Ulkomaalaus
Ville Sallinen
potilas on 1929 rakennettu vaakapaneloitu hirsitalo. Paneeli on
alkuperäistä
höylätavaraa. Talo on vanhoista valokuvista päätellen valmistuttuaan
sivelty
vernisalla + parin vuoden ikäisenä öljymaalattu.
Jossain vaiheessa 80-lukua, talo oli maalattu uudelleen lateksilla.
Raaputimme
talon puupinnalle 1998, ja maalasimme Satenkaaren pellavaöljymaalilla,
zn-valkoinen
pohjamaalina.
Huonosti pysyy seinässä ja haalistuu.
Talo maalataan uudelleen lähikuukausina - minkälaisia kokemuksia
raatilaisilla
on pö-maaleista tai petroolimaalista? Kenen valmistamia jne.
Rakennusapteekki kehoitti kyllästämään "puulla" olevat pinnat
70-asteiseksi lämmitetyllä
vernissalla ja maalaus sitten vasta parin päivän kuluttua. Lisäksi he
suosittelivat käyttämään
Ruåttalaisia, maapigmenteillä sävytettyä maaleja? Onko kokemuksia?
Kyseleepi
Ville
Tapio V.
> potilas on 1929 rakennettu vaakapaneloitu hirsitalo. Paneeli on
> alkuperäistä
> höylätavaraa. Talo on vanhoista valokuvista päätellen valmistuttuaan
> sivelty
> vernisalla + parin vuoden ikäisenä öljymaalattu.
Tämä on varmasti ollut oikea tapa, mutta mitähän öljymaali tässä
tarkoittaa? Ettei olisi ollut alkydimaalia kuitenkin, vaikka ehkä
öljyllä jatkettu?
> Jossain vaiheessa 80-lukua, talo oli maalattu uudelleen lateksilla.
> Raaputimme
> talon puupinnalle 1998, ja maalasimme Satenkaaren pellavaöljymaalilla,
> zn-valkoinen
> pohjamaalina.
> Huonosti pysyy seinässä ja haalistuu.
En ihmettele, koska en tunne kyseisiä maaleja. Pellavaöljy ei
kuitenkaan muodosta kunnon kalvoa, vaan on lähinnä tapa kuljettaa
pigmentti seinään. Sileästä laudasta sen sitten sää karistaa irti
melko nopeasti.
> Rakennusapteekki kehoitti kyllästämään "puulla" olevat pinnat
> 70-asteiseksi lämmitetyllä
> vernissalla ja maalaus sitten vasta parin päivän kuluttua. Lisäksi he
> suosittelivat käyttämään
> Ruåttalaisia, maapigmenteillä sävytettyä maaleja? Onko kokemuksia?
Vernissan voi kyllä vetää kylmänäkin, mutta kuuma imeytyy paremmin.
Maalaus pitäisi tehdä kuten alun perinkin eli öljymaalilla. En tiedä,
mitä nuo ruotsalaiset maalit ovat ja miksi ne olisivat erityisen
hyviä, mutta maalin pysyvyyden ym. kannalta on ihan sama, mistä
pigmentit ovat kotoisin eli onko jotain "aitoa" maapigmenttiä vai
synteettistä.
Tärkeintä tässä on huomata, että höylätavaralle on käytettävä maalia,
jossa on kunnollista kalvon muodostavaa sideainetta. Erilaiset
ruisliisteriin, pellavaöljyyn tms. tehdyt punamulta- ja muut
perinnemaalit sopivat erinomaisesti sahattuun tai karkeaan
hirsipintaan, jotka ovat riittävän tikkuisia imeäkseen maalia
itseensä. Höylättyyn ne sen sijaan eivät oikein tunkeudu millään, ja
seurauksena on ohuen maalikerroksen nopea kauhtuminen sään
vaikutuksesta.
Huolimatta siitä, että perinnepipertäjät saattavat olla eri mieltä,
minä suosittelen esim. Tikkurilan Tehoa, joka on alkydipohjainen
talomaali (ei siis Pika-Teho, joka on se lateksimaali). Alkydimalitkin
ovat "perinteisiä" siinä mielessä, että ne ovat teollisen
maalinvalmistuksen ensimmäisiä tuotteita, joita on tehty varmaan sata
vuotta. Voi hyvin olla, että talosi on alun perin maalattu juuri
sellaisella.
Tapsa
Tapio V.
Vastaanpa heti itselleni nyt kun olen lukenut mitä kirjoitin...
> > Huonosti pysyy seinässä ja haalistuu.
> En ihmettele, koska en tunne kyseisiä maaleja.
Piti sanoa, etten ihmettele, vaikka en tunne kyseisiä maaleja.
> Maalaus pitäisi tehdä kuten alun perinkin eli öljymaalilla.
Siis samanlaisella öljymaaliksi kutsutulla maalilla kuin alun perinkin
(jota epäilen kuitenkin alkydimaaliksi).
Tapsa
Petri JJ
wrote:
>On 4 kesä, 17:28, "Ville Sallinen" <ghu...@gmail.com> wrote:
>
>> potilas on 1929 rakennettu vaakapaneloitu hirsitalo. Paneeli on
>> alkuperäistä
>> höylätavaraa. Talo on vanhoista valokuvista päätellen valmistuttuaan
>> sivelty
>> vernisalla + parin vuoden ikäisenä öljymaalattu.
>
>Tämä on varmasti ollut oikea tapa, mutta mitähän öljymaali tässä
>tarkoittaa? Ettei olisi ollut alkydimaalia kuitenkin, vaikka ehkä
>öljyllä jatkettu?
Meinaatko tosissasi että 30-luvulla olisi ollut alkyydia? Tokkopa nyt
sentään..
>> Jossain vaiheessa 80-lukua, talo oli maalattu uudelleen lateksilla.
>> Raaputimme
>> talon puupinnalle 1998, ja maalasimme Satenkaaren pellavaöljymaalilla,
>> zn-valkoinen
>> pohjamaalina.
>
>> Huonosti pysyy seinässä ja haalistuu.
>
>En ihmettele, koska en tunne kyseisiä maaleja. Pellavaöljy ei
>kuitenkaan muodosta kunnon kalvoa, vaan on lähinnä tapa kuljettaa
>pigmentti seinään. Sileästä laudasta sen sitten sää karistaa irti
>melko nopeasti.
Ilmeisesti liian kosteat laudat? eli maali ei ole ehtinyt tarttumaan
kunnolla ennen kuivumista? Vanhat laudat monasti kuivuneet koviksi
jolloin esi öljyäminen saattaa auttaa, kuten oli jo kai alkujaankin
tehty. Maali ei saa kuivua liian nopeasti tai silloin siitä saattaa
tulla huonosti pysyvää. Ehdottomasti pitää noudattaa kosteussuosituksia
ja suoran auringon välttämistä.
