Mietin muutamia vaihtoehtoja:
1) Aina päällä. Puhallin kuluttaa virtaa mitättömän vähän,
mutta lämmintä ilmaa harmittaa heittää harakoille, jos ei ole
tarvetta.
2) Päällä ajastetusti, esimerkiksi illat kun auto tulee talliin.
3) Päällä aina kun tallissa on valot.
4) Päällä aina kun tallissa on valot, mutta lisäksi viiveellä
valojen sammumisen jälkeen.
5) Lattian/ilman kosteuden mittaminen ja puhallin päälle
automaagisesti tarpeen mukaan.
6) muu, mikä?
Vaihtoehdot 1 ja 2 onnistuvat itseltäkin, kaikissa muissa tarvitaan
sähkömiestä. 4 ja 5 vaatinevat vielä kalliita(?) lisäosia.
(Ja toinen kysymys, kannattaisiko puhallin värkätä itse vaikka PC:n
kotelotuulettimesta?)
Eli mitä raati sanoo, mikä on paras vaihtoehto? Älkää aloittako
sitä lämmintalli-kylmätalli -keskustelua, mulla on pyöräkin ollut
ulkona ja lukitsematta vaikka sekin täytyis pitää lipan alla
lukossa. Partaakaan en ole ajanut, vaikka pitäisi ja ikkunatkin on
syksyltä pesemättä. Tarkoitan että auto on lämpimässä tallissa
koska se on mukavaa käytön kannalta. Viis siitä tykkääkö auto
siitä, auto on käyttöä varten ja siltä ei kysytä.
Janne
J
"Janne" <janus...@hotmail.com> wrote in message
news:1130405771.0...@g47g2000cwa.googlegroups.com...
Vaihtoehdot 1 ja 2 onnistuvat itseltäkin, kaikissa muissa tarvitaan
sähkömiestä. 4 ja 5 vaatinevat vielä kalliita(?) lisäosia.
(Ja toinen kysymys, kannattaisiko puhallin värkätä itse vaikka PC:n
kotelotuulettimesta?)
Eli mitä raati sanoo, mikä on paras vaihtoehto? Älkää aloittako
sitä lämmintalli-kylmätalli -keskustelua, mulla on pyöräkin ollut
ulkona ja lukitsematta vaikka sekin täytyis pitää lipan alla
lukossa. Partaakaan en ole ajanut, vaikka pitäisi ja ikkunatkin on
syksyltä pesemättä. Tarkoitan että auto on lämpimässä tallissa
koska se on mukavaa käytön kannalta. Viis siitä tykkääkö auto
siitä, auto on käyttöä varten ja siltä ei kysytä.
Janne
Eipä kai ton 5-vaihtoehdon rakentaminenkaan ihan magiaa ole. Vois olla
kaikkein energiataloudellisin.
Sitäpaitsi, ensimmäinen kunnon kommentti tossa kylmä-lämmin
autotallikeskustelussa. Noin ajattelee tosimies. Autoa voi aina vaihtaa kun
se ruostuu pois, mutta mukavuutta ei...
-Juha
Janne
Yksi vaihtoehto on, että on kaksi 125 tuloa ja yksi 160 poisto. Luulisi
tallissa ilman vaihtuvan ja määräysten mukaan laillisesti jos se on yhden
auton talli
Minkähän verran ylipäänsä pintaruoste vaikuttaa auton
jälleenmyyntiarvoon?
Janne
Kiitos, tutkin katalogiansa tarkemmin!
Janne
Eli malli käynnistyi valoja sytyttämällä, yhdestä potikasta
säädettiin viive,
jonka se kävi valojen sammumisen jälkeen joka tapauksessa. Toinen
potikka sääti kosteusanturin kynnysarvoa. Se oli yllättävän vaikea
säätää kesäkelillä toimivaksi. Toisaalta autotallissa ongelma on
paljon
pienempi, vain syyskeleillä on ehkä oikeasti ongelmia. (Kesällä
saakin käydä
koko ajan.. talvella varmasti kuivuu riittävästi, että sammuu)
Jos tuollaisen virittää, en laittaisi sitä valojen mukaan
käynnistyväksi,
vaan esim 30-60 min viivettä ja nappi valokytkimen lähelle. Näin saa
ilman liikkeelle, kun auto on tullut kotiin, kosteusanturi sitten
lopettaa
aikanaan, jos on pahasti märkää, eikä tunti riitä. TUrha laittaa
valokytkimeen, silloin tallia kuviataan aamullakin, kun auto lähti
pois
kotoa:-).
Eniten siis kiinnostaa Finparttian laite "poistopuhallin
jälkikäyntiajastimella ja kosteusanturilla.". Laitteesta on myös
versio, jossa on automaattinen sulkuritilä. Mahtaako sulkuritilä olla
aina kiinni, kun laite ei ole päällä, vai voikohan sen sulkeutumista
säätää? Jonkinlainen pieni perusilmanvaihtohan saisi tallissa aina
olla. Olisko parempi ostaa värkki ilman sulkuritilää?
Kuinka kova metakka koneestasi tulee? Kestääkö hermo, jos laitan
samanlaisen proottorin myös pienen verstaani puolelle? Joudunko
huudattamaan poppikonetta kovalla koko ajan, että tuulettimen ääni
peittyy?
Janne
Mielestäni oli vähän liikaa pienen kaksion kylppäriin, eli mökän
kuuli kylppärin ulkopuolellakin, ainakin jos ovi oli raollaan.
