossa ei mutu-tieto tai mielipide pelaa.
Niinpä olen myös vuosien mittaan perehtynyt rakennusmateriaaleihin sekä
firmojen tiedotteiden, haastattelujen, asiantuntijalausuntojen, kirjallisuuden
jne kautta. Näitä tietoja olen hyödyntänyt myös omissa rakennuskohteissani. Yli
10 vuotta olen seurannut mm. asuntomessujen huonon rakentamisen projekteja sekä
messuilla tapahtuvaa "korruptiota, konkursseja ja kuolemaa" (tulevan kirjan
työnimi).
Olen muös suhtautunut kriittisesti mm. valtion miljardein tukemaan puumafian
toimintaan ("perinteinen suomalainen rakennusmateriaali on PUU, ja sitä KUULUU
suomalaisen käyttää; tehokasvaterttu hötöpuu kun ei mene kaupaksi maailman
sellumarkkinoilla, niin se mielikuva-/ tekaistu tutkimus- jne projektein
rakennetaan suomalaisten taloiksi = ruumisarkuiksi kolminkertaisella
hinnalla").
Aikaisemmissa viesteissäni tälle palstalle olen antanut linkkitiedot
Muoviteollisuusyhdistyksen ja sen jaoksen sivuille
www.eps-eriste.sci.fi
joilta on luettavissa ja ladattavissa mm. kansainvälisiin tutkimuksiin/
kirjoituksiin perustuvia, tämän kuun alussa myös suomeksi julkaistuja
raportteja epsin ominaisuuksista, myös palo-ominaisuuksista. Näiden raporttien
alkukielisiä tiedonlähteitä olen jo vuosia käyttänyt, koska suomeksi ei ole
luotettavia tietoja ollut. Kuka hyvänsä kolmannen luokan kemistikin voi nähdä
suoralta kädeltä pelkästään aineen kaavasta, mistä aineista mikäkin muovi on
jalostettu ja mitä siitä vapautuu erilaisissa tilanteissa, mm. palossa. Nämä
eivät ole uskon asioita ja vanhan naisen jorinoita, jollaisiksi ne tässä nyt
yritetään väkisin vääntää.
Palatakseni Palikkaan, sekin toimii juuri sen vuoksi, että se on varta vasten
kehitetty toimimaan sekä valumuottina että eristeenä, maksimaalisesti. Siis
pelkkää kemiaa ja fysikkaa, ei teologiaa.
Se, jonka kantti paskapuheidensa jälkeen kestää, ottakoon minuun suoraan
yhteyttä, niin kutsun tutustumaan neljässä päivässä tapahtuneeseen
rungonpystytykseen ja kahdessa viikossa rakentamaani taloon, jonka kaikki
rakennusvaiheet on dokumentoitu sekä työmaapäiväkirjaan, valokuvin että
videolle, kaikki kuitit löytyvät kirjanpidosta. Tämä siksi, että minun piti
kirjoittaa "naisrakentajajuttu", mutta se on muiden kiireiden tieltä siirtynyt.
Minä siis edelleen suosittelen itse käyttämääni helppoa ja nopeata
talonrakennustapaa, ja rakennan seuraavatkin kohteeni Palikoilla. Vaikka
80-vuotiaana, vielä vanhempana naisena.
sofi
Nobody
<3A88F1...@iki.fi>...
>En minä yhtään ihmettele ettei tässä threadissa mainostettuja >Palikoita
juuri kukaan tunne, 26 vuoden messumarkkinoinnista
>käytettävyyteen uskoo.
Tunnen kyllä hyvin Styrox-Palikka-talon rakentamistavan
(ennen vanhaan muottiharkot olivat vielä Styrox:ia)
Voin jopa näyttää pääkaupunkiseudulla pari rakennusta
jotka on tehty tuolla menetelmällä - molemmat myyntiin.
Ei palikka-muotissa mitään vikaa ole, mutta talo ei ole
rakennettu vielä sillä valmiiksi, kun kurat on lorotettu
Palikan sisään. Sen jälkeen on vielä monta eri työvaihetta.
Itse en ole kovinkaan vakuuttunut palikka-menetelmän
kokonaisedullisuudesta omakotitaloa rakennettaessa,
joten pitäydyn omissa projekteissani mieluummin
paljon Palikkaa raskaammissa Lammin lämpöharkoissa.
Nobody's perfect, so I must be ...
... Nobody
sofi
Nobody wrote:
>
> Tunnen kyllä hyvin Styrox-Palikka-talon rakentamistavan
> (ennen vanhaan muottiharkot olivat vielä Styrox:ia)
>
> Voin jopa näyttää pääkaupunkiseudulla pari rakennusta
> jotka on tehty tuolla menetelmällä - molemmat myyntiin.
>
> Ei palikka-muotissa mitään vikaa ole, mutta talo ei ole
> rakennettu vielä sillä valmiiksi, kun kurat on lorotettu
> Palikan sisään. Sen jälkeen on vielä monta eri työvaihetta.
>
> Nobody's perfect, so I must be ...
> ... Nobody
Olen Nobodyn kanssa samaa mieltä siitä, ettei talo ole valmis, kun kurat on
seinässä.
Panin listalle muutama päivä sitten tiedot laajennukseni
rakennuskustannuksista, joista n. 1/3 koostui rungon ja lattian osuudesta.
LVI vei rahaa eniten, kun kaikenmaailman putkiliitokset maksavat 100-200
mk/kpl jne.
Tässä laajennuksen toteutuneet kustannukset uudelleen.
Marko Koskinen
"sofi" <so...@kolumbus.fi> wrote in message
news:3A88F86A...@kolumbus.fi...
> ERITTÄIN YKSINKERTAINEN SELITYS:
> kävin Palikan toimistossa hakemassa kysymyksiinne tietoja. Avasin Palikan
koneelle tämän
> keskustelupalstan näytille/ luettavaksi ja samantien vastasin kahteen
viestiin. KAUHEETA,
> eiks niin!
> Konspiraatioteorioille näyttää olevan tuolla listassa aivan oma luukku.
> sofi
Hassu yhteensattuma tosiaankin, varsinkin kun oli vielä tuttu
sähköpostisoftakin...
From: sofi <so...@kolumbus.fi>
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1; x-mac-type="54455854";
x-mac-creator="4D4F5353"
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.75 (Macintosh; U; PPC)
From: palikka <pal...@kolumbus.fi>
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1; x-mac-type="54455854";
x-mac-creator="4D4F5353"
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.75 (Macintosh; U; PPC)
--
Marko
M. Saren
<96b9hr$9qp$1...@tron.sci.fi>:
>> luukku. sofi
>
>Hassu yhteensattuma tosiaankin, varsinkin kun oli vielä tuttu
>sähköpostisoftakin...
Toi on sika hyvä... :-)
Tää "sofi" on ällistyttävä trolli jonka jo laitoin kill- fileen.
Vaikka vapaa sana onkin niin mielestäni jos herjaa asiattomuuksia
asiallisille keskustelijoille (pete) niin esiintyköön sitten omalla
nimellään reilusti.
tv mika
sofi
tässä uudelleen
sofi solomon
"M. Saren" wrote:
Markku Nevalainen
>
> Kaivoin joutessani rakennuksen kustannuksia esiin
> kirjanpidosta.
>
> Täysin valmis 100 m2 Palikkatalon laajennus n. 141.000
> mk
Sitä vähän arvelinkin, että Palikka-talossa tulee noita piilokustannuksia
kuitenkin yllättävä paljon.
Pelkkä vanhan talon *laajennus* 100 m2:lla, runkovaiheeseen asti, ilman
ulkokattoa, sähköistystä, vesikalusteita, lämmitystä yms. tuli maksamaan
kuitenkin peräti 141.000 mk.
Heh, televisiossa oli jo viime syksynä juttua kokonaan täyden 100 m2 talon
rakentamisesta, aivan asumisvalmiiksi asti, ja kaikki kustannukset
ynnättynä kulut olivat kaikkineen vain 85.000 mk.
http://groups.google.com/groups?hl=en&lr=&safe=off&th=693698a8626869fb&thn=Kotimaa.Nyt+REMIX+25.11.&ic=1&seekd=960104397
Kumpikaan rakentaja, ei tämä Laihian kuin ei myöskään edellä ollut Palikka-
rakeentaja kerro mistä kaupasta noita edullisia materiaalejaan on hankkinut.
Mistä osoitteesta esim. voi tilata "12 kuormaa hiekkaa 3.000,-"??
En tiedä millaisella pikkupakettiautolla hiekkaa on tuotu, sillä lähempänä
voisi olla vaikka 12.000 mk hinta, jollei ole isolla perävaunuyhdistelmällä
sitä "hiekkaa" tuotu, jolloin hintakin melkein tuplaantuu.
---
Periaatteessa tuo Palikka-ideologia ei tuo aivan hirmuista säästöä
lopultakaan talon kokonaishintaa ajatellen. Edellämainitussa esimerkissä
Palikat maksoi 24.000 mk, johon lisätään oma työpanos ja pumppuautolla
tuotava valubetoni.
Jos vertailuksi ulkoa ostettu työporukka laittaisi vastaavan Lammi-perus-
tan pystyyn, sanotaan vaikka 100.000 mk kalliimmalla hinnalla, eli
124.000 mk:lla. Ja kaikki muut rakennuskustannukset olisivat samoja, niin
yllämainittu "100 m2 laajennus" tulisi valmiiksi 141.000 mk + 100.000 mk=
241.000 mk:lla.
Jokainen kuitenkin ymmärtää että 241.000 mk hintaisia 100 m2 omakotitaloja
ei ole missään myytävänä. Ennenkuin talo on asumisvalmis, ovat kustannukset
kohonneet jonnekin 500.000 - 900.000 mk paikkeille asti.
Palikoiden mahdollinen (?) hintaetu ja kokonaisetu alkavat hukkua näihin
lukemiin.
MNe
sofi
Markku Nevalainen wrote:
> sofi wrote:
> >
> > Kaivoin joutessani rakennuksen kustannuksia esiin
> > kirjanpidosta.
> >
> > Täysin valmis 100 m2 Palikkatalon laajennus n. 141.000
> > mk
>
> Sitä vähän arvelinkin, että Palikka-talossa tulee noita piilokustannuksia
> kuitenkin yllättävä paljon.
Palikka-menetlemässä NIMENOMAAN ei ole piilokustannuksia: ei ylimääräisiä laudoituksia, ei kaikenmaailman nippeleitä ja
nappeleita, joita ilman rakentaminen olisi mahdotonta, ei pakkovuokrattavia lisäkoneita ja -laitteita, ei lisäkustannuksia
kulmista, erkkereistä eikä esim. pyöreistä muodoista jne.
Etkö sinä osaa lukea suomen kieltä? Lue se erittelyni uudelleen ja koeta ymmärtää, mitä siinä sanottiin!
