kylpyhuoneen lattialammityksen anturin oikea sijoitus
anneli
news:02hG6.201$Rq3....@read2.inet.fi...
> Rakennuttajan tuntuu olevan vaikea saada lattialämmitystä toimimaan
> kunnolla. Eli kylpyhuoneessa on osittain varaava sähkölämmitys ja
> lattian sisällä se anturi ...
> ... ja lämmitysjaksoja mahtuu näillä säätöparametreillä
> vuorokauteen noin yksi!
Osittain-kin varaavassa sähkölämmityksessa
lämmitysjaksoja ON vuorokaudessa normaalisti vain yksi:
noin klo 23 ... 07 välillä, ... jos termostaatti ei välillä katkaise.
Lisälämmitystä päiväsähköllä harjoitetaan VAIN "kovilla" pakkasilla.
Lattian lämmityksessä termostaatin ohjaamana lienee kyse
SUORASTA sähkölämmityksestä, vai onko kylpyhuoneen lattiaan
todellakin tarkoitus "varata" lämpöä yöllä lähes koko vuorokauden tarve?
Silloin termostaatin eroalue lienee tarkoituksella suurempi
kuin normaalisti.
Tällainen järjestelmä olisi kuitenkin käytännössä varsin "pöljä"
>... Sijoitus oli seinän läheisyydessä
> noin 30cm päässä ensimmäisestä vastuslangasta.
Termostaatin anturi sijaitsee siis juuri siinä, mihin asti se "yltää".
Mutta nuo vastuslangat ... miksei niitä ole asennettu lähemmäs seinää?
Onko sähkönaru loppunut kesken ... vai saituus iskenyt?
Anturi tulisi tietysti asentaa lämmitettävään kohteeseen,
ei minnekään "naapurihuoneen puolelle". Jos lämmitetään vain
keskilattiaa, niin lämpöä säätävä termostaattikin olisi hyvä työntää
sinne keskilattialle asti.
Muutoinhan tuo asennus vaikuttaa ns. "normaalilta".
Ei sinne termostaatin asennusputkeen mitään lämpöä johtavaa tahnaa
pursoteta.
Liian suuret viipeet johtunevat liian kaukana lämmityskohteesta
sijaitsevasta mittauspaikasta (jos termostaatti tai sen kytkentä
eivät ole viallisia)
anneli
Ari Greus
>
> >
> > Muutoinhan tuo asennus vaikuttaa ns. "normaalilta".
> > Ei sinne termostaatin asennusputkeen mitään lämpöä johtavaa tahnaa
> > pursoteta.
>
> säätöjärjestelmää. Näin on varmaan tehty iät ja ajat ja on tietysti
> siistimpää mutta miksei asioita voisi hieman viilata paremmaksi?
>
>
> Harri
Anturi on suojaputkessa, jotta sen voi vaihtaa ukkosvaurion ym. vian
jälkeen.
Jos ei usko vaihtotarpeeseen, niin eikun anturit suoraan valuun ilman
suojaputkia.
Minä laitoin anturit suojaputkiin. Anturi sijoitetaan keskelle
kaapeliväliä.
Esimerkiksi Deviltä saa antureita pituuksilla 2.5m - 15m. Ja jos 15
metriä
ei riitä, niin sitä saa jatkaa aina 200 metriin saakka (siis vähän
kauemmaksi
siitä seinästä).
/Ari
anneli
kirjoitti viestissä news:3AECFFA7...@ericsson.com...
> Esimerkiksi Deviltä saa antureita pituuksilla 2.5m - 15m. Ja jos 15
> metriä ei riitä, niin sitä saa jatkaa aina 200 metriin saakka (siis vähän
> kauemmaksi siitä seinästä).
Minä täällä taas ... älä nyt vain hermostu ... !
Sinne 200m suojaputkeen onkin kiva yrittää työntää
vaihtotermostaattia perille asti, kun se ei usein ota
mennäkseen edes 1,5 m pituiseen suojaputkeen.
Mitä virkaa sellaisella "vaihtoehdolla" on joka ei toimi?
Rauhoittaako omaa mieltään, kunnes termostaatin vaihto on edessä?
anneli
Hannes korkiamäki
<kyoto_p...@hotmail.com> wrote:
>"Ari Greus" <ari....@ericsson.com>
>kirjoitti viestissä news:3AECFFA7...@ericsson.com...