Mutta tuosta on aikaa jo jotain 6-7 vuotta, ja muutin heti asennuksen
jälkeen pois kämpästä, joten en tiedä miten seuraava asukki
viihtyi propelaattorin kanssa. Mikään laadukas se ei minusta ollut,
ei edes hintaansa verrattuna. Vehje oli italiaanojen tekele, ehkä
liukulaakeroitu, eikä ainakaan ihan viimeisen päälle optimoitu.
Samaa luokkaa kuin ne K-rautojen ja vastaavien kauppaamat vempeleet.
Kunnon flektiä voi hakea tietokone- ja laitetuulettimista, Papst ja
esim Japan Servo ainakin tekee kunnollisia. Hintaa on tosin pelkälle
flektile ihan kohtalaisesti, ainakin jos kaipaa niitä viiveitä ja
kosteuantureita. Elektroniikkakomponentteina ovat kyllä halpoja, jos
ostaa tukkuerän. Yksittäin hinta on enempi varaosahinnoittelua.
Se sulkuventtiili on myös siksi, ettei ulkoa valuva kylmä ja
sisältä tuleva märkä yhdy propelaattorissa jääksi. Autotallissa
minusta riski on pieni, kosteutta ei paljoa pitäisi tulla moottorin
ollessa pysähtyneenä, lisäksi poistoja on vain yksi, joten ilma
varmaan kulkee yleensä vain ulos. Tallissa kait voisi sulkuritilän
lukita raolleen vaikka laittamalla säleiden väliin jotain pientä
estettä. Vaikka rautalangasta tai narusta voisi tehdä silmukat, jotka
estää sulkeutumisen kokonaan. Kunnolla kosteissa tiloissa flekti ei
varmaan toimi pitkään ilman ritilää kovilla pakkasilla.
Yksi hyvä syy sille ajastimelle on se, ettei se märkä ilma oikein
löydä tuulettimelle, ellei sitä pakoteta sinne. Siis ilman ajastusta
kylppärissä ehti ikkunat huurtua ja vasta sen jälkeen kosteusanturi
reagoi ja käynnisti tuulettimen. KEsäkelillä sitten kerran
käynnistynyt flekti puhisikin varmaan pari tuntia, sadekelillä taas
se ei sammunut lainkaan ennen kuin ulkoilmakin kuivui..
Nyt mulla on kosteissa tiloissa oma LTO ja kosteudenpoistokone. Se
koseteudenpoistovempele on ihan hyvä, jos kestää metelin.
Kosteudenpoistokone kuivaa ilman nopeammin kuin LTO täysillä, tosin
taitaa olla vähän suodattimet taas tukkeessa ilmavaihtokoneesta..
Tallissa kosteudenpoistaminen kondensoivalla koneella vaatii sitten yli
20 asteen lämmön, viileästä ilmasta on paha kondensoida vettä
pois. Kosteudenpoistokone on energiataloudellisempi, mutta autotallin
osalta en usko sen säästävän hintaansa takaisin, vettä tulee
kuitenkin harvakseltaan ja hukkailmanvaihtoa saa tehdä aika kauan,
että se maksaa useamman sata euroa.. (Vesihöyry luovuttaa
tiivistyessään 0.7 kWh, tavallaan ilmasita energiaa, lisäksi itse
lämpöpumpun koko energia jää hyötykäyttöön.)
Toimiikohan jos tallissa on 10-15 astetta?
--Mika
"Janne" <janus...@hotmail.com> wrote in message
news:1130405771.0...@g47g2000cwa.googlegroups.com...
mulla on kuukauden kokemus ILP:stä autotallissa, kyllä se siellä ainakin
toimii. Ainoa mikä harmittaa on se että Panasonicissa alin lämpötila
on 16 astetta. Ei tullut kunnolla tarkistettua tuota asiaa ennen ostamista.
mutta onhan tuo nyt sitten mukavampi ja kai se kuivaa vielä nopeammin
kun on lämmöt korkeammalla... en tiedä, mutta kuvittelisin.
/Ari
olisko jollain tietoa tuosta ILP:n termostaatin ala rajasta?missä laitteessa
olisi pienempi ?voisko laittaa sähkön syöttöön toisen
termostaatin/kellokytkimen ?
Ei poista vettä huoneilmasta, lämmittäminen tietysti pienentää
suhteellsita kosteutta. Mutta ILP on sisäilman kannalta vain
lämmönlähde, ilmapyöäritin ja suodatin. Viilennettäessä vettä
kyllä tiivistyy, mutta lämmitettäessä vesi tiivistyy vain
ulkoyksikköön.
KOsteudenpoistovehje kuivaa jäähdyttämällä kastepisteeseen, eli se
ei toimi kovin viileässä. Joku voisi kaivaa absoluuttisen ja
suhteellisen kosteuden käppärät esiin. Muistelen vaan, että ilman
sitoman kosteuden määrä ei paljoa muutu jossain nollan ja kymmenen
asteen välillä.
Toisaalta laittamalla lämmityspuhallin päälle kosteuden poistokoneen
käytön ajaksi, saa vedet kyllä liikkeelle. Talvella sitten pienikin
ilmanvaihto pitää paikat kuivana sen jälkeen, kun enimmät vedet on
poistettu. Ei taida kosteudenpoistovehje käynnistyä uudelleen ennen
kuin tuodaan lisää vettä ja lunta auton mukana.
Viive- ja orjakytkimillä saa varmaan toimivan systeemin aikaan. Tosin,
suhteellinen kosteus kasvaa kun lämppäri sammuu. Eli systeemi voi
sahata lämpöjä ylös pari kertaa.