Ei myöskään kannata koittaa tehdä kerralla peittävää vaan mielummin
pitää malttaa maalata ohuita kerroksia ja vaikka useammin. Ja maalihan
pitää myös muistaa hiertää eikä vaan sutia, työlästä mutta
palkitsevaa.Oikea iso/paksu (rengas) pensseli helpottaa työtä
huomattavasti. Tai jos saa jonkun ammattilaisen apuun, niin
korkeapaineruiskulla maali seinälle ja pensselillä perään hiertämään,
niin työ sujuu nopeammin kuin sankojen kanssa läträtessä.
>> Rakennusapteekki kehoitti kyllästämään "puulla" olevat pinnat
>> 70-asteiseksi lämmitetyllä
>> vernissalla ja maalaus sitten vasta parin päivän kuluttua. Lisäksi he
>> suosittelivat käyttämään
>> Ruåttalaisia, maapigmenteillä sävytettyä maaleja? Onko kokemuksia?
>
>Vernissan voi kyllä vetää kylmänäkin, mutta kuuma imeytyy paremmin.
>Maalaus pitäisi tehdä kuten alun perinkin eli öljymaalilla. En tiedä,
>mitä nuo ruotsalaiset maalit ovat ja miksi ne olisivat erityisen
>hyviä, mutta maalin pysyvyyden ym. kannalta on ihan sama, mistä
>pigmentit ovat kotoisin eli onko jotain "aitoa" maapigmenttiä vai
>synteettistä.
Eivät nuo ruotsalaiset sen parempia/huonompia ole kuin muutkaan jotka on
tehty aidoista maa-aines pigmenteistä. Kyllä suomessakin noita
valmistetaan. Ainakin:
Uulatuote
Virtasen maalitehdas
Sateenkaarivärit
jne..
Uula ehkä eniten perinteinen noista.
Kaikki öljymaalit on hyvä lämmittää, koska silloin se imeytyy paremmin
ja tulee samalla helpommin maalattavaksi. Tosin tuo 70-astetta kuulostaa
kyllä aika kovalta lämmöltä. Eiköhän riitä semmoinen normaali 40
astettakin jo että tavara on todella juoksevaa..?
>Tärkeintä tässä on huomata, että höylätavaralle on käytettävä maalia,
>jossa on kunnollista kalvon muodostavaa sideainetta. Erilaiset
>ruisliisteriin, pellavaöljyyn tms. tehdyt punamulta- ja muut
>perinnemaalit sopivat erinomaisesti sahattuun tai karkeaan
>hirsipintaan, jotka ovat riittävän tikkuisia imeäkseen maalia
>itseensä. Höylättyyn ne sen sijaan eivät oikein tunkeudu millään, ja
>seurauksena on ohuen maalikerroksen nopea kauhtuminen sään
>vaikutuksesta.
Pätee kyllä kaikkeen kalvoa tuottavaan maalaamisen eli jos lauta on
oikein sileäksi höylätty niin sen syyt ovat lähes tukossa ja se ei pysty
imemään itseensä tarpeeksi nopeasti sitovaa kerrosta maalia. Saa kyllä
pysymään maalinkin, kunhan maltaa ensin pohjakäsitellä/maalata niin että
puu todellakin imee itseensä (pohja)maalia, ei missään nimessä
kuitenkaan paksua kerrosta, vaan niin ohuelti kuin suinkin pystyy. Silti
aina riskaabelia maalasi millä tahansa. Sahapintainen tai
hienosahattukin on joka tapauksessa parasta maalaukseen.
>Huolimatta siitä, että perinnepipertäjät saattavat olla eri mieltä,
>minä suosittelen esim. Tikkurilan Tehoa, joka on alkydipohjainen
>talomaali (ei siis Pika-Teho, joka on se lateksimaali). Alkydimalitkin
>ovat "perinteisiä" siinä mielessä, että ne ovat teollisen
>maalinvalmistuksen ensimmäisiä tuotteita, joita on tehty varmaan sata
>vuotta. Voi hyvin olla, että talosi on alun perin maalattu juuri
>sellaisella.
ref.
http://www.nba.fi/tiedostot/bd127e2c.pdf
Eikö ensimmäiset alkydit tulleet vasta 50-luvulla? Itse en ainakaan
aiemmin niitä ole lukenut valmistetun, vaikka aihetta olenkin opiskellut
vuosien saatossa.. 60-luvulla tulikin sitten jo lateksit. Ainakin maalla
maalattiin vielä pitkälle 60-luvulle vanhojen reseptien mukaan, kun
kylien omat maalarimestarit keittelivät litkujaan. Jossain vaiheessa
vain tekivät semmoisen mokan että alkoivat keittomaaleihinkin lisäillä
petrooleja yms. mineraaliöljyjä ja siitä saikin sitten alkunsa myytti
siitä että "aito" punamulta värjää kuteet kun siihen nojailee. No aito
punamultahan ei vaatteita värjää kovin helposti..
Teho on suht ok maali, mutta kestää suoraa aurinkoa siedettävästi ehkä
10-15 vuotta, sen jälkeen näyttä aika pahalta, eikä ole todellakaan
helppo uusia jos on pääsyt lohkeilemaan pohjastaan. Onhan
Tikkurilallakin oma pellavaöljymaalinsa, mutta eivät käytä siinäkään
luonnonpikmenttejä vaan tavallista "muovipuuteria" kuten muissakin
maaleissaan.
Oikea maalaus puristi tekee toki itse öljymaalinkin, puhtaaseen
vernissaan ja jättää tietenkin pois keittämättömän pellavaöljyn.
Petri
Tapio V.
> >> Huonosti pysyy seinässä ja haalistuu.
> >Pellavaöljy ei
> >kuitenkaan muodosta kunnon kalvoa, vaan on lähinnä tapa kuljettaa
> >pigmentti seinään. Sileästä laudasta sen sitten sää karistaa irti
> >melko nopeasti.
> Ei myöskään kannata koittaa tehdä kerralla peittävää vaan mielummin
> pitää malttaa maalata ohuita kerroksia ja vaikka useammin. Ja maalihan
> pitää myös muistaa hiertää eikä vaan sutia, työlästä mutta
> palkitsevaa.Oikea iso/paksu (rengas) pensseli helpottaa työtä
> huomattavasti. Tai jos saa jonkun ammattilaisen apuun, niin
> korkeapaineruiskulla maali seinälle ja pensselillä perään hiertämään,
> niin työ sujuu nopeammin kuin sankojen kanssa läträtessä.
Tuossa piilee juuri se ongelma. Pellavaöljymaalissa ei ole
kummoistakaan viskositeettia, joten siitä tulee sileään lautaan
väkisellä ohut kerros, tai sitten se valuu. Jos on maalattu vain
kertaalleen, ei mikään ihme, että maali on kulunut loppuun.
Luonnollinen kuolema! Vaan nykymaalarilla ei tuppaa olemaan aikaa.
