Mika
Mika Järvinen <mika.j...@ficora.fi> wrote in message
news:b1oemr$nja$1...@news1.songnet.fi...
Rakennuspaikka on Espoossa.
Mika
> Onko ollut muilla ongelmia naapurien kuulemisen suhteen? Minulla on viisi
> rajanaapuria ja vastanneista yli puolet on huomauttanut kuulemislomakkeella.
Yhdelläkään naapurilla ei ollut mitään sanomista, kun minä hain
poikkeuslupaa ja sitten rakennuslupaa talolle, joka tuli 4 metrin
päähän naapurin rakennuspaikasta ja reilu metri tontin rajasta.
> Minun rakennushanketta on ehdollistettu mm. vaatimalla
> rajalle naapurin saneleman mallin mukainen aita omalla kustannuksella ja
> kuistia on vaadittu 5 metrin päähän rajasta vaikka asemakaava sallii
> rakentamisen neljän metrin päähän ilman naapurin suostumusta.
No onpa vaatimuksia. Kannattaa kysellä rakennustarkastajalta, että
miten tuommoisiin kuuluu suhtautua. Ainakin täällä Turussa sanottiin
suoraan, ettei naapureiden urputuksia oteta huomioon, jos hakemus on
määräysten mukainen. Tontinomistajan rakennusoikeus on oikeus, jota ei
täällä kovin herkästi poljeta.
Kyllä naapurit saavat mielipiteitään esittää, mutta virkamiehet
päättävät, onko niillä mitään arvoa. Täälläpäin nuo kommentit eivät
olisi todennäköisesti johtaneet yhtään mihinkään. Jos teet aidan
täysin omalle tontillesi, etkä rajalle, niin etköhän saa itse päättää
mimmoisen aidan rakennat, kunhan se sopii ympäristöönsä. Rajan päälle
tehtävässä aidassa kustannukset kuuluvat periaatteessa puoliksi ja jos
sopuun ei päästä, niin rakennuslautakunta (Turussa) voi määrätä, kuka
maksaa.
Kalle Ranto
Turku
Taidat rakentaa jollekin vanhalle alueelle? Itse olin samassa
tilanteessa vajaa vuosi sitten uudisalueelle lupaa haettaessa, niin
kukaan ei voi/kehtaa urputtaa mistään, koska nimet vaaditaan molemmin
päin. :)
/Mikko
Eikös tämä kuuleminen ole vain tavallaan muodollisuus, että
naapureille on kerrottu minkälaisen
tönön meinaat rakentaa.. Näillä huomautuksilla joita he ehkä
laittavat ei ole tietääkseni suoranaista
vaikutusta elleivät he ihan oma-aloitteisesti laita valitusta
menemään.. Näin olen asian ymmärtänyt
kun kävin itse kuulemassa naapureita.. Tosin heillä ei ollut mitään
valittamista asiasta..
--
Juge
Näin se on, kyse on vain huomautuksesta ja silloinkin sen pitää koskea itse
rakennusta. Kaava-alueella kaavan mukaan rakennettavan talon luvan
torpedointi naapurin toimesta ei juurikaan onnistu. Poikkeusluvat ovat
erikseen, niissä kysytään naapurin suostumusta.
Mika
Ei poikkeusluvankaan vaatimassa kuulemisessa kysytä naapurilta suostumusta,
ainoastaan onko naapurilla huomauttamista hankkeesta. Eli vaikka naapurit ei
sulle poikkeuslupaa haluaisi, niin päätökset tekee viranomainen. Siis
kuuleminen on myös poikkeuslupa-asioissa "muodollisuus".
Titu
mikkis
"Mika Järvinen" <mika.j...@ficora.fi> kirjoitti
viestissä:b1oemr$nja$1...@news1.songnet.fi...
Kyllä, naapurina oli kaksi perikuntaa, joiden sisällä oltiin
keskenään huonoissa väleissä. Juristin kautta piti selvittää
kenellä on lopulta oikeus mihinkin.
Toinen yleinen probleema on pintavesien virtaaminen.
Näistä saa jos jonkinlaista pureksittavaa kun tonttien
alkuperäisiin korkoihin puututaan. Ota vaan pohjatutkimuksessa
korot rajoilta.
-- T.
Tunnusmerkistöt olivatkin harvinaisen selvät.
niinhän se menee.
