Lämpökäsiteltyä vai kestopuuta
Toni L
lämpökäsitellystä vaiko kestopuusta?
Mitä etuja tai haittoja noissa on toisiinsa verattuna?
Toni L
Jari Kaponen
> lämpökäsitellystä vaiko kestopuusta?
> Mitä etuja tai haittoja noissa on toisiinsa verattuna?
Kestopuusta tai lehtikuusesta. Ainakin puutarhapöydässäni lämpökäsitelty
mänty meni yhdessä kesässä kurjan näköiseksi.
erkki kukkonen
> Mitä etuja tai haittoja noissa on toisiinsa verattuna?
kestopuu on joskus myöhemmin vaarallista ongelmajätettä
jonka laillinen pois-roudaus (ellei dumppaa Hyrylän metsiin)
ja hävityskäsittely maksaa vähintään 1000 euroa / tonni
Jouko Holopainen
> "Toni L" kirjoitti
>> Mitä etuja tai haittoja noissa on toisiinsa verattuna?
>
> kestopuu on joskus myöhemmin vaarallista ongelmajätettä
Joskus myöhemmin?
IMO kestopuu on heti vaarallista ongelmajätettä.
Itse tein terassini päälylautoituksen lepästä (kun sai halvalla). Sen
käsittelin itse puuöljyllä.
> jonka laillinen pois-roudaus (ellei dumppaa Hyrylän metsiin)
> ja hävityskäsittely maksaa vähintään 1000 euroa / tonni
--
@jhol
My mama said, to get thinf done,
you better not mess with Major Tom.
Tapio Lindström
Osaisko joku kertoa miten lehtikuusi pitäisi käsitellä?
-- T.
Pauli Laaksonen
Ei kummastakaan vaan ihan tavallisesta männystä ja "Roslagin mahonki"
päälle. Lämpökäsitelty pirun kallista ja kestopuu nyt vaan on
markkinamiesten läpilyömää myrkkypuuhöttöä. Tavallinen puu kestää
iänkaiken ellei ihan vesiupotusrasituksessa ole.
100 vuotta sitten ei ollut lämpökäsittelyä eikä painekyllästystä mutta
osattiin silti tehdä kestäviä puurakenteita. Kannattaisi tutkailla
oppeja sieltä eikä käyttää myrkkypuuta!!
Janne Aula
> Toni L wrote:
> > Terassi pitäisi rakentaa kummasta kannattaa tehdä pintalaudoitus,
> > lämpökäsitellystä vaiko kestopuusta?
> > Mitä etuja tai haittoja noissa on toisiinsa verattuna?
> Ei kummastakaan vaan ihan tavallisesta männystä ja "Roslagin mahonki"
> päälle. Lämpökäsitelty pirun kallista ja kestopuu nyt vaan on
> markkinamiesten läpilyömää myrkkypuuhöttöä.
Paikallinen höyläyrittäjä ehdotti taivasalla olevien portaiden
materiaaliksi 28-millistä höylättyä kuusta. Paksumpaa ei kuulemma
kannata käyttää, koska sellainen kuivuu ohkaista hitaammin ja lahoaa
siten itseasiassa ohuempaa nopeammin. Kehui oman mökkinsä
kuusiportaiden kestäneen jo parikymmentä vuotta. Olennaisinta lienee
pitää puurakenne irti kosteasta maasta (kunnolliset perustukset ja
bitumihuopa) ja miettiä rakennelma niin, että tuuli pääsee puhaltamaan
sen ali ja läpi.
> Tavallinen puu kestää iänkaiken ellei ihan vesiupotusrasituksessa
> ole.
Vesiupotusrasituksessahan se tavallinen puu vasta kestääkin. Kestivät
Turun talojen alla olevat satoja vuosia vanhat puupaalutkin niin kauan
kunnes pohjaveden taso laski liian alas. Kosteana puu kyllä lahoaa
mutta ei kuivana eikä veden alla.
--janne
Kari Pohjola
Loppukaneetillesi nostan hattua!
t. Kari
"Pauli Laaksonen" <p...@saunalahti.fi> wrote in message
news:3EACF66C...@saunalahti.fi...
jap
"Kari Pohjola" <pohjola...@kolumbuspoista.fi> kirjoitti
viestissä:b8k02p$nr8$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Mitä se "Roslagin mahonki" on?