> >> Rakennusapteekki kehoitti kyllästämään "puulla" olevat pinnat
> >> 70-asteiseksi lämmitetyllä
> >> vernissalla ja maalaus sitten vasta parin päivän kuluttua. Lisäksi he
> >> suosittelivat käyttämään
> >> Ruåttalaisia, maapigmenteillä sävytettyä maaleja? Onko kokemuksia?
> Eivät nuo ruotsalaiset sen parempia/huonompia ole kuin muutkaan jotka on
> tehty aidoista maa-aines pigmenteistä. Kyllä suomessakin noita
> valmistetaan. Ainakin:
> Uulatuote
> Virtasen maalitehdas
> Sateenkaarivärit
Nämä juuri ovat noita hifistelymaaleja, jotka mielestäni pitäisi
unohtaa, jos maalattavana on höylälauta.
> >minä suosittelen esim. Tikkurilan Tehoa, joka on alkydipohjainen
> >talomaali. Alkydimaalitkin
> >ovat "perinteisiä" siinä mielessä, että ne ovat teollisen
> >maalinvalmistuksen ensimmäisiä tuotteita, joita on tehty varmaan sata
> >vuotta. Voi hyvin olla, että talosi on alun perin maalattu juuri
> >sellaisella.
> ref.http://www.nba.fi/tiedostot/bd127e2c.pdf
> Eikö ensimmäiset alkydit tulleet vasta 50-luvulla? Itse en ainakaan
> aiemmin niitä ole lukenut valmistetun, vaikka aihetta olenkin opiskellut
> vuosien saatossa..
Ainakin 30-luvulla jo oli. En tosin tiedä, milloin Suomessa käytettiin
ensimmäisiä kertoja. Tuo antamasi linkki sisältää pieniä virheitä,
ehkä tarkoituksellisia sellaisia. Purismi vaatii venyttämään
käsitteitä... no, kirjoittajat ovat kylläkin kaikki arkkitehteja.
Esim. sivulla 4 alkydiöljymaalista puhuttaessa maininta, että alkydi
on maaliin lisättyä muoviainetta, on kyllä vähintään harhaanjohtava.
Alkydihan on modifioitu öljy, joka tehdään keittämällä öljyn (esim.
pellavaöljy) kanssa lyhytketjuisempia happoja, esim. ftaalihappoa.
Normaalistihan öljy on rakentunut glyserolirunkoon kiinnittyneistä
pitkäketjuisista rasvahapoista. Nyt osa näistä korvautuu
lyhytketjuisilla hapoilla, millä on vaikutuksensa öljyn
ominaisuuksiin, mm. viskositeettiin ja kuivumisnopeuteen. Vaikutus
riippuu siitä, kuinka suuri osa rasvahapoista korvataan. Alkydi ei
siis ole mikään erillinen ei-öljyinen muovi, vaan päinvastoin öljystä
valmistettu. Tämän voi jo todeta alkydin hajusta, esim.
pellavaöljyalkydi haisee pellavaöljyltä, mäntyöljyalkydi mäntysuovalta
ja kiinanpuuöljyalkydi kiinanpuuöljyltä joka, toisin kuin muut kaksi
mainittua, tuoksuu mielestäni erinomaisen miellyttävältä.
> kylien omat maalarimestarit keittelivät litkujaan. Jossain vaiheessa
> vain tekivät semmoisen mokan että alkoivat keittomaaleihinkin lisäillä
> petrooleja yms. mineraaliöljyjä ja siitä saikin sitten alkunsa myytti
> siitä että "aito" punamulta värjää kuteet kun siihen nojailee. No aito
> punamultahan ei vaatteita värjää kovin helposti..
Ei värjääkään. Ne värjäävät ovat tuotekehityksen tulosta: kaverit
keksivät, että esim. autojen jäteöljystähän saa hyvää sideainetta...
vika on vain siinä, että se ei kuivu koskaan eikä näin ollen muodosta
kalvoa, joka sitoisi pigmentin.
> Teho on suht ok maali, mutta kestää suoraa aurinkoa siedettävästi ehkä
> 10-15 vuotta, sen jälkeen näyttä aika pahalta, eikä ole todellakaan
> helppo uusia jos on pääsyt lohkeilemaan pohjastaan. Onhan
> Tikkurilallakin oma pellavaöljymaalinsa, mutta eivät käytä siinäkään
> luonnonpikmenttejä vaan tavallista "muovipuuteria" kuten muissakin
> maaleissaan.
Kuten sanottu, ei se luonnollisuus pigmentissä mitään auta jos ei
haittaakaan. Pigmentti on vain väri (sen jälkeen kun myrkylliset
pigmentit kiellettiin). Muovipuutereita ei pigmenteissä ole,
synteettinen rautaoksidi - joko punainen, keltainen tai musta - on
ihan samanlaista rautaoksidia kuin luonnosta kaivettukin, paitsi
puhtaampaa. Valkoinen on titaanidioksidia. Pastellisävyissä (joista
nyt ei kai voi olla puhe) sitten käytetään orgaanisia pigmenttejä,
mutta ei mitään muovipuutereita nekään...
> Oikea maalaus puristi tekee toki itse öljymaalinkin, puhtaaseen
> vernissaan ja jättää tietenkin pois keittämättömän pellavaöljyn.
Siinähän tekee. Eikä ole paha, mutta soveltuu ainoastaan karkeille
hirsi- ja sahalautapinnoille, ei höylätyille!
Tapsa
peva
> 70-asteiseksi lämmitetyllä
> vernissalla ja maalaus sitten vasta parin päivän kuluttua. Lisäksi he
> suosittelivat käyttämään
> Ruåttalaisia, maapigmenteillä sävytettyä maaleja? Onko kokemuksia?
>
Ovat tarkoittaneet varmaan Falu punamultamaalia. Sitä on eri väreinä.
Todella hyvä maali!
Ville Sallinen
talo on maalattu 30-luvulla; pelkkää vernissaa pohjalle aluksi, ja
öljymaali (vernissa)
päälle. Alkydia ei ole käytetty.
> Tämä on varmasti ollut oikea tapa, mutta mitähän öljymaali tässä
> tarkoittaa? Ettei olisi ollut alkydimaalia kuitenkin, vaikka ehkä
> öljyllä jatkettu?
>
>> Jossain vaiheessa 80-lukua, talo oli maalattu uudelleen lateksilla.
>> Raaputimme
>> talon puupinnalle 1998, ja maalasimme Satenkaaren pellavaöljymaalilla,
>> zn-valkoinen
>> pohjamaalina.
>
>> Huonosti pysyy seinässä ja haalistuu.
>
> En ihmettele, koska en tunne kyseisiä maaleja. Pellavaöljy ei
> kuitenkaan muodosta kunnon kalvoa, vaan on lähinnä tapa kuljettaa
> pigmentti seinään. Sileästä laudasta sen sitten sää karistaa irti
> melko nopeasti.