>> Esimerkiksi Deviltä saa antureita pituuksilla 2.5m - 15m. Ja jos 15
>> metriä ei riitä, niin sitä saa jatkaa aina 200 metriin saakka (siis vähän
>> kauemmaksi siitä seinästä).
>
>
>Minä täällä taas ... älä nyt vain hermostu ... !
>
>Sinne 200m suojaputkeen onkin kiva yrittää työntää
>vaihtotermostaattia perille asti, kun se ei usein ota
>mennäkseen edes 1,5 m pituiseen suojaputkeen.
no sen jatkon voi tehdä luultavammin muullakin johdolla
joten esim keskukselta jonnekkin rasiaan ml:llä ja sieltä loppumatka,
puolimetriä suojaputkessa sitä anturia valuun
vai ? ??
>
>Mitä virkaa sellaisella "vaihtoehdolla" on joka ei toimi?
>Rauhoittaako omaa mieltään, kunnes termostaatin vaihto on edessä?
>
termostaatit voidaan sijoittaa sähkökeskukseen ja sieltä anturit omiin
"huoneisiinsa" mielestäni hyvä ratkaisu niin eii ole jokahuoneessa
termostattia ja yhdestä paikasta säädetään kaikki
no juuri ainakin noi (muista ei kokemusta ) devin termostaattien
anturien johdot ovat yhtä helvettiä, kerälle pistetty parimetriä
vaijeria ??? (kuvainnollisesti )
>
>
>anneli
>
>
Hannes Korkiamäki
anneli
news:758retcigqa4blmlm...@4ax.com...
> termostaatit voidaan sijoittaa sähkökeskukseen ja sieltä anturit omiin
> "huoneisiinsa" mielestäni hyvä ratkaisu niin eii ole jokahuoneessa
> termostattia ja yhdestä paikasta säädetään kaikki
Ainakin (osittain) - sekä myös kokonaan - varaavan lattialaatan
varaaminen "algoritmeilla" tai muilla sydämen toimintahäiriöillä
on mielestäni täysin hyödytöntä automaatio-puuhastelua.
Sehän on hetkellinen lämmönluovutus (teho) jota tulisi kyetä
säätämään, eikä mitään lämmön varaamista laattaan - jonkun
ihmeen ulkolämpötilan ennakoinnin perusteella muka?
Vaikuttaa vahvasti siltä ettivät säätöä suunnittelavat ole koskaan
nähneet ulkolämpötilaa käyränä yhden vuorokauden ajalta.
Lämpötilahan seilaa jatkuvasti edestakaisin kuin sinikäyrä.
"Ennakoi" siinä sitten ... ja jos joku joskus onnistuu, niin mitä
hyötyä siitä oikein olisi sisälämpötilan kannalta - ei yhtään mitään!
Varatun betonilattiaatan hetkellistä lämmönluovutusta ei voi säätää
millään termostaatilla eikä algoritmilla (paitsi sillä paksulla
karvalankamatolla). Betonilaatan lämmitystä suoralla sähköllä
voidaan säätää, mutta laatan massa aiheuttaa turhiin säätöyrityksiin
aivan liian suuren hitauden, jotta sisälämpötila pysyisi haluttuna.
Kuten jo mainittiin, sisälämpötilan noustessa asteella putoaa
lattialaatan lämmönluovutusteho kyllä puoleen ... MUTTA ...
senhän tulisi pudota aivan nollaan ... ja jo hyvin paljon ennemmin,
tai sisällä tulee hiki. Lämpöä varaava lattialaatta on kaikkein tyhmintä,
mitä kukaan voi edes ajatella ... sisälämpötilan säädön kannalta!
Ja termostaatin siirtäminen huoneesta sähkökeskukseen on täysin
...dioottimaista. Kun ilma huoneessa tuntuu liian lämpimältä, niin
lähde siitä käymään sähkökeskuksella säätämässä ... ja palaa sitten
takaisin ... ja sitten kohta taas uudelleen säätämään ... pois huoneesta.