Hautatervan, pellavaöljyn (vernissan) ja puutärpätin sekoitus joka
tunnettiin jo 1400 luvun Norjassa. Laita sekoitukseen jokaista 1/3 niin saat
monikäyttöisen, hyvätuoksuisen, kauniin ja ekologisen puunkäsittelyaineen.
Voit myös ostaa sitä valmiina sekoituksena esimerkiksi Tervapellan
tuotenimellä. ( http://www.tope.fi/pellatuotteet/tervapella.htm )
jap
remppareiska
> tunnettiin jo 1400 luvun Norjassa. Laita sekoitukseen jokaista 1/3 niin
saat
> monikäyttöisen, hyvätuoksuisen, kauniin ja ekologisen puunkäsittelyaineen.
> Voit myös ostaa sitä valmiina sekoituksena esimerkiksi Tervapellan
> tuotenimellä. ( http://www.tope.fi/pellatuotteet/tervapella.htm )
Se, että jokin tökötti on tehty luonnosta saatavasta materiaalista, ei tee
siitä mitään ekologista. Tai sitten samalla logiikalla on julistettava
ekologiseksi maan uumenista pumpattu raakaöljy, joka lilluu parhaillaan
Suomenlahden aalloilla tappaen pian pesintään ryhtyviä vesilintuja.
Hautatervassa on mitä moninaisempia mömmöjä ja myrkkyjä mukana. Roslagin
mahonki ei ole sen ekologisempaa kuin vaikkapa kaupasta ostettu valtti. Se
vain sattuu olemaan ihmisen teknologia-akselilla hitusen aikaisemmin
kehiteltyä mömmöä kuin muut puunsuoja-aineet.
Janne Aula
Jotakin tököttiä voitaneen sanoa ekologiseksi jos se täyttää seuraavat
(quick&dirty hatusta vedetty määritelmä):
1) tökötin valmistus kuormittaa ympäristöä "vähän"
2) tökötin käyttö kuormittaa ympäristöä "vähän"
3) tökötin loppusijoitus kuormittaa ympäristää "vähän"
4) tököttiä esiintyy luonnossa normaalistikin
Nyt nimimerkki "remppareiska" näkyy takertuvan monessa yhteydessä
kohtaan 2) vielä niin, että "ympäristöön" oletetaan kuuluvan myös
tököttiä käyttävä ihminen. Tämä näkyi mm. äskeisessä
ekovilla-keskustelussa, jossa nimimerkki oli huolissaan painomusteen
ja booraksin teoreettisista terveysvaikutuksista ekovillaeristeisen
talon asukkaisiin. Minusta on kuitenkin ilmeistä, ettei tökötin
mahdolliset (vähäiset) negatiiviset terveysvaikutukset tököttiä
käyttävään ihmiseen välttämättä vie tökötiltä sen ekologisuutta. Hyvä
score muissa kohdissa riittää pitämään tökötin ekologisena vaikka se
ihmisen nenään haisisikin ja aiheuttaisi vaikka peräti päänsärkyä jos
sitä pitkän aikaa nokka tökötin nestepinnassa kiinni haistelee.
Onkin markkinamiesten höpötystä yhdistää "ekologinen" ja "ihmiselle
erityisen terveellinen". Yhteyttä ei välttämättä ole eikä itseasiassa
tarvitsekaan olla. Toisaalta luulen kyllä, että jonkinlainen yhteys
näiden välillä on: ihminen on kehittynyt tietynlaisessa ympäristössä
ja sietää tuosta ympäristöstä tuttuja kuormittajia. Luonnon ja ihmisen
sietokyvyistä kemianteollisuuden kehittelemille keinotekoisille
yhdisteille ei kukaan tiedä mitään varmaa, varsinkaan, kun puhutaan
esimerkiksi yli usean sukupolven tapahtuvasta altistuksesta. Toinen
ongelmakohta on se, kun ympäristössä luontaisesti esiintyviä
yhdisteitä aletaan synnyttää teollisesti "luonnottomia" määriä. Tästä
voi seurata se, että luonnon jätehuolto ei kykene kasvaneita määriä
haitatta käsittelemään (esimerkkinä vaikka suuren kaupungin jätevedet)
tai että kohonnut pitoisuus alkaa aiheuttaa terveydellisiä ongelmia
kasveissa ja eläimissä (esimerkkinä dioksiinit).
