Lattialämmityksen suunnittelu
Vesa
termostaatit ja lattia-anturat kph,sauna,wc yms. tiloihin?
Onkos tässä jotain järkeä kun lämmönlähteenä on maalämpö?
Kuvittelisin että järkevämpää olisi laittaa käsisäädöt kph yms.
tiloihin joissa lattialämmitys vesi voisi virrata esteettä, eli
kosteiden tilojen lämpö säädettäisiin lämpöpumpulta.
Termostaateilla voisi sitten hillitä veden kiertoa siellä, missä
lattiat voi olla viileämpiä.
Vai pitäisikö kuitenkuķn uskoa ammattisuunnittelijaan?
t. Vesa
Toni Arte
Tästä on keskusteluta ennenkin aika lailla. Laita vaikka
http://groups.google.com, hakusanoiksi:
lattialämmitys termostaatti vesi group:sfnet.keskustelu.rakentaminen
Mulla on Nereus, kaikki jakotukit käsisäädöllä ja menoveden lämmön
ohjaus automatiikalla jossa sekä sisä- että ulkolämpöanturi. Nyt on
asuttu kolme vuotta ja kahteen vuoteen en ole koskenut säätöihin.
Sellaisen muutoksen meinaan vielä tehdä että laitan pesutilojen
jakotukille oman erillissyötön pannusta (nyt se saa samaa
säätöautomaatiikan säätämää lämpöä kuin muutkin piirit) jotta sinne
voisi ajaa lämpimämpää vettä kuin muualle.
--
Toni
Ilkka Haapavirta
> LVI-suunnittelijamme oli pistänyt vesikiertolattialämmitykseen
> termostaatit ja lattia-anturat kph,sauna,wc yms. tiloihin?
> Onkos tässä jotain järkeä kun lämmönlähteenä on maalämpö?
Riippuuko tuo lämmönlähteestä?
> Kuvittelisin että järkevämpää olisi laittaa käsisäädöt kph yms.
> tiloihin joissa lattialämmitys vesi voisi virrata esteettä, eli
> kosteiden tilojen lämpö säädettäisiin lämpöpumpulta.
> Termostaateilla voisi sitten hillitä veden kiertoa siellä, missä
> lattiat voi olla viileämpiä.
Meillä on pesutilojen lattialämmitys shuntilla muusta lämmityksestä, jossa
ulkoanturi. Takkahuoneessa lisäksi sisätermostaatti.
Nykyisessä ongelmana:
- Yhteinen ulkoanturi ei sovellu kellarissa oleviin märkätiloihin, joissa
lämmöntarpeen vaihtelu ulkolämpötilan mukaan on loivempaa kuin
asuihuoneissa. Tarvitsisi ehdottomasti oman säätöpiirin. Nykyisin joutuu
shunttia säätämään keväällä/syksyllä.
- Takkahuoneen sisätermostaatti tekee lattian kylmäksi (ei siis
viileämmäksi) aina kun takkaa käytetään. Käytännössä termari säädetty
olemaan aina päällä.
Itse laittaisin pesutiloihin oman säätöpiirin ulkoanturilla ja käsisäädön
(jakotukille?) sinne, missä lattiat voi olla viileämpiä.
> Vai pitäisikö kuitenkuķn uskoa ammattisuunnittelijaan?
Kyllä, enemmin kuin tällaista tyhmää käyttäjää. ;)
Ilkka
Jari Kaponen
termostaatit. Koko systeemissä on yksi shuntti ja sitä ohjaa pelkkä
ulkotermostaatti. Shuntin ohjaukseen pitäisi asettaa myös huonetermostaatti,
sillä nyt tuuli ja nopeat ulkolämpötilan muutokset heiluttavat
sisälämpötilaa, enkä ole saanut sitä 5 vuodessa hallintaan. Erilliset
huonetermostaatit eivät tässä auta, vaan pikemminkin vain hämmentävät
säätöyritystä. Perussäädöt on saatava jokatapauksessa kuntoon.
Olen tarvinnut huonetermostaatteja maan alaisissa tiloisa, joissa
sisälämpötila ei seuraa ulkolämpötilaa samalla tavalla kuin muualla talossa.
Samoin huonetermostaatti on ollut tarpeen myös tulisijallisessa huoneessa,
kun tulisijaa käytetään paljon. Tulisijan kanssa huonetermostaatti toimii
tarkoituksenmukaisesti, mutta klinkkerilattia jäähtyy alle mukavuusrajan.
Tuollehan ei voi muuta kuin pistää matto lattialle.
Märkätilojen suhteen ei ole ollut termostaattien tarvetta, ne kun ovat
ulkoseiniä vasten. Jos olisivat maan alaista seinää vasten, eikä toista
shunttipiiriä ole, niin sitten saattaisi huonetermostaattikin olla tarpeen.
