Clas Ohlson:in sähköpatteri
John Smith
termostaatti ja konvektoripelti, 1000w, hinta jotain 140e. Biltemasta saa
kyllä samantehoisen halvemmalla mutta ilman konvektoripeltiä. Onko tuosta
konvektorista käytännon hyötyä?
Vastaavan tehoinen/kokoinen/näköinen "oikean sähköliikkeen" patteri maksaa
350e.
Ari H
Luulisi että on hyötyä, ts. se yksi patteri pystyy olemaan päällä
isomman osan aikaa kun patterin ympäristö lämpiää vähemmän ja koko
tila enemmän (olettaen että kyseisen patterin konvektoripelti
aikaansaa konvektion, sen sijaan että aikaansaisi vain huiman katteen
myyjälle).
Mutta 140e? Siihen hintaan taitaa saada esim. 4 kpl 700W
öljytäytteisiä perusmalleja (mm. Gigantti, Prisma), jotka vissiin
saa myös seinälle, jos se on vaatimuksena. Pattereiden hajautus
eri puolille antaa varmasti tasaisemman lämmön kuin yksi
konvektori-patteri.
Mutta jos tilaa on 1 patterilla ja siitä pitäisi tuo 1000W tehoa
saada ihan oikeasti ulos, niin konvektori lienee pakollinen. Itsellä
nimittäin on 700W/1200W/2000W öljytäytteinen malli, ja *mutu-tuntuma*
on, että keskimääräinen teho on miltei sama riippumatta siitä minkä
tehoasetuksen valitsee, se vaikuttaa lähinnä siihen kuinka ison osan
aikaa patteri on päällä... Eli patterin fyysiset mitat on se joka
(ilman konvektoria) ratkaisee kuinka paljon se lämittää, kun tehoa
vaan on kokoon nähden tarpeeksi.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
From-kentän email-osoite on validi, siitä ei tarvitse poistaa mitään.
Tuppurainen
> Luulisi että on hyötyä, ts. se yksi patteri pystyy olemaan päällä
> isomman osan aikaa kun patterin ympäristö lämpiää vähemmän ja koko
> tila enemmän
Ymmärrän jos ympäristö tarkoittaa seinää ja tila huoneen ilmaa.
> Mutta jos tilaa on 1 patterilla ja siitä pitäisi tuo 1000W tehoa
> saada ihan oikeasti ulos, niin konvektori lienee pakollinen
Siis tuo 1000W on ottoteho, siis sähköteho. Ulos tulee lämpöä sen
veran kuin se pystyy luovuttamaan ko. olosuhteissa ja mitä
termostaatti sallii.
> Eli patterin fyysiset mitat on se joka
> (ilman konvektoria) ratkaisee kuinka paljon se lämittää,
Pitäisi määritellä mitä lämmittämisen paljous tarkoittaa. Jos se
tarkoittaa patterin luovuttamaa lämpömäärää, niin koko ei kovin paljon
siihen vaikuta. Kyllä se sähköteho on se joka kertoo lämmöksi
muuttuvan energiamäärän aikayksikössä.
Kun sitten yritetään arvata konvektorin ero radiaattoriin, niin
jälkimmäinen säteilee ja edellinen siirtää lämpöä ilmaan.
Konvektorilevy vähentää patterin takan olevam seinän lämpiämistä ja
siitä johtuvaa lämpöhukkaa, koska tehostunut ilmavirtaus siirtää
lämmön ylösvirtaavaan ilmaan ja jäähdyttää seinän puoleista
säteilypintaa. Patteri on etupuolelta säteilylämmitin eli radiaattori
ja takaa läpivirtauslämmitin eli konvektori.
Tuppurainen
> konvektorista käytännon hyötyä?
on siitä seinän vieressä tai seinällä.
nospa...@supertel.fi
>
> Siis tuo 1000W on ottoteho, siis sähköteho. Ulos tulee lämpöä sen
> veran kuin se pystyy luovuttamaan ko. olosuhteissa ja mitä
> termostaatti sallii.