>
>> Rakennusapteekki kehoitti kyllästämään "puulla" olevat pinnat
>> 70-asteiseksi lämmitetyllä
>> vernissalla ja maalaus sitten vasta parin päivän kuluttua. Lisäksi he
>> suosittelivat käyttämään
>> Ruåttalaisia, maapigmenteillä sävytettyä maaleja? Onko kokemuksia?
>
> Vernissan voi kyllä vetää kylmänäkin, mutta kuuma imeytyy paremmin.
> Maalaus pitäisi tehdä kuten alun perinkin eli öljymaalilla. En tiedä,
> mitä nuo ruotsalaiset maalit ovat ja miksi ne olisivat erityisen
> hyviä, mutta maalin pysyvyyden ym. kannalta on ihan sama, mistä
> pigmentit ovat kotoisin eli onko jotain "aitoa" maapigmenttiä vai
> synteettistä.
Osittain väärä väittämä. Pigmenteillä on paljonkin vaikutusta öljyn
hapettumiseen,
"kuivumiseen". Terrat, umbrat, koboltin- ja lyijynoksidit nopeuttavat
kovastikkin
kuivumista, mikä ei välttämättä ole hyvä "kiinnittymisen" kannalta.
Titaani, sinkki,
rauta, okra etc. toimii hapettumista hidastaen. Jotkut maalinvalmistajat
lisäävät
vernissaa keittäessään metallisuoloja "kuivikkeeksi" hapettumista
nopeuttamaan.
Öljyn laadulla myös myös suuri vaikutus hapetusprosessiin.
Ruåttalaisten maali on tämä:
http://www.windowcraft.se/
Ville
Ville Sallinen
> Ovat tarkoittaneet varmaan Falu punamultamaalia. Sitä on eri väreinä.
> Todella hyvä maali!
VS
Petri JJ
wrote:
>On 5 kesä, 13:55, Petri JJ <petri.joki...@POISTA.metso.com> wrote:
>
>> >> Huonosti pysyy seinässä ja haalistuu.
>
>> >Pellavaöljy ei
>> >kuitenkaan muodosta kunnon kalvoa, vaan on lähinnä tapa kuljettaa
>> >pigmentti seinään. Sileästä laudasta sen sitten sää karistaa irti
>> >melko nopeasti.
>
>> Ei myöskään kannata koittaa tehdä kerralla peittävää vaan mielummin
>> pitää malttaa maalata ohuita kerroksia ja vaikka useammin. Ja maalihan
>> pitää myös muistaa hiertää eikä vaan sutia, työlästä mutta
>> palkitsevaa.Oikea iso/paksu (rengas) pensseli helpottaa työtä
>> huomattavasti. Tai jos saa jonkun ammattilaisen apuun, niin
>> korkeapaineruiskulla maali seinälle ja pensselillä perään hiertämään,
>> niin työ sujuu nopeammin kuin sankojen kanssa läträtessä.
>
>Tuossa piilee juuri se ongelma. Pellavaöljymaalissa ei ole
>kummoistakaan viskositeettia, joten siitä tulee sileään lautaan
>väkisellä ohut kerros, tai sitten se valuu. Jos on maalattu vain
>kertaalleen, ei mikään ihme, että maali on kulunut loppuun.
>Luonnollinen kuolema! Vaan nykymaalarilla ei tuppaa olemaan aikaa.
Maalarilla olisi kyllä aikaa, mutta tilaajalla harvemmin ei. Kun vielä
kerta käynti maksaa vähemmän kuin tuplavisiitti.
>> >> Rakennusapteekki kehoitti kyllästämään "puulla" olevat pinnat
>> >> 70-asteiseksi lämmitetyllä
>> >> vernissalla ja maalaus sitten vasta parin päivän kuluttua. Lisäksi he
>> >> suosittelivat käyttämään
>> >> Ruåttalaisia, maapigmenteillä sävytettyä maaleja? Onko kokemuksia?
>
>> Eivät nuo ruotsalaiset sen parempia/huonompia ole kuin muutkaan jotka on
>> tehty aidoista maa-aines pigmenteistä. Kyllä suomessakin noita
>> valmistetaan. Ainakin:
>> Uulatuote
>> Virtasen maalitehdas
>> Sateenkaarivärit
>
>Nämä juuri ovat noita hifistelymaaleja, jotka mielestäni pitäisi
>unohtaa, jos maalattavana on höylälauta.
Kyllä tuo höylätty on kaikille peittäville maaleille paha paikka ulkona.
>> >minä suosittelen esim. Tikkurilan Tehoa, joka on alkydipohjainen
>> >talomaali. Alkydimaalitkin
>> >ovat "perinteisiä" siinä mielessä, että ne ovat teollisen
>> >maalinvalmistuksen ensimmäisiä tuotteita, joita on tehty varmaan sata
>> >vuotta. Voi hyvin olla, että talosi on alun perin maalattu juuri
>> >sellaisella.
>
>> ref.http://www.nba.fi/tiedostot/bd127e2c.pdf
>> Eikö ensimmäiset alkydit tulleet vasta 50-luvulla? Itse en ainakaan
>> aiemmin niitä ole lukenut valmistetun, vaikka aihetta olenkin opiskellut
>> vuosien saatossa..
>
>Ainakin 30-luvulla jo oli. En tosin tiedä, milloin Suomessa käytettiin
>ensimmäisiä kertoja. Tuo antamasi linkki sisältää pieniä virheitä,
En minäkään, mutta ensimmäiset viitteet ovat vasta 50-luvulta oman
haarukointini mukaan.
>ehkä tarkoituksellisia sellaisia. Purismi vaatii venyttämään
>käsitteitä... no, kirjoittajat ovat kylläkin kaikki arkkitehteja.
>Esim. sivulla 4 alkydiöljymaalista puhuttaessa maininta, että alkydi
>on maaliin lisättyä muoviainetta, on kyllä vähintään harhaanjohtava.
>Alkydihan on modifioitu öljy, joka tehdään keittämällä öljyn (esim.
>pellavaöljy) kanssa lyhytketjuisempia happoja, esim. ftaalihappoa.
Ei kai kukaan luule että alkyydeja tehtäisiin pellavaöljystä,ainakaan
enään nykypäivänä. Ehkä tuolloin 50-luvulla vielä oli näin, en tiedä..
Kyllä ne öljyt on muuta kuin pellavaöljyä, hinta sen ratkaisee
Tikkuriloissa..
>Normaalistihan öljy on rakentunut glyserolirunkoon kiinnittyneistä
>pitkäketjuisista rasvahapoista. Nyt osa näistä korvautuu
>lyhytketjuisilla hapoilla, millä on vaikutuksensa öljyn
>ominaisuuksiin, mm. viskositeettiin ja kuivumisnopeuteen. Vaikutus
>riippuu siitä, kuinka suuri osa rasvahapoista korvataan. Alkydi ei
>siis ole mikään erillinen ei-öljyinen muovi, vaan päinvastoin öljystä
>valmistettu.
