Tarkistuslista tonttia ostavalle
mika
Olisiko jollain hyvää muistilistaa asioista jotka pitäisi muistaa tonttia
ostettaessa?
t. mika
Lasse Härkönen
Ainakin seuraavia:
- Tontin rasitteet
- Alueen kaava tulevien hankkeiden osalta (moottoritiet jne.)
- Kaava rakennusoikeuden/tyypin ja määrän osalta
- Maaperä
- Pinnanmuodot ja ympäristön pinnanmuodot (valuuko sadevedet muualta
tontille, onko tontti kuopassa.
- Tontin ja alueen historia (entisellä kaatopaikalla?)
- haja-asutusalueella kaivontekomahdollisuudet (pohjaveden laatu ja
sijainti) ja viemäröintijärjestelmälle asetettavat vaatimukset.
--
----
Lasse Härkönen
lasse.h...@sci.fi
Käy testaamassa tietämyksesi:
http://www.Tietokilpailut.com
Lasse Härkönen
> mika wrote:
>> Olisiko jollain hyvää muistilistaa asioista jotka pitäisi muistaa tonttia
>> ostettaessa?
>
> Ainakin seuraavia:
>
> - Tontin rasitteet
> - Alueen kaava tulevien hankkeiden osalta (moottoritiet jne.)
> - Kaava rakennusoikeuden/tyypin ja määrän osalta
> - Maaperä
> - Pinnanmuodot ja ympäristön pinnanmuodot (valuuko sadevedet muualta
> tontille, onko tontti kuopassa.
> - Tontin ja alueen historia (entisellä kaatopaikalla?)
> - haja-asutusalueella kaivontekomahdollisuudet (pohjaveden laatu ja
> sijainti) ja viemäröintijärjestelmälle asetettavat vaatimukset.
Niin, ja naapureista kannattaa myös ottaa selvää.
T Soukko
Petteri Leppikallio
"Lasse Härkönen" <las...@sci.fi> wrote in message
news:bF70b.306$SJ4...@read3.inet.fi...
> - Maaperä
> - Tontin ja alueen historia (entisellä kaatopaikalla?)
Hiukan eri järjestykseen, liittyvät sillä tavalla toisiinsa että esim.
peltotontit lienevät tyypillisesti varsin hyviä ja se pintakerros varsin
hyvin kasvavaa (noin niinkuin pihan tekoa ajatellen).
> - Pinnanmuodot ja ympäristön pinnanmuodot (valuuko sadevedet muualta
> tontille, onko tontti kuopassa.
Tuotakaan ei kannata liikaa säikähtää. Etenkin jos mahdolliset viereiset
talot eivät rajoita lopullista korkeusasemaa. Eli vaikka tontti olisikin
hiukan notkossa niin ei sen korottaminen (perustuksien korkeus ja täytöt
sekä pihan täyttö) lisää kustannuksia välttämättä mahdottomasti... tietenkin
kohtuus tässäkin. Se kuitenkin on / lienee hyvä lähtökohta että jos kyse on
nyt vaikka kaava-alueesta että pihalla istuessa ei tielle tarvitse katsoa
ylöspäin.
Tästä kaikesta omakohtaisia tuoreita kokemuksia, kunta tehnyt tien alueelle
ns. riittävän ylös. Toisaalta tontti oli hiukan notko. Peltomaata ja sikäli
helppo paikka että pintamaata jouduttiin pohjan ja sorapihan/tien alta
kuorimaan ainoastaan > 40 cm. Sokkelin yläreuna tuli ~1,6 metriä
alkuperäisestä maanpinnasta ylöspäin. Ja sokkelia jää näkyviin ~60 cm.
Kaadot koko pihan alueella sellaiset nyt että vesi ei jää mihinkään
seisomaan...
Tontin/pohjan korottamisessa kuitenkin varsin merkittävä tekijä on tietysti
se että onko kylällä sopiva urakoitsija ja toisaalta kuinka kaukaa/läheltä
tarvittavat sorat/täytemaat saadaan.
Ja pari asiaa tuli kirjoittaessa mieleen lisää joita kannattaa miettiä.
-tontin ilmansuunnat ja valoisuus
-kaava-alueella talon sijoittuminen ja harjasuunta tontilla
Jälkimmäinen vaikuttaa sikäli ensimmäiseen että vaikka muuten olisi
lämmin/valoisa tontti mutta jos talo varjostaa koko tontin ts. on tontin
eteläreunalla poikittain ja piha jää pohjoisen puolelle niin se asettaa
helposti omat kuvionsa pihan tekoon ja käyttöön. Ja hyvä tietysti olisi jos
jokapuolelle taloa jäisi jonkin verran tilaa ettei sitä tarvitsisi laittaa
'ihan rajaan / tiehen kiinni'...
Petri Kärhä
> Hiukan eri järjestykseen, liittyvät sillä tavalla toisiinsa että esim.
> peltotontit lienevät tyypillisesti varsin hyviä ja se pintakerros varsin
> hyvin kasvavaa (noin niinkuin pihan tekoa ajatellen).
Pellot tuppaa yleensä olemaan alempaa savea, mikä johtaa paalutukseen.
Ylimääräiset kulut paalutuksesta on noin 10.000 Erkkiä (5 kiloa
paalutukseen ja 5 kiloa monimutkaisempaan sokkelirakenteeseen). 1000
neliön tontille 20 senttiä multaa tekee 200 kuutiota, eli noin 6
kasetillista. Helsingin Veden hinnoilla tämä kustantaa noin 3.500
Erkkiä. Eli ei se maanpinnan laatu ole niin kriittistä, perustustavasta
ne kustannukset tulee. Ja tontteja nyt pääsääntöisesti joutuu nykyään
korottamaan (jäljellä olevat tontit on niitä mitä on jäljellä, yleensä
kuopassa) joten siitä hyvästä pintamaasta on myös vaivaa, kun se vie
kasalla tilaa tontilta, joka on muutenkin täynnä rakennustarvikkeita.
Ei silti, meillä on savelle paalutettu talo, maanpintaa nostettu 60
senttiä (josta noin 30 viimeistä senttiä ostettua multaa, alempana
alkuperäistä pintamaata ja saatua täytemaata) eikä tippaakaan kaduta.
Lopputulos on hyvä, ja tontin sai aika edullisesti, kun ihmiset pelkää
paalutusta. Maaperän aiheuttamat lisäkustannukset täytyy vaan ottaa
huomioon tontin ostohinnassa.
Tonttia voi muuten korotella pikkuhiljaa muuton jälkeen, kun rahat
