Terassin käsittely
VG
luettuani ja tietoa etsittyäni, olen saanut käsityksen että puu pitää
käsitellä, jotta saadaan suojaa.
1. UV säteilyä vastaan
2. Kulutusta vastaan
3. Hometta vastaan
4. Likaa vastaan
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta tietääkseni UV säteily on suurin ongelma.
Loppujen lopuksi se hajottaa puun kuidut koossa pitävän linginiin ja saa
puun lahoamaan.
Hometta vastaan voidaan taistella myrkyillä ja kulutus sekä lika ovat
pitkälti kiinni käytöstä.
Pelkkä painekyllästys ei suojaa puuta UV säteilyltä.
Monissa viesteissä on mainittu Roslagin mahonginksi kutsuttu sekoitus, jossa
on:
- 1/3 Tärpättiä (puutärpättiä)
- 1/3 Vernissaa (keitettyä pellavaöljyä)
- 1/3 Tervaa
Tärpätin funktio on toimia kaiketi vain ohenteena, jotta terva imeytyy
paremmin puuhun? Jonkin viestin mukaan kuitenkin nimenomaan puutärpätissä
olisi ainetta, joka suojaa myös jonkinverran UV säteilyltä. Mutta jos siitä
ei ole muuta hyötyä kuin tervan ohennus, niin eikö tevaa voisi vain
lämmittää, jotta se tulee imeytyy paremmin puuhun?
Vernissan funktio taasen lienee se että se parantaa puun kulutustuksen
kestoa, estää likaantumista ja kastumista. Haittapuolena on se että
vaikkakin öljy on läpökäsitelty, minkä pitäisi kaiketi antaa parempi
homesuoja, niin se on kovin altis aine homehtumaan. Siksi sekaan pitäisi kai
lisätä myös jotain homeenestoainetta kuten Aspergolia? Jos vernissa kerran
lisää homeherkkyyttä, niin eikö sitä voisi korvata jollain toisella öljyllä,
joka ei ole homeherkkä?
Tärpätin funktio ei ole täysin selvä, mutta se kai on sellainen maaginen
aine, joka auttaa kaikkeen vaivaan. :-)Terva estänee puuta kastumasta ja kai
se auttaa tuohon UV säteilyynkin? Kai se värikin on yksi sen tarkoituksista.
Jossakin kehotettiin myös käyttämään jotain peruskyllästettä, ennen
Roslagia, mutta eikös se sitten tuki kaikki huokoset puusta ja estä siten
Roslagin imeytymisen? Vai mikä hyöty siitä kyllästeestä on?
Jonkin lähteen mukaan myös suola suojaa puuuta... niin miltä? Rotiltako?
Glygolia ja booria käytetään kai myös homeenestoon, mutta ne ovat
vesiliukoisia, jolloin niitä ei voi enää käyttää vernissan jälkeen, joka
estää tehokkaasti veden imeytymistä. Toisaalta mikä liukenee veteen liukenee
veden mukana aikaa myöten myös pois.
Jos homeen saa pysymään pois, niin painekyllästetyssä puussa ei ole mitään
etua tavalliseen puutavaraan nähden?
Tapsa
välillä kun sen on terassilla, voisin ihan hyvin käyttää tavallista tavaraa
normaaleilla suojausaineilla.
Lisäksi, olen yrittänyt pitää terassin niin ettei siitä tulisi tikkuja
lasten (ja omiin) jalkoihin, tosin huonoin kokemuksin. Terassi on nyt
kolmatta kesää vanha ja alkaa tikkuja jo tulla jalkoihin vaikka olen
"öljynnyt" kerran tai pari vuodessa. Kokemusperäisesti olen huomannut ettei
noi rautakaupan litku öljyt painekyllästetylle puulle paljoa tähän apua
anna, vain rahan tuhlausta. Nyt onkin vuorossa Pinoteksin (kovapuu öljy) kun
näyttäis olevan hieman paksumpaa kuin nuo muut litkut ja on toiminut
erittäin hyvin ainakin puutarhakalusteissa (kovapuiset) ja tuolla saa
samalla painekyllätetyn "vihreän" ruskeaksi, siis trendin mukaiseksi :-) Sen
kulutuksen kesto tosin huolettaa, että miten se reagoi kun väri alkaa kulua
pois...
Tapsa
"VG" <su...@surf.com> wrote in message
news:%gRvg.233$uy2...@read3.inet.fi...
Kare Pietilä
> Tärpätin funktio on toimia kaiketi vain ohenteena, jotta terva imeytyy
> paremmin puuhun?
Tärpätin ensisijainen tarkoitus on nopeuttaa kuivumista. Roslaakia
käytettiin alunperin puuveneiden sisäosien käsittelyyn ja kun tervan
kuivuminen kestää ehkä 6-10 viikkoa, niin roslaaki kuivuu muutamassa
päsivässä.
> Tärpätin funktio ei ole täysin selvä, mutta se kai on sellainen maaginen
> aine, joka auttaa kaikkeen vaivaan. :-)
Ohan se kyllä.
> Jossakin kehotettiin myös käyttämään jotain peruskyllästettä, ennen
> Roslagia, mutta eikös se sitten tuki kaikki huokoset puusta ja estä siten
> Roslagin imeytymisen? Vai mikä hyöty siitä kyllästeestä on?
Estää lahoamista kun pintakäsittely pettää tai olosuhteet ovat
poikkeuksellisen ankarat; yksinkertaisesti pidentää rakenteen
elinikää.