Lääketieteen mahdollistama ihmisten keskimääräisen elinajan radikaali
piteneminen sotkee lisäksi kuviota pahan kerran: ympäristön
"luonnolliset" kuormittajat, joista ei ennenvanhaan ollut mainittavaa
haittaa ihmisen lyhyen elinajan takia, voivatkin yhtäkkiä olla
merkittävä kuolleisuutta aiheuttava tekijä ihmispopulaation keski-iän
kasvaessa.
Mitä tulee hautatervan ekologisuuteen: hautatervan kaltaisia liemiä
syntyy taatusti jokaikisessä metsäpalossa. Luonto osaa niiden kanssa
toimia. Hautatervaa ei pysty valmistamaan ympäristön kiusaksi
luonnottomia määriä, koska se valmistetaan ekologisesti :-) puusta.
Onkin ilmiselvää, että Roslagin mahongin ainesosat ovat kaikki
(pellavaöljy, hautaterva, puutärpätti) erinomaisen ekologisia.
Olettaen tietysti, että määrät pysyvät kohtuullisina eli ettei kaikkia
metsiä hakata ja polteta tervaksi eikä pellavapeltoja raivata älytöntä
määrää lisää.
Valtin ekologisuudesta en tiedä.
--janne
Jouni Saari
"remppareiska" <rei...@asuntomarkkinat.fi> kirjoitti viestissä
news:Kzpra.21304$sg3....@news1.bredband.com...
>
> Se, että jokin tökötti on tehty luonnosta saatavasta materiaalista, ei tee
> siitä mitään ekologista. Tai sitten samalla logiikalla on julistettava
> ekologiseksi maan uumenista pumpattu raakaöljy, joka lilluu parhaillaan
> Suomenlahden aalloilla tappaen pian pesintään ryhtyviä vesilintuja.
> Hautatervassa on mitä moninaisempia mömmöjä ja myrkkyjä mukana. Roslagin
> mahonki ei ole sen ekologisempaa kuin vaikkapa kaupasta ostettu valtti. Se
> vain sattuu olemaan ihmisen teknologia-akselilla hitusen aikaisemmin
> kehiteltyä mömmöä kuin muut puunsuoja-aineet.
>
Tärpätti on myös melkoinen koktaili hiilivetyjä.
Roslankin mahongilla kyllästetty kama palaa hyvin, eikä poltosta tule paljoa
myrkkyjä. Sisätiloissa ei kannattane käyttää moista ainetta, mutta
ulkokäytössä ja veneessä toimiva kylläste.
Jouko Holopainen
> Onkin ilmiselvää, että Roslagin mahongin ainesosat ovat kaikki
> (pellavaöljy, hautaterva, puutärpätti) erinomaisen ekologisia.
Mistä lähtien tärpätti on ollut ekologista?
Terveellistä se ei liene koskaan ollut.
--
@jhol
Sopiva kirjoitusvirhe siellä täällä pitää lukijan valppaana
Janne Aula
> Janne Aula <janne.aula....@iki.fi.invalid> writes:
> > Onkin ilmiselvää, että Roslagin mahongin ainesosat ovat kaikki
> > (pellavaöljy, hautaterva, puutärpätti) erinomaisen ekologisia.
> Mistä lähtien tärpätti on ollut ekologista?
Ei puutärpätti oikein käytettynä erityisen epäekologistakaan ole:
- raaka-aine on uusiutuva mänty
- valmistusprosessi (tislaus) ei kuormita ympäristöä olennaisesti
- puutärpätti haihtuu sitä oikein liuottimena käytettäessä ilmaan
jossa hiilivedyt hajoavat nopeasti
- loppusijoitus hoituu itsestään (ilmaanhaihtuminen ja hiilivetyjen
hajoaminen)
- puutärpätin ainesosia on puuaineessa itsessäänkin,
tislausprosessihan vain erottaa ne -> luonto tulee toimeen pienien
puutärpättikonsentraatioiden kanssa
Epäekologiseksi sen tekee lähinnä se, että puutärpätti on myrkky
väärään paikkaan joutuessaan
(http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/tt/OVA/tarpatti.html). Toisaalta
moni muukin sinällänsä luonnonmukainen aine on myrkyllistä
mm. vesieliöille. Ei taida kala elä virtsassa, tuskin veressä tai
maidossakaan. Ja vesi on tunnetusti terveydelle vahingollista
maaeläimen keuhkoihin joutuessaan. Epäekologisuusindeksiä puutärpätin
osalta tietysti kasvattaa hidas hajoaminen ja mahdollinen kertyminen.
Se on selvää, että kyllä puutärpätti mineraalitärpättiä
(lakkabensiiniä) ekologisempi on.
