Outoa rakentamista ?!
Anne Reid
Käväisin tuttavani omakotitalon rakennustyömaalla viikonloppuna ja
ihmettelin seuraavaa:
- sokkelin ympärille ei oltu laitettu ollenkaan kosteussuojalevyä (sitä
mustaa nypypintaista)
- en nähnyt salaojakaivoja missään ??
- sokkelin vierustaan asti oli ajettu multaa ...
Tuttavaperheeni ei ollut itse paikalla, joten kummastelin asiaa aikani ja
lopulta naapuritontiltakin rakentaja tuli ihmettelemään kanssani ja kertoi
seuranneensa kauhuissaaan heidän rakentamista. Maaperä paikalla on
moreenipitoista hiekkaa. Talopakettikin oli jo pystyssä ja siltä osin
luulisi
perustustyöt olleen jo tehdyt.
Kauhuissani jäin miettimään mitkä seuraukset tästä ovat heille muutaman
vuoden kuluttua ? Onko kyseessä varma hometalo ? Pitäisikö asiaan puuttua
vai olisiko
viisainta pitää lusikkansa pois toisten sopasta ?
t. Anne
Mika Heikura
routaeristykset, salaojat yms. vaikka perustukset kuuluisivatkin.
Jos näin on ovatkohan tuttavasi tietoisia asiasta.
t:mika
Anne Reid wrote in message ...
Petri
Anne Reid <anne...@hyrles.fi> wrote in article
<AkMy3.69$xl3...@read2.inet.fi>...
>
> Käväisin tuttavani omakotitalon rakennustyömaalla viikonloppuna ja
> ihmettelin seuraavaa:
> - sokkelin ympärille ei oltu laitettu ollenkaan kosteussuojalevyä (sitä
> mustaa nypypintaista)
>
Tietääkseni esim. alarinteen puolelle kosteussuojaa ei hetikään laiteta.
Nousevan rinteen puolella sitä pitää olla, tai voi tulla ongelmia. Koko
Paremmin tietävät korjatkoot.
Petri
Anne Reid
Petri kirjoitti viestissä
<01bef3a0$56831260$699f...@rauw1888.rau.valmet.com>...
Joo, mutta tämä kyseinen tontti on tasamaalla.
Anne
Jaakko Haapakangas
maallikon tietämykselläni tuo nypymuovi on ihan myyjän keksintöä, ei se mikään
ehdoton juttu ole. Voihan tuttavasi saattanut laittaa jotain muuta
kosteuseritystä. Salaojatkin (taitaa olla vasta 70 luvun jälkeen yleistyneet)
taitaa olla melko turhat, jos pohjat on routimatonta ja kuivaa
"moreenihiekkaa". Ja miksi salaojakaivot pitäisi näkyä? Vaaditaanko niitä edes
kaikille tonteille.
Rakentamisessa on niin monta tekijää ja ratkaisua, että parempi kunkin
keskittyä omiin tarpeisiinsa ja antaa toisten tehdä omia päätöksiään.
Suuttuisin jos kuulisin jonkun olleen mun työmaallani naapurin kanssa
kauhistelemassa.
T. Jaska
Anne Reid wrote:
> Käväisin tuttavani omakotitalon rakennustyömaalla viikonloppuna ja
> ihmettelin seuraavaa:
>
> - sokkelin ympärille ei oltu laitettu ollenkaan kosteussuojalevyä (sitä
> mustaa nypypintaista)
Anne Reid
Jaakko Haapakangas kirjoitti viestissä <37CC3A6B...@jha.pp.fi>...
>Moi,
>maallikon tietämykselläni tuo nypymuovi on ihan myyjän keksintöä, ei se
mikään
>ehdoton juttu ole. Voihan tuttavasi saattanut laittaa jotain muuta
>kosteuseritystä.
On se kiva, että mainonta on sitten purrut kaikkiin niihin urakoitsijoihin
ja tee-se-itse rakentajiin, jotka uskollisesti sen kosteussuojan sinne
sokkeliin
laittavat. Totta on, voi olla tosiaan että he käyttävät jotain muuta
tekniikkaa
kosteuseristykseen. Se heille suotakoon. Omapa on talonsa.
Salaojatkin (taitaa olla vasta 70 luvun jälkeen yleistyneet)
>taitaa olla melko turhat, jos pohjat on routimatonta ja kuivaa
>"moreenihiekkaa". Ja miksi salaojakaivot pitäisi näkyä? Vaaditaanko niitä
edes
>kaikille tonteille.