Käytännössä uudisrakennusalueelle homma on pee hommaa jos satut huonoon
sumaan kuten eräällä naapurilla kävi niin piti hakea muistaaksen 13ta
naapurilta nimiä paperiin, vaikkakin talo on asemakaavan mukainen. Sattui
muuten tulemaan ok & paritalo korteliin, eli siinä menee aikaa ja tupakkia
kun kaikki kerää. Meillä kävi tuuria, kun oltiin alueen 1:t rakentajat ja
kun se paperi, mistä uusien naapureiden yht.tiedot löytyvä päivittyy 3kk
välein niin naapuritontin omistaja oli yksi ja sama - kaupunki.
Nyt kuitenkin viimeisten naapuri tonttien rakentajilla ja meillä on ollut 4
tontin yhteisen nurkkapisteen korot max. 50 cm erillään niin homma vain
menee. Kommenttina, että kinastelkaa ensin keskenään ja jos ei onnistu niin
kaupunki määrää, joten se siitä. Hienot on prosessit mutta ei ne aina toimi.
t.Juha
"Juge" <Jukka-Pek...@saunalahti.fix> wrote in message
news:3TP%9.26765$ws6.5...@news2.nokia.com...
Mika
Muuten oikein, mutta kyllä naapuri voi halutessaan viivyttää ja
hankaloittaa poikkeusluvan saamista (kaava-alueella ei voi), eli ensin
huomauttaa hankkeesta ja sitten tekee valituksen kunnan tai kaupungin
myöntämästä rakennusluvasta. Yksilön oikeus on Suomessa hyvä, eli voit
valittaa aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka naapurisi hakiessa
poikkeuslupaa haja-asutusalueelle. Ja mikä muuten erityisen kivaa,
niin voit valittaa yhtä pitkään vaikkapa sellaisen luvanhakijan
poikkeusluvasta, joka asuu 1000 km:n päässä sinusta, eli ei ole edes
naapuri (kunhan olet vaan tarkkana, että valitat 1 kk:n kuluessa
poikkeusluvan myöntämisestä).
Voi kuulostaa uskomattomalta, mutta tämän esimerkin kertoi mulle oman
asuinkuntani rakennustarkastaja, kun olen joutunut hänen kanssaan
asioimaan nyt 2,5 vuotta oman poikkeuslupahakemuksemme johdosta. Se on
nyt jo menossa korkeimmassa hallinto-oikeudessa, koska naapuri on
valittanut, kun saimme ensin kunnalta luvan, ja valittanut edelleen
kun saimme toisen kerran luvan kunnalta (kävi ympäristölautakunnassa
valituksen vuoksi) ja valittanut taas vielä senkin jälkeen kun saimme
hallinto-oikeudesta poikkeusluvan. No, nyt onneksi valitusasteiden
loppupää on tullut eteen eli jos korkeimmasta hallinto-oikeudesta
tulee meille myönteinen päätös, pääsemme rakentamaan - huh, huh.
Toisaalta tämä "ihana" tuleva naapuri yrittää nyt etsiä käsittelyistä
virheitä, joihin vetoamalla saisi tämän koko rumban alkamaan
uudestaan.... toivottavasti sellaisia ei löydy.
Onhan se tietty kivaa, että yksilöllä on valitusoikeus, mutta....
mitenhän meidän oikeuksien laita tässä asiassa on? Etenkin kun naapuri
itse on rakentanut alueelle poikkeusluvalla ja 4 muutakin naapuria
tehneet samoin alueella. Muilla rajanaapureilla ei ollut
huomauttamista eikä valituksia tehty.
Syyt eivät valitukseen tarvitse olla mitään kummoisia eli voit
valittaa ja kiusata muita ihan vain mutu-valituksilla tyyliin, että
tonttimme ohikulkevan tien liikenne kasvaa valtavasti ja näin
aiheuttaa meille pahoja melu- ja pölyhaittoja, naapurin jätevedet
valuvat varmasti tontillemme (johan lakikin pakottaa tekemään niille
säiliöt), naapurin piha näkyy meille, naapurilla on väärän merkkinen
auto...... Huvittavinta koko asiassa lienee se, että meidän tonttiemme
välillä on tie, eli emme ole edes "suoraan" rajakosketuksessa
toisiimme (luojan kiitos).