Asuinhoneissa vosin luopua huonetermostaateista kokonaan, sillä en keksi
syytä, miksi huoneiden kesken voisi tapahtua lämmön tarpeessa tapahdu
muutoksia, jotka vaatisivat automaattista ja jatkuvaa reagointia. Halutut
lämpötilaerot voi asettaa jakotukista käsisäädöllä, mikä ei tarkoita tukin
päällä olevaa hanaa, vaan korkin alla olevaa ruuvia. Hanalla tuntu olevan
vain kaksi järkevää asentoa, niin kuin termostaatin toimilaitekin sitä
käyttää.
Termostaatin lisääminen jälkikäteen on LVI:n puolesta muutaman minuutin
homma, kunhan vain johdotus on valmiina. Jos olet epävarma, niin pistä
tyhjät putket termareita varten, ja lisää termarit + toimilaitteet
tarvittaessa.
"Vesa" <212...@luukku.com> wrote in message
news:e741a6a4.03042...@posting.google.com...
> Vai pitäisikö kuitenkuín uskoa ammattisuunnittelijaan?
>
> t. Vesa
Harri Toivonen
"Jari Kaponen" <kap...@yahoo.com> wrote in message
news:b8q4b8$gqt$1...@news1.songnet.fi...
> Mulla oli alunperin märkätilat käsisäädöllä ja varsinaisissa
asuinhuoneissa
> termostaatit. Koko systeemissä on yksi shuntti ja sitä ohjaa pelkkä
> ulkotermostaatti. Shuntin ohjaukseen pitäisi asettaa myös
huonetermostaatti,
> sillä nyt tuuli ja nopeat ulkolämpötilan muutokset heiluttavat
> sisälämpötilaa, enkä ole saanut sitä 5 vuodessa hallintaan. Erilliset
> huonetermostaatit eivät tässä auta, vaan pikemminkin vain hämmentävät
> säätöyritystä. Perussäädöt on saatava jokatapauksessa kuntoon.
Meillä on kaksi shunttia eli ylä- ja alakerta erikseen omia piirejään, mutta
ei
tuo taida itse asiaa paljoakaan muuttaa. Päivittäisen lämpövaihtelun sain
mukavasti kuriin, lämmönsäätimessä (Ouman 203-G) olevalla lämpötilan
hidastustoiminnolla (minulla se on maksimissaan eli 20 h) ja menoveden
lämpövaihtelut tasottuivat aika hyvin. Suoraan sanottuna en ymmärrä
pätkääkään miksi Oumanin tehdasasetus on tuossa kohtaa jotain 2 h, joka
on lähinnä naurettavan lyhyt aika.
> Olen tarvinnut huonetermostaatteja maan alaisissa tiloisa, joissa
> sisälämpötila ei seuraa ulkolämpötilaa samalla tavalla kuin muualla
talossa.
Minulla on ainakin 2 lämpötila-anturia ylä- ja alakerrassa ja ne on
riittänyt
oikein hyvin säätämään menovettä hiukan pienemmälle/suuremmalle, mutta
on/off tyyppistä termostaattia en laittaisi tuossakaan tapauksessa.
> Samoin huonetermostaatti on ollut tarpeen myös tulisijallisessa huoneessa,
> kun tulisijaa käytetään paljon. Tulisijan kanssa huonetermostaatti toimii
> tarkoituksenmukaisesti, mutta klinkkerilattia jäähtyy alle mukavuusrajan.
> Tuollehan ei voi muuta kuin pistää matto lattialle.
Niinpä - lämpötilaanturi klaaraa tuonkin paljon paremmin, kun se ei lopeta
lattian lämmitystä kokonaan vaan pienentää vain lämpötilaa hiukan.
Lattialämmityshän on kuitenkin ns. itsesäätyvä lämmitys, joten jos
huonelämpötila
kohoaa esimerkiksi 2 astetta takan vaikutuksesta lattialaatan lämmittävä
vaikutus
putoaa puoleen jos lattian menovesi on4 astetta normaalia huoneenlämpöä
korkeampi.
> Märkätilojen suhteen ei ole ollut termostaattien tarvetta, ne kun ovat
> ulkoseiniä vasten. Jos olisivat maan alaista seinää vasten, eikä toista
> shunttipiiriä ole, niin sitten saattaisi huonetermostaattikin olla
tarpeen.
Juu ei!
> Asuinhoneissa vosin luopua huonetermostaateista kokonaan, sillä en keksi
> syytä, miksi huoneiden kesken voisi tapahtua lämmön tarpeessa tapahdu
> muutoksia, jotka vaatisivat automaattista ja jatkuvaa reagointia. Halutut
> lämpötilaerot voi asettaa jakotukista käsisäädöllä, mikä ei tarkoita tukin
> päällä olevaa hanaa, vaan korkin alla olevaa ruuvia. Hanalla tuntu olevan
> vain kaksi järkevää asentoa, niin kuin termostaatin toimilaitekin sitä
> käyttää.
En kyllä keksi mitään syytä takkahuoneessa enkä kellarissakaan.
Harri