--
Bh-wrr.
jubakko
VG kirjoitti:
Itse käsittelin höylätyn terassinkannen tervaöljyllä, jossa on
vain vernissaa ja tervaa sekä homeenestoa. Lämpimänä tuon sivelin
ja ihan hyvä tuli. Huomaa kyllä kun on liian kylmää, terva tekee
aika tahmeaksi sivellä. Tärpättiä ei tuossa tamperelaisen firman
tavarassa ole.
Oli mulla pelkkää tervaakin juoksujen käsittelyyn, mutta kuivuminen
kestää todella kauan ja ovat aika ikäviä käsitellä eli kyllä
sillä öljyllä on siínä oma hommansa saada litkusta nopeammin
kuivuvaa. Pelkkää tervaa käytin myös pulttiliitoksissa
ruostesuojana sekä naamioimaan kiiltävät osat tummaan puuhun.
Vanhan terassin kyllästetyistä laudoista sahasin rimaa ja tein
jollekin kiipeävälle kasville ritilän ja tervan ja puunkyllästeen
seoksella tuostakin tuli ruskea.
Jos ruskea väri ei miellytä niin on pelkkää puunkyllästettä eli
vernissaa ja homeenestoa ja taisi jossakin versiossa olla
kiinanpuuöljyäkin.
Jostakin kokeesta muistan lukeneeni, jossa puuta käsiteltiin eri
aineilla ja ilmankin jätettiin. Tulos oli, että
käsittelemättömänäkin kesti lähes yhtä hyvin kuin käsiteltynä.
Pitänee olla sellainen rakenne, että puu pääsee kuivumaan.
-Jussi
J.P
"jubakko" <lein...@gmail.com> kirjoitti
viestissä:1153447860.8...@i42g2000cwa.googlegroups.com...
>Jostakin kokeesta muistan lukeneeni, jossa puuta käsiteltiin eri
>aineilla ja ilmankin jätettiin. Tulos oli, että
>käsittelemättömänäkin kesti lähes yhtä hyvin kuin käsiteltynä.
>Pitänee olla sellainen rakenne, että puu pääsee kuivumaan.
>-Jussi
Niin kyllähän se aika pitkälle on niin että maalit ja muut on ihmistä
varten ...ainaskin suht kuivissa oloissa ei se puu lahoamaan ala vaikka
aurinko siihen porottaisikin niinkuin vanhoihin latoihin ja aittoihin
satojen vuosien ajan...
jubakko
J.P kirjoitti:
Sydänpuu kestää säätä hyvin ja juuri siksi alettiin veistää
hirsirakennusten ulkoseinän tasaiseksi eli jäi mahdollisimman vähän
sitä huonompaa pintapuuta näkyviin. Ajan saatossa tuo pintapuu menee
huonoksi ja irtoaa. Ainakin havupuissa tuo sydänpuu on pihkaista ja
kestävää. Tervakin on puun ainesosia nestemäisessä muodossa,
hartsejä ja mitä lie eli luulisi sen parantavan puun kestävyyttä.
Aluksi ainakin puu on vettähylkivämpi.
Käsittelyllä yleensäkin on tarkoituksena saada ulkonäkö hyväksi
ja pinta helppohoitoiseksi. Puu kun kuluu ja siitä ei kaikki tykkää,
toiset taas antaa kulua ja käytön jälkien näkyä. Puuta kuitenkin
riittää.
-Juba
Asko
"VG" > wrote
> Olen tuossa pohtinut terassilautojen käsittelyä. Aikaisempia viestejä
> luettuani ja tietoa etsittyäni, olen saanut käsityksen että puu pitää
> käsitellä, jotta saadaan suojaa.
> 1. UV säteilyä vastaan
> 2. Kulutusta vastaan
> 3. Hometta vastaan
> 4. Likaa vastaan
Katto suojaa parhaiten. Kaikki käsittely on mukavuutta, ja painekyllästetty
ei katon alla olevissa terasseissa ole välttämättä paras. Käsittelemätön puu
kestää vaikka kuinka pitkään, se vain muuttuu "vanhan" näköiseksi aikaa
myöten. Kotipaikkani ulkorakennuksen "terassi" on yli 40 vuotta vanha ja
siinä ei ole mitään vikaa. Samoin isän kotipaikan aitan "terassin" puuosat
ovat huippukunnossa, toki kulutusta muutaman sadan vuoden aikana on tullut.
Käsittely riippuu siitä minkä näköisenä haluat terassisi olevan. Jos haluat
sen olevan pitkään juuri sellainen kuin rakennushetkellä, ei ehkä puu ole
ratkaisu, vaan silloin terassi voisi olla laattaa (kiveä, betonia).
> Jos homeen saa pysymään pois, niin painekyllästetyssä puussa ei ole mitään
> etua tavalliseen puutavaraan nähden?
Jos puu ei jatkuvasti ole kosketuksissa kosteaan, ei painekyllästettyä
tarvitse. Hometta ei tule jos rakennat niin että kuivuu.
Yhdessä rantasaunassamme terassin lattia on höylättyä lautaa lakattuna.
Edelleen hyvä, rakennettu parikymmentä vuotta sitten.
-asko-
Marko Haikonen
terassin (3 vuotta vanha) Pinotexin puuöljyllä, jonka sävytin
sopivan väriseksi. Pesin ennen käsittelyä terassipesuaineella.