Minäkin kyselin aikani lupia rajanaapureilta, joiden talot tosin olivat yli
200 m päässä. Kysyin siten myöhemmin varovasti, kun oli rakennuslupa kädessä
perustuskatselmuksessa rakennustarkastajalta kaffekupposen siivittämänä,
että mikä merkitys noilla naapurien luvilla on eli olisivatko he jotenkin
voineet edes estää rakentamista. Rakennustarkastaja sanoi, ettei niillä
muuta merkitystä ole, kun että hän tietää ettei tarvitse mennä kylään.
Harri
Kyllä, valittamalla voi vaikuttaa monenlaisiin viranomaispäätöksiin, mutta
tarkkaan edellisen postaukseni lukien:
"Ei poikkeusluvankaan vaatimassa kuulemisessa kysytä naapurilta suostumusta,
ainoastaan onko naapurilla huomauttamista hankkeesta."
Siis naapurin kuuleminen ja hänen mahdolliset valituksensa eivät sinänsä ole
millään muotoa tekemisessä keskenään. Naapurilta ei kysytä suostumusta vaan
hänelle annetaan hanke tiedoksi. Mitään suostumuksia ei kuulemisdokumenttiin
kirjata eikä kysytä, ainoastaan mahdolliset huomautukset jotka EIVÄT ole
valituksia, sekä naapurin kuittaus hankkeen tiedoksiannosta. Valitusprosessi
on sitten aivan eri asia joka kohdistuu jo tehtyihin päätöksiin valitusajan
puitteissa.
Käytännössä on tietenkin yksi lysti millä tavalla naapuri hanketta topedoi,
mutta suuri periaattellinen ero näissä kuulemis/valituskäsitteissä on.
Titu
>rakennuslautakunta (Turussa) voi määrätä, kuka maksaa.
Ei missään voi rakentaa omalle maalleen eikä esim. Turussakaan ns.
kissankujia. Tarkoitan, sitä, että jokainen naapuri tekisi omalle
puolelleen oman aidan ja siinä välissä olisi kuja.
Vai onko tämä tosiaan mahdollista Turussa viestisi mukaisesti?
Turussa siis voi rakentaa vaikka "mimmoisen" aidan omalle
tontilleen? Anteeksi, oli pakko sanoa. ;-))
Suora lainaus postauksestasi: "Jos teet aidan täysin omalle
tontillesi, etkä rajalle, niin etköhän saa itse päättää mimmoisen
aidan rakennat, kunhan se sopii ympäristöönsä." Tämä oli siis oma
määrittelysi?
Mikä on siis raja "täysin omalle tontillesi, etkä rajalle"?
Yleensäkin ottaen asia kiinnostaa enemmänkin, kerro, jos tiedät
asiasta enemmän, metrimäärä/naapurien kuuleminen jne...?
Kysy siis lisätietoja ja ohjeita Turun rakennusvalvonnaltakin, jos
et tiedä näköjään. Anteeksi taas, oli taas ihan pakko sanoa.
ystävällisin terveisin
Pekka
kyllä asia on nyt vain niin että jos hakee luvan raja-aidan
rakentamiselle, niin se ON rakennuslautakunnan viimeisen päätöksen
mukaan aina rakennettava niin paljon oman tonttinsa omalle puolelle
että sen aidan pääsee sieltä toiseltakin puolelta maalaamaan
ja huoltamaan - yhä vain omalla tontillaan seisoskellessaan
siis 5 metriä rajalta lienee sopiva etäisyys raja-aidan paikaksi
ainakin rakennuslautakunnan mielestä
"viranomainen"
> Ei missään voi rakentaa omalle maalleen eikä esim. Turussakaan ns.
> kissankujia. Tarkoitan, sitä, että jokainen naapuri tekisi omalle
> puolelleen oman aidan ja siinä välissä olisi kuja.
Eikö tuo mahdu mainitsemaani "kunhan se sopii ympäristöönsä"? Ei
noille kissankujille varmaan saa lupaa, enpä tullut edes ajatelleeksi
noin älytöntä ratkaisua.
> Anteeksi, oli pakko sanoa. ;-))
No niin näköjään oli.
> Mikä on siis raja "täysin omalle tontillesi, etkä rajalle"?
> Yleensäkin ottaen asia kiinnostaa enemmänkin, kerro, jos tiedät
> asiasta enemmän, metrimäärä/naapurien kuuleminen jne...?
Naapuri haki lupaa aidalle, jonka perustukset olisivat menneet maan alla
toisen naapurin puolelle. Tämä toinen naapuri ei suostunut, jolloin
aita piti rakentaa niin, että myös perustukset olivat täysin omalla
tontilla.