>
>
> Pelkkä vanhan talon *laajennus* 100 m2:lla, runkovaiheeseen asti,
plus lattia maksoi alle 50.000 markkaa. Olin nimenomaisesti vetänyt esiin yhteishintana anturan, rungon ja lattian (koska
en äkkiseltään betonilaskuista jaksanut ruveta laskemaan yksittäisiä osuuksia).
Anttu-anturat (100 m) 4.000,-
400 Palikkaa 24.000,-
teräs 1.800,- (antura, seinä, lattia)
betoni (kaikki) 17.000,- (antura, seinä, lattia)
tyröksiä 1.848,- (lattiaan ja routaeristeeksi)
Lisäksi tuli pientä tilppistä, kuten maalarin- ja ilmastointiteippiä kulmien kiinnitykseen, pur-vaahtoa, kulmatukien laudat
jne. Ne kaikki sisältyvät tähän viiteenkymmeneen tonniin.
> ilman
> ulkokattoa, sähköistystä, vesikalusteita, lämmitystä yms. tuli maksamaan
> kuitenkin peräti 141.000 mk.
Tarkoitushakuisuutta tai uuslukutaidottomuutta! Tämä ilmoitettu hinta oli täysin valmiin talon, kuten taas alla kerran
lähettämästäni listasta voit lukea ja yrittää ymmärtää.
kaivuutyöt 2.950,- (maatöiden osuus sama, käytät mitä hyvänsä menetelmää)
12 kuormaa hiekkaa 3.000,- (maatöiden osuus sama, käytät miträ hyvänsä menetelmää)
kattoristikot 11.262,-
kuljetuksia n. 7.000,- (tämä osuus on minusta suuri, mutta sitä ei voi välttää)
selluvilla (40 cm, 60 sk) 4.430,- (itsepuhallettuna, sis. koneen vuokra 100 mk)
salaojat 660,-
ikkunat - (Isot ikkunat oli valmiina, ne oli dyykattu työttömyysministeriön rakennustyömaalta)
ovet (4 kpl) 1.440,- (täysin priima autotallin kippiovi keltaisesta pörssistä, haettu Tampereelta muiden reissujen
yhteydessä, maksoi tonnin; kuistin ulko-ovi Helsingin köyhäin Stokkalta 400; kaksi
50-luvun
kuviolasipaneloitua sisäovea kierrätyskeskuksesta 40 mk)
lattia (100 m2) 6.800,- (pinnoite 30 x 30 keraamisia laattoja, kiinnitetty S06-ohutlaastilla, n. 25 mk/ säkki)
kipsilevyt (200 m2) 3.200,-
Täysin talo valmis 100 m2 n. 141.000
sisältäen: LVI-, sähkö-, katto-, lattiapinnoite-, puutarvikkeet ym sekä eristeet, salaojat, ei työtä.
aika: antura 4 h, runko 4 pv, talvivalmis (katto, lattia, ikkunat, ovet ym paikoillaan) 2 vk
sisustustyöt ikuisuus
Näin minä kirjoitin, opettele lukemaan!
>
>
> Heh, televisiossa oli jo viime syksynä juttua kokonaan täyden 100 m2 talon
> rakentamisesta, aivan asumisvalmiiksi asti, ja kaikki kustannukset
> ynnättynä kulut olivat kaikkineen vain 85.000 mk.
>
Tästä rakentajasta oli myös viimeisessä Nykyposti-lehdessä, jonka ostin juuri tämän lööpin perusteella.
>
> Kumpikaan rakentaja, ei tämä Laihian kuin ei myöskään edellä ollut Palikka-
> rakeentaja kerro mistä kaupasta noita edullisia materiaalejaan on hankkinut.
Nykypostin jutusta kävi ilmi, että mies on kierrellyt kierrätyskeskuksissa, purkutyömailla jne. Kertoi uskomattoman hyvää
tavaraa heitettävän pois. Niistä hän on rakentanut.
Jos mies olisi kävellyt K-Rautaan ja tilannut sieltä kaiken, hintaan olisi voinut vetää nollan lisää. Jutun ideahan juuri
se, että vanhaa hyödyntämällä ja itse tehden kustannukset pysyvät alhaalla.
Tutkijankammioissaan istuvien skribenttien ja pullamössöpoikien, joilla on peukalo keskellä kämmentä, on tällaista
ajattelutapaa ilmeisen vaikea käsittää ja hyväksyä.
>
>
> Mistä osoitteesta esim. voi tilata "12 kuormaa hiekkaa 3.000,-"??
> En tiedä millaisella pikkupakettiautolla hiekkaa on tuotu, sillä lähempänä
> voisi olla vaikka 12.000 mk hinta, jollei ole isolla perävaunuyhdistelmällä
> sitä "hiekkaa" tuotu, jolloin hintakin melkein tuplaantuu.
>
Tämä on taas silkkaavittuilua!
Täytesoraa į 30 mk/ m3 myi Sora ja kalkitus Heinonen ky. Korostan vielä, että maatöiden osuus ei kuulu talon rungon
hintaan!
>
> ---
> Periaatteessa tuo Palikka-ideologia ei tuo aivan hirmuista säästöä
> lopultakaan talon kokonaishintaa ajatellen. Edellämainitussa esimerkissä
> Palikat maksoi 24.000 mk, johon lisätään oma työpanos ja pumppuautolla
> tuotava valubetoni.
Kyllä se tuo, koska minä en tarvitse niitä tumppu-ukkoja "ammattimiehiä" viisastelemaan tontilleni, vaan rakennan itse
rungon valmiiksi neljässä päivässä, eli ajassa, jonka "ammattimiehet" vasta käyttävät piipun lataukseen!
>
>
> Jos vertailuksi ulkoa ostettu työporukka laittaisi vastaavan Lammi-perus-
> tan pystyyn, sanotaan vaikka 100.000 mk kalliimmalla hinnalla, eli
> 124.000 mk:lla. Ja kaikki muut rakennuskustannukset olisivat samoja, niin
> yllämainittu "100 m2 laajennus" tulisi valmiiksi 141.000 mk + 100.000 mk=
> 241.000 mk:lla.
Tämä laskelma on niin far out, että sitä on edes vaikea kommentoida! Jos Palikkatalo on valmis lattiasta kattoon
pinnoituksineen 141 tonnilla, miten "ammattimiesten" sadantonnin lisäpalkka olisi edes vertailukelpoinen, kun se lisää
kustannuksia melkein kaksinkertaisiksi eikä suinkaan niitä alenna?
Kerro sinä nyt puolestasi, millainen on hinta täysin samanlaisesta, 10 x 10 metrin laatikosta, korkeus 260, jos se
rakennettaisiin niistä ihannoimistasi lamminharkoista. Työaika, lisätarvikkeet ja -eristykset valmiiksi tasoitetulle
maapohjalle. Entäa K.arvo jne. Vasta sitten pystymme vertailemaan kustannuksia tosipohjalta. Nyt nämä heittosi perustuvat
ei-mihinkään!
>
>
> Jokainen kuitenkin ymmärtää että 241.000 mk hintaisia 100 m2 omakotitaloja
> ei ole missään myytävänä. Ennenkuin talo on asumisvalmis, ovat kustannukset
> kohonneet jonnekin 500.000 - 900.000 mk paikkeille asti.
> Palikoiden mahdollinen (?) hintaetu ja kokonaisetu alkavat hukkua näihin
> lukemiin.
>
> MNe
Vielä kerran - tällä hinnalla (141.000 mk) valmiiksi tehdyssä talossa minä tätä tekstiä väsään. Ikkunaverhot eivät kyllä
sisälly hintaan, eikä kahvikuppi!
Puhumme taas eri asioista! Minä puhun asumisvalmiista talosta, johon kuuluu runko, lattia, katto, pinnoitukset jne. Sinä
puhut lisäkustannuksista, jotka ovat talon asukkaan/ rakentajan yksilöllisiä valintoja: esimerkiksi keittiöön saa helposti
uppoamaan puoli milliä ja kylpyhuoneeseen parisataa tonnia jne. Ja ne sinä lasket "perusasumisvalmiuteen".
Ei tietenkään sadan tonnin taloja ole myytävänä! Kuka niin hullu olisi. Näin juuri lehdessä myynti-ilmoituksen, jossa
Westendissä kaupattiin Palikka-taloa 3,5 miljoonalla ja kaupaksi meni. Sattumalta tiedän, että tämän luksuspalatsin
rakentamiskustannukset olivat 800 tonnia. Tässä piilee villakoiran ydin: rakenna halvalla ja myy kalliilla. Palikka-talossa
saa sen kestävän laadunkin ikäänkuin kaupanpäällisenä markkina-arvon kohoamisen lisäksi.
Mene peruskouluun, MNe!
sofi
Markku Nevalainen
>
> Tarkoitushakuisuutta tai uuslukutaidottomuutta! Tämä ilmoitettu hinta oli
> täysin valmiin talon, kuten taas alla kerran lähettämästäni listasta voit
> lukea ja yrittää ymmärtää.
ilmoitetuista kappaleistahan ei vielä valmista taloa tule.
Erittelit erikseen että 4 ovea tuli maksamaan yhteensä 1.440 mk, ilmeisesti
yksi ulko-ovi ja kolme kaapinovea vai?.
Entä kaikki sisäväliseinät, lämmitys, LVI-työt, jotakin vessan ja keittionka-
lustetta, pistorasiaa asunnon jokaista 4 m2 aluetta kohdin jne. Minkä momentin
taakse ne on laskelmassa kätketty?
Tapettia ja maaliakin taisi raaka seinäpinta huutaa.
> Tämä on taas silkkaavittuilua!
> Täytesoraa á 30 mk/ m3 myi Sora ja kalkitus Heinonen ky. Korostan vielä, että
> maatöiden osuus ei kuulu talon rungon hintaan!
Miksi siis kuitenkin aivan itse halusit mainita sekä 3.000 mk soralaskusi että
2.950 mk kaivuutuyöt 141.000 mk kokonaisbudjetissasi, jos se sora ja kaivu ei
siihen laskelmaan mielestäsi enää kuulukaan??
Ja yleensä pelkkä täytesora ei talon alustaksi riitä, vaan seulottua soraa tar-
vitaan kapillaarin katkaisemiseksi, ja salaojasoraa 660 mk salaojaputkiesi pei-
toksi jne.
MNe
sofi
Markku Nevalainen wrote:
> sofi wrote:
> >
> > Tarkoitushakuisuutta tai uuslukutaidottomuutta! Tämä ilmoitettu hinta oli
> > täysin valmiin talon, kuten taas alla kerran lähettämästäni listasta voit
> > lukea ja yrittää ymmärtää.