Niin, lähes kaikki muovithan on valmistettu öljyistä.
>Tämän voi jo todeta alkydin hajusta, esim.
>pellavaöljyalkydi haisee pellavaöljyltä, mäntyöljyalkydi mäntysuovalta
>ja kiinanpuuöljyalkydi kiinanpuuöljyltä joka, toisin kuin muut kaksi
>mainittua, tuoksuu mielestäni erinomaisen miellyttävältä.
Todellakin ihan mielenkiinnosta, mikä alkydimaali on tehty vain
pellavaöljystä?
>> kylien omat maalarimestarit keittelivät litkujaan. Jossain vaiheessa
>> vain tekivät semmoisen mokan että alkoivat keittomaaleihinkin lisäillä
>> petrooleja yms. mineraaliöljyjä ja siitä saikin sitten alkunsa myytti
>> siitä että "aito" punamulta värjää kuteet kun siihen nojailee. No aito
>> punamultahan ei vaatteita värjää kovin helposti..
>
>Ei värjääkään. Ne värjäävät ovat tuotekehityksen tulosta: kaverit
>keksivät, että esim. autojen jäteöljystähän saa hyvää sideainetta...
>vika on vain siinä, että se ei kuivu koskaan eikä näin ollen muodosta
>kalvoa, joka sitoisi pigmentin.
Just näin, se oli sitä uuden teollisen aikauden alkua suomessa :)
>> Teho on suht ok maali, mutta kestää suoraa aurinkoa siedettävästi ehkä
>> 10-15 vuotta, sen jälkeen näyttä aika pahalta, eikä ole todellakaan
>> helppo uusia jos on pääsyt lohkeilemaan pohjastaan. Onhan
>> Tikkurilallakin oma pellavaöljymaalinsa, mutta eivät käytä siinäkään
>> luonnonpikmenttejä vaan tavallista "muovipuuteria" kuten muissakin
>> maaleissaan.
>
>Kuten sanottu, ei se luonnollisuus pigmentissä mitään auta jos ei
>haittaakaan. Pigmentti on vain väri (sen jälkeen kun myrkylliset
>pigmentit kiellettiin).
Aidot maa pigmenit kestävät UVta huomattavasti paremmin kuin
keinotekoiset. Syy ei ole itselleni täysin selvä...
>Muovipuutereita ei pigmenteissä ole,
>synteettinen rautaoksidi - joko punainen, keltainen tai musta - on
>ihan samanlaista rautaoksidia kuin luonnosta kaivettukin, paitsi
>puhtaampaa.
Synteettistä eli ei aitoa, jos siinä ei mielestäsi muovia ole niin mitä
sitten? Ei ainakaan aitoa tavaraa.
>> Oikea maalaus puristi tekee toki itse öljymaalinkin, puhtaaseen
>> vernissaan ja jättää tietenkin pois keittämättömän pellavaöljyn.
>
>Siinähän tekee. Eikä ole paha, mutta soveltuu ainoastaan karkeille
>hirsi- ja sahalautapinnoille, ei höylätyille!
Höpöjä, käy kyllä kummallekin pinnalle, kunhan työ suoritetaan oikein.
Joka tapauksessa höylätty on paha paikka kaikille peittäville maaleille
ulkotiloissa.
T: Puristi, Hifisti & Piipertäjä ;)
Tapio V.
> > hyviä, mutta maalin pysyvyyden ym. kannalta on ihan sama, mistä
> > pigmentit ovat kotoisin eli onko jotain "aitoa" maapigmenttiä vai
> > synteettistä.
> Osittain väärä väittämä. Pigmenteillä on paljonkin vaikutusta öljyn
> hapettumiseen,
Useimmilla pigmenteillä ei ole juuri minkäänlaista vaikutusta maalin
kuivumiseen. Asian voi käytännössä havaita saman maalin eri
värisävyjen kuivumisnopeuksia vertailtaessa. Eräissä tapauksissa
vaikutusta on, mutta tällöinkään ilmiö ei riipu siitä, onko pigmentti
synteettistä vai ei. Esim. punamultamaalin pigmentti on punaista
rautaoksidia (hematiittia), eikä maalin ominaisuuksiin vaikuta
lainkaan se, onko kyseessä aito hautapunamulta vai saksalaisten tekemä
synteettinen rautaoksidi.
> Jotkut maalinvalmistajat
> lisäävät
> vernissaa keittäessään metallisuoloja "kuivikkeeksi" hapettumista
> nopeuttamaan.
Vernissa keitetään aina kuivikkeen kanssa. Kaikki maalinvalmistajat
lisäävät hapettumalla kuivuviin maaleihinsa (alkydi- tai öljymaalit)
mainittuja metallisuoloja (esim. rauta-, sinkki- tai
kuparinaftenaattia) hapettumisreaktiota katalysoimaan. Huomattakoon,
että kyseessä on orgaaniset metallisuolat. Samojen metallien
epäorgaaniset yhdisteet (esim. pigmentissä olevat) eivät tässä toimi.
> Öljyn laadulla myös myös suuri vaikutus hapetusprosessiin.
Niin on. Riippuu hapettuvien kaksoissidosten määrästä ko. öljyn
rasvahappoketjuissa. Kaikki öljyt eivät hapetu lainkaan.
> Ruåttalaisten maali on tämä:http://www.windowcraft.se/
Varmaan ihan hyvä maali. Mutta älä odota ihmeitä siltäkään. Kyllä
sekin häviää sieltä seinältä, mutta se "kuuluu asiaan".
Tapsa
nos...@supertel.fi
>
> Aidot maa pigmenit kestävät UVta huomattavasti paremmin kuin
> keinotekoiset. Syy ei ole itselleni täysin selvä...
Ainakin tietyt titaanioksidin kidemuodot toimivat UV-säteilyssä
katalyyttinä ja tuottavat happiradikaaleja. Ne sitten syö sideaineen
ympäriltään ja maali muuttuu pölyksi. Samaista ilmiöä käytetään
tarkoituksella Pilkintonin itsepuhdistuvissa laseissa.
Tapio V.
Mars kirjastoon lainaamaan muoviaiheista kirjallisuutta, ja sitten
lukemaan!
> >Esim. sivulla 4 alkydiöljymaalista puhuttaessa maininta, että alkydi
> >on maaliin lisättyä muoviainetta, on kyllä vähintään harhaanjohtava.
> >Alkydihan on modifioitu öljy, joka tehdään keittämällä öljyn (esim.
> >pellavaöljy) kanssa lyhytketjuisempia happoja, esim. ftaalihappoa.
> Ei kai kukaan luule että alkyydeja tehtäisiin pellavaöljystä,ainakaan
> enään nykypäivänä. Ehkä tuolloin 50-luvulla vielä oli näin, en tiedä..