Kahteen käsittelyyn ei kulunut kovin kauan ja puuöljy kuivui
hetkessä lämpimänä päivänä. Ensimmäinen käsittely vie kauemmin
kun rakoja pitää sutia huolella. Noin 20 neliön terassiin kulkui
reilu 3 litraa puuöljyä.
Tuukka L.
> painekyllästetty ei katon alla olevissa terasseissa ole välttämättä paras.
Miksei olisi?
>Käsittelemätön puu kestää vaikka kuinka pitkään, se vain muuttuu "vanhan"
>näköiseksi aikaa myöten.
Ei ainakaan meren rannalla näytä kestävän. Piti vaihtaa painekyllästetyksi
noin 20 vuoden jälkeen.
> Jos puu ei jatkuvasti ole kosketuksissa kosteaan, ei painekyllästettyä
> tarvitse. Hometta ei tule jos rakennat niin että kuivuu.
Eikä painekyllästettyyn kyllä pitäisi home iskeä, siinähän on myrkyt omasta
takaa.
> Yhdessä rantasaunassamme terassin lattia on höylättyä lautaa lakattuna.
> Edelleen hyvä, rakennettu parikymmentä vuotta sitten.
´
Kokeilkaapa tätä reseptiä:
- terassilaudoitus HYVÄlaatuisesta painekyllästetystä trallilaudasta
(vaikeaa löytää!)
- ennen laudoittamista trallilautojen annetaan "kypsyä" noin vuoden verran
taapelissa
- trallilaudat kiinnitetään AINA, esiporaamalla reikä, senkkaamalla
leikkaavalla kaavinterällä ja RUUVAAMALLA. Puuta ei RAISKATA! Näin tehdään
AINA, nk. tralliruuvien "itsesenkkaavuus" ei riitä koskaan. Työ hidastuu
tuosta hieman, mutta kannattaa varmasti. (Vinkki: Ei se niin paljoa hidastu,
jos käytettävissä on 2 porakonetta, toisella porataan reikä ja senkataan,
toisella ruuvataan kiinnityksiä. Fescolta löytyy erikoisterä, joka sekä
poraa että senkkaa samalla, maksaa hieman, mutta säästää aikaa ja vitutusta
työmaalla) Näin saadaan kestävä, pitävä ja kaunis trallilaudoitus ja
erityisesti ne päät eivät halkeile! Ruuvien pitää nykyään olla rosterista,
muuten ne eivät kestä (johtuu nykykyllästeen kuparista)
- eka vuonna laudat vain öljytään - öljyksi käy noin 40% pellavaöljy, jossa
loput on lakkabensiiniä ja homesuoja-ainetta
- seuraavana kesänä aloitetaan pinnoitus, paras pinta on Värisilmäliikkeiden
myymä "88"-puunsuoja. Sitä saa sävytettynä. Suojassa on jo luonnostaan
mukana pellavaöljyä, itse terästän sitä yleensä kuitenkin joko
kylmäpuristetulla pellavaöljyllä tai vernissalla (n. 10% asti, max).
Kylmäpuristettu kuivuu hitaammin ja pysyy tahmeampana pidempään.
Homeensuojaksi voi lisätä Aspergol-käsittelyn, tosin pk-laudassa en näe sitä
tarvittavan. Toinen vaihtoehto on lisätä seokseen sinkkipyritiiniä n. 1%.
- laudoitus käsitellään 2 kertaa em sopalla, kolmas ja viimeinen kerta
käsitellään em sopasta tehdyllä uudella jatkeella, johon on sekoitettu 50%
Unica venelakkaa! laudat saa käsitellä sillä vain päältä ja "hutaisten"
sivuilta, ts. lautojen alapinnan ja suuren osan sivuistakin pitää jäädä
hengittäviksi!
Näin tehty terassi ei ainakaan 8 vuoden jälkeen ole vielä osoittanut
vanhenemisen merkkejä, se näyttää kuin viime kesänä vedetyltä edelleen.
Olosuhteet ovat rasittavat meriolosuhteet, jotka saivat tavallisen puun
happanemaan vaihtokuntoon alle 20 vuodessa. Tuuletus ym. ovat kunnossa,
joten siitä homma ei ollut kiinni. Ei vaan näytä mänty kestävän toistuvaa
viistosadetta.
Tuukka L.
> Unica venelakkaa! laudat saa käsitellä sillä vain päältä ja "hutaisten"
> sivuilta, ts. lautojen alapinnan ja suuren osan sivuistakin pitää jäädä
> hengittäviksi!
>
Lisään vielä, että mikäli ei halua käyttää lakkaa, niin vaihtoehtoisesti voi
vetää viimeisen käsittelyn 50-100% kiinan puuöljyseoksella. Kestävyydestä en
tohdi tosin sanoa mitään, olen käyttänyt kyseistä mönjää vasta yhdessä
paikassa viime kesänä, mutta antaa ainakin toimivan oloisen impregnoinnin
vettä vastaan! Taitaa hengittääkin paremmin kuin Unica lakka?
Tuukka L.
> varten ...ainaskin suht kuivissa oloissa ei se puu lahoamaan ala vaikka
> aurinko siihen porottaisikin niinkuin vanhoihin latoihin ja aittoihin
> satojen vuosien ajan...
Kyllä se pinta harsuuntuu ja hapertuu ladoissa ja hirsitaloissa. Wanha
konsti hirsitaloissa oli pintalaudoittaa hirret, ts. sillä UV-suojattiin ne
arvokkaat hirret. Pintalaudat sitten vaihdettiin määrävuosin.