> Terveellistä se ei liene koskaan ollut.
Ei ole ei, ei sitä juoda kannata eikä juuri haistellakaan. Eikä kaataa
maahan eikä vesistöihin. Sen pitää antaa haihtua taivaan tuuliin tai
polttaa.
--janne
remppareiska
> kohtaan 2) vielä niin, että "ympäristöön" oletetaan kuuluvan myös
> tököttiä käyttävä ihminen. Tämä näkyi mm. äskeisessä
Tuohan oli outo johtopäätös ja vielä väität sen minun tulkinnakseni!
> ekovilla-keskustelussa, jossa nimimerkki oli huolissaan painomusteen
> ja booraksin teoreettisista terveysvaikutuksista ekovillaeristeisen
> talon asukkaisiin. Minusta on kuitenkin ilmeistä, ettei tökötin
Vai että oikein "teoreettisista"? Itsehän olit kehottamassa vetämään
hönkäyksiä vuorivillalevyyn nenä kiinnipainaen. Mitäs jos itse pistäisit
päähäsi selluvillasäkin ja hengittelisit sen läpi? Mitään vaaraa siitä
tuskin sinulle on.
> Onkin markkinamiesten höpötystä yhdistää "ekologinen" ja "ihmiselle
> erityisen terveellinen". Yhteyttä ei välttämättä ole eikä itseasiassa
> tarvitsekaan olla. Toisaalta luulen kyllä, että jonkinlainen yhteys
Juuri noin. Ihmiset jostain kumman syystä assosioivat ekologisen mukamas
joksikin terveellisemmäksi vaihtoehdoksi (vaikka näinhän ei tarvitse olla
kuten täsmensit). Mutta just selluvillan tapauksessa on käynyt näin. Sehän
on ekologista eristettä, jonka valmistus kuormittaa vähän luontoa ja siinä
käytetään muuten jätteeksi päätyvä sanomalehtimössö hyödyksi. Selluvillan
loppukäyttö on helppoa vaikkapa lannoiteena. Itse eriste on siis hyvinkin
ekologista. Sen sijaan selluvilla on kaukana jostain ihmiselle
terveellisestä eristeestä. Jo pelkkä asennus on tähdellistä tehdä vähintään
P3-luokan hengityssuojain päällä. (Mielellään parempi, koska asennus voi
ärsyttää myös esim silmän limakalvoja tai ihoa.) Vaan ihmiset eivät sitä
niin miellä, kamaa luullaan pelkäksi herttaiseksi sanomalehtirouheeksi.
Nykyajan sahanpuruksi. Kaikenlaisten tervapapereiden kanssa pelleillään ja
"henkitellään" taloon ilmaa selluvillojen läpi. Pahimmassa tapauksessa
saadaan ilmaan mikrohiukkasiakin. Minä kyllä laittaisin muovit seiniin ja
henkittelen mieluiten ilmastointikoneen HEPA-filttereiden läpi. Ilma saadaan
kosteaksi ilmankostuttimella. (Ilmastointikoneen kautta talon ilmanvaihdon
järjestäminen on muuten ilmeisesti ekologisin vaihtoehto, jos käytetään
lämmöntalteenottoa)
> näiden välillä on: ihminen on kehittynyt tietynlaisessa ympäristössä
> ja sietää tuosta ympäristöstä tuttuja kuormittajia. Luonnon ja ihmisen
Sietokyvyn kehittymiseen tarvitaan kyllä 10000 tai 100000 vuotta. Sen verta
hitaasti evoluution rattaat raksuttaa. Eihän meistä useimmat olla vieläkään
sopeuduttu edes syömään viljavoittoista (runsas tärkkelyksistä) ruokaakaan
vaikka peltoa on kynnetty jo 10000 vuotta. Selluvillaa on ollut alta 100
vuotta olemassa, ts. parhaimmillaan max. 5 ihmissukupolven verran
jalostumassa. Näytä mulle se ihminen, joka on jo sopeutunut
selluvillaympäristössä elelemään tossa ajassa?
> yhdisteille ei kukaan tiedä mitään varmaa, varsinkaan, kun puhutaan
> esimerkiksi yli usean sukupolven tapahtuvasta altistuksesta. Toinen
Nyt maalailet joutavia mörköjä. Useimmat myrkyt eivät toimi yli sukupolvien.
Ihmisellä on yllättävän tehokkaat keinot hylkiä kaikenlaiset epäsikiöt jo
alkiovaiheessa ulos kohdusta. Jopa puolet raskauksista päättyy spontaaneihin
abortteihin.