> Kyllä ne öljyt on muuta kuin pellavaöljyä, hinta sen ratkaisee
> Tikkuriloissa..
Kyllä minä luulen, mutta he, jotka hyvässä uskossa edelleen
keittelevät pellavaöljyalkydeja eivät luule, vaan tietävät! Tikkurila
ja muutkin käyttävät noita edelleen ihan tyytyväisinä. Luulen, että
Tikkurilakin ostaa alkydinsa nykyään, mutta ainakin vielä 80-luvulla
se keitteli omat pellava- ja mäntyöljyöljyalkydinsa ihan itse, ja myi
vieläpä Teknoksellekin.
> >Alkydi ei
> >siis ole mikään erillinen ei-öljyinen muovi, vaan päinvastoin öljystä
> >valmistettu.
> Niin, lähes kaikki muovithan on valmistettu öljyistä.
No, eivät ole, varsinkaan kuivuvista öljyistä. Muovien raaka-aineet,
kuten vinyylikloridi tai styreeni, valmistetaan erittäin
monivaiheisten kemiallisten reaktioketjujen tuloksena maaöljystä,
jossa niitä ei luonnostaan ole. Jos panet maaöljyä purkkiin ja sen
kaveriksi vaikka ftaalihappoanhydridiä ja sinkkinaftenaattia, et saa
aikaiseksi mitään hyödyllistä vaikka kuinka keittelet, mutta teepä
sama pellavaöljylle, niin saat alkydihartsia.
> Todellakin ihan mielenkiinnosta, mikä alkydimaali on tehty vain
> pellavaöljystä?
En tiedä, mutta ihan hyvin sellainen maali voi olla olemassa. En
kuitenkaan sanonut "vain". Ehkä useimmiten käytetään parin
alkydihartsin seosta. Eri öljyistä tehdyt alkydit eroavat toisistaan
joiltakin ominaisuuksiltaan, ja sekoittamalla voidaan noita
ominaisuuksia säätää.
> Aidot maa pigmenit kestävät UVta huomattavasti paremmin kuin
> keinotekoiset. Syy ei ole itselleni täysin selvä...
En usko. Jos puhutaan esim. rautaoksidista tai muista epäorgaanisista
pigmenteistä, nehän eivät ole UV-säteilystä moksiskaan. Sen sijaan ne
kyllä saattavat vaikuttaa sideaineen UV-hajoamiseen, mutta se on eri
juttu, enkä ymmärrä, miten se voisi riippua siitä, mistä ko. pigmentti
on lähtöisin.
> >Muovipuutereita ei pigmenteissä ole,
> >synteettinen rautaoksidi - joko punainen, keltainen tai musta - on
> >ihan samanlaista rautaoksidia kuin luonnosta kaivettukin, paitsi
> >puhtaampaa.
> Synteettistä eli ei aitoa, jos siinä ei mielestäsi muovia ole niin mitä
> sitten? Ei ainakaan aitoa tavaraa.
Sinulla menee käsitteet sekaisin. Muovi on muovia, eikä mikään
pigmentti ole muovia. Pigmenttejä on orgaanisia ja epäorgaanisia
(orgaaniset ovat niitä kirkkaan värisiä). Keltamullan ja punamullan
väri sekä valkoinen taas ovat puhtaasti epäorgaanisia, eli raudan tai
titaanin oksideja. Synteettisyys tarkoittaa sitä, että ne tehdään
tehtaassa, mutta ei se niistä mitään muovia tee. Ei aitous ole mikään
itseisarvo tai laadun tae. Minun näkökulmastani ero on vähän sama kuin
sanoisit, että koivunkanto on aito istuin, mutta tehtaassa tehty tuoli
on epäaito.
> Höpöjä, käy kyllä kummallekin pinnalle, kunhan työ suoritetaan oikein.
> Joka tapauksessa höylätty on paha paikka kaikille peittäville maaleille
> ulkotiloissa.
Se on höylätylle huomattavasti helpompi suorittaa oikein hyvällä
alkydimaalilla.
T. teknokraatti-Tapsa
Petri JJ
wrote:
>On 6 kesä, 09:39, Petri JJ <petri.joki...@POISTA.metso.com> wrote:
>
>Mars kirjastoon lainaamaan muoviaiheista kirjallisuutta, ja sitten
>lukemaan!
Enpä jaksa näin kuumalla marssia.
>> >Esim. sivulla 4 alkydiöljymaalista puhuttaessa maininta, että alkydi
>> >on maaliin lisättyä muoviainetta, on kyllä vähintään harhaanjohtava.
>> >Alkydihan on modifioitu öljy, joka tehdään keittämällä öljyn (esim.
>> >pellavaöljy) kanssa lyhytketjuisempia happoja, esim. ftaalihappoa.
>
>> Ei kai kukaan luule että alkyydeja tehtäisiin pellavaöljystä,ainakaan
>> enään nykypäivänä. Ehkä tuolloin 50-luvulla vielä oli näin, en tiedä..
>> Kyllä ne öljyt on muuta kuin pellavaöljyä, hinta sen ratkaisee
>> Tikkuriloissa..
>
>Kyllä minä luulen, mutta he, jotka hyvässä uskossa edelleen
>keittelevät pellavaöljyalkydeja eivät luule, vaan tietävät! Tikkurila
>ja muutkin käyttävät noita edelleen ihan tyytyväisinä. Luulen, että
>Tikkurilakin ostaa alkydinsa nykyään, mutta ainakin vielä 80-luvulla
>se keitteli omat pellava- ja mäntyöljyöljyalkydinsa ihan itse, ja myi
>vieläpä Teknoksellekin.
Eiköhän se keittele ne etelän öljyistä eikä suinkaan kalliista
pellavasta. Palmu & aurinkngonkukka jatkettuna maaöljyillä ovat
edelleenkin edukkaimpia.
>> >Alkydi ei
>> >siis ole mikään erillinen ei-öljyinen muovi, vaan päinvastoin öljystä
>> >valmistettu.
>
>> Niin, lähes kaikki muovithan on valmistettu öljyistä.
>
>No, eivät ole, varsinkaan kuivuvista öljyistä. Muovien raaka-aineet,
>kuten vinyylikloridi tai styreeni, valmistetaan erittäin
>monivaiheisten kemiallisten reaktioketjujen tuloksena maaöljystä,
>jossa niitä ei luonnostaan ole.
Öljyistä kuin öljyistä, yhtäkaikki.
>> Todellakin ihan mielenkiinnosta, mikä alkydimaali on tehty vain
>> pellavaöljystä?
>
>En tiedä, mutta ihan hyvin sellainen maali voi olla olemassa. En
>kuitenkaan sanonut "vain". Ehkä useimmiten käytetään parin
>alkydihartsin seosta.
Voi ja voi, mutta onko? Epäilen kyllä.
>> Aidot maa pigmenit kestävät UVta huomattavasti paremmin kuin
>> keinotekoiset. Syy ei ole itselleni täysin selvä...