Toinen mikä tietysti kompensoi hapertumista noissa hirsikohteissa on
massiivisuus. Kyse on vähän kuin teräspaalujen mitoituksesta. Kun pannaan
riittävästi "toleranssia" mittoihin, niin eihän se paalu kerkiä 100 vuodessa
poikkiruostumaan.
Jos teet terassilaudoituksen 4 tuuman parruista, niin saat saman efektin..
;-)
VG
> jossa loput on lakkabensiiniä ja homesuoja-ainetta
Mutta miksi kaikissa ohjeissa näkyy nimenomaan pellavaöljy, eikä jokin muu
ei homehtuva öljy? Siis eikö ole olemassa muuta puuöjyä, joka antaisi saman
efektin kuin tuo pellavaöljy, mutta joka ei itsessään olisi altis
homehtumaan?
Ari H
> Mutta miksi kaikissa ohjeissa näkyy nimenomaan pellavaöljy, eikä
> jokin muu ei homehtuva öljy?
Hinta on syy.
> Siis eikö ole olemassa muuta puuöjyä,
> joka antaisi saman efektin kuin tuo pellavaöljy, mutta joka ei
> itsessään olisi altis homehtumaan?
Onhan sitä ainakin unikko-öljy. Paha vaan että hinta taitaa
olla noin kymmenkertainen pellavaöljyyn verrattuna... Kai
jotain muitakin on (palmuöljy?), ja hinnat lienee vähintään
yhtä ikäviä...
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
Asko
"Tuukka L."> wrote in message
> Toinen mikä tietysti kompensoi hapertumista noissa hirsikohteissa on
> massiivisuus. Kyse on vähän kuin teräspaalujen mitoituksesta. Kun pannaan
> riittävästi "toleranssia" mittoihin, niin eihän se paalu kerkiä 100
> vuodessa poikkiruostumaan.
>
> Jos teet terassilaudoituksen 4 tuuman parruista, niin saat saman efektin..
> ;-)
Niin, miksipä veksalata kaiken maailman mömmöjen kanssa, pelätä perse
kylmänä milloin se pettää ja sitten kuitenkin laittaa uusiksi; kun kuitenkin
kunnon tavarasta tekemällä saa ikuisen (kun ikuisuus on > oma elinikä).
Tuuman lauta on heppoista tavaraa, kunnon terassi tehdään vähintään
parituumaisesta tavarasta.
Kyllä rakentaminen pitää lähteä siitä että kestää, ei siitä että vaihdetaan
uuteen ja korjataan joka toinen vuosi.
-asko-
Tuukka L.
> parituumaisesta tavarasta.
Naurettavaa amatöörimäisyyttä. Ehdotan terassia tehtäväksi ratakiskosta.
Kyllä varmasti kestää.
> Kyllä rakentaminen pitää lähteä siitä että kestää, ei siitä että
> vaihdetaan uuteen ja korjataan joka toinen vuosi.
> -asko-
Kannattaa juntata paalut Kiinaan asti, niin on helppo käydä tsekkaan, että
meni varmasti syvälle. Paaluhan voi vaikka suijjua välillä ja tehdä
U-mutkan. Voe voe sitten, voep olla että pohjat pettää.
Tuukka L.
> olla noin kymmenkertainen pellavaöljyyn verrattuna... Kai
> jotain muitakin on (palmuöljy?), ja hinnat lienee vähintään
> yhtä ikäviä...
>
Liekö noista mainitsemistasi kumpikaan polymerisoituva ilman hapen kanssa
kuten pellavaöljy?
Kiinan puuöljyä voip kokkeilla (on pellavaöljyn tapaan polymerisoituva,ts
kovettuva), mutta sekään ei ole aivan edullista täälläpäin Tellusta. Ei
taida ihan yhtä helposti homehtuakaan, ts. sisältää luonnon homemyrkyt
omasta takaa.
Sinänsä en käsitä koko pellavaöljy ininää. Pistä mjrykkyä pullosta ja sillä
siisti. Miksi etsit muka jotain toista vaihtoehtoa? Jos se toinen vaihtoehto
ei homehdu, niin sehän tarkoittaa vain, että siellä on mjyrkky - joko
ihmisen tai luonnon lisäämä - mukana. Luonto kehittää sen verta stydejä
myrkkyjä, että ihmisen valkkaama vaihtoehto voi toisinaan olla jopa parempi.
Esim. tervan puuta säilyttävä ominaisuus perustuu nimienomaan sen
pieneliömyrkyllisyyteen. Samallahan kyseinen tökötti on myös ihmisille
vaarallinen (karsinogeeeninen). EU tahtoisi sen käyttöä juuri sen vuoksi
rajoittaa. Vaan nää luonnonmukaisuuspellet luulee terwan olevan peräti
jotain terveystavaraa?? Ei se niin mene.
Asko
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote
>> Tuuman lauta on heppoista tavaraa, kunnon terassi tehdään vähintään
>> parituumaisesta tavarasta.
>
> Naurettavaa amatöörimäisyyttä. Ehdotan terassia tehtäväksi ratakiskosta.
> Kyllä varmasti kestää.
No kuinkas "Tuukka" totesikaan.