No ainakin me laitoimme salaojat moreenipitoiselle tontillemme
rakennusvalvojamme
ohjeiden mukaisesti. Vaatimuksista en tiedä. Jotenkin on vain turvallisempi
olo
kun tiedän niiden siellä olevan...
>Rakentamisessa on niin monta tekijää ja ratkaisua, että parempi kunkin
>keskittyä omiin tarpeisiinsa ja antaa toisten tehdä omia päätöksiään.
>Suuttuisin jos kuulisin jonkun olleen mun työmaallani naapurin kanssa
>kauhistelemassa.
Satuinpahan nyt vain sinne tontille sellaiseen aikaan, että asianomaisia ei
paikalla ollut ja vaihdoin pari sanaa naapurin kanssa. Lähinnä olin
huolissani
heidän tulevasta talosta, kun tiedän pariskunnan olevan yhtä vihreä näissä
rakennushommissa kuin mekin olemme. Ettei vaan kukaan korkean työmoraalin
omaava rakennuttaja sattumalta kuseta heitä....
No puuttuvien eristeiden ja salaojakaivojen arvoitus jääköön
tulevaisuuteen...
t. Anne
Komu
Anne Reid kirjoitti viestissä ...
>
>Jaakko Haapakangas kirjoitti viestissä
<37CC3A6B...@jha.pp.fi>...
>>Moi,
>>maallikon tietämykselläni tuo nypymuovi on ihan myyjän keksintöä, ei
se
>mikään
>>ehdoton juttu ole. Voihan tuttavasi saattanut laittaa jotain muuta
>>kosteuseritystä.
>
>rakennusvalvojamme
>ohjeiden mukaisesti. Vaatimuksista en tiedä. Jotenkin on vain
turvallisempi
>olo
>kun tiedän niiden siellä olevan...
>
Asun hirsitalossa joka on rakennettu viime vuosisadan lopussa ja
jatkettu 1920-luvun alussa toisesta päästä.
Ei ole nyppymuoveja kivijalassa eikä salaojia seinänvierillä.
Eikä muuten hirvitä yhtään.
Puuta palaa 15 kuutiota talven aikana ja lämmintä piisaa.
Päivätyökseni korjailen nyt -70-luvun elementtitaloa.
Ja se kyllä hirvittää.
Komu :))
Anne Reid
Komu kirjoitti viestissä ...
>
>Asun hirsitalossa joka on rakennettu viime vuosisadan lopussa ja
>jatkettu 1920-luvun alussa toisesta päästä.
>
>Ei ole nyppymuoveja kivijalassa eikä salaojia seinänvierillä.
>
>Eikä muuten hirvitä yhtään.
>
>Puuta palaa 15 kuutiota talven aikana ja lämmintä piisaa.
>
>Päivätyökseni korjailen nyt -70-luvun elementtitaloa.
>
>Ja se kyllä hirvittää.
>
>
>Komu :))
>
Eipä ollut isovanhempieni rintamamiestalossakaan mitään nykyajan
kotkotuksia, mutta
talon alla olevan kellarin käyttötarkoituskin oli lähinnä olla kostea ja
kylmä vihanneksien
säilyvyyttä ajatellen. Meidän rinnetalossa kellarikerroksessa (osittain
kokonaan maan alla)
on tarkoitus kyllä tehdä kaikkea muuta kuin säilöä hilloa ja kurkkuja, joten
olisi ihan kiva, jos se salaojituksen ym. eristeiden ansiosta pysyisi suht
kuivana.
Anne
Petri Kärhä
> Asun hirsitalossa joka on rakennettu viime vuosisadan lopussa ja
> jatkettu 1920-luvun alussa toisesta päästä.
> Ei ole nyppymuoveja kivijalassa eikä salaojia seinänvierillä.
Niin, talossasi taitaa olla nimenomaan KIVIjalka. 20-luvullakaan betoni ei
vielä ollut kovin yleistä. Kivijalan kanssa ei tarvitse mitään
kommervenkkejä, koska kivi johtaa niin huonosti kosteutta. Vuolukivellä
voisi mahdollisesti saada aikaan samanlaisia kosteusvaurioita kun
betonilla. Asiaa voisi tutkia.