> Lääketieteen mahdollistama ihmisten keskimääräisen elinajan radikaali
> piteneminen sotkee lisäksi kuviota pahan kerran: ympäristön
> "luonnolliset" kuormittajat, joista ei ennenvanhaan ollut mainittavaa
> haittaa ihmisen lyhyen elinajan takia, voivatkin yhtäkkiä olla
> merkittävä kuolleisuutta aiheuttava tekijä ihmispopulaation keski-iän
> kasvaessa.
Lääketiede ei ole kyennyt ihmisen keskimääräistä elinaikaa radikaalisti
pidentämään. Ihminen elää edelleenkin suotuisissa olosuhteissa noin 120
vuotiaaksi. Lääketiede on sen sijaan kyllä onnistunut parantamaan ihmisen
kitumisaikaa elinkaaren loppupuolella huomattavasti. Siten moni raihnainen
elää paljon pidempään kuin olisi järkevää. Samoin elämän alkupuolella
luonnonvalinta ei toimi täydellä teholla. Moni heikko ja kipeä jää henkiin
sukua jatkamaan ja perimää heikentämään.
Ennenvanhaan, ennen ajanlaskun alkua (varmaankin samoihin aikoihin, kun
Metusalemit elelivät), ihminen söi biokemialleen sopivaa optimaalista ruokaa
keräilykulttuurissa ilman stressiä ja kelloa. Välittömästi maanviljelyksen
keksimisen jälkeen ihmisen keskipituus lyheni parikymmentä senttiä ja
keski-ikä 20-30 vuotta. Mm. egyptiläiset lääkärit raportoivat
ennennäkemättömistä sairauksista kuten diabetes. Maanviljelysyhteiskunnan
myötä tapahtui myös organisoituminen luokkiin. Rahaa alettiin kerätä ja
jahdata. Keksittiin aurinkokello ja jatkuva hötkyily. Keski-ikä aleni
edelleen lisää ja ihminen sairastui uusiin sairauksiin kuten mahahaavaan,
syöpiin ja tulehdustauteihin (jatkuva stressi alentaa immuunivastetta,
altistaa syövälle ja sisätaudeille).
> Mitä tulee hautatervan ekologisuuteen: hautatervan kaltaisia liemiä
> syntyy taatusti jokaikisessä metsäpalossa. Luonto osaa niiden kanssa
Taatusti? Tuskinpa nyt sentään. Raakaöljykin on luonnon synnyttämää, mutta
silti vesilinnut eivät osaa sen kanssa toimia oikein.
erkki kukkonen
> Joskus myöhemmin?
> IMO kestopuu on heti vaarallista ongelmajätettä.
ja tuota jätettä levitetään rakennustyömaille
sekä KKKK-Raudasta että PuuMerkistä?
tarkoitin tietysti että : niin kauan kuin terassi on pystyssä
ei kestopuukaan ole vielä "jätettä"
ja vaarallista ongelmajätettä on käytöstä poistettu kestopuu ollut
vasta runsaan vuoden verran
Janne Aula
Vappukevennyksenä vaikka remppareiska olikin jo sitä mieltä että
jatketaan .huuhaassa..
"remppareiska" <rei...@asuntomarkkinat.fi> writes:
> > Nyt nimimerkki "remppareiska" näkyy takertuvan monessa yhteydessä
> > kohtaan 2) vielä niin, että "ympäristöön" oletetaan kuuluvan myös
> > tököttiä käyttävä ihminen. Tämä näkyi mm. äskeisessä
> Tuohan oli outo johtopäätös ja vielä väität sen minun tulkinnakseni!
Miten niin outo? Noin olet juurikin tehnyt. Väitit, ettei "eko"villa
ole "eko"logista, koska uskot siinä olevan painomusteen ja booraksin
vaarantavan ihmisten terveyden. Allaolevassa lainauksessa käännät
kyllä kelkkasi ja toteat, että ekologista on, muttei välttämättä
ihmiselle terveellistä.