>
>En usko. Jos puhutaan esim. rautaoksidista tai muista epäorgaanisista
>pigmenteistä, nehän eivät ole UV-säteilystä moksiskaan. Sen sijaan ne
>kyllä saattavat vaikuttaa sideaineen UV-hajoamiseen, mutta se on eri
>juttu, enkä ymmärrä, miten se voisi riippua siitä, mistä ko. pigmentti
>on lähtöisin.
Voipi olla noinkin, mutta ainakin taka vuosina Tikkurila itse teki
kovastikin kokeita erilasten värien/pigmenttien uv-kestävyydestä.
Varmaan sama prosessi jatkuu heillä edelleenkin eli etsivät halvempia
vaihtoehtoja nykyisin käytössä olevien tilalle.
Tästä ikuisesta tuotekehityksestä johtuen teolliset maalit ovat (ehkä)
10 vuoden sykleissä erilaisa koostumukseltaan kuin aiemmin. Toisin kuin
ne karsastamasi perinteiset, jotka edelleenkin tehdään samoilla
resepteillä kuin ennenkin, ainakin ne laadukkaimmat.
>> Synteettistä eli ei aitoa, jos siinä ei mielestäsi muovia ole niin mitä
>> sitten? Ei ainakaan aitoa tavaraa.
>
>Sinulla menee käsitteet sekaisin. Muovi on muovia, eikä mikään
>pigmentti ole muovia.
Ehkä näinkin, en niin syvällisesti teollisiin pigmentteihin ja niiden
valmistukseen ole tutustunut, mutta voisit antaa vinkin josko netistä
löytyisi lyhyt artikkeli valmistuksesta, niin voisin uusia käsitykseni
teollisten pigmenttien valmistuksesta. Kemiran matskuja vilkaisin, mutta
ei tarttunut haaviin..
Pigmentti on joka tapauksessa tärkeä maalin osa, joka vaikuttaa värin
pysyvyyteen ja maalin kestävyyteen. Perinteisistä on tietoa tuhansien
vuosien ajalta ja näistä uudemmista vasta muutamalta vuosikymmeneltä.
>> Höpöjä, käy kyllä kummallekin pinnalle, kunhan työ suoritetaan oikein.
>> Joka tapauksessa höylätty on paha paikka kaikille peittäville maaleille
>> ulkotiloissa.
>
>Se on höylätylle huomattavasti helpompi suorittaa oikein hyvällä
>alkydimaalilla.
Maku asia, kummallakkin onnistuu kun oikein tekee ja tumpeloimalla saa
kummallakin epäonnistumaan. Toisella uudelleen maalaus on
pienempitöisempää ja toisella taas suurempi, siinä vaiheessa kun maali
on kulunut niin että lauta paistaa. Saa kokeilla.
Petri
Tuukka L.
<nos...@supertel.fi> wrote in message
>Ainakin tietyt titaanioksidin kidemuodot toimivat UV-säteilyssä
>katalyyttinä ja tuottavat happiradikaaleja. Ne sitten syö sideaineen
>ympäriltään ja maali muuttuu pölyksi. Samaista ilmiöä käytetään
>tarkoituksella Pilkintonin itsepuhdistuvissa laseissa.
Nykyään noita titaanioksidin fotokatalyyttipigementtejä on jopa maaleissa!
Käyttötarkoituksena on sisäilmaa puhdistava maalipinnoite. Väriigmentteinä
noissa on yleensä maavärit ja sideaineena jonkinsortin sementti tms.
Tuukka L.
"Tapio V." <tapio....@gmail.com> wrote in message
>Sinulla menee käsitteet sekaisin. Muovi on muovia, eikä mikään
>pigmentti ole muovia. Pigmenttejä on orgaanisia ja epäorgaanisia
>(orgaaniset ovat niitä kirkkaan värisiä). Keltamullan ja punamullan
>väri sekä valkoinen taas ovat puhtaasti epäorgaanisia, eli raudan tai
>titaanin oksideja. Synteettisyys tarkoittaa sitä, että ne tehdään
>tehtaassa, mutta ei se niistä mitään muovia tee. Ei aitous ole mikään
>itseisarvo tai laadun tae. Minun näkökulmastani ero on vähän sama kuin
>sanoisit, että koivunkanto on aito istuin, mutta tehtaassa tehty tuoli
>on epäaito.
Touché Tapsa! Hyvin sanottu. Mikä siinä on, että on olemassa lauma näitä
viherpiipittäjiä, joilla on varsin hämärin määrittein määriltyltnä
"man-made", ihmisentekemä = paha. Luonnon vahingossa aikaansaama = hyvä.
Mulle on käsittämätöntä, miksi evoluutio olisi tuottanut 105% täydellistä
ulkovärimaalinainesosasta, jota ihmisen olisi mahdotonta muka parantaa /
tehdä parempaa? Miksi pellavansiemen olisi erikoistunut tuottamaan luonnossa
maailman parasta värimaalinsideainetta, jota on mahdoton tehdä paremmaksi?
Mitä järkeä siinä olisi evoluution kannalta? Ei mitään!
Entäpä laaduntarkkailu? Onko pellavasiemenpeltojen ja lajikkeiden välillä
laaduntarkkailua? Ei tietenkään.
Ei ole mikään luonnonlaki ja on jopa hyvin todenänköistä, että ihminen
kykenee tuottamaan parempaa ja tasalaatuisempaa ulkomaalin sideainetta
laboratorioissaan kuin joku pellavapelto. Heinähatut voisivat välillä tulla
vähän maanpinnalle takaisin. Mitään purismia tuommoinen höyryveturikaihuu ei
ole. Jos tosiaan aina taaksepäin menemällä kaikki on parempaa, niin
muuttakaa taikaisin luoliin kivikirvesaikakauteen. Silloin oli kaikki
paremmin.
>Se on höylätylle huomattavasti helpompi suorittaa oikein hyvällä
>alkydimaalilla.
Höyläpinnalla kannattaisi yrittää pinnan esikarhennusta ennen maalausta.
Plus kunnon tartuntapohjamaali alle. Mieluiten synteettistä, niin ei pääse
luonnon tuotteiden kohtuuton variaatio sotkemaan käytettävän tuotteen laatua
:-)
Tuukka L.
"Petri JJ" <petri....@POISTA.metso.com> wrote in message
> Eiköhän se keittele ne etelän öljyistä eikä suinkaan kalliista
> pellavasta. Palmu & aurinkngonkukka jatkettuna maaöljyillä ovat
> edelleenkin edukkaimpia.
Varmaankin, mutta mitä tekemistä tuolla on laadun kanssa? Vai oletko sinäkin
niitä joille "korkea hinta = aina parempi" on ainoa mittari?
> pysyvyyteen ja maalin kestävyyteen. Perinteisistä on tietoa tuhansien
> vuosien ajalta ja näistä uudemmista vasta muutamalta vuosikymmeneltä.