Kyllä säätö on nopeinta ja helpointa suorittaa juuri siin paikassa,
missä olo on väärän lämpötilan takia epämukava, eikä missään
rakennuksen toisessa laidassa tai jopa toisessa kerroksessa.
Vähän sama asia, kuin jos asentaisi olohuoneen musiikkiräkkinsä
volyymin säädön kellarissa sijaitsevaan talon sähköpääkeskukseen.
Volyymiä on voitava säätää siellä, missä ääntä kuunnellaan.
anneli
Ari Greus
Miten Anneli osasitkin ottaa viestistäni sen oleellisen?
Koita ensi kerralla tehdä loivia mutkia siihen suojaputkeen, niin
kyllä se siitä.
Ja ymmärrä tunkea sinne suojaputkeen se anturi. Termari mahtuu nipin
napin kojerasiaan.
Kyllä siellä sähkökeskuksessa olevaa termaria on kivempi säätää, kuin
sitä lattian sisälle laitettua. ;-)
/Ari
masa
anneli wrote:
> . Lämpöä varaava lattialaatta on kaikkein tyhmintä,
> mitä kukaan voi edes ajatella ... sisälämpötilan säädön kannalta!
>
>
Hyvä anneli..
Lämpöä varaava lattialaatta on toiminut meillä ihan hyvin jo kolmatta vuotta!
Ei mitään valittamista. En ole päivääkään palellut enkä laatan lämmön takia
hikoillut.
Harmi jos omat kokemuksesi ovat olleet huonoja mutta se ei tarkoita sitä että
lämpöä varaava lattialaatta on kaikkein tyhmintä, mitä kukaan voi edes
ajatella.
Se on ehkä tyhmintä mitä sinä voit ajatella, mutta esim. meillä se on
toiminut loistavasti!
-jude-
juuso
anneli wrote:
> Lämpöä varaava lattialaatta on kaikkein tyhmintä,
> mitä kukaan voi edes ajatella ... sisälämpötilan säädön kannalta!
>
>
>
> anneli
Hyvä anneli..
Lämpöä varaava lattialaatta on toiminut meillä ihan hyvin jo kolmatta vuotta!
Ei mitään valittamista. En ole päivääkään palellut enkä laatan lämmön takia
hikoillut. Harmi jos omat kokemuksesi ovat olleet huonoja mutta se ei
tarkoita
sitä että lämpöä varaava lattialaatta on kaikkein tyhmintä, mitä kukaan voi
edes
Heikki Rautiala
>Ainakin (osittain) - sekä myös kokonaan - varaavan lattialaatan
>varaaminen "algoritmeilla" tai muilla sydämen toimintahäiriöillä
>on mielestäni täysin hyödytöntä automaatio-puuhastelua.
Niin eiköhän tuohon termostaattikin riitä.
>
>Sehän on hetkellinen lämmönluovutus (teho) jota tulisi kyetä
>säätämään, eikä mitään lämmön varaamista laattaan - jonkun
>ihmeen ulkolämpötilan ennakoinnin perusteella muka?
Mitenkä niin hetkellinen lämmönluovutus teho, ekös tarkoitus ole säätää
betonilaatan lämpötilaa ja sitä kautta ilman lämpötilaa.
>
>Vaikuttaa vahvasti siltä ettivät säätöä suunnittelavat ole koskaan
>nähneet ulkolämpötilaa käyränä yhden vuorokauden ajalta.
>Lämpötilahan seilaa jatkuvasti edestakaisin kuin sinikäyrä.
>"Ennakoi" siinä sitten ... ja jos joku joskus onnistuu, niin mitä
>hyötyä siitä oikein olisi sisälämpötilan kannalta - ei yhtään mitään!
Tuo seilaaminen kannata ottaa sitten pois siitä käyrästä, vaikka
keskiarvoistamalla. Ja heti kyllä pystyn ennakoimaan ulkolämpötilasta sen
verran, että yöllä on yleensä kylmempää kuin päivällä, ja lämpimimmät päivät
sattuvat kesäaikaan.
>
>Varatun betonilattiaatan hetkellistä lämmönluovutusta ei voi säätää
>millään termostaatilla eikä algoritmilla (paitsi sillä paksulla
>karvalankamatolla). Betonilaatan lämmitystä suoralla sähköllä
>voidaan säätää, mutta laatan massa aiheuttaa turhiin säätöyrityksiin
>aivan liian suuren hitauden, jotta sisälämpötila pysyisi haluttuna.