"Toinen mikä tietysti kompensoi hapertumista noissa hirsikohteissa on
massiivisuus. Kyse on vähän kuin teräspaalujen mitoituksesta. Kun pannaan
riittävästi "toleranssia" mittoihin, niin eihän se paalu kerkiä 100 vuodessa
poikkiruostumaan. Jos teet terassilaudoituksen 4 tuuman parruista, niin saat
saman efektin.. "
Alkuperin tässä oli kyse kuinka saadaan terassilaudat kestämään, itse
ehdotin että helpommin vois ehkä saada kestävää kun tekee tukevammasta kuin
laudasta, ei tarvitse aineiden kanssa miettiä liikaa. Mutta lähdinkin siitä
että katto on paras suoja. Täysin miellyttävän suomalaisen ilmaston armoille
joutuva terassi tarvitsee jo vähän muutakin.
-asko-
jmp
vuosisatojen ajalta.
Mahdolliset vakavammat haittavaikutukset olisi jo nähty, kun taa
kemikaalivirman justiinsa haitattomaksi toteama/ todistama kemikaali on
muutaman vuoden/kymmenen päästä mitä karmeinta myrkkyä.
( Näinhämn käy myös uusille lääkkeille, ja nitäkin testataan aikas
tiiviisti)
jmp
Eihän se nyt iske mihinkään joka kuivaa joskus.
Eikä taas terassia pidä mielestäni rakentaa niin ,että jokin paikka
voisi homehtua--> eli olisi jatkuvasti kosteana.
Ari H
> Nyt en ymmärrä, HOME ...
> Eihän se nyt iske mihinkään joka kuivaa joskus.
Iskeehän se. Sopiva kylmäpuristetulla pellavaöljyllä käsitelty
puupinta ei tartte olla kauan kostea, että alkaa hometiploja
näkyä. Niitähän tulee tulee käsittelemättömäänkin puuhun. Ja
vaikka se sitten kuivuisikin, niin valitetavasti ne tiplat ei
lähde kuivumisen myötä mihinkään, jää vaan odottamaan seuraavaa
kosteusannosta.
> Eikä taas terassia pidä mielestäni rakentaa niin ,että jokin paikka
> voisi homehtua--> eli olisi jatkuvasti kosteana.
Ei tartte olla kuin joskus kosteana. Käytännössä kuitenkin puu
suomessa saa ulkona hieman kosteutta vaikka mitä tekisi, kun on
sopiva vuodenaika ja sää. Ja sen aikaa kun kosteutta on, home
kasvaa. Paikasta riippuu montako päivää, viikkoa tai kuukautta
vuodesta se kasvaa, mutta ilman myrkkyjä se kasvaa ja puu lahoaa.
Pekka Huhta
>Olen tuossa pohtinut terassilautojen käsittelyä. Aikaisempia viestejä
>luettuani ja tietoa etsittyäni, olen saanut käsityksen että puu pitää
>käsitellä, jotta saadaan suojaa.
>1. UV säteilyä vastaan
>2. Kulutusta vastaan
>3. Hometta vastaan
>4. Likaa vastaan
>Korjatkaa jos olen väärässä, mutta tietääkseni UV säteily on suurin ongelma.
>Loppujen lopuksi se hajottaa puun kuidut koossa pitävän linginiin ja saa
>puun lahoamaan.
>Hometta vastaan voidaan taistella myrkyillä ja kulutus sekä lika ovat
>pitkälti kiinni käytöstä.
Just näin, ihan oikeilla jäljillä.
>Pelkkä painekyllästys ei suojaa puuta UV säteilyltä.
Ei, ja se myös rikkoo puun solurakennetta joten puu on jo vähän rikki. Ja
tumma väri imee UV-säteilyä vielä lisää, eli painekyllästys ei tosiaan
suojaa UV-säteilyltä.
>Tärpätin funktio on toimia kaiketi vain ohenteena, jotta terva imeytyy
>paremmin puuhun? Jonkin viestin mukaan kuitenkin nimenomaan puutärpätissä
>olisi ainetta, joka suojaa myös jonkinverran UV säteilyltä. Mutta jos siitä
>ei ole muuta hyötyä kuin tervan ohennus, niin eikö tevaa voisi vain
>lämmittää, jotta se tulee imeytyy paremmin puuhun?
Sen funktio on toimia ohenteena, mutta siinä on myös aineita jotka estävät
homekasvua. Lämmittäminen on erittäin hyvä keino, jolla voi vähentää
tarvittavan liuottimen määrää.
>Vernissan funktio taasen lienee se että se parantaa puun kulutustuksen
>kestoa, estää likaantumista ja kastumista. Haittapuolena on se että
>vaikkakin öljy on läpökäsitelty, minkä pitäisi kaiketi antaa parempi
>homesuoja, niin se on kovin altis aine homehtumaan. Siksi sekaan pitäisi kai
>lisätä myös jotain homeenestoainetta kuten Aspergolia? Jos vernissa kerran
>lisää homeherkkyyttä, niin eikö sitä voisi korvata jollain toisella öljyllä,
>joka ei ole homeherkkä?
Vernissaa on käytetty koska se on halvin meidän oloissa. vaikka pelkkä
öljy homehtuukin jonkun verran niin tärpätin ja varsinkin tervan kanssa se
onkin jo aika huonosti homehtuvaa.
Itse en ole saanut näillä sekoituksilla öljyä homehtumaan koskaan, vaikka
sitä on joku tynnyrillinen tullut hölvättyä veneisiin ja muihin
rakenteisiin. En oikeen näkisi syytä sitä halpaa vernissaa muuhunkaan
vaihtaa.
Jos sitä hometta pelkää, niin Aspergol-lisäys auttaa kyllä, siinä oleva
tolyylifluanidi on ihan hyvä homemyrkky.