> > Onkin markkinamiesten höpötystä yhdistää "ekologinen" ja "ihmiselle
> > erityisen terveellinen". Yhteyttä ei välttämättä ole eikä itseasiassa
> > tarvitsekaan olla. Toisaalta luulen kyllä, että jonkinlainen yhteys
> Juuri noin. Ihmiset jostain kumman syystä assosioivat ekologisen
> mukamas joksikin terveellisemmäksi vaihtoehdoksi (vaikka näinhän ei
> tarvitse olla kuten täsmensit). Mutta just selluvillan tapauksessa
> on käynyt näin. Sehän on ekologista eristettä, jonka valmistus
> kuormittaa vähän luontoa ja siinä käytetään muuten jätteeksi päätyvä
> sanomalehtimössö hyödyksi. Selluvillan loppukäyttö on helppoa
> vaikkapa lannoiteena. Itse eriste on siis hyvinkin ekologista. Sen
> sijaan selluvilla on kaukana jostain ihmiselle terveellisestä
> eristeestä. Jo pelkkä asennus on tähdellistä tehdä vähintään
> P3-luokan hengityssuojain päällä. (Mielellään parempi, koska asennus
> voi ärsyttää myös esim silmän limakalvoja tai ihoa.) Vaan ihmiset
> eivät sitä niin miellä, kamaa luullaan pelkäksi herttaiseksi
> sanomalehtirouheeksi. Nykyajan sahanpuruksi. Kaikenlaisten
> tervapapereiden kanssa pelleillään ja "henkitellään" taloon ilmaa
> selluvillojen läpi. Pahimmassa tapauksessa saadaan ilmaan
> mikrohiukkasiakin.
Ilmaa ei oteta eristeiden läpi. Sitähän varten seinissä on ne
ilmansulkupaperi. Se on tietysti selvää, etteivät ilmansulut täysin
reiättömiä koskaan ole, johonkin jää rakoja ja reikiä, joista ilmaa
jonkin verran sisään virtaa. Sama juttu mineraalivillojen ja muovisen
höyrynsulun kanssa varsinkin koneellista ilmanvaihtoa
käytettäessä. Korvausilmaa ryysitään virallisten tuloilmakanavien
lisäksi rakenteiden ja eristeiden läpi höyrynsulun rei'istä.
Kysymys on kai nyt siitä, irtoaako selluvillasta booriyhdisteitä
sisältäviä hiukkasia tyypillisessä seinärakenteessa vai ei ja jos
irtoaa, irtoaako niin paljon että sillä olisi talossa asustelevien
terveyteen vaikutusta. Uskonasia niin kauan kun ei ole todisteita
suuntaan tai toiseen. Henkilökohtaisesti hieman epäilen: booraksin
haitallinen tunnettu pitoisuus (HTP) on 0.5 mg/m^3. Tuon pitoisuuden
pitäminen normaalilla ilmanvaihdolla varustetussa asuinhuoneessa
vaatisi jo suht tuhtia materiavirtaa seinästä sisätiloihin.
En minä mikään ekovillafani ole, massiivihirsi ja kutterinpuru ovat
oikeasti ekologisia eristeitä ja todennäköisesti myös ihmiselle
terveellisiä. Paloturvallisia ne eivät tietysti nykymittapuiden mukaan
ole, mutta mielestäni eristeiden paloturvallisuudesta vaahdotaankin
aivan liikaa. Tulipaloissa kuollaan yleensä savukaasuihin ja niitä
muodostuu ihan riittävästi asukkaiden tappamiseen jo
sisustusmateriaalien palaessa. Palonkestävää seinämatskua tarvitaan
oikeasti vain osastoivissa väliseinissä esimerkiksi rivitaloissa. Ne
taas on jokatapauksessa hyvä muurata. Palon etenemistä hidastava
eriste tietysti kuitenkin pienentää tulipalon aiheuttamia vahinkoja:
ulkoverhouslaudat ja tuulensuojalevyt voi ehkä käyttää uudelleen. :)
> Minä kyllä laittaisin muovit seiniin ja henkittelen mieluiten
> ilmastointikoneen HEPA-filttereiden läpi. Ilma saadaan kosteaksi
> ilmankostuttimella.
Onkohan steriilissä muovikuplassakaan eläminen pitkän päälle
terveellistä? Noh, joku tietysti tuo markkinoille
luonnonilmapöhäyttimen, joka tupsauttaa säiliöistään suodatettuun
tuloilmaan optimaalisen määrän synteettistä "luonnonaerosolia":
bakteereja, siitepölyä, havupuuntuoksua, sienten itiöitä, jne., kaikki
syntesoitu laadukkaasti laboratoriossa optimaaliseen koostumukseen. Ja
terveys kukoistaa vuosikymmenestä toiseen kunhan muistaa pysyä
sisällä.