>
> Edellä lähettämäsi listan osien yhteenlaskettu summa on 139.390 mk, mutta noista
> ilmoitetuista kappaleistahan ei vielä valmista taloa tule.
Ei sinua laskupäällä ole siunattu tosiaankaan!
Ilmoitan talon kokonaiskustannukseksi n. 141.000 mk, siihen sisältyy kaikki, mm.
antura, runko + lattia (n. 50.000 mk). Mutta sinä hyväkäs lähdetkin laskemaan
rungon hintaa kahteen kertaan, auta armias!
Kun kokonaishinnasta 141.000 vähennetään 50.000, jää loppuosan kustannuksiksi n.
91.000 mk. Niistä olen listassani eritellyt 46.590 mk kuiteista poimimiani summia.
Lvi- sähkörasiat, maalit, vessat ym sisältyvät jäljellejäävään n. 45 tonniin, kuten
listani lopussa mainitsen. Lopputuloksena on asumisvalmis talo.
>
>
> Erittelit erikseen että 4 ovea tuli maksamaan yhteensä 1.440 mk, ilmeisesti
> yksi ulko-ovi ja kolme kaapinovea vai?.
Voi jeesus! Minä kirjoitin, että hintaan sisältyy yksi ulko-ovi, yksi autotallin
kippiovi ja kaksi kuviolasitettua sisäovea! Lukutaito, ymmärtämisen taito!!!
>
> Entä kaikki sisäväliseinät,
Aukkojen kohdista jääneillä Palikoilla rakennettiin yksi kaareva sisäseinä.
Lopputila jaettiin perinteisellä koolaus-/kipsiseinällä kahtia.
> lämmitys,
Töpseli seinään. Koko 265 neliön talon kaikki sähkökustannukset (siis lämmitys-,
talous-, toimisto- jne sähkö) maksavat vuodessa n. 8600 mk.
> LVI-työt,
Tehtiin itse. Tarvikkeet sisältyvät 45 tonniin.
> jotakin vessan ja keittionka-
> lustetta,
Uuden puolen vessa plus lavuaari ostettiin kierrätyskeskuksesta, hinta yht. 40 mk.
Samaan hintaan olisi saanut bideen, mutta sitä ei ostettu. WC-kalusteet ovat täysin
uudenveroiset, ne oli vaihdettu värin vuoksi, joka on vaalean vihreä.
Uudella puolella ei ole keittiötä, mutta vanhan puolen keittiökalusteita teetettiin
paikallisella puusepällä, hinta 2400 mk, ei sisälly ym. laskelmaan.
> pistorasiaa asunnon jokaista 4 m2 aluetta kohdin jne. Minkä momentin
> taakse ne on laskelmassa kätketty?
ne sisältyvät, kuten edellä kerroin erittelemättömään 45.000 markkaan.
Pistorasioita on seinässä 8 x 2-reikäistä sekä 2 listaa, joissa on 3-pistokkeen
sarjoja 8 kpl (2 x 24). Katossa on kahdeksan loistevalaisinta ja
neljähalogeenivalaisinta. Lisäksi on varaus voimasähköä varten. Kysymyksessä on
siis työtila.
>
> Tapettia ja maaliakin taisi raaka seinäpinta huutaa.
Tapettia vain vessan seinän yläosassa. Kaksi rullaa RTV:n alennusmyynnistä 2 x 39
mk. Alaosan kaakelit 3 pakettia Starkilta á 29 mk. Vähän listaa niiden rajaan,
sahattiin ja höylättiin tavallisesta laudasta.
Kaikki seinät ja katot tasoitettu ja maalattu valkoisiksi. Maalit sisältyvät 45.000
markkaan.
>
>
> > Tämä on taas silkkaavittuilua!
> > Täytesoraa á 30 mk/ m3 myi Sora ja kalkitus Heinonen ky. Korostan vielä, että
> > maatöiden osuus ei kuulu talon rungon hintaan!
>
> Miksi siis kuitenkin aivan itse halusit mainita sekä 3.000 mk soralaskusi että
> 2.950 mk kaivuutuyöt 141.000 mk kokonaisbudjetissasi, jos se sora ja kaivu ei
> siihen laskelmaan mielestäsi enää kuulukaan??
Maapohjan tasoitus ja sora kuuluvat tämän projektin kokonaiskustannuksiin. Jos
vertailuja tehdään, näiden töiden osuus voidaan laskea kokonaan pois tai käyttää
vertailussa esim. näitä lukuja.
>
>
> Ja yleensä pelkkä täytesora ei talon alustaksi riitä, vaan seulottua soraa tar-
> vitaan kapillaarin katkaisemiseksi, ja salaojasoraa 660 mk salaojaputkiesi pei-
> toksi jne.
>
> MNe
Nipotusta! Sora on laskutettu yhdellä nimellä sorana laskussa, olkoon sitä sitten
tullut ja käytetty millaista hyvänsä, tavallista soraa, täytesoraa, hiekkaa tms
sofi
Markku Nevalainen
> Ilmoitan talon kokonaiskustannukseksi n. 141.000 mk, siihen sisältyy kaikki, mm.
> antura, runko + lattia (n. 50.000 mk). Mutta sinä hyväkäs lähdetkin laskemaan
> rungon hintaa kahteen kertaan, auta armias!
Jossakinhan ne väliseinät, ulkokaton ruoteet, aluskatteet, ulkokatteet jne
kuitenkin on lueteltava, ja listallasi ainoa kohde minne ne periaatteessa
olisi voitu piilottaa on: "lattia ja runko yhteensä alle 50.000,-"
Mutta tuon laskelmarivin takaa löytyvätkin siis WC-pytyt, keittiökaapis-
tot, sähkötarvikkeet ym.
> Voi jeesus! Minä kirjoitin, että hintaan sisältyy yksi ulko-ovi, yksi autotallin
> kippiovi ja kaksi kuviolasitettua sisäovea! Lukutaito, ymmärtämisen taito!!!
No voi sentään. Lähetit tarvikeluettelosi tänne jo pariin kertaan, vaan kummal-
lakaan kertaa ei tullut luetteloa kippiovista eikä kuviolasitetusista sisäovis-
ta. Mutta ehkä juuri se versio jäi laskelmakiireessä Macintoshiisi?
> Nipotusta! Sora on laskutettu yhdellä nimellä sorana laskussa, olkoon sitä sitten
> tullut ja käytetty millaista hyvänsä, tavallista soraa, täytesoraa, hiekkaa tms
Juu, uskon kyllä, että 3.000 mk sorabudjetilla, ihan reilua kunnon täytesoraa
sinne salaojaputkien päälle on heitelty. Aivan niinkuin moni muukin ensitaloaan
rakentava tekee.
MNe
sofi
Markku Nevalainen wrote:
> sofi wrote:
>
> > Ilmoitan talon kokonaiskustannukseksi n. 141.000 mk, siihen sisältyy kaikki, mm.
> > antura, runko + lattia (n. 50.000 mk). Mutta sinä hyväkäs lähdetkin laskemaan
> > rungon hintaa kahteen kertaan, auta armias!
>
> Jossakinhan ne väliseinät, ulkokaton ruoteet, aluskatteet, ulkokatteet jne
> kuitenkin on lueteltava, ja listallasi ainoa kohde minne ne periaatteessa
> olisi voitu piilottaa on: "lattia ja runko yhteensä alle 50.000,-"
> Mutta tuon laskelmarivin takaa löytyvätkin siis WC-pytyt, keittiökaapis-
> tot, sähkötarvikkeet ym.
Nyt en yritä enää opettaa sinua lukemaan. Enkä jatka tätä jänkkäystä tältä osin. Ne
täysin loogiset laskelmat ja selostukset, jotka olen jo tämänkin päivän aikana
lähettänyt, ilmeisesti eivät kertakaikkiaan kalloosi painu. Mene siis takaisin sinne
peruskouluun, en minä sinua voi auttaa!
>
>
> > Voi jeesus! Minä kirjoitin, että hintaan sisältyy yksi ulko-ovi, yksi autotallin
> > kippiovi ja kaksi kuviolasitettua sisäovea! Lukutaito, ymmärtämisen taito!!!
>
> No voi sentään. Lähetit tarvikeluettelosi tänne jo pariin kertaan, vaan kummal-
> lakaan kertaa ei tullut luetteloa kippiovista eikä kuviolasitetusista sisäovis-
> ta. Mutta ehkä juuri se versio jäi laskelmakiireessä Macintoshiisi?
Se versio luettavissa tämän päivän viesteistä kohdassa sofi 12:50.
>
>
> > Nipotusta! Sora on laskutettu yhdellä nimellä sorana laskussa, olkoon sitä sitten
> > tullut ja käytetty millaista hyvänsä, tavallista soraa, täytesoraa, hiekkaa tms
>
> Juu, uskon kyllä, että 3.000 mk sorabudjetilla, ihan reilua kunnon täytesoraa
> sinne salaojaputkien päälle on heitelty. Aivan niinkuin moni muukin ensitaloaan
> rakentava tekee.
>
> MNe
Kaikki mitä spekuleeraat, perustuu vähättelyyn, ymmärtämättömyyteen ja vittuiluun.
Tällaisista lähtökohdista keskustelu kanssasi on täysin hedelmätöntä. Sinä et voi
tietää kuinka monta taloa olen rakentanut, kuinka monen rakentamista seurannut,
monenko asiantuntijan kanssa keskustellut, etkä varsinkaan sitä, millaista soraa on
minun monttuni pohjalla! Joten luovu jo ja mene kouluun, ei tätä jaksa varmaan enää
moni muukaan.
sofi
Markku Nevalainen
>
> Ne täysin loogiset laskelmat ja selostukset, jotka olen
> jo tämänkin päivän aikana lähettänyt, ilmeisesti eivät
> kertakaikkiaan kalloosi painu.
No joo, pikkaisen sekaviahan se laskelmasi oli. Mutta laitetaan
Palikkaprojekti rinnakkain OP-rakennuslaskurilta tulleen tarvike-
luettelon kanssa. Josko sillä selviäisi missä ne valmiista talosta
puuttuvat rakenustarvikkeesi piilottelevat.
Raksystem Oy/OP:n rakennuslaskuri Palikka-toteutus
--------------------------------- ----------------
1 MAA- JA POHJARAKENNUS 53000 mk 12950 mk
Raivaus ja maankaivuu, mahd. louhinta tai -kaivuutyöt, 2.950,-
paalutus,salaojat ja kaivot, tayttö -12 kuormaa hiekkaa 3.000,-
ja tiivistys, rakennusalueen pintaraken- -kuljetuksia n. 7.000,-
teet,ulkovarusteet, aidat ja telineet jne.