Nykyään kivijalat ovat suhteellisen harvinaisia. Betoni tai
harkkoperustuksen kanssa on välttämätöntä huolehtia siitä, ettei vesi
pääse kulkeutumaan seinä- tai lattiarakenteisiin. Salaojat ja niiden
ympärillä salaojasoraa lienee minimi mitä on oltava. Tämän lisäksi
puurunko ja ulkoverhouksen tiilet on eristettävä betonijalasta
bitumihuovalla tai vastaavalla. Nypyläinen muovi lienee suhteellisen
turha, mikäli salaojat on asennettu oikein, ja kivijalan ympärille tulevat
maat on laitettu suunnitelman mukaan. Betonijalkaa vasten ei saisi laittaa
liian tiheitä tai kauan märkinä pysyviä maalajeja. Nurmikkoa ja
kukkapenkkejä ei saa laittaa kivijalkaan kiinni, niin kuin nykyään kyllä
useinmiten tehdään. Salaojia ei saa täyttää halvimmalla hiekalla,
mullalla, eikä sillä moskamaalla mikä niistä salaojakaivannoista on
kaivettu ylös. Näin vaan vissiin varsin usein tehdään. Ja eipä silti, voi
ne viritelmät toimia ihan hyvinkin, ainakin eteläseinustoilla.
Onkohan nykyää mahdollista tehdä oikeita kivijalkoja? Mitä sanoo
viranomaiset? Saako hakkaamoilta sopivia kiviä? Maksaako liikaa?
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Timo Koivumäki
wrote:
>- sokkelin ympärille ei oltu laitettu ollenkaan kosteussuojalevyä (sitä
>mustaa nypypintaista)
>- en nähnyt salaojakaivoja missään ??
>- sokkelin vierustaan asti oli ajettu multaa ...
Asun viidettä vuotta 20-luvulla savimaalle rakennetussa hirsitalossa
Turun Nummenpakalla.
Talo ei ole salaojia eikä kosteussuojia koskaan nähnytkään ja perustus
on aikanaan tehty ladotuista kivistä (1,5 metriä syvällä) joiden
päälle on valettu betonisokkeli.
Talo on kokonaan maan pinnan yläpuolella, kellarin maalattia taitaa
olla 20 senttiä pihaa alempana.
Hometta ei ole, runko on suora, katon harja ei notkolla. Ainoastaan
talon toisesta päästä perustus vajonnut, ja sekin ilmeisesti
50-luvulla tehdyn viemärikaivuun ansiosta. Asia korjattiin viime
kesänä.
Miksi nykyisin pitää salaojittaa, kosteussuojata jne jne, jos kerran
talot eivät ole ennenkään moisia tarvinneet?
Juha-Pekka Palmulaakso
> Onkohan nykyää mahdollista tehdä oikeita kivijalkoja? Mitä sanoo
> viranomaiset? Saako hakkaamoilta sopivia kiviä? Maksaako liikaa?
En tiedä, mutta olisi tarkoitus koettaa... Ei veistetyistä kivistä, vaan
luonnonkivistä sovittamalla ja muuraamalla.
Jo rakennuslupavaiheen ohittaneen saarimökkiprojektini kantava idea on
tehdä ulkoisesti tuollaiselta vuosisadan vaihteen kalastajatorpalta
näyttävä rakennus ja siihenhän ei sovi betonisokkeli tolpista
puhumattakaan. Alle näkymättömiin betonista normaali antura, siihen
muurattu luonnonkivisokkeli tuuletusaukkoineen ja sen päälle raudoitettu
tasoitus alajuoksua varten, tietysti piiloon niin että vuorilaudoitus
peittää sen.
Jahka saan ensin Kastellin kunnialla pystyyn niin pääsen mökin
kimppuun...
--
J-P
--------------------------------------------------------------
||\/\/\/\/\/\/|| Studio Valotus
|| ||_ Juha-Pekka Palmulaakso
|| ||_| val...@netti.fi Stålarminkatu 3
|| || 20810 TURKU
||/\/\/\/\/\/\|| +358-40-5023760
jouko moisander
> > Onkohan nykyää mahdollista tehdä oikeita kivijalkoja? Mitä sanoo
> > viranomaiset? Saako hakkaamoilta sopivia kiviä? Maksaako liikaa?
>
> En tiedä, mutta olisi tarkoitus koettaa... Ei veistetyistä kivistä, vaan
> luonnonkivistä sovittamalla ja muuraamalla.
Muurattu 'kivijalka', mikä se on? :=)>
jouko
Markku Seppänen
Timo Koivumäki kirjoitti viestissä <37cc05c9...@nntp.netti.fi>...
>
>Miksi nykyisin pitää salaojittaa, kosteussuojata jne jne, jos kerran
>talot eivät ole ennenkään moisia tarvinneet?
Ei erilaisten teknisten suojausten tarve rakennusajasta riipu vaan
paikasta ja rakenteista. Vaatimustaso on lisäksi nykyisin aivan
toista, puhumattakaan materiaaleista. On erinomainen asia, ettei
talossasi ongelmia ole, voit olla tyytyväinen.