Siis betonilaatta pidetään halutussa lämpötilassa ja ilma huoneissa pysyy
muutaman asteen tarkuudella samana. Betonilaatan massiivisuus poistaa turhan
tehon säädön tarpeen, eikö niin.
>
>
>Kuten jo mainittiin, sisälämpötilan noustessa asteella putoaa
>lattialaatan lämmönluovutusteho kyllä puoleen ... MUTTA ...
>senhän tulisi pudota aivan nollaan ... ja jo hyvin paljon ennemmin,
>tai sisällä tulee hiki. Lämpöä varaava lattialaatta on kaikkein tyhmintä,
>mitä kukaan voi edes ajatella ... sisälämpötilan säädön kannalta!
>
Yritätkö selittää että lämmönluovutusteho ei putoa koskaan nollaan. kyllä
huoneilmaa viileämpi laatta ennemminkin jäähdyttää ilmaa kuin lämmittää
sitä.
>
>Ja termostaatin siirtäminen huoneesta sähkökeskukseen on täysin
>...dioottimaista. Kun ilma huoneessa tuntuu liian lämpimältä, niin
>lähde siitä käymään sähkökeskuksella säätämässä ... ja palaa sitten
>takaisin ... ja sitten kohta taas uudelleen säätämään ... pois huoneesta.
Miksi sitä pitäisi käydä vääntelemässä. Jos katsoo että 20 astetta on sopiva
huonelämpötila niin se on sitä. Jos jostain syystä on lämpimämpää, ei siinä
termostaattien vääntely auta, ellei sitten satu olemaan jäähdyttävää
ilmastointia.
>
>Kyllä säätö on nopeinta ja helpointa suorittaa juuri siin paikassa,
>missä olo on väärän lämpötilan takia epämukava, eikä missään
>rakennuksen toisessa laidassa tai jopa toisessa kerroksessa.
Miksi suorittaa säätöä itse kun on keksitty säätimet ja termostaatit sitä
varten.
>
>Vähän sama asia, kuin jos asentaisi olohuoneen musiikkiräkkinsä
>volyymin säädön kellarissa sijaitsevaan talon sähköpääkeskukseen.
>Volyymiä on voitava säätää siellä, missä ääntä kuunnellaan.
>
Ei minun stereoissani ainakaan ole äänenvoimakkuuden säädintä, ihan
tavallinen äänenvoimakkuuden asettamiseen tarkoitettu nuppi vain.
Heikki
anneli
kirjoitti viestissä news:eWwI6.8722$m17.1...@news2.nokia.com...
> Mitenkä niin hetkellinen lämmönluovutus teho, ekös tarkoitus ole säätää
> betonilaatan lämpötilaa ja sitä kautta ilman lämpötilaa.
Betonilaatta, josta keskusteltiin oli NIMENOMAAN
VARAAVA LAATTA
jolloin se lienee jo aikoja sitten (=edellisenä yönä) VARATTU lämpöiseksi.
Mitenkäs sen lämpötilaa sitten siinä enää säätelet ... ?
kun betonivelliin ei yleensä upoteta lämmönsäätöVENTTIILIÄ
> Siis betonilaatta pidetään halutussa lämpötilassa ja ilma huoneissa pysyy
> muutaman asteen tarkuudella samana. Betonilaatan massiivisuus poistaa
turhan
> tehon säädön tarpeen, eikö niin.
VARATTU Betonilaatta kyllä normaalisti JÄÄHTYY ... kaiken aikaa ...
jos silolä on tarkoitus lämmittää ... jotain MUUTA kohdetta.
ei sitä voida pitää "halutussa lämpötilassa" millään muulla kuin
SUORALLA sähkölämmityksellä.
> Yritätkö selittää että lämmönluovutusteho ei putoa koskaan nollaan. kyllä
> huoneilmaa viileämpi laatta ennemminkin jäähdyttää ilmaa kuin lämmittää
> sitä.
Aivan! niinpä huoneilmaa viileämmäksi jäähtyneestä VARATUSTA
betonilaatasta on huoneilman lämmitystä ajatellen vain pelkkää haittaa.