>Tärpätin funktio ei ole täysin selvä, mutta se kai on sellainen maaginen
>aine, joka auttaa kaikkeen vaivaan. :-)Terva estänee puuta kastumasta ja kai
>se auttaa tuohon UV säteilyynkin? Kai se värikin on yksi sen tarkoituksista.
Tärpättihän on väritöntä, terva antaa värin.
>Jossakin kehotettiin myös käyttämään jotain peruskyllästettä, ennen
>Roslagia, mutta eikös se sitten tuki kaikki huokoset puusta ja estä siten
>Roslagin imeytymisen? Vai mikä hyöty siitä kyllästeestä on?
No se on jo sitten venehommissa käytettävää konstia, yleensä noita
terasseja ei kukaan viitti läpi asti kyllästää kuten veneitä.
>Jonkin lähteen mukaan myös suola suojaa puuuta... niin miltä? Rotiltako?
Vanhoihin laivoihin haluttiin usein ekaksi lastiksi suolaa, koska
katsotttiin että se suojaa puuta laholta. Samalla se kuitenkin syövytti
nopeasti rautaosia. Laivoihin tehtiin jopa suolahyllyjä joille pantiin
suolaa sulamaan.
Mutta ei mikään pidä suolaa puussa terassilla. Ei siis käyttökelpoinen
juttu tähän.
>Jos homeen saa pysymään pois, niin painekyllästetyssä puussa ei ole mitään
>etua tavalliseen puutavaraan nähden?
Just näin. Jos tekee terassin niin kelmiin paikkaan että jalat joutuu
laittamaan maata vasten niin niihin voi käyttää painekyllästettyä, vaikka
parempi olisi nostaa jalat vaikka kivien nokkaan ja panna tervapaffi
vesieristeeksi väliin.
Sen sijaan terassin kannnessa painekyllästetystä ei ole mitään etua
tavalliseen nähden. Kunhan tekee kunnon materiaalivahvuuksilla ja
kyllästelee välillä niin tavallinen puu on jopa pitkäikäisempi.
Painekyllästettyä puuta tehdään ja myydään pääasiassa samasta syystä kuin
marinoituja lihoja: saadaan piilotettua huonompilaatuinen tavara värin
alle. Poikkeuksiakin tietty on, mutta pääasiassa näin. Painekyllästettyä
sahatessa näkee että se vihreä väri on vaan muutaman millin pinnasta ja
sisus on sitte sitä apulantamäntyä jossa on peukun levyiset vuosilustot.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
VG
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:OoGwg.57$yA4...@read3.inet.fi...
>> Onhan sitä ainakin unikko-öljy. Paha vaan että hinta taitaa
>> olla noin kymmenkertainen pellavaöljyyn verrattuna... Kai
>> jotain muitakin on (palmuöljy?), ja hinnat lienee vähintään
>> yhtä ikäviä...
>>
>
> Liekö noista mainitsemistasi kumpikaan polymerisoituva ilman hapen kanssa
> kuten pellavaöljy?
>
> Kiinan puuöljyä voip kokkeilla (on pellavaöljyn tapaan polymerisoituva,ts
> kovettuva), mutta sekään ei ole aivan edullista täälläpäin Tellusta. Ei
> taida ihan yhtä helposti homehtuakaan, ts. sisältää luonnon homemyrkyt
> omasta takaa.
No, ei se nyt ihan mitään järjettömän kallistakaan ollut, tai riippuu tietty
käyttömäärästä. Olisko ollut kympin litra paikallisessa maaliliikkeessä.
> Sinänsä en käsitä koko pellavaöljy ininää. Pistä mjrykkyä pullosta ja
> sillä siisti. Miksi etsit muka jotain toista vaihtoehtoa?
Tulipahan nyt vain mieleen kysyä sitäkin. Jostain kuulin että pellavaöljyn
proteiinit ovat hyvää ravintoa homesienille ja siksi se siis pitää erikseen
suojata jollakin myrkyllä. Ajattelin vain että onko olemassa jotain muuta
öljyä/ainetta kenties synteettistä, joka ajaisi saman asian kuin
pellavaöljy, mutta ei siis itsessään sisältäisi homeelle altistavia aineita.
> Jos se toinen vaihtoehto ei homehdu, niin sehän tarkoittaa vain, että
> siellä on mjyrkky - joko ihmisen tai luonnon lisäämä - mukana.
Ei sillä myrkyllä sinänsä väliä ole. Ainoa vaan että sitä täytyy erikseen
hankkia ja siitä täytyy erikseen maksaa. Usein joku aspergolikin on
tilaustuote, kun "sitä menee niin vähän" tai sitten sitä on myynnissä vain
jotain viiden litran pöniköitä vaikka vähempikin riittäisi. Parempi olisi
jos saisi samaan hintaan valmiiksi mýrkytettyä pellavaöljyä tai sitten
jotain "korviketta".
Uulan Roslagin mahongin tuoteselosteessakin sanotaan että sisältää
homeenestoainetta, mutta silti käsketään ensin käsittelemään
homeenestoaineella! Miksi ihmeessä sitä myrkkyä ei sitten voi olla niin
paljon ettei tarvitse enää erikseen lisäillä?! Tä!
> Esim. tervan puuta säilyttävä ominaisuus perustuu nimienomaan sen
> pieneliömyrkyllisyyteen. Samallahan kyseinen tökötti on myös ihmisille
> vaarallinen (karsinogeeeninen).