Eikä salaojien rakentaminen välttämätöntä ole. Suomen
Rakentamismääräyskokoelma antaa luvan jättää salaojituksen pois,
mikäli pohjamaa selvitetään vettä läpäiseväksi ja kapillaarinen veden
nousu ehkäistään. Tämä onnistuu joillekin rakennuspaikoille. Mitä
tiiviimpi maa, sitä suurempi riski. Asia on ratkaistava järkeä ja
kokemusta käyttäen; rakennushetken säästö ei aina ole halvin ratkaisu.
Rakentaminen voidaan ajatella olevan määrätyllä tavalla erilaisten
riskien hallintaa. Jos yhdessä tapauksessa otetaan riski halvemmilla
ratkaisuilla, ja onnistutaan, se ei todellakaan tarkoita, että sama
onnistuisi joka kohteessa.
terv
markku;-)
Juha-Pekka Palmulaakso
No, tietysti sama asia kuin nämä vanhat "kivikirkot", jotka eivät siis
oikeasti ole kivikirkkoja kun niissä on ängetty kuution kokoisten kivien
väliin laastia täytteeksi ... :^)
Luonnonkiviä tai veistämällä sovitettuja, _yleensä_ siellä on näkynyt
jonkinlaista mokkoa kivien välissä. Kai lähinnä estämässä oravaa
suurempien elikoiden vaeltelun kellaritilaan.
Komu
Markku Seppänen kirjoitti viestissä <7qnt2q$n0m$1...@news.kolumbus.fi>...
>
>Ei erilaisten teknisten suojausten tarve rakennusajasta riipu vaan
>paikasta ja rakenteista>
; rakennushetken säästö ei aina ole halvin ratkaisu.
>
>
Tuossa edellisissä posteissa tuli jo selväksi mitä ajoin
takaa.Ennenvanhaan oli tilaa rakentaa sinne missä rakennuspaikka
tiedettiin kokemuksesta hyväksi, ei ollut pakko rakentaa mihinkään
suonsilmään kuten nykyään tehdään koska rakennustekniikka sen sallii.
Mutta kyllä ostaja voi nykyäänkin katsoa mistä tonttinsa ostaa, jos
haluaa tehdä savelle tai suolle, siitä vaan.Jokaisessa paikassa niitä
nyppymuoveja ei tarvita.Asumisterveyden kannalta pidän edelleen
rossipohjaa parhaana ratkaisuna, jokaiselle se ei silti sovi.
Erikoisen oikeassa Markku on tuossa viimeisessä lainauksessa;muutama
tonni rakennusvaiheessa satsattuna oikeisiin paikkoihin voi olla tosi
halpaa pitkän päälle.
Komu
Markku Seppänen
Komu kirjoitti viestissä ...
>Tuossa edellisissä posteissa tuli jo selväksi mitä ajoin
>takaa.Ennenvanhaan oli tilaa rakentaa sinne missä rakennuspaikka
>tiedettiin kokemuksesta hyväksi, ei ollut pakko rakentaa mihinkään
>suonsilmään kuten nykyään tehdään koska rakennustekniikka sen sallii.
>
>Mutta kyllä ostaja voi nykyäänkin katsoa mistä tonttinsa ostaa, jos
>haluaa tehdä savelle tai suolle, siitä vaan.Jokaisessa paikassa niitä
>nyppymuoveja ei tarvita.Asumisterveyden kannalta pidän edelleen
>rossipohjaa parhaana ratkaisuna, jokaiselle se ei silti sovi.
>Komu
No näinhän se oli, ennen. Rakennus pykättiin nyppylälle, kukkulalle tai
kumpareelle ainaski. Parhaat rakennusmaat vaan on käytetty, ainakin
taajamien läheltä. Että kyllä varmaan ne suosilmiin rakentamiset syntyvät
paremman paikan puutteesta enemmän kuin tekniikan olemassaolosta.
Itse kun olen Oulusta, niin tuore esimerkki:
Kesällä kaupunki jakoi (antoi vuokrata) omakotitalotontteja
Heikkilänkankaalta Madekoskelta. Normaaliin tapaan kaavoituksen
luonnosvaiheessa oli tehty maaperätutkimus ja muutamia kairauksia,
harvahkoja kaavoittajan tapaan. Tontinhakuvaiheessa hakijoille selitettiin
tutkimustulokset, ja myös se, että kairaukset tai tutkimukset eivät ole
mitään perustamistapaohjeita. Kairauspisteet oli karttoihin merkitty, joten
niistä näki, ettei kairauksia oltu tehty kaikilta tonteilta, eivätkä ne aina
osuneet edes rakennuspaikoille. Vuokrasopimuksissa oli pykälä, jonka mukaan
rakentaja vastaa perustamistapaselvityksestä ja perustamiskustannuksista.