> Miksi sitä pitäisi käydä vääntelemässä. Jos katsoo että 20 astetta on
sopiva
> huonelämpötila niin se on sitä. Jos jostain syystä on lämpimämpää, ei
siinä
> termostaattien vääntely auta, ellei sitten satu olemaan jäähdyttävää
> ilmastointia.
Aivan!
Termostaattien vääntely ei auta pätkääkään ... yhtään sen enempää
kuin ... LON ... tai algoritmitkaan.
> Miksi suorittaa säätöä itse kun on keksitty säätimet ja termostaatit sitä
> varten.
Sitä ehkä kannattaisi kysyä hemmolta,
joka oli jo siirtämässä "säätävät" termostaatit sähkökeskukseen, jotta niitä
"on helpompi käyttää".
Minunkaan mielestäni termostaatteja ei tarvitse käyttää... eikä ehkä
algoritmejakaan? ... jos ne toimivat!
On kai ihan sama mihin komeroon sen säätimen tunkee... kunhan
sähköpiuhan vetoa ja termarin anturijohdon suojaputkeen tunkemista
ei tule aikaisemmin mainittua 2 km enempää
anneli
juuso
anneli wrote:
>
> Betonilaatta, josta keskusteltiin oli NIMENOMAAN
> VARAAVA LAATTA
> jolloin se lienee jo aikoja sitten (=edellisenä yönä) VARATTU lämpöiseksi.
>
>
> anneli
Harrin sanoja lainatakseni..
"Tapauksessani on kyse suorasta sähkölämmityksestä - mahdollisuus olisi kyllä
siihen yösähkövaraamiseen, mutta se ei ole käytössä"
-jude-
anneli
news:3AF2EC36...@hotmail.dom...
> Harrin sanoja lainatakseni..
> "Tapauksessani on kyse suorasta sähkölämmityksestä - mahdollisuus
> olisi kyllä siihen yösähkövaraamiseen, mutta se ei ole käytössä"
Joo ... luin kyllä tuon kommentin ... mutta "varaava laatta"
sen kuin vain KUMMITTELEE yhä mukana useissa viesteissä.
"Varaavaa lattialaattaa" ei käytetä Suorassa sähkölämmityksessä
vaan voitaisiinko ehkä sanoa : "massiivista" laattaa.
Yhtä hyvin voisi sanoa, että ikkunaseinällä oleva vesikeskuslämmityksen
vesipatteri on "varaava patteri". Tosi Typerää ! ... Eikö ?
Ja suorassakin sähkölämmityksessä massiivisesta lattialaatasta on
huonelämpötilan säädettävyyden kannalta vain PELKKÄÄ haittaa.
Energiansäästön kannalta huonelämpötilan säädettävyys lattialaatan
lämpötilaa muuttamalla on aivan liian hidasta.
P... seeestä koko järjestelmä ... !
anneli
juuso
anneli wrote:
> Joo ... luin kyllä tuon kommentin ... mutta "varaava laatta"
> sen kuin vain KUMMITTELEE yhä mukana useissa viesteissä.
>
> "Varaavaa lattialaattaa" ei käytetä Suorassa sähkölämmityksessä
> vaan voitaisiinko ehkä sanoa : "massiivista" laattaa.
>
Muistaakseni se oli laatan paksuudesta kiinni että saako sitä kutsua
varaavaksi laataksi vai ei.
En tiedä millä nimellä sitä sitten tulisi kutsua jos ei paksuutta ole
riittävästi.
>
> Yhtä hyvin voisi sanoa, että ikkunaseinällä oleva vesikeskuslämmityksen
> vesipatteri on "varaava patteri". Tosi Typerää ! ... Eikö ?
>
No eiköhän kuitenkin "massivinen" laata varaa lämpöä vähän toiseen malliin
kuin vesipatteri.
> Ja suorassakin sähkölämmityksessä massiivisesta lattialaatasta on
> huonelämpötilan säädettävyyden kannalta vain PELKKÄÄ haittaa.
> Energiansäästön kannalta huonelämpötilan säädettävyys lattialaatan
> lämpötilaa muuttamalla on aivan liian hidasta.
>
> P... seeestä koko järjestelmä ... !