Tarkoitin, että jos rakennat omalle tontillesi, niin naapurilla ei
välttämättä ole paljonkaan sanan sijaa (tai sitten on - tämä on omaa
tulkintaani täältä Turusta), mimmoinen aidan pitää olla.
Pääpointti on, että rakennusvalvonta katsoo, että aita sopii
ympäristöönsä. Jos taas yhteisvastuullisesti rakennetaan aita
täsmälleen rajan päälle, niin silloin myös aidan ulkonäöstä täytyy
päästä sopimukseen.
Rakennan aidan varmaankin ensi kesänä, jolloin olen tästäkin asiasta
vähän viisaampi.
Kalle Ranto
Turku
Totta kai naapurit haluavat vedättää, mutta ne voi jättää omaan arvoonsa.
Ainoastaan, jos poikkeat kaavamääräyksistä, saatat tarvita naapurien luvan.
Kuka hyvänsä taajamassa katselisi mieluummin puistoa kuin naapurin seinää,
mutta siksi kaava juuri on olemassa. Tontin oston keskeinen peruste on, että
sille rakennetaan talo. Meillekin tuli paljon valituksia, mutta
rakennusvalvonta kyllä
osaa niitä käsitellä. Tiedän muistakin kohteista lähellä, että samat
ammattivalittajat
ovat asialla, kirjoitavat tarinaa sivukaupalla, mutta rakennusvalvonta antaa
luvan,
jos suunnitelma on kaavamääräysten mukainen.
T Olli
Totta kai naapurit haluavat vedättää, mutta ne voi jättää omaan arvoonsa.
Ainoastaan, jos poikkeat kaavamääräyksistä, saatat tarvita naapurien luvan.
Kuka hyvänsä taajamassa katselisi mieluummin puistoa kuin naapurin seinää,
mutta siksi kaava juuri on olemassa. Tontin oston keskeinen peruste on, että
sille rakennetaan talo. Meillekin tuli paljon valituksia, mutta
rakennusvalvonta kyllä osaa niitä käsitellä. Tiedän muistakin kohteista lähellä,
että samat
ammattivalittajat ovat asialla, kirjoitavat tarinaa sivukaupalla, mutta
rakennusvalvonta antaa
luvan, jos suunnitelma on kaavamääräysten mukainen.
Meillä ainakin vaadittiin
- koko oikeutta ei saa käyttää, koska tulee ahdasta (naapurit ylirakentaneet
omansa)
(Suomessa ei muuten le korvausmekanismia, jos vaikka "poistettaisiin 100 m2
oikeutta,
rajanaapurien pitäisi hyötyjinä Espoossa maksaa n. 50 000 euroa)
- sadevesien ohjaus (myöhemmin tarkastuksissa rakennusvalvonta itseasiassa
velvoitti naapurin aukomaan
tukkimiaan ojia). Vaadittiin mm sadevesien pumppaamista "jonnekin" (olemme itse
5 tontin keskellä!)
- eräitä puita säilytettävä (ja myöhemmin samat naapurit vaativat niitä
kaadettaviksi, kun varjostavat)
- talo on ruma eikä sovi ympäristöönsä
- talossa pitää olla V harjakatto (ei pulpettikatto, kuten naapuriytaloissa on)
- talo rakennettava pienen ihmisen ehdoilla
- Suomessa tulonjako on epäoikeudenmukainen
- jne jne
Kaikki nänä rakennusvalvonta jätti omaan arvoonsa. Tuntui siltä, että eräillä oli
tarkoitus aiheuttaa
mahdollisimman suurta kiusaa. Takuusumilla hanke eteni aikataulussaan ja
muutoksitta suunnitelmien mukaan.
Vaikkahan olisi mennyt korkeimpiin asteisiin, näkyy se vaan takuusummien
talletuksina (korkokulu). Ylipäänsä
tarinan opetus on se, että naapureille kerrotaan lain vaatima minimi, ei muuta.
Aktiivinen naapuri löytää kyllä tiensä rakennusvalvontaan, jossa
papereita pääsee katsomaan. Kannattaa kyllä valvoa naapurin
hanketta etukäteen, jotta ei jälkeenpäin tarvitsisi ihmetellä
pintavesien muutosta ja uusia korkoja rajalla. Rakennusvalvonta
saattaa unohtaa tarkistaa naapurien kannalta oleellisia tietoja,
liian myöhään reagoituna riesa/riita on pysyvä.
-- T.