Näistä sun "perinteisistä" on kyllä tietoa vain noin 100, max 150 vuoden
ajalta. "Maaleista" punamulta on vanhin ja sekin sattumalta syntynyt. Stora
Kopparbergetin kyljessä toimineen suurteollisuuden jätevuoresta vahingossa
keksitty. Joku puristi heristi 1600-luvulla jo sormea sielläpäin ja sanoi,
ettei "pitäisi näihin punamultauutuuksiin hetkahtaa, nehän on jätteestä
tehtyä = halpaa paskaa" ;-)
Ennen 1900-luvulla rahvas ei talojaan maalannut ja vain herraskartanoihin
oli varaa laittaa maalia. Öljymaalit ovat 1800-luvun keksintöä käytännössä.
Sitä ennen "maalattiin" kalkkilietteillä. Mitään "parempaa" näissä ei
automagic ole, koska kyse oli vaihtoehtojen vähyydestä.
Ennenvanhaan, ennen teollisia maaleja, taktiikkana oli käyttää
suojalaudoitusta, joka määrävuosin vaidettiin hirsitorppien kyljestä.
Tuukka L.
>kuivumiseen. Asian voi käytännössä havaita saman maalin eri
>värisävyjen kuivumisnopeuksia vertailtaessa. Eräissä tapauksissa
>vaikutusta on, mutta tällöinkään ilmiö ei riipu siitä, onko pigmentti
Varjossa kyllä. Auringonvalossa pigmentti voi vaikuttaa auringon säteilyn
absorboitumiseen, mikä voi nostaa maalikerroksen lämpötilaa, mikä taas
kiihdyttää reaktionopeutta maalin kovettumisessa...
nos...@supertel.fi
>
> Nykyään noita titaanioksidin fotokatalyyttipigementtejä on jopa maaleissa!
> Käyttötarkoituksena on sisäilmaa puhdistava maalipinnoite. Väriigmentteinä
> noissa on yleensä maavärit ja sideaineena jonkinsortin sementti tms.
Jep. Maalissa ei saa olla mitään "palavaa", eli sideaineena on oltava
vaikka silikaatti ja betoni. Tuota fotopigmenttiseinää on testattu
myös ilman puhdistamiseen, UV-lamppu+fotopigmentti poistaa
tupakinsavut ilmastakin.
Tuukka L.
<nos...@supertel.fi> wrote in message
news:1182758143.9...@w5g2000hsg.googlegroups.com...
>Jep. Maalissa ei saa olla mitään "palavaa", eli sideaineena on oltava
>vaikka silikaatti ja betoni. Tuota fotopigmenttiseinää on testattu
>myös ilman puhdistamiseen, UV-lamppu+fotopigmentti poistaa
>tupakinsavut ilmastakin.
Väittävät, että päivänvalon sisältämä UV riittäisi efektiin.
http://www.caparol.se/main/medierummet/press/wellness_capasan.pdf
Tuukka L.
"Ville Sallinen" <ghu...@gmail.com> wrote in message
news:sfnet.keskustelu.rakentaminen!
> Huonosti pysyy seinässä ja haalistuu.
Oohan onnellinen, jos ei tuon lisäksi vielä homehdukin. On nykyään väreillä
pirunmoisia ongelmia kestää tätä ilmastoa homehtumatta!
Asiasta kiinnostuneille, Ruotsissa asiaa on tutkittu useammankin tahon
toimesta. Tässä eräs testaajista http://www.folksam.se/fargtest/
nos...@supertel.fi
>
> Väittävät, että päivänvalon sisältämä UV riittäisi efektiin.
>
> http://www.caparol.se/main/medierummet/press/wellness_capasan.pdf
Varmasti riittää luonnonvalokin, ainakin kesällä ja keväällä, kunhan
ikkunat päästää UV:ta läpi kohtuullisesti. Jos ikkunoissa on UV-suojat
tai UV-katalyytit, niin sitten tarvittaisiin keinovaloa.
Toisaalta keinovalo on helppo suunnata vain kattoon tai seinään, johon
se suurimmaksi osaksi absorboituu tekemättä hallaa muualla.
En osaa arvata, mikä olisi UV-katalyyin aktivoitumisenergia, siis
kuinka suurienergistä säteilyä tarvitaan. Voi hyvin olla että sininen
valokin olisi riittävä aktivoimaan katalyytin.
nos...@supertel.fi
> raatilaisilla
> on pö-maaleista tai petroolimaalista? Kenen valmistamia jne.
>
OMassa talossa on ollut lateksin päällä pari vuotta UUlan
petrooliöljymaali. Ei ongelmia ainakaan vielä.
Virtasen Maalitehtaan öljymaaleista on myös tuttavapiirissä hyviä
kokemuksia. Kymmenen vuotta seinässä, ja ilman ongelmia. Pohjana oli
70-luvun talo, kuultomaalattu muistaakseni.
Öljymaalien kanssa on tarkkaa, että paikat on kuivina ja maali tosiaan
hierretään pintaan. Esim Virtasen maalitehdas antaa pitän takuun,
mutta takuuehdot onkin sitten aika tiukat työn ja olosuhteiden
suhteen.
Varmaan Tikkurilan öljy-akrylaatiimaalikin (Teho, ei Pika-Teho) voisi
toimia.
Petri Soini
> Varmaan Tikkurilan öljy-akrylaatiimaalikin (Teho, ei Pika-Teho) voisi
> toimia.
>
Teho ei ole öljy-akrylaattimaali, vaan öljyalkydimaali
(tai alkydiöljymaali).
Pika-Teho sen sijaan _on_ öljy-akrylaattimaali
(lateksimaali, johon on sekoitettu pellava- tms.öljyä).
Pete
nos...@supertel.fi
Tottakai menin sotkemaan käsitteet. Hyvä, että korjasit:-)
Alkydi on siis yljyjohdannainen keinotekoinen hartsi, ja
alkydiöljymaali on paljon lähempänä ominaisuuksiltaan öljymaalia kuin
akrylaattimaali. Menin siis haukkumaan Tehoa lateksiksi, kun se
tosiaan on "melkein öljymaali". Maalissa kovettuvan öljyn ja alkydi-
öljy-systeemin ero voi olla pieni. Molemmilla on aika lailla samat
edut ja haitat.
Itse pidin petrooliöljymaalista, oli helppoa sutia ja näyttää tosiaan
pysyvän lateksinkin päällä, toki pohjaa raavittiin ja pestiin ensin.
Petrooliöljymaali on mattapintaista, kovettuu hitaasti, peittää hyvin
ja on helppoa maalata. Ei näytä öljymaalilta mattapintaisuutensa
takia, mutta ulkonäkö on makuasia. Todennäköisesti mattapinta on
herkempi likaantumaan, mutta näemmä se kestää vesipesua
kohtuullisesti. Kuraroiskeita on tullut huudottua seinistä pois.