>
> anneli
Joo hidasta on laatan lämmitys, mutta harvemmin sitä laattaa tarvii ihan
pakkasenpuolelta lähteä lämmitämään. Ja ei se lämpö siellä talon
sisälläkään ihan hetkessä laske.
-jude-
anneli
news:3AF3EAD6...@hotmail.dom...
> No eiköhän kuitenkin "massivinen" laatta varaa lämpöä
> vähän toiseen malliin kuin vesipatteri.
Se varmaankin varaisi, JOS sitä varattaisiin, mutta ...
Ei se yhtään MITÄÄN varaa, jos sitä lämpöä otetaan sitä mukaa
laatasta pois kuin mitä sitä sinne tuodaankin ... eli kuten aina tapahtuu
suorassa sähkölämmityksessä ... jota VOI YRITTÄÄ sitten myös
MUKA säätääkin ... ... algoritmeilla ?
anneli
T.Uusilehto
anneli <kyoto_p...@hotmail.com> wrote in message
news:9d0i34$eo1$1...@news.kolumbus.fi...
> "juuso" <nom...@hotmail.dom> kirjoitti viestissä
> news:3AF2EC36...@hotmail.dom...
>
> Joo ... luin kyllä tuon kommentin ... mutta "varaava laatta"
> sen kuin vain KUMMITTELEE yhä mukana useissa viesteissä.
Pitkasta aikaa olen taas exactly - aivan samaa mielta "annelixpertin" kanssa
!
ASIAA !
Ihmiset hopisevat mainosmiesten suulla ymmartamatta itse kunnolla mista
puhuvat . Harmi !
Maailman tosiasiat ovat hyvin pitkalti raakaa fysiikkaa/matematiikka .
Timo
Heikki Rautiala
>Betonilaatta, josta keskusteltiin oli NIMENOMAAN
>VARAAVA LAATTA
>jolloin se lienee jo aikoja sitten (=edellisenä yönä) VARATTU lämpöiseksi.
>
>Mitenkäs sen lämpötilaa sitten siinä enää säätelet ... ?
>kun betonivelliin ei yleensä upoteta lämmönsäätöVENTTIILIÄ
>
>> Siis betonilaatta pidetään halutussa lämpötilassa ja ilma huoneissa pysyy
>> muutaman asteen tarkuudella samana. Betonilaatan massiivisuus poistaa
>turhan
>> tehon säädön tarpeen, eikö niin.
>
>VARATTU Betonilaatta kyllä normaalisti JÄÄHTYY ... kaiken aikaa ...
>jos silolä on tarkoitus lämmittää ... jotain MUUTA kohdetta.
>
>ei sitä voida pitää "halutussa lämpötilassa" millään muulla kuin
>SUORALLA sähkölämmityksellä.
Jos betonilaatta jähtyy päivän aikana merkittävästi, niin voidaanko silloin
puhua varaavasta laatasta.
Heikki
anneli
kirjoitti viestissä news:DurJ6.10731$cF.2...@news1.nokia.com...
> Jos betonilaatta jähtyy päivän aikana merkittävästi, niin voidaanko
silloin
> puhua varaavasta laatasta.
Jäähtyy ... ? ... + 22 oC:sta ... + 20 oC:een
jolloin huoneilma, jota yritetään pitää + 21oC:na
alkaa jo lämmittää liian kylmäksi käynyttä "varaavaa" lattialaattaa?
Ja taas sisälämpötila ... huojuu ... ja pahasti
Sama kai se on millä sitä kutsutaan, mutta
kyse ei silloin kuitenkaan liene varaavasta lämmitysjärjestelmästä,
vaan suoran lämmityksen säätöjärjestelmän (algoritmin?) surkeudesta.
Lattialaattaa ei mielestäni kannata edes yrittää käyttää
lämpöä varaavana järjestelmänä.
Totta maar se lattia lämmin on, jos sillä kerran huoneita lämmitetään,
mutta huoneilman lämpötilaa haistelevan anturin ohjaama säätö
täytynee yrittää kohdentaa siihen
lattialaattaan suoraa sähkölämpöä tuovan teholähteen (vastuslangan)
toiminnan pätkimiseen (siis on-off-säätö), joka tapa ei todellakaan liene
mikään nykyaikaisen säätötekniikan "Mersu"
anneli