No, ei kai sitä nyt sentään syömään tarvitse alkaa. Itse pidän tervasta sen
värin ja tuoksun vuoksi, jos sillä on joitain suojaavia ominaisuuksia niin
hyvä niin, mutta ei se ole pääasia.
> EU tahtoisi sen käyttöä juuri sen vuoksi rajoittaa.
Onkohan nuo karsinogeenit nyt se todellinen syy? Tai no ehkä nuo
karsinogeenit on noussu jossain yhteydessä esiin, mutta musta tuntuu että EU
pellet on taas tapansa mukaan sekottaneet jyvät ja jauhot ja tehneet
kärpäsestä härkäsen.
> Vaan nää luonnonmukaisuuspellet luulee terwan olevan peräti jotain
> terveystavaraa?? Ei se niin mene.
Jaa-a en sitten tiedä onko sitä valtavan epäterveelliseksikään havaittu.
Tuukka L.
> ehdotin että helpommin vois ehkä saada kestävää kun tekee tukevammasta
> kuin laudasta, ei tarvitse aineiden kanssa miettiä liikaa. Mutta lähdinkin
> siitä että katto on paras suoja. Täysin miellyttävän suomalaisen ilmaston
> armoille joutuva terassi tarvitsee jo vähän muutakin.
> -asko-
>
Kyseinen neuvosi on mielestäni huono. Hirsiseinällä ei kävellä, joten
tikkuuntuminen ei haittaa.
Terassilaudassa lisäksi liika massivisuus ei näytä välttämättä hyvältä ja
hoito (välien putsaus) vaikeutuu.
Terassilaudassa on siten ensisijaisesti pyrittävä lisäämään kestoa muilla
menetelmillä kuin pelkällä massiivisuudella. Toki mistään päreestä ei
kannata terassia tehdä, mutta kohtuus kaikessa.
Tuukka L.
> vuosisatojen ajalta.
Niin on ja viisautta silti vähän.
> Mahdolliset vakavammat haittavaikutukset olisi jo nähty
Nix. Esim syövälle altistavuus ei ole niin helppo asia todeta. Kuinka moni
"Jussi" täälläkin on kuollut terwan aiheuttamaan syöpään? Piru tietää ja ei
tietenkään kerro. Silti terwaa pidetään muka jonain lääkkeenä.
> kemikaalivirman justiinsa haitattomaksi toteama/ todistama kemikaali on
> muutaman vuoden/kymmenen päästä mitä karmeinta myrkkyä.
Kemikaalifirma on sentään joutunut todistamaan jotain kun taas sensijaan
"ikiaikaisella reseptillä" kokoonkeiteltyä kökköä ei tarvitse todistaa
mitenkään. Eikä ne reseptitkään ole nykyään enää samoja kuin ennen.
> ( Näinhämn käy myös uusille lääkkeille, ja nitäkin testataan aikas
> tiiviisti)
Myös vanhoja, tunnettuja aineita todetaan vaarallisiksi kaiken aikaa.
Tuukka L.
> katsotttiin että se suojaa puuta laholta. Samalla se kuitenkin syövytti
> nopeasti rautaosia. Laivoihin tehtiin jopa suolahyllyjä joille pantiin
> suolaa sulamaan.
Vai oisko Pekka ollut sittenkin niin, että suola piti puun kosteana? Laiva
ei päässyt haristumaan. (No oliko todellista vaaraa?)
Pekka Huhta
Oikeen suolainen puu luutuu vähän samalla tavalla kun tönkkösuolamuikku,
se vaikuttaa veistäessä kovalta ja jotekin läpikuultavalta niinkuin luu.
Kyllä se sitä puun rakennettakin muuttaa.
Laivoissa laho tulee melkeen aina makeasta vedestä, siis kannen läpi
valuneesta. Ne suolahyllyt oli heti kannen alla skandekin eli kantta
kiertävän reunimmaisen lankun alla. Ilmeisesti oikein suolaisessa vedessä
ei sitte lahopöpöt elä, vaikka siinä muuta pöpöä elääkin.
Laivamittakaavassa vuotaminen tulee yleisimmin isojen rakenneosien
elämisestä toisiaan vasten, eli ajatus turvotuksesta niinkuin puuveneissä
ei ole ihan niin relevantti. Ja siihen vaaralisimpaan, makean veden
vuotamiseen ne kannen alla olevat hyllyt ei vaikuta.
Että voi se tietty se turvotuskin olla teoreettinen osasyy (taikka
osaseuraus), mutta kyllä sitä nimenomaan lahontorjuntaan, lahopöpöjä
tappamaan on laitettu.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Asko
"Tuukka L." > wrote
siinä ei massiivisempi tavara toimi, mainitsemasi puhdistus on aika
olennainen asia. Jos taas terassi on sellainen jossa on "tyhjää" niin
massiivisempi tavara ei kai haittaa. Ulkonäköseikat ovat riippuvaisia vähän
siitä millaisen terassin rakentaa. En ole xpertti näissä asioissa mutta
keskustelu on mukavaa ;-). Siitähän sitä kaikki saavat ammentaa.
-asko-
Tuukka L.
"Pekka Huhta" <pekka...@puuvene.net> wrote in message
news:phuhta.1...@kosh.hut.fi...
> Oikeen suolainen puu luutuu vähän samalla tavalla kun tönkkösuolamuikku,
> se vaikuttaa veistäessä kovalta ja jotekin läpikuultavalta niinkuin luu.