> (Ilmastointikoneen kautta talon ilmanvaihdon järjestäminen on muuten
> ilmeisesti ekologisin vaihtoehto, jos käytetään lämmöntalteenottoa)
Rippuu ja roikkuu esimerkiksi siitä, mistä saadaan energia talon
lämmittämiseen. Lämmöntalteenotto on varmasti ekologisinta, jos
ilmanvaihtokoneen pyörittämisen lisäksi myös rakennuksen
lämmittämiseen käytetään sähköä.
> > yhdisteille ei kukaan tiedä mitään varmaa, varsinkaan, kun puhutaan
> > esimerkiksi yli usean sukupolven tapahtuvasta altistuksesta. Toinen
> Nyt maalailet joutavia mörköjä. Useimmat myrkyt eivät toimi yli sukupolvien.
> Ihmisellä on yllättävän tehokkaat keinot hylkiä kaikenlaiset epäsikiöt jo
> alkiovaiheessa ulos kohdusta. Jopa puolet raskauksista päättyy spontaaneihin
> abortteihin.
Kai joku voi kemikaaliturvallisuusasian noinkin kuitata.
> > Mitä tulee hautatervan ekologisuuteen: hautatervan kaltaisia liemiä
> > syntyy taatusti jokaikisessä metsäpalossa. Luonto osaa niiden kanssa
> Taatusti? Tuskinpa nyt sentään.
Kyllä siellä kannot ja kaatuneet sammaleen alle hautautuneet puut
kytevät pitkän aikaa tuottaen juurikin tervaa. Suomen puupellot ovat
tietysti asia erikseen, sinne ei puuta juuri turpeen alle jää
metsäpalojen kytien poltettaviksi.
> Raakaöljykin on luonnon synnyttämää, mutta silti vesilinnut eivät
> osaa sen kanssa toimia oikein.
Raakaöljy syntyi maan alla kovassa paineessa ja lämpötilassa. Ei
siellä ole lintuja elänyt mönjään tottumassa.
--janne
Jouko Holopainen
> "Jouko Holopainen" kirjoitti
>> Joskus myöhemmin?
>> IMO kestopuu on heti vaarallista ongelmajätettä.
>
> tarkoitin tietysti että : niin kauan kuin terassi on pystyssä
> ei kestopuukaan ole vielä "jätettä"
Minä tarkoitin taasen, että terassin pintalautoiduksessa kestopuu on
ongelma heti kun terassi on pystyssä¹. Ja sitämyöten jätettä, t.s.
ongelmajätettä.
¹ niin, no, oikeastaan jo ennen sitä.
En kertakaikkiaan näe yhtään syytä pistää pintalautoidukseen
kestopuuta. Terassin jos tekee oikein, kestää tavallinen puu
ihan yhtä kauan (~20v) kuin kestopuukin.
Jonka jälkeen toisen voi polttaa vaikka saunassa, ja toisen ei ...
> ja vaarallista ongelmajätettä on käytöstä poistettu kestopuu ollut
> vasta runsaan vuoden verran
Paskat. Se on vasta nyt määritelty vaaralliseksi ongelmajätteeksi.
Sitä se toki on ollut aina.
remppareiska
> käytössä esimerkisi allergikoille ns. siedätyshoito. Sen avulla potilaiden
> elimistö opetetaan sietämään aiemmin oireita antanutta ulkoista
allergeenia.
> Geneettisiin muutoksiin saattaa kulua hieman pidempi aika..
Pitää paikkansa mutta on epärelevantti tieto tässä yhteydessä.
Siedätyshoidolla vain palautetaan potilaan sietotaso lähemmäs normaalin
yksilön tasoa. Luonnon asettamia rajoja sillä ei kyetä ylittämään, ts.
opettamaan jotakuta sietämään myrkkyjä.
remppareiska
> kyllä kelkkasi ja toteat, että ekologista on, muttei välttämättä
> ihmiselle terveellistä.
Olisi pitänyt tarkemmin vääntää, että ihmisten mielikuvien mukaan mennään
(ekologinen = ihmiselle terveellinen). Mutta eihän sitä aina jaksa olla
pedanttinen. Kiva, että sinäkin saat hommia :-)
> Ilmaa ei oteta eristeiden läpi. Sitähän varten seinissä on ne
> ilmansulkupaperi. Se on tietysti selvää, etteivät ilmansulut täysin
Mikä ei ole lähestään yhtä hiukkastiivis kuin HDPE-muovi.