>
Toisaalta kaikki patterin ottama sähköteho muuttuu lopulta lämmöksi ja
poistuu patterista. Jos pinta-ala on pieni, samalla ottoteholla
patteri lämpenee kuumemmaksi, jolloin sen luovuttama teho on sama kuin
ottoteho. Isommalle patterille riittää pienempi pintalämpötila
tasapainotilan saavuttamiseen.
Ja perusfysiikkaa lisää: tietyn ulkoilman lämpötilan vallitessa tietyn
sisälämpötilan ylläpitoon menee aina sama teho. JOs termari toimii
oikein ja lämmittimen teho riittää, lämpötila on oikea ja sähköä kuluu
ja patterista tulee lämpöä sama määrä. (Toki niin, että kuuma
konvektoriton patteri aiheuttaa paikallisesti isomman lämpötilan ja
sitä kautta enemmän lämmön karkaamista viereisen seinän läpi, ja
lämpötilaerot huoneessa on epämiellyttäviä. )
Jos otetaan esimerkiksi 2kW ja parin nyrkin kokoinen patteri, sitä
kutsutaan todennäköisesti halogeenivalaisimeksi, säteilylähteen
lämpötila on sitten yli 3000 astetta, ja säteily- ja
konvektiolämmitystehosta useampi prosentti tulee näkyvänä valona.
Toinen ääripää on lattialämmitys tai puhallinpatteri, jossa on
puhallintehostettu konvektio.
Tuppurainen
> On 8 marras, 23:29, Tuppurainen
> > Siis tuo 1000W on ottoteho, siis sähköteho. Ulos tulee lämpöä sen
> > veran kuin se pystyy luovuttamaan ko. olosuhteissa ja mitä
> > termostaatti sallii.
>
> Toisaalta kaikki patterin ottama sähköteho muuttuu lopulta lämmöksi ja
> poistuu patterista. Jos pinta-ala on pieni, samalla ottoteholla
> patteri lämpenee kuumemmaksi, jolloin sen luovuttama teho on sama kuin
> ottoteho. Isommalle patterille riittää pienempi pintalämpötila
> tasapainotilan saavuttamiseen.
>
> Ja perusfysiikkaa lisää:
Teho on energian määrä aikayksikössä. Kun energian luovutuksessa
joudutaan odottamaan sitä loppua, jää luovutusteho pieneksi. Otettu ja
luovutettu energiamäärä on aina sama. Vain ajassa on eroa. Lämmittimen
tehokkuudella tarkoitetaan tätä lämmön luovutuskykyä tietyssä ajassa.
Siihen vaikuttaa lämmittimen pinnan ja ilman lämpötilaero, lämmittimen
pinta-ala, muotoilu, ilman virtaus, väri, yms.
Hantte
> On 8 marras, 23:29, Tuppurainen <Pentti.Valja...@gmail.com> wrote:
>> Siis tuo 1000W on ottoteho, siis sähköteho. Ulos tulee lämpöä sen
>> veran kuin se pystyy luovuttamaan ko. olosuhteissa ja mitä
>> termostaatti sallii.
>>
>
> Toisaalta kaikki patterin ottama sähköteho muuttuu lopulta lämmöksi ja
> poistuu patterista. Jos pinta-ala on pieni, samalla ottoteholla
> patteri lämpenee kuumemmaksi, jolloin sen luovuttama teho on sama kuin
> ottoteho. Isommalle patterille riittää pienempi pintalämpötila
> tasapainotilan saavuttamiseen.
Eli patteri luovuttaa maksimissaan 1000W:n edestä lämpöä. Mutta jos
patteri ei kykene luovuttamaan kuin 500W:n edestä - säteilemällä ja
johtumalla - niin silloin se on vain 500W:n patteri, tai se
ylikuumetessaan hajoaa. Se toinen 500W, jonka patteri voi otta jää
tällöin lämmittämään patteria kunnens se on niin kuuma, että jokin
paikka laukeaa.
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good