> Kyllä se sitä puun rakennettakin muuttaa.
Suola varmaankin kiskoo puun solukkoveden veks? Lahohan ei pysty juurikaan,
jos solu on kuivan kuollut (vrt. Lapin kelottuneet pystytorrakat jne)
> Laivoissa laho tulee melkeen aina makeasta vedestä, siis kannen läpi
> valuneesta. Ne suolahyllyt oli heti kannen alla skandekin eli kantta
> kiertävän reunimmaisen lankun alla. Ilmeisesti oikein suolaisessa vedessä
> ei sitte lahopöpöt elä, vaikka siinä muuta pöpöä elääkin.
Varmaankin suola haittaa ainakin osan lahottajasienten toimintaa. Esim.
sädesienet, jotka eivät ole sieniä vaan bakteereja. Suolahan on vanha
säilöntäaine.
> Että voi se tietty se turvotuskin olla teoreettinen osasyy (taikka
> osaseuraus), mutta kyllä sitä nimenomaan lahontorjuntaan, lahopöpöjä
> tappamaan on laitettu.
Riittävän kosteassa lahottajat eivät myöskään pysty toimimaan. Esim. veden
alta on kalasteltu jopa tuhansia vuosia vanhoja puita, timmissä kunnossa
edelleen. Joku tutkijaporukka naaraili noita vanhoja puita Lapin saivoista
muutama vuosi sitten. Miksi eivät tehneet sitä etelämpänä, ei kai ne Lapin
saivovedet sen kummemmin säilytä? Happirikkaampiakin useasti ovat. Vaan
tutkijat halusivat tietysti kesäkeikalle Lappiin ;-) Oiva tekosyy.
Hantte
> "Pekka Huhta" <pekka...@puuvene.net> wrote in message
> news:phuhta.1...@kosh.hut.fi...
>
>>Oikeen suolainen puu luutuu vähän samalla tavalla kun tönkkösuolamuikku,
>>se vaikuttaa veistäessä kovalta ja jotekin läpikuultavalta niinkuin luu.
>>Kyllä se sitä puun rakennettakin muuttaa.
>
>
> Suola varmaankin kiskoo puun solukkoveden veks? Lahohan ei pysty juurikaan,
> jos solu on kuivan kuollut (vrt. Lapin kelottuneet pystytorrakat jne)
>
> Laivoissa laho tulee melkeen aina makeasta vedestä, siis kannen läpi
>>valuneesta. Ne suolahyllyt oli heti kannen alla skandekin eli kantta
>>kiertävän reunimmaisen lankun alla. Ilmeisesti oikein suolaisessa vedessä
>>ei sitte lahopöpöt elä, vaikka siinä muuta pöpöä elääkin.
>
>
> Varmaankin suola haittaa ainakin osan lahottajasienten toimintaa. Esim.
> sädesienet, jotka eivät ole sieniä vaan bakteereja. Suolahan on vanha
> säilöntäaine.
Hyvinhän nuo kalat suolavedessä viihtyvät...
>>Että voi se tietty se turvotuskin olla teoreettinen osasyy (taikka
>>osaseuraus), mutta kyllä sitä nimenomaan lahontorjuntaan, lahopöpöjä
>>tappamaan on laitettu.
>
>
> Riittävän kosteassa lahottajat eivät myöskään pysty toimimaan. Esim. veden
> alta on kalasteltu jopa tuhansia vuosia vanhoja puita, timmissä kunnossa
> edelleen. Joku tutkijaporukka naaraili noita vanhoja puita Lapin saivoista
> muutama vuosi sitten. Miksi eivät tehneet sitä etelämpänä, ei kai ne Lapin
> saivovedet sen kummemmin säilytä? Happirikkaampiakin useasti ovat. Vaan
> tutkijat halusivat tietysti kesäkeikalle Lappiin ;-) Oiva tekosyy.
>
>
Suomenlahden vesi on niin kylmää, ettei siinä oikein viihdy
minkäänlaiset laottajan tai puusyöpöt.
Jos mennään lämpimiin maihin, vaikkapa Karibialle, niin aikoinaa
uponneet puurunkoiset laivat ovat kadonneet jo aikoja sitten
pieneliöiden kitaan.
Ei se suola, vaan hapen puute yleensä tappaa pieneliöt.
Kukapa haluaisi upottaa terassinsa hapettomaan veteen?
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
Tuukka L.
"Hantte" <han...@invalido.lehmussaari.com> wrote in message news:t3Gxg.25174
>> Varmaankin suola haittaa ainakin osan lahottajasienten toimintaa. Esim.
>> sädesienet, jotka eivät ole sieniä vaan bakteereja. Suolahan on vanha
>> säilöntäaine.
>
> Hyvinhän nuo kalat suolavedessä viihtyvät...
Yritätkö kertoa meille, että kala kuuluu bakteereihin?
> Suomenlahden vesi on niin kylmää, ettei siinä oikein viihdy minkäänlaiset
> laottajan tai puusyöpöt.
> Jos mennään lämpimiin maihin, vaikkapa Karibialle, niin aikoinaa uponneet
> puurunkoiset laivat ovat kadonneet jo aikoja sitten pieneliöiden kitaan.
Loistavaa humpuukitietoa taas. Itämeren hylkyjen lahoamattomuus ei johdu
pieneliöiden puutteesta vaan laivamatokadosta. Se ei viihdy Itämeren
suolattomassa vedessä. Kylmyydellä ei asian kanssa ole mitään tekemistä.