> suuntaan tai toiseen. Henkilökohtaisesti hieman epäilen: booraksin
> haitallinen tunnettu pitoisuus (HTP) on 0.5 mg/m^3. Tuon pitoisuuden
> pitäminen normaalilla ilmanvaihdolla varustetussa asuinhuoneessa
> vaatisi jo suht tuhtia materiavirtaa seinästä sisätiloihin.
Tuolla pitoisuudella ruvetaan saamaan jo selviä ärsytysoireita.
Pitkäaikaisaltistuksessa herkemmillä ihmisillä voi riittää vähempikin. Vai
vieläkö pidät kiinni väitteestäsi, että meillä on jo ihmisiä, joiden
keuhkorakkulat evoluutio on mukauttanut rakastamaan boorattuja
selluloosahitusia?
> En minä mikään ekovillafani ole, massiivihirsi ja kutterinpuru ovat
> oikeasti ekologisia eristeitä ja todennäköisesti myös ihmiselle
Mitä oikeasti ekologisempaa jossain kutterinpurussa on?
> Onkohan steriilissä muovikuplassakaan eläminen pitkän päälle
> terveellistä? Noh, joku tietysti tuo markkinoille
Steriili? Otapa asioista selvää. (Vinkki: miksi puhdasilmatiloissa ihmiset
on kääritty?)
> Kai joku voi kemikaaliturvallisuusasian noinkin kuitata.
Kai joku voi luetunymmärtämisen pikakokeensa noinkin kuitata.
> Kyllä siellä kannot ja kaatuneet sammaleen alle hautautuneet puut
> kytevät pitkän aikaa tuottaen juurikin tervaa. Suomen puupellot ovat
Ja senkö vuoksi meillä olisi luonto täynnä eläimiä ja ihmisiä, jotka ovat
sopeutuneet elämään juuri hautatervasammiossa. No joo, on sulla jutut.
> Raakaöljy syntyi maan alla kovassa paineessa ja lämpötilassa. Ei
> siellä ole lintuja elänyt mönjään tottumassa.
Hautatervaa sen sijaan syntyy metsäpaloissa, joita on tuon tuostakin
elikoiden ilona ja hyvinhän me kaikenlaiset eläimet metsäpaloista selviämme,
eikö?
Janne Janhunen
> Toni L wrote:
> > Terassi pitäisi rakentaa kummasta kannattaa tehdä pintalaudoitus,
> > lämpökäsitellystä vaiko kestopuusta?
> > Mitä etuja tai haittoja noissa on toisiinsa verattuna?
>
> Ei kummastakaan vaan ihan tavallisesta männystä ja "Roslagin mahonki"
> päälle. Lämpökäsitelty pirun kallista ja kestopuu nyt vaan on
> markkinamiesten läpilyömää myrkkypuuhöttöä. Tavallinen puu kestää
> iänkaiken ellei ihan vesiupotusrasituksessa ole.
Ostamassani vanhassa talossa on kuistin kaiteet nyt kuitenkin
kestopuusta. Aurinko on polttanut kaiteet ikävän näköisiksi.
Millähän nuo olisi hyvä käsitellä kivemman näköiseksi?
Värillinen puuöljy?
J.
Jari Kaponen
> käsittelin itse puuöljyllä.
Terassin pintahan ei yleensä ole maakosketuksessa, joten aurinko sen kai
yleisimmin tuhoaa, eikä kosteus. Suurin ongelma on löytää trallilautaa
kyllästämättmänä tai lämpökäsittelemättömänä, muuten kuin lehtikuusena.
Yritin taannoin etsiä maalattavaan kaiteeseen 28*95 pyöristettyä lautaa.
Puutavaraliikkeiden vaihtoehdot olivat kestopuu tai laudetavara, joista
kestopuu lähti alle puoleen hintaan. Vai mistähän kannattaisi
kyllästämätöntä trallia kysellä?
Jarkko Huttunen
news:b9kknl$dkk$1...@news1.songnet.fi...
Minä ostin Kivenlahden teollisuusalueella olevasta Puukeskuksesta
tai -merkistä Espoosta. Maksoi kyllä enemmän kuin kestopuu eikä ollut
määrämittaista laudetavaraa. Tässä se älyttömyys piileekin kestopuu
myrkytettynä maksaa vähemmän kuin sama puu ennen myrkkyjä.
Eipä ole meidän talossa vihreää muualla kuin tapetissa. No on kestopuuta
parvekkeen alla muutama palikka.
Jake