Osalle tonteista tarvittiin räväkkä paalutus tai esim. 3 m massanvaihto.
Rakentajat hoitivat asian ja maksoivat kustannukset, noin 40-100 tonnia per
tontti. Tämän jälkeen rakentajat, tai ainkin osa heistä haki kustannusten
korvausta kaupungilta. Vain yksi heistä oli teettänyt maaperätutkimuksen,
muut luottivat esim. maaurakoitsijoiden sanaan.
Tämän päiväisessä teknisen lautakunnan esityslistassa kustannuksia esitetään
korvattavaksi 2/3 arvioidun keskimääräisen omakotitaloperustustyön 45 000.-
ylimenevältä osalta.
no mitä tästä pitäisi oppia ?
Ainakin ettei mikään asia ole niin selvä, ettei sitä voisi nurin päin
vinksauttaa. Ja että kannattaa tehdä maaperätutkimus ja
perustamistapaselvitys. Ja joskus kannattaa valittaa.
Ainakin virkamiehet olivat jotain oppineet; uudemmissa
tontinjakotilaisuuksissa ja kartoissa lukee joka puolella kissankokoisin
kirjaimin RAKENTAJIA VAADITAAN TEETTÄMÄÄN TONTEILLE MAAPERÄTUTKIMUS JA
PERUSTAMISTAPASLVITYS OMALLA KUSTANNUKSELLAAN.
terv
markku;-)
PS. Mikä on erinomainen pehmeän tontin alapohjarakenne ? No tietysti
paalutus ja sokkelipalkki + rossipohja.
PPS. Siihen suosilmään sopiva olisi tietysti vanha muovinan Futuro-talo,
kelluvaksi tiivistettynä.
Tuomas Eerola
Timo Koivumäki <ti...@netti.fi> wrote:
>Miksi nykyisin pitää salaojittaa, kosteussuojata jne jne, jos kerran
>talot eivät ole ennenkään moisia tarvinneet?
Näinhän sitä tietysti voisi kuvitella. Toinen vaihtoehtoinen ja luultavasti
vähintään yhtä oikea tulkinta on se että ne sata vuotta sitten rakennetut
talot jotka sattuivat olemaan sellaisella paikalla että eivät moisia
tarvinneet ovat edelleen pystyssä. Loput ovat lahonneet ja purettu jo
vuosikymmeniä sitten. Joten en liikaa luottaisi tuon todistusvoimaan.
Tuomas
Petri
<7qug48$j...@vilkku.uwasa.fi>...
Yksi vaikuttava tekijä on ikivanhojen talojen hataruus. Kosteudet (ja)
lämmötkin on holahtaneet pihalle noin vain. Toinen on veden käyttö.
Aikoina, jolloin vesi on kannettu sisälle, sitä ei_ole_lutrattu 150 l
/henkilö/d, kuten nykyään.
Suurimman syyn sanoisin kuitenkin olevan jo aiemmin mainitun rakennustavan
ja paikan. Tolppien päällä ilmassa leijuvaan rakennukseen ei kosteus ole
päässyt. Ainakaan alakautta. Laitoimme juuri isäni kanssa viikonloppuna
uuden peltikaton yli satavuotiseen piha-aittaan. Ollut ilmeisesti alunperin
ns. savupirtti. Kovaa tavaraa ! Ollut aina tolpilla.
T.Uusilehto
Petri kirjoitti viestissä
<01bef82b$c3233820$699f...@rauw1888.rau.valmet.com>...
>Suurimman syyn sanoisin kuitenkin olevan jo aiemmin mainitun rakennustavan
>ja paikan. Tolppien päällä ilmassa leijuvaan rakennukseen ei kosteus ole
>päässyt. Ainakaan alakautta. Laitoimme juuri isäni kanssa viikonloppuna
>uuden peltikaton yli satavuotiseen piha-aittaan. Ollut ilmeisesti alunperin
>ns. savupirtti. Kovaa tavaraa ! Ollut aina tolpilla.
>
Niin tosiaan, nykyaan holmoillaan niin, etta maahan latkaistaan
betonista kakku, ja sen paalle asettaudutaan asumaan.
Sehan on selvaa etta puun ja maan laheisyys tuottavat vain harmia.
Harva suostuu maksamaan vaivaa/rahaa siita etta rakennus olisi tolpilla.
Nykyaan ei siis "enaan millaan ei ole mitaan valia" .
Asutaan huonosti epaterveissa taysin tutkimattomissa ymparistoissa.
terv.
Timo