Et maininnut rakennuksen käyttötarkoitusta; loma-asuntoja nykyiset
lämmöneristysvaatimukset eivät koske, niissä eristykset valitaan yleensä
käyttömukavuuden ja lämityskulujen perusteella.
Nykyiset lämmöneristysmääräykset koskevat asuinrakennuksia, joissa
ulkoseinän U-arvon tulee olla 0.28 ja alapohjan 0.22 W/m2K.
Hirsiseinällä ulkoseinän vaatimukseen ei käytännössä päästä, joten
silloin käytetään ns. kompensaatioperiaatetta. Ulkoseinän U-arvominimi
on kuitenkin 0.6 W/m2k, joka täytyy n. 200mm hirrellä. Tässä tapauksessa
tehdään ala- ja/tai yläpohja vastaavsti vaatimustasoa paremmaksi.
Uudet lämmöneristysmääräykset tulevat voimaan 1.1.2003 ja ne "koskevat
kaikkia rakennuksia, joissa käytetään energiaa lämmitykseen tai
jäähdytykseen tarkoituksenmukaisen sisälämpötilan saavuttamiseksi"-
suora lainaus määräysten alusta, eli myös loma-asunnot tulevat mukaan
määräysten piiriin.
Uusi ulkoseinän U-arvovaatimus on 0.25 ja alapohjan 0.16 W/m2K. Tämä
tarkoittaa käytännössä n. 170 ja 250mm eristysvahvuuksia.
Varsinaiseen kysymykseen on paha sanoa tarkkaa määritelmää, koska kyse
on kuitenkin käyttömukavuudesta ja lämmönkulutuksen optimoinnista. Jos
mökki on talvella kylmänä ja se pyritään lämmittämään käyttömukavaksi,
niin paljonhan siihen energiaa saa käyttää... tulee tuo varaavuus
käänteisessäkin mielessä esiin. Mutta yleensä käytetään n. 200mm
hirsipaksuuksia talvikäytössä olevissa loma-asunnoissa. Alapohjan
eristyksessä tuo 170mm riittää varmaankin, oleellista on huolellinen
työ, varsinkin reuna-alueiden tiivistys ja se että lämmöneristeet
täyttävät tiiviisti niille varatun tilan. Varsinkin lattialaudoituksen
alapuolista tyhjää tilaa tulee välttää!
"Tuula" <tuula...@luukku.com> wrote in message
news:9ff6b530.0205...@posting.google.com...
Kokemuksia 85 m2 pyöröhirsimökistä joka on jossain määrin "talvilämmin".
Pyöröhirret 170 mm. Lattiaeristysvahvuudesta en osaa sanoa, betonivalu.
Katossa on reilusti, 30 cm villaa. Sillä on tarjettu -25 asteen
pakkasillakin. Klapia takkaan ja villasukkaa jalkaan. Tuolla on paljon
koteja, joiden k-luvut ovat samaa luokkaa ...
Jotenkin tässä vuosien mittaan on tullut sellainen käsitys, että tuollainen
kannattaisi tehdä höylähirrestä. Siinä "ohuin" kohta ei vuoda niin paljoa.
Lisäksi siihen lienee helpompi toteuttaa fiksun näköinen lisäeristys
jälkikäteenkin.
Peruslämpönä pidetty noin 7 - 10 astetta. Sähköpatterit & kamiina nostavat
lämmön suht mukavaksi noin 1 - 5 tunnissa, kelistä riippuen. Lattioiden
lämpenemiseen menee tietty aikaa. Mikäli talvella mökki on vastikään
lämmitetty peruslämmöiltä, on yläkerta tietysti mukavin nukkumapaikka.
Korostaisin kunnollisen valurautakamiinan osuutta tässä kohtaa.
Lämmitettäessä vähänkään isompaa mökkiä miinuskeleillä peruslämmöistä
tarvitaan kilowattien nopeaa lämmitystehoa. Varaava takka on eri tarkoitusta
varten. Kylmällä kelillä petaukset kannattaa "purkaa" lämpenemisen
nopeuttamiseksi. Vällyn alla kylmä muhii pitkään ja sänkyyn on sitten kolea
mennä. Täkki oven päälle roikkumaan.
Varaava takka ei tavallisesti ole mikään "pikalämmitin". Alkuun se ehkäpä
kylmentää mökkiä puhaltamalla lämmitettyä ilmaa pihalle. Menee jonkin aikaa,
ennenkuin se alkaa lämmittämään. Tietenkin rakenteesta riippuen.
Juttu taas rönsyili itse kysymyksestä ...