2 PERUSTUKSET JA ULKOP. RAKENTEET 61400 mk 6508 mk
Anturat, pilari-/sokkelipalkit tai laatan -Anttu-anturat(100 m)4.000,-
reunavahvistus, perusmuurit ja -pilarit, -tyröksiä 1.848,-
alapohjat, ulkopuoliset rakenteet -salaojat 660,-
3 RUNKORAKENTEET 132300 mk 42800 mk
Ulkoseinat, kantavat valiseinat ja pilarit -400 Palikkaa 24.000,-
laatat ja palkit, portaat, ulkotasot ja -teräs 1.800,-
katokset, ylapohja, ja vesikattorakenteet, -betoni (kaikki) 17.000,-
ruoteet ja koolaukset, aluskatteet, otsa-,
rästä- ja aluslaudat
4 TÄYDENTAVAT RAKENTEET 74700 mk 17132 mk
Ikkunat, ulko- ja sisaovat, ei-kantavat -kattoristikot 11.262,-
valiseinat, raystaskourut ja syoksytorvet, -selluvilla(40 cm) 4.430,-
lapiviennit, pellitykset ja tiivistykset, -ovet (4 kpl) 1.440,-
hormit ja kanavat, tulisijat ja piiput
5 PINTARAKENTEET 94000 mk 10000 mk
Vesikate, sisaseinien ja sisakattojen -lattia (100m2) 6.800,-
pinnoitteet, lattioiden pinnoitteet, -kipsilevyt(200m2) 3.200,-
ulkoseinien pintamateriaalit
----------------------------------------------------------------------
415.400 mk 89.390 mk
6 KALUSTEET, VARUSTEET JA LAITTEET 38000 mk Tarvitaan lisäksi:Ylä-
Keittion ja kodinhoitohuoneen kalusteet pohja, katto, sisäseinät,
ja laitteet, muiden tilojen kalusteet, portaat,räystäskourut,
varusteet ja laitteet pellitykset,läpiviennit,
tulisijat, piiput, ulko-
7 KONETEKNISET LAITTEET JA TYOT 89000 mk seinien pintamateriaalit,
Lammonkehitys ja -jakelu, lampo-, sisäkattojen pinnoitteet,
vesi- ja viemarilaitteet, ilmanvaihto, keittiön ja kylpyhuoneen
sahko, valaistus ja tekniset erityis- laitteet, sähkö,lämmitys,
jarjestelmat valaistus
Nämä kaikki 51.610,-
=======================================================================
542.400 mk 141.000 mk
Raksystemsin laskurissa on oletettu että rakentaja itse tekee kaikista
töistä, sähkö- ja LVI-hommat mukaanlukien 75%. Ja kaikki valitut
materiaalit ovat halvinta laatua, muovimattoa kylppäriin, jne.
Kuitenkin Palikka-talo maksaa vain 26% tämän halvimman kilpailijan
hinnasta.
No totta kai, kun kaikki Palikkaan on väitettu ostetun noin
1/5...1/10-osahintaan kaupan hinnoista. Ja käytetty paljon ilmaista
purkutavaraa.
Eikä ole ainakaan luettelon mukaan rakennettu esim. saunaa, tulisijoja
tms, eikä ulkoseinien rappaukseen, ilmastointiin pellityksiin jne ole
kulunut mitään.
MNe
sofi
Markku Nevalainen wrote:
>
> No joo, pikkaisen sekaviahan se laskelmasi oli. Mutta laitetaan
> Palikkaprojekti rinnakkain OP-rakennuslaskurilta tulleen tarvike-
> luettelon kanssa. Josko sillä selviäisi missä ne valmiista talosta
> puuttuvat rakenustarvikkeesi piilottelevat.
Tulitpahan todistaneeksi, että Palikka-rakentaminen maksaa vain
neljänneksen "virallisista" hinnoista!
Mitään ei puutu, mutta kaikkea ei tarvita. Panin tässä vähän lisää lukuja
putkeen, ja kas kummaa: se raha mikä on ollut, on hyvin riittänyt kaikkeen
tarvittavaan! Hieman olen joutunut ryhmittelyä muuttamaan, koska mm.
anturan, rungon ja lattian tarvikkeet ovat yhteishintoja.
Siksi toisekseen tällainen kiskurilaskuri ei edes kerro, millaisesta ja
minkäkokoisesta talosta yleensä on kysymys, täysin hihasta vedettyjä ja
yksilöimättömiä hintoja näyttävät olevan.
Mutta kas tässä:
1 MAA- JA POHJARAKENNUS
-kaivuutyöt, 2.950,-
-salaojat 660,-
-12 kuormaa hiekkaa 3.000,-
Raksystem Oy/OP:n rakennuskiskuri 53.000 mk
Palikka-toteutus 6.610 mk
2 PERUSTUKSET JA ULKOP. RAKENTEET
-Anttu-anturat (100 m) 4.000,-
Raksystem Oy/OP:n rakennuskiskuri 61.400 mk
Palikka-toteutus 4.000 mk
3 RUNKORAKENTEET
-400 Palikkaa 24.000,-
-tyröksiä 1.848,-
-teräs 1.800,-
-betoni (kaikki) 17.000,-
42.800 mk
-kattoristikot 11.262,-
-selluvilla(40 cm) 4.430,-
-puutavaraa (kaikki) 3.000,-
-vesikatemuovi 960,-
- räystäs- ja aluslaudat (sis.puutavaraan)
19.652,- mk
Raksystem Oy/OP:n rakennuskiskuri 132.300 mk
Palikka-toteutus 42.800 mk + 19.652,- mk
4 TÄYDENTAVAT RAKENTEET
- ikkunat -
-ovet (4 kpl) 1.440,-
-ei-kantavat väliseinät (sis. puu- ja kipsikuluihin)
- räystäät 500,-
-ikkunapellit 460,-
-tiivistykset (sis.yleiskustannuksiin)
Raksystem Oy/OP:n rakennuskiskuri 74.700 mk
Palikka-toteutus 2.400 mk
5 PINTARAKENTEET
-kattopellit 5.800,-
-kipsilevyt (200m2) 3.200,-
-lattia (100m2) 6.800,-
-rappaus 8.000,-
-maalit 1.900,-
Raksystem Oy/OP:n rakennuskiskuri 94.000 mk
Palikka-toteutus 25.700 mk
----------------------------------------------------------------------
415.400
mk 101.162 mk
6 KALUSTEET, VARUSTEET JA LAITTEET 38000 mk
7 KONETEKNISET LAITTEET JA TYOT
-vesiboileri 3.600,-
-LVI-tarvikkeet 10.000,-
-vesi- ja viemärilaitteet (sis. yo)
-sähkömies 5.500,-
-sähkötarvikkeet 4.000,-
Raksystem Oy/OP:n rakennuskiskuri 89.000 mk
Palikka-toteutus 23.100 mk
Nämä kaikki 124.262 mk
=======================================================================
Yhteensä 542.400 mk 141.000 mk
Muuta/ yleiskustannuksia, (mm. kuljetuksia n. 7.000,-, tarveaineita ym)
n. 20.000
Raksystemsin laskurissa on oletettu että rakentaja itse tekee kaikista
töistä, sähkö- ja LVI-hommat mukaanlukien 75%. Ja kaikki valitut
materiaalit ovat halvinta laatua, muovimattoa kylppäriin, jne.
• Meilläpäs ei ole mitään halpaa muovimattoa, vaan upeat laatat
lattiassakin!
Kuitenkin Palikka-talo maksaa vain 26% tämän halvimman kilpailijan
hinnasta.
• Niinpä näyttää!
No totta kai, kun kaikki Palikkaan on väitettu ostetun noin
1/5...1/10-osahintaan kaupan hinnoista.
• Miten niin osahintaan ”kaupan hinnoista”. Jokaikisestä ostoksesta on
olemassa oikea kuitti kirjanpidossa. Talo ja tontti -menokohdassa on
loppusummana n. 141.000.
Ja käytetty paljon ilmaista purkutavaraa.
• Kuusi ilmaista ikkunaa ei kokonaisuuden kannalta ole paljon. Mutta
psykologisena muistutuksena tämän valtion meiningistä erittäin tehokas:
juuri siihen aikaan, kun Suomessa on 600.000 ihmistä työttömänä,
työttömyysministeriö päättää uusia täysin priimat ikkunansa, ja heittää ne
kaaressa katuun! Tämän homman minä pysäytin, ja hoidin niin, että ikkunat
kannetaan alas ehjinä ja pannaan kierrätykseen.
Eikä ole ainakaan luettelon mukaan rakennettu esim. saunaa,
• Joo, ei ollut aluksi, nyt on myöhemmin tehty: on kaarevat Palikka-seinät
ja tähtitaivas katossa. Maksoi siinä viistonnia kokonaisuudessaan, mutta
se on taas ihan eri kateuden aihe.
tulisijoja
• Ei sinullakaan varmaan ole joka huoneessa takkaa, minulle riittää, että
takka-leivinuuniyhdistelmä hallitsee koko vanhaa puolta.
tms, eikä ulkoseinien rappaukseen,
• On kulunut, ja sisältyy yhteissummaan.
ilmastointiin,
• Meillä tuuletetaan ikkunoista ja räppänöillä ihan vanhanaikaisesti. Eikä
maksa mitään! Nämä kalliit keinoilmastoinnit ovat mitä suurinta
kansankusetusta!
.pellityksiin jne
• Nekin on tehty ja maksettu, listasta näkyy.
ole
kulunut mitään.
Nyt tässä on erotettava kaksi eri asiaa: keskustelu alkoi
Palikka-elementeistä, ja kerroin rakentaneeni niistä talon.
Sinänsä Palikka-toteutukseen liittymätön on jatkokertomus siitä, miten
talon anturan, rungon ja lattian rakentamisen jälkeen olen edullisesti
ratkaissut talon loppurakentamisen. Tästähän alettiin spekuleerata, kun
kerroin kirjanpidon loppusumman kokonaisrakennuskustannuksista.
Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni ja laskurin hintoja katsellessani
havaitsen, että kysymyksessä onkin kiskuri: rakentamisen hinnoissa on
paljon kallista tyhjää, sinunkin laskuoppisi mukaan jopa liki 75
prosenttia!
Perustuksen, alapohjan ja rungon kustannukset ovat kiskurissa näköjään
yhteensä 193.700, kun Anttu-/Palikka-ratkaisulla koko lysti maksoi 46.800,
eli alle 50.000 niinkuin olen koko ajan kertonutkin - Palikka-ratkaisu on
siis hinnaltaan vain neljännes ”virallisesta” totuudesta! Enpä ollut
arvannut eroa näin suureksi.
Se on sitten yks lysti, minkäväriset tapetit lopuksi valitaan!
sofi
>
>
> Raksystem Oy/OP:n rakennuslaskuri Palikka-toteutus
> --------------------------------- ----------------
>
> 1 MAA- JA POHJARAKENNUS 53000 mk 12950 mk
> Raivaus ja maankaivuu, mahd. louhinta tai -kaivuutyöt, 2.950,-
> paalutus,salaojat ja kaivot, tayttö -12 kuormaa hiekkaa 3.000,-
> ja tiivistys, rakennusalueen pintaraken- -kuljetuksia n. 7.000,-
> teet,ulkovarusteet, aidat ja telineet jne.
>
> 2 PERUSTUKSET JA ULKOP. RAKENTEET 61400 mk 6508 mk
> Anturat, pilari-/sokkelipalkit tai laatan -Anttu-anturat(100 m)4.000,-
> reunavahvistus, perusmuurit ja -pilarit, -tyröksiä 1.848,-
> alapohjat, ulkopuoliset rakenteet -salaojat 660,-
>
> 3 RUNKORAKENTEET 132300 mk 42800 mk
> Ulkoseinat, kantavat valiseinat ja pilarit -400 Palikkaa 24.000,-
> laatat ja palkit, portaat, ulkotasot ja -teräs 1.800,-
> katokset, ylapohja, ja vesikattorakenteet, -betoni (kaikki) 17.000,-
> ruoteet ja koolaukset, aluskatteet, otsa-,
> rästä- ja aluslaudat
>
> 4 TÄYDENTAVAT RAKENTEET 74.700 mk
Sami Vastela
tuplasti kalliimpi.
Sami
Petri Kärhä
> Nyt en yritä enää opettaa sinua lukemaan. Enkä jatka tätä jänkkäystä tältä osin. Ne
> täysin loogiset laskelmat ja selostukset, jotka olen jo tämänkin päivän aikana
> lähettänyt, ilmeisesti eivät kertakaikkiaan kalloosi painu. Mene siis takaisin sinne
> peruskouluun, en minä sinua voi auttaa!
Ei ne laskelmat mene monen muunkaan kalloon. Jos noiden lukujen
perusteella hakee lainaa ja lähtee rakentamaan taloa, niin huonosti käy.
Noin 5% rakentajista saattaa päästä esittämiisi lukuihin. Mitenkään
väheksymättä naisia (joista jotkut on oikein hyviä rakentajia) rohkenen
epäillä että kaltaisesi hento ja hauras naishenkilö ei kuulu tuohon
viiden prosentin ryhmään.
> > > Nipotusta! Sora on laskutettu yhdellä nimellä sorana laskussa, olkoon sitä sitten
> > > tullut ja käytetty millaista hyvänsä, tavallista soraa, täytesoraa, hiekkaa tms
> > Juu, uskon kyllä, että 3.000 mk sorabudjetilla, ihan reilua kunnon täytesoraa
> > sinne salaojaputkien päälle on heitelty. Aivan niinkuin moni muukin ensitaloaan
> > rakentava tekee.
Talo lienee jossain hevon kuusessa jos 3.000,- riittää soriin?
Pääkaupunkiseudulla 3:lla tonnilla saa yhden kasetillisen
salaojamursketta. Kyllä minäkin yhdyn Markun huoleen siitä, että
minkälaista mömmöä hienon talosi alle on lätkäisty.
> minun monttuni pohjalla! Joten luovu jo ja mene kouluun, ei tätä jaksa varmaan enää
> moni muukaan.
Päin vastoin. Pitkästä aikaa tässä ryhmässä tapahtuu jotain :-)
Petri Kärhä
sofi wrote:
> Tulitpahan todistaneeksi, että Palikka-rakentaminen maksaa vain
> neljänneksen "virallisista" hinnoista!
Sinun talosi maksoi neljänneksen laskurin hinnoista. Rungon osuus
kokonaiskustannuksista on loppujen lopuksi aika pieni. Ei runkorakenteen
valinnalla voi paljon vaikuttaa kokonaiskustannuksiin. Sillä voi
vaikuttaa vain kustannusten jakautumiseen koneisiin, materiaaleihin ja
työvoimaan.
Palikoilla voi varmaan rakentaa ihan hyvän talon, mutta
kustannuslaskelmasi muut osat on kyllä laskettu aikalailla alakanttiin.
Halvalla hinnalla on hyvin vähän tekemistä palikka-tekniikan kanssa.
> -ovet (4 kpl) 1.440,-
Kyllä on halpaa! Kerros mistä ostit, kun K-kaupassa pelkkä ulko-ovikin
maksaa yli kaksi tonnia.
sofi
Petri Kärhä wrote:
> sofi wrote:
> > Tulitpahan todistaneeksi, että Palikka-rakentaminen maksaa vain
> > neljänneksen "virallisista" hinnoista!
> Sinun talosi maksoi neljänneksen laskurin hinnoista. Rungon osuus
> kokonaiskustannuksista on loppujen lopuksi aika pieni. Ei runkorakenteen
> valinnalla voi paljon vaikuttaa kokonaiskustannuksiin. Sillä voi
> vaikuttaa vain kustannusten jakautumiseen koneisiin, materiaaleihin ja
> työvoimaan.
Laskurin mukaan antura-runkorakenteet maksavat liki 200.000, koko talo n.
550.000.
Palikka-antura, -runko plus lattia alle 50.000, koko talo n. 150.000.
Kumpikin vertailiuuku päätyy n. neljännekseen.
Palikka-rungon valitsemalla saa koko talon "virallisen menetelmän" rungon
hintaan, puhumattakaan aikasäästöstä.
Kyllä valitsemisella on väliä.
>
>
> Palikoilla voi varmaan rakentaa ihan hyvän talon, mutta
> kustannuslaskelmasi muut osat on kyllä laskettu aikalailla alakanttiin.
> Halvalla hinnalla on hyvin vähän tekemistä palikka-tekniikan kanssa.
Tätä minä painotinkin: Palikka-rungon hinta on mitä on, siinä en
shoppaillut.
Mutta kaiken muun suhteen en kävellytkään suoraan K-Rautaan, vaan luin
tarjouksia, kyselin, tingin. Rakennustarvikkeiden hinnoissa on älyttömästi
ilmaa.
>
>
> > -ovet (4 kpl) 1.440,-
>
> Kyllä on halpaa! Kerros mistä ostit, kun K-kaupassa pelkkä ulko-ovikin
> maksaa yli kaksi tonnia.
Mitään en osta mistään kiskuri-K-kaupasta vertaamatta hintoja.
Olen tämän oviasian jo kertonutkin, mutta menköön uusiksi:
Autotallin kippiovi oli melkein uusi, sen löysin keltaisesta Pörssistä,
maksoi tonnin ja sopi valmiiseen reikään kuin nakutettu. Haettiin
Tampereelta muun reissun yhteydessä.
Ulko-ovi ostettiin Helsingistä köyhäin stokkalta, maksoi 400.
Kaksi 50-luvun upeeta kuviolasista sisäovea heloineen ja saranoineen löytyi
kierrätyskeskuksesta yhteishintaan 40 mk. Olivat niin hyvässä kunnossa,
että tarvitsivat vain pesun. Toinen ovi 90-senttinen, toinen leveämpi
kaksoisovi.
sofi
sofi
Petri Kärhä wrote:
>
> Ei ne laskelmat mene monen muunkaan kalloon. Jos noiden lukujen
> perusteella hakee lainaa ja lähtee rakentamaan taloa, niin huonosti käy.
Niinpä! kaikki on rakennettu ilman lainaa, pelkän tulorahoituksen varassa.
Lainojen ehdoista en tiedä mitään, kun en niitä käytä.
> Talo lienee jossain hevon kuusessa jos 3.000,- riittää soriin?
> Pääkaupunkiseudulla 3:lla tonnilla saa yhden kasetillisen
> salaojamursketta. Kyllä minäkin yhdyn Markun huoleen siitä, että
> minkälaista mömmöä hienon talosi alle on lätkäisty.
Taloni sijainnista ei koskaan ole puhuttukaan. Tosi on, että maalla se sijaitsee.
Täällä on melkein jokaisella maanviljelijällä sivubisneksenä soramonttu tai
kaivinkoneurakointia.
Hinnat tietysti ovat erilaiset kuin Espoon keskuksessa.
sofi
Markku Nevalainen
>
> Laskurin mukaan antura-runkorakenteet maksavat liki 200.000, koko talo n.
> 550.000.
> Palikka-antura, -runko plus lattia alle 50.000, koko talo n. 150.000.
> Kumpikin vertailiuuku päätyy n. neljännekseen.
>
En ole päässyt vielä ihan täyteen varmuuteen, että oletko ihan oikeasti niin
täydessä transsissa noiden Palikoiden suhteen, että tosiaan ihan oikeasti
itsekin uskot tuollaisten hintaerojen olemassaoloon?
Vai onko kyseessä vanha kunnon rahat pois meininki, ja silkka huiputusyritys.
Joko omaan, tai hyvän Palikka-tehtailijaystävän piikkiin. Joka tapauksessa
noiden lukemien laittaminen rinnakkain on 'täyttä fuulaa', omaa ilmaisuasi
käyttääkseni.
Oikeasti kun palikka-rakentamista verrataan muihin perustus + seinäelement-
teihin, niin pitäisi verrata vain näiden materiaali + työkustannuksia keskenään.
On siis turhaa verrata pohjatöiden, kattotuolien, ikkunapokien yms. osuutta,
jotka samanlaisilla tonteilla, ja samoilla materiaaleilla ovat molemmissa
samat.
Esimerkiksi S. Kuusela teki hyvin pienin perustiedoin kuitenkin onnistuneen
vertailevan laskelman, jossa verrattiin Palikkaa Lammin harkkoihin. Ja Kuusela
päätyi siihen että Palikka ei tuo merkittäviä kustannussäästöjä.
Koska olet tuollainen PalazziBuilding Systemsin myyntimies, niin esitä sinä
myös selkeästi vastaavanlainen vertaileva laskelma, jossa pystyt osoittamaan
että Palikalla rakentaminen on selvästi edullisempaa.
Vaikka ero olisi vain 10..20% talon loppuhinnasta, niin moni tiukalla budjetilla
rakentava varmasti kiinnostuisi asiasta.
Mutta tuollaisen täysin perättömän fuulapuheen levittämisellä teet pelkkää
hallaa koko Palikka-idealle. Ja itse asiassa ansaitsisit välittömästi potkut
nykyisestä palikka-markkinamieshommastasi.
MNe
sofi
Markku Nevalainen wrote:
> sofi wrote:
> >
> > Laskurin mukaan antura-runkorakenteet maksavat liki 200.000, koko talo n.
> > 550.000.
> > Palikka-antura, -runko plus lattia alle 50.000, koko talo n. 150.000.
> > Kumpikin vertailiuuku päätyy n. neljännekseen.
> >
>
> En ole päässyt vielä ihan täyteen varmuuteen, että oletko ihan oikeasti niin
> täydessä transsissa noiden Palikoiden suhteen, että tosiaan ihan oikeasti
> itsekin uskot tuollaisten hintaerojen olemassaoloon?
Vedin vain aivan suorat johtopäätökset SINUN itse tekemistäsi laskelmista, rivi
riviltä.
>
>
> Vai onko kyseessä vanha kunnon rahat pois meininki, ja silkka huiputusyritys.
> Joko omaan, tai hyvän Palikka-tehtailijaystävän piikkiin.
Ymmärsitkö itsekään, miten vakavan herjan heitit tuossa yllä. Et varmaan.
Yrityksen tai henkilö leimaaminen julkisesti huijariksi on niin kova juttu, että
vähällä et tule pääsemään!
> Joka tapauksessa
> noiden lukemien laittaminen rinnakkain on 'täyttä fuulaa', omaa ilmaisuasi
> käyttääkseni.
Uskomatonta skitsoilua: SINÄ ne luvut ja vertailut löit mittariin rinnakkain. MINÄ
sanoin, että luvut eivät ole vertailtavissa, mutta rungon osalta vedin ne kuitenkin
laskelmastasi esille.
>
>
> Oikeasti kun palikka-rakentamista verrataan muihin perustus + seinäelement-
> teihin, niin pitäisi verrata vain näiden materiaali + työkustannuksia keskenään.
No, tein niin, tässä materiaalikustannukset. Vertasin lamminharkon ja Palikan
hintaa. Lammin tiedot niiden sivulta, Palikan hinta 11 e. Kummankin oletukseksi oli
otettu betonin hinta 500,- mk/ m3 ja rautaa 22 mk/neliö. Rahti määräytyy kulloinkin
voimassaolevan hinnaston mukaan kummallakin tuotteella. Työkustannuksista ja
kuluneesta ajasta lamminharkoilla kertokoon joku, joka tietää.
LADOTTAVA LÄMPÖHARKKO lavalla Kuljetuslavan hinta on 40 mk / lava.
EMH350 600x350x200 29 kg 30 kpl 33,00 mk + 1,20 mk
34,20
EMH350 KULMA 550x350x200 25 kg 30 kpl 33,00 mk + 1,20 mk 34,20
MUURATTAVA LÄMPÖHARKKO
EH300 590x300x193 30 kg 40 kpl 33,00 mk + 1,00 mk
34,00
EH300 ULKOKULMA 590x300x193 30 kg 30 kpl 33,00 mk + 1,20 mk 34,20
EH300 SISÄKULMA 590x300x193 30 kg 30 kpl 33,00 mk + 1,20 mk 34,20
EH300 PUOLIKAS 590x300x193 17 kg 60 kpl 16,50 mk + 0,67 mk 17,27
EH300 PALKKI 590x300x193 30 kg 30 kpl 61,50 mk + 1,20 mk 62,70
ISO-PALIKKA paletissa
1200x300x200 1 kg 30 kpl 65,45 mk - -
Vain yksi tuote, josta kaikki muodot, kantavat palkit, erkkerit, kulmat
Lammi-harkko
Menekki on 8,4 kpl / m2.
Hinta per neliö 287,28
Betonin menekki on 125 l / m2 (+ 10%)
Betonin hinta 62,50 mk/m2.
Rauta 22,- mk/m2.
Seinäneliön hinta 371,78 mk.
Molemmin puolin pinn. seinä rappaus/kipsilevy n ???
Valmiin seinän mitattu k-arvo on 0,27 W/m2K
Eristävä kerros 20 kg-tyröksiä, yht. 130 mm
Lisäksi
Pur-vaahtoa liimaukseen n. 3000 mk
Huom! tarkka laskelma erilaisista harkoista, ulko- ja sisäkulmista jne oltava
Erikoistyökalut
Timanttiterät
Nostokalustoa
Terveys
pöly, selkä
Työmaaturvallisuus
vahv. työkengät, kypärä, putoamisvaara, pinojen kaatumisvaara jne.
turvalasit, kuulosuojaimet, hengityssuojaimet
Aika
Rungon pystytys / sivuilla ei kerrottu, arvelen että kauan
Työvoiman tarve
Ainakin 3 ammattimiestä (RAM 110,- mk/h, RM 75,- mk/h)
Valukorkeus
0.5 -1 m vibrauksen vuoksi
Talvirakentaminen
Ei
Maapohjavaatimus
Ei voi suoraan kalliolle, vaatii anturan
Ei paalutukselle, vaatii palkin
Ei hiekan päälle reunavahvistettua laattaa
Huom!
K-arvo 0,27, lisäeristys tarpeen
Imee vettä, lisähintaan rakennettava kosteussulku, slammaus, terveys, tuuletus jne
maanalaisiin kerroksiin
Vuokralaitteista lisäkustannuksia
Esim timanttiterä ( oltava 25 cm että pääsee kiven läpi)
Palikka
Menekki on 4,2 kpl/ m2.
Hinta per neliö 274,89 mk.
Betonin menekki on 110 l / m2 (+ 10%)
Hinta 55 mk/ m2.
Rauta 22,- mk/m2.
Seinäneliön hinta 351,89 mk
Molemmin puolin pinn. seinä rappaus/kipsilevy n. 450,- mk/m2
Valmiin seinän mitattu k-arvo on 0,18 W/m2K
Eristävä kerros 30 kg-epsiä, yht. 180 mm
Lisätarvikkeet
Maalarin-/ ilmastointiteippiä 100,- mk
Työkaluvaatimus
Käsisaha, pahvipuukko
Terveys
ei pölyä, ei rasita selkää
Työturvallisuus
perustyö kevyttä, ei normeja ylitt. vaatimuksia, normaali huolellisuus
Aika
Rungon pystytys 4 pv
Työvoiman tarve
Jopa yksi nainen riittää rungon pystytykseen
Valukorkeus
Puoli seinää kerrallaan, ei vibrata ollenkaan
Talvirakentaminen
Muotin lämmöneristävyyden vuoksi voidaan valaa jopa 25 asteen pakkasessa.
Maapohjavaatimus
Mille pohjalle hyvänsä sellaisenaan.
Voi pystyttää suoraan kalliolle ilman anturaa
Voi pystyttää paalutukselle, Palikasta tehty palkkeja jopa 6 metriin
Huom!
K-arvo 0.18, lisäeristys tarpeeton
Maanalaisiin kerroksiin riittää kosteussuluksi pelkkä kaksinkertainen rakennusmuovi
100 neliön talo, johon menee
400 Palikkaa į 1 kg > 400 kiloa
betonia 10,5 m3, mk 5.250,-
800 Lammi-harkkoa į 29 kg > 23.200 kiloa eli 23,2 tonnia
betonia 12 m3, mk 6.000,-
Siinä hieman asiallista vertailua. Näen, että suurin hintaero syntyy nimenomaan
työkustannuksista ja käytetystä ajasta. Lammin sivuilla ei kerrottu muista
lisätarvikkeista kuin pur-vaahdosta, mutta muualta saamani tiedon mukaan oltava
myös joitain muovinappuloita, lautavahvistusta ym. Niistä en tiedä, joku muu
lisätköön sen tietämyksen.
On myös huomattava, että harkoilla esim. minä en eikä moni muu olisi pystynyt
ollenkaan rakentamaan, koska sekä järki että fyysiset ominaisuudet olisivat panneet
stopin 23 tonnin betonikuorman nostamiselle omien käsien ja selän varassa. En
myöskään olisi kyennyt nostamaan, käsittelemään, leikkaamaan harkkoja jne. Olisin
joutunut turvautumaan ulkopuoliseen apuun.
Työvoiman käyttö helposti kaksinkertaistaa materiaalihinnan (3 miestä x 8 h/pv x 5
pv/ vko x 4 vko/ kk x 330 mk tekee jo yli 52.000), yli- ja kiiretöineen, sotuineen
ja muine työnantajakustannuksineen vie huomattavasti enemmänkin. Joku muskelimies
voisi urakasta suoriutua yksin tai kaverin kanssa, mutta omakin aika on toisaalta
rahaa...
>
> On siis turhaa verrata pohjatöiden, kattotuolien, ikkunapokien yms. osuutta,
> jotka samanlaisilla tonteilla, ja samoilla materiaaleilla ovat molemmissa
> samat.
>
Niinpä niin - sinä vain olet etunenässä epäillyt, vaatinut ja irvaillut minua näitä
asiaan kuulumattomia tietoja esittämään.
>
> Esimerkiksi S. Kuusela teki hyvin pienin perustiedoin kuitenkin onnistuneen
> vertailevan laskelman, jossa verrattiin Palikkaa Lammin harkkoihin. Ja Kuusela
> päätyi siihen että Palikka ei tuo merkittäviä kustannussäästöjä.
Minä taas ylläolevassa päädyin vähän toisenlaiseen tulokseen.
>
>
> Koska olet tuollainen PalazziBuilding Systemsin myyntimies, niin esitä sinä
> myös selkeästi vastaavanlainen vertaileva laskelma, jossa pystyt osoittamaan
> että Palikalla rakentaminen on selvästi edullisempaa.
Tuossa on nyt ylhäällä yksi malli. Joka tuntee muita menetelmiä, voisi iloksemme
tehdä samaan sapluunaan omat lukunsa. Yhteistyönä tuottaisimme mielenkiintoista
tietoa.
>
>
> Vaikka ero olisi vain 10..20% talon loppuhinnasta, niin moni tiukalla budjetilla
> rakentava varmasti kiinnostuisi asiasta.
Tiukalla budjetilla rakentaisi muutoinkin talonsa kuin minä: paljon omaa työtä,
tarvikkeissa tinkimistä, shoppailua, edullisten vaihtoehtojen etsimistä - hänkään
ei kävelisi suoraan K-.Rautaan tilauslista kourassa, kuten täällä on ehdotettu!
>
>
> Mutta tuollaisen täysin perättömän fuulapuheen levittämisellä teet pelkkää
> hallaa koko Palikka-idealle. Ja itse asiassa ansaitsisit välittömästi potkut
> nykyisestä palikka-markkinamieshommastasi.
>
> MNe
Kenenkähän myyntimies itse lienet, kun olet niin pyhässä vimmassa ja kiimassa
Palikkaa vastaan. Sanoo tai selittää lautamiesjärjellä käsitettäviä ihan tavallisia
arkipäivän asioita miten päin tahansa, aina saa osakseen valikoitua vittuilua!
Mutta kuten sanottu, julkinen herjaaminen onkin jo sen luokan juttu, josta kuulet
muuta kautta.
sofi
Petri Kärhä
> > Vai onko kyseessä vanha kunnon rahat pois meininki, ja silkka huiputusyritys.
> > Joko omaan, tai hyvän Palikka-tehtailijaystävän piikkiin.
> Ymmärsitkö itsekään, miten vakavan herjan heitit tuossa yllä. Et varmaan.
> Yrityksen tai henkilö leimaaminen julkisesti huijariksi on niin kova juttu, että
> vähällä et tule pääsemään!
Minä en ainakaan ymmärtänyt. Minusta se oli ihan tavallinen kysymys
(johon et muuten vastannut) vaikka lauseen perässä onkin kysymysmerkin
sijaan piste.
Laskelma oli aika hyvä. Yksi kysymys heräsi:
> Valukorkeus
> Puoli seinää kerrallaan, ei vibrata ollenkaan
Jos Lammi-harkkojen valu vibrataan ja Palikan valua ei, niin mikä on
syy?
a) Palikat eivät kestä vibrausta, joten kannattaa hyväksyä huonompi
valu,
b) Jostain kumman syystä betoni tiivistyy palikkaan itsestään.
> Tiukalla budjetilla rakentaisi muutoinkin talonsa kuin minä: paljon omaa työtä,
> tarvikkeissa tinkimistä, shoppailua, edullisten vaihtoehtojen etsimistä - hänkään
> ei kävelisi suoraan K-.Rautaan tilauslista kourassa, kuten täällä on ehdotettu!
Aika on rahaa sano. Se kannattaa sijoittaa sinne missä se tuottaa
parhaiten. Joidenkin aika tuottaa parhaiten kun kiertelee kirppiksiä,
kierrätyskeskuksia ja kaatopaikkoja. Jonkun aika taas kannattaa satsata
työmaalle, joko suunnitteluun tai rakentamiseen. On myös niitä joiden
kannattaa pysyä kaukana koko työmaalta ja jäädä sen sijaan ylitöihin :-)
> Kenenkähän myyntimies itse lienet, kun olet niin pyhässä vimmassa ja kiimassa
> Palikkaa vastaan.
Kas kas, sinäkään et käytä kysymyslauseissa kysymysmerkkiä, joten
kanteeltasi putosi viimeinenkin pohja.
Veikkaisin että Markku toimii myyntimiehinä meille noin 98% lukijoista,
jotka eivät tämän episodin jälkeen välitä enää edes selvittää, että
olisiko Palikoista mihinkään. Raha on yksi ostokriteeri. Joku voisi
haluta myös asiallista asiakaspalvelua, avoimuutta, tai vaikkapa
luotettavan oloisen firman. Sellaisen johon uskaltaa ongelmien ilmetessä
tehdä reklamaation.
> Sanoo tai selittää lautamiesjärjellä käsitettäviä ihan tavallisia
> arkipäivän asioita miten päin tahansa, aina saa osakseen valikoitua vittuilua!
Minusta täällä ei ole vittuillut kukaan. Täällä ryhmässä on tarkoitus
käydä asiallista keskustelua erilaisista rakennusasioista. Niinhän tässä
on tehtykin. Palikoiden hyvät ja huonot puolet on tullut ruodittua aika
tyhjentävästi. Pakkohan sinunkin on myöntää, ettei ole olemassa
ensimmäistäkään rakennustuotetta jossa olisi vain hyviä puolia?
Täytyy kyllä ihmetellä, miten olet vielä rakentamisen jälkeen täysin
tyytyväinen valitsemaasi ratkaisuun, etkä ole löytänyt niistä
ainoatakaan huonoa puolta. Minä valitsi puutaloon pienelementit, kun se
silloin tuntui hyvältä, ja nyt minulla ei ole niistä enää yhtään mitään
hyvää sanottavaa.
> Mutta kuten sanottu, julkinen herjaaminen onkin jo sen luokan juttu, josta kuulet
> muuta kautta.
He hee. Oikeudessa sitten vahvistuu sofin sukupuoli yksiselitteisesti
:-) Mahtaakohan tällä olla vaikutusta kun pohditaan, että oliko Markun
epäily huijausyrityksissä aiheellinen? Pystyyko oikeuteen ilmestyvä
kantaja todistamaan, että juuri hän oli nimimerkin sofi takana, ja että
juuri häntä loukattiin? Riittääkö todisteeksi että hänellä on
samanlainen Macintosh, kuin millä jutut kirjoitettiin? Pystyykö sofi
selittämään miten hän oli yhtä aikaa sekä riippumaton naispuolinen
rakentaja, että loukatun yrityksen edustaja? Tämä ja paljon muuta
selviää seuraavassa jaksossa sarjassa Soapfi!
sofi
Petri Kärhä wrote:
Minä en ainakaan ymmärtänyt. Minusta se oli ihan tavallinen kysymys
> (johon et muuten vastannut) vaikka lauseen perässä onkin kysymysmerkin
> sijaan piste.
Minusta se on ihan tätä samaa jatkuvaa vittuilua, josta alan saada tarpeekseni..
>
>
> Laskelma oli aika hyvä. Yksi kysymys heräsi:
>
> > Valukorkeus
> > Puoli seinää kerrallaan, ei vibrata ollenkaan
>
> Jos Lammi-harkkojen valu vibrataan
Lammi ilmoittaa sivuillaan, että vibrataan, valukorkeus 0>0,5 m. Liittyisikö asia
jotenkin vedenimuun, josta sanotaan:Vedenimunopeus on 1,5-2,0 kg/m2 minuutissa ja
imukyky 5-6 % harkon massasta. Massa siis imeytyy/ jämähtää harkon reunoille ja
sisäseinustoille, se on tökittävä alas, jotta ei jää ilmataskuja. Kertokoon, kellä on
kokemuksia. Näistä suositelluista puolen metrin valuista syntyy kyllä useampia
betoniauton käyntejä kuin Palikka-seinässä.
> ja Palikan valua ei, niin mikä on
> syy?
>
> a) Palikat eivät kestä vibrausta, joten kannattaa hyväksyä huonompi
> valu,
Vibraus on taas yksi niistä turhista ja kustannuksia lisäävistä töistä, jotka
Palikka-rakentamisesta on karsittu. Kummallinen rinnastus lauseessasi muuten...
>
> b) Jostain kumman syystä betoni tiivistyy palikkaan itsestään.
Ja syykin on selvä, tilataan oikeaa betonia ohjeen mukaan: betonimassan tiheys on n.
2400 kg/m3, betonin lujuusluokka on K30 ja juoksevuus 1° WsB (halvflytbetong),
nesteytintä tarvittaessa. Täytetään 50 mm putkella, jota on helppo hallita. Betoni
soljuu helposti sileätä Palikan sisälaitaa. Palikkaseinään pannaan pystyrauta valun
jälkeen, joten koko valun läpi vertikaalisesti 20-40 sentin välein kulkeva rauta vielä
puhkaisee kaikki mahdolliset ilmataskut.
>
> > Tiukalla budjetilla rakentaisi muutoinkin talonsa kuin minä: paljon omaa työtä,
> > tarvikkeissa tinkimistä, shoppailua, edullisten vaihtoehtojen etsimistä - hänkään
> > ei kävelisi suoraan K-.Rautaan tilauslista kourassa, kuten täällä on ehdotettu!
>
> Aika on rahaa sano. Se kannattaa sijoittaa sinne missä se tuottaa
> parhaiten. Joidenkin aika tuottaa parhaiten kun kiertelee kirppiksiä,
> kierrätyskeskuksia
Ei välttämättä niinkään. Joillekin se on pelkkää huvia, mikä voi koitua hyödyksi.
>
> Veikkaisin että Markku toimii myyntimiehinä meille noin 98% lukijoista,
En itse ostaisi tuolta mieheltä yhtään mitään, kuulostaa liikaa Nixonilta...
> Raha on yksi ostokriteeri. Joku voisi
> haluta myös asiallista asiakaspalvelua, avoimuutta, tai vaikkapa
> luotettavan oloisen firman. Sellaisen johon uskaltaa ongelmien ilmetessä
> tehdä reklamaation.
Miksi täällä sitten jokainen pommittaa minua, tavallista asiakasta, kysymyksillään.
Nyt kun olette minuun hattuuntuneet, se kaatuu käyttämäni tuotteen niskaan.
Miksette ota yhteyttä suoraan Palikoita myyvään yritykseen? Onko kukaan näistä
arkkityytymättömistä edes asiallisesti hakeutunut asiakkuuteen, testannut tuotetta,
avoimuutta tai toimitusvarmuutta? Niistä ei minulla ole ollut mitään huomauttamista:
Palikat olivat pihalla silloin kun luvattiin, olen saanut riittävästi ohjeita kaikkiin
rakennusvaiheen kysymyksiini, jopa neuvontaa työmaalla kun sellaista olen tarvinnut.
Sitä paitsi, jokaisella firmalla ei tarvitse olla erikseen reklamaatio-osastoa (kuten
esim. soneralla ja muilla sekalaisilla suomalaisilla bluffiputiikeilla), lähtökohtahan
on, tuote on niin hyvä, että reklamaatioita ei tarvitse tehdä. Mitä uskallusta sitä
paitsi reklamaation tekeminen aiheellisessa tilanteessa vaatii? Höh?
>
>
> > Sanoo tai selittää lautamiesjärjellä käsitettäviä ihan tavallisia
> > arkipäivän asioita miten päin tahansa, aina saa osakseen valikoitua vittuilua!
>
> Minusta täällä ei ole vittuillut kukaan. Täällä ryhmässä on tarkoitus
> käydä asiallista keskustelua erilaisista rakennusasioista.
Tarkoitus ei monestikaan toteudu, kuten hyvin huomaat omasta ontuvasta "huumoristasi"
tuolla loppuriveilläsi.
Täytyy kyllä ihmetellä, miten olet vielä rakentamisen jälkeen täysin
> tyytyväinen valitsemaasi ratkaisuun, etkä ole löytänyt niistä
> ainoatakaan huonoa puolta.
> Minä valitsi puutaloon pienelementit, kun se
> silloin tuntui hyvältä, ja nyt minulla ei ole niistä enää yhtään mitään
> hyvää sanottavaa.
Etkä siten kaunaltasi ja kateudeltasi pysty hyväksymään sitä, että joku aivan muualla
tekee oivallisia valintoja joihin voi olla tyytyväinen vielä vuosienkin kuluttua,
kuten minä tässä.
Ja sehän ei ole mikään ihme, olisit kysynyt joltain fiksulta naiselta.
No oletkos nyt uskaltanut reklamoida luotettavan oloiseen firmaan ja saanut osaksesi
avoimuutta ja asiankaspalvelua?
Eli olit tehnyt päätöksesi ilman riittäviä tietoja, päätymällä noinkin älyttömään
kokeilutuotteeseen, joka oli varmaan jonkun sun tutkijakaverin firmassa sävelletty,
olikos oikein esitelty asuntomessuilla, kenties olit katteettomien puumafian
ylistyspuheiden uhrina!
Ja sekös sinua nyt sapettaa, mutta minua pelkästään naurattaa. Jokainen, joka
kalauttaa puupäänsä Suomen mäntyyn on itse syyllinen, ei siitä voi EU-tuomioistuimeen
valittaa.
Vakavasti puhuttuna minä kyllä käytän puuta takassa.
sofi
>
>
Markku Nevalainen
> Vedin vain aivan suorat johtopäätökset SINUN itse tekemistäsi laskelmista, rivi
> riviltä.
Olen koko ajan selvästi esittänyt epäilyni että normaalin Palikka-projektitalon
kustannus ei voi olla 141.000 mk luokkaa, eli neljäsosa normaalista talohinnasta.
Mainitsin syiksi nimenomaan runsaan Palikkaprojektin purkumateriaalin käytön,
naurettavan pienen 3.000 mk sorakustannuksen, lisätarvikkeiden puuttumisen yms.
Näin ollen en näe mitään mieltä käyttää näin esitettyä vertailuja keskenään todis-
tamaan sitä kuinka edullinen Palikka on.
> Uskomatonta skitsoilua: SINÄ ne luvut ja vertailut löit mittariin rinnakkain. MINÄ
> sanoin, että luvut eivät ole vertailtavissa,
Juu, ihan samoilla linjoillahan tässä näköjään ollaankin. Uudessa laskelmassasi
onkin tarkempia lukemia, pitää vilkaista onko tämä uusi laskelma käyttökelpoisempi.
> Yhteistyönä tuottaisimme mielenkiintoista tietoa.
No onhan tässä yhteistyössä nyt jo toimitettu vaikka millaista tietoa tähänkin
mennessä, vaikkei kovin monesta asiasta olekaan oltu samaa mieltä.
> Kenenkähän myyntimies itse lienet, kun olet niin pyhässä vimmassa ja kiimassa
> Palikkaa vastaan.
Argumenttini ovat olleet vain löperöitä perusteluita vastaan, ja samaa väittelyä
tällä fooruilla käydään jatkuvasti.
Muutama lukija näköjään on jonkin verran kiinnostunut Palikkatuotteista. Mutta
kun minulla ei ole minkäänlaisia omistus-, sukulaisuus-, naapuruus-, ystävyys- eikä
muitakaan suhteita minkään rakennusalan firman suuntaan, niin sikäli on aivan hailee
että kenen toimittajan seinäpalikat kukin lopulta päättää taloonsa laittaa.
Hyvä vaan, jos Palikka valloittaa vaikka koko Pohjoismaat ja vielä pohjoisen
Euroopankin noilla tuotteillaan.
Ihmetyttää että miksi niin ei ole käynyt nyt jo, ei edes Suomessa.
MNe
(Oli pakko aloittaa uusi threadi, news-serverit eivät enää suostuneet lähettämään
mitään alkuperäiseen megapitkään threadiin.
Antti Kiiski
sofi wrote:
<snip>
>
> Lammi ilmoittaa sivuillaan, että vibrataan, valukorkeus 0>0,5 m. Liittyisikö asia
> jotenkin vedenimuun, josta sanotaan:Vedenimunopeus on 1,5-2,0 kg/m2 minuutissa ja
> imukyky 5-6 % harkon massasta. Massa siis imeytyy/ jämähtää harkon reunoille ja
> sisäseinustoille, se on tökittävä alas, jotta ei jää ilmataskuja. Kertokoon, kellä on
> kokemuksia. Näistä suositelluista puolen metrin valuista syntyy kyllä useampia
> betoniauton käyntejä kuin Palikka-seinässä.
>
Kukahan nyt lukee epätarkasti (tai valikoivasti), Lammi ilmoittaa
sivuillaan:
"Sopiva valukorkeus on normaali kerroskorkeus, max kolme metriä. Valu
voidaan tehdä myös matalampina kerroksina, jos tähän on
tarvetta. Tärytyskerroksen korkeus on yleensä 0,5-1,0 m."
Itse valoin seinät kahdessa osassa, eli 1,5 m. Holvautumista ei
tapahtunut kuin kohdissa joissa useampi rauta oli limittäin (palkit) ja
nämäkin hoitui kun vähän näytti vibraa.
Olen lähinnä sivusta seurannut tätä threadiä, mutta kun kerran kirjoitin
niin voin kai samalla vähän kommentoida.
Mielestäni Palikka vaikuttaa ihan hyvältä ratkaisulta ja jos olisin itse
rakentaessani ollut tietoinen Palikasta olisin itsekin luultavasti
viettänyt muutaman unettoman yön (muiden lisäksi :-) pähkäillessäni
rakentaako Palikoista vai Lammin harkoista.
Mielestäni Palikka-firma on selvästi aliarvioinut markkinoinnin
merkityksen. Missään en esim. muista nähneeni suurempaa mainosta
saatikka mainosta pystytysnäytöksestä.
Kun olin jo rakentamisen aloittanut ja rakennusmessuilla törmäsin tähän
Palikkaan ja vähän aikaa keskustelin esittelijän kanssa, niin täytyy
myöntää etten ole aikaisemmin törmännyt enempää luotaan työntävään
tuote-esittelijään. Hänen taktiikkansa vaikutti olevan, että kun haukkuu
kaikki muut tuotteet kovaan ääneen suohon niin ostajalle ei jää muuta
vaihtoehtoa kuin Palikka. Ei ainakaan minua tuollainen markkinointi
vakuuta.
--
Antti
Jouni Saari
Markku Nevalainen kirjoitti viestissä <3A8D35...@iki.fi>...
teista. Mutta
>kun minulla ei ole minkäänlaisia omistus-, sukulaisuus-, naapuruus-,
ystävyys- eikä
>muitakaan suhteita minkään rakennusalan firman suuntaan, niin sikäli on
aivan hailee
>että kenen toimittajan seinäpalikat kukin lopulta päättää taloonsa
laittaa.
>
>Hyvä vaan, jos Palikka valloittaa vaikka koko Pohjoismaat ja vielä
pohjoisen
>Euroopankin noilla tuotteillaan.
>Ihmetyttää että miksi niin ei ole käynyt nyt jo, ei edes Suomessa.
>
Arvaillaan:
Ei kunnon myyntiorganisaatiota, ei saatu vakuutettua minkäänsorttista
Starkkia, Teesiä, K-rautaa myymään. Mainonnan argumentaatio ainakin
"patentoitujen" hyvien omianisuuksien ja plagiaattien osalta karkottaa
ehkä joitain tahoja. Ei sitä (lakannutta) patenttia tarvitse sille
talonrakentajalle tai jälleenmyyjälle myydä.
Ehkä ei haluta myydä pienillä katteilla K-raudalle tms, joka taas myy
riistohintaan kuluttajalle.. Ei sillä uhallakaan, että saisi jonkun muun
kiinnostumaan myynnistä paremmin ehdoin.
70-luvulla oli kova muovi ja modernisointibuumi, ilmeisesti silloin ei
osattu vetää oikeasta narusta tai ei ollut resursseja itsellä, eikä
haettu resurssillista kumppania, tai vedettiin sopimukset mönkään.
Kun/jos on saanut patentin, voi voimassaoloajan teettää tuotteensa,
missä halvimmalla pystyy. Tai myydä oikeuden tehdä tuotetta provikkaa
vastaan, usein keksijällä ei riitä osaaminen toimitusjohtamiseen,
myymiseen, tuotantoon, varastohallintaan. Kannattaisi keskittyä
tuotteistukseen, ja jättää myynti ja muu suhaaminen muille. Nyt kun
patentti ainankin alkuperäiselle tuotteelle on ummessa tai kaadettu,
pelätään kopiointia ja yritetään tehdä kaikki itse.
Ehkä tärkein tällä hetkellä:
Haukkumalla kilpailijoita usein saa itsensä outoon valoon. Heittämällä
faktoja sisäilmaluokituksia, ääni- ja lämpöeristävyyksiä,
kosteusominaisuuksia ym kehinn, voisi myydä paljon paremmin kuin
puhumalla plagiaatien huonoudesta. Mulla ainakin patenteista,
"plagiaateista" ja huonoista kilpailijoista puhuminen kuulostaa lähinnä
huijarien ja tunareiden puuhalta, laihdutuslääkeitä ja TV-shopin
kuntoilulaitteita myydään tuolla tavalla. Taloa harkitaan hiukan
tarkemmin ja riskejä välttäen.
Ilmeisesti tuotteessa olisi paljonkin hyviä ominaisuuksia, joita ei
ainakaan verkkosivuilta heti löydy. Tuollaisen kilon palikan voi
lähettää vaikka postipakettina kiinnostuneille näytteeksi, vaikka
kiinnitysruuvin ja rappinginpalan kera.
Hintavertailut pitäisi tehdä tietenkin vain seinän osalta. Sitten päälle
omiaisuusvertailut. Kukin voi materiaalien eron jälkeen sitten laskea
työlle arvon. Ei se muutama kymmenen tonnia betonimurikoita niin
tolkuton määrä ole. Olen joskus kesätöissä opiskeluaikonani kantanut ja
latonut mehua pinoon trukkilavoille 50 tonnia/päivä, oma paino oli n
60kg. Kipeää teki ekalla viikkolla ja tiistai-aamuisin, sitten siihen
tottui.
KÄtevältä idealta tuo vaikuttaa, ei siinä mitään. Lisäkehitystäkin
tuolle voisi tehdä, pinnoitteiden osalta ainakin.
sofi
Antti Kiiski wrote:
> sofi wrote:
> <snip>
> >
> > Lammi ilmoittaa sivuillaan, että vibrataan, valukorkeus 0>0,5 m. Liittyisikö asia
> > jotenkin vedenimuun, josta sanotaan:Vedenimunopeus on 1,5-2,0 kg/m2 minuutissa ja
> > imukyky 5-6 % harkon massasta. Massa siis imeytyy/ jämähtää harkon reunoille ja
> > sisäseinustoille, se on tökittävä alas, jotta ei jää ilmataskuja. Kertokoon, kellä on
> > kokemuksia. Näistä suositelluista puolen metrin valuista syntyy kyllä useampia
> > betoniauton käyntejä kuin Palikka-seinässä.
> >
>
> Kukahan nyt lukee epätarkasti (tai valikoivasti), Lammi ilmoittaa
> sivuillaan:
>
> "Sopiva valukorkeus on normaali kerroskorkeus, max kolme metriä. Valu
> voidaan tehdä myös matalampina kerroksina, jos tähän on
> tarvetta. Tärytyskerroksen korkeus on yleensä 0,5-1,0 m."
>
> Itse valoin seinät kahdessa osassa, eli 1,5 m. Holvautumista ei
> tapahtunut kuin kohdissa joissa useampi rauta oli limittäin (palkit) ja
> nämäkin hoitui kun vähän näytti vibraa.
Ymmärsin, että jos tarvitsee täryttää, silloin on jo betoni oltava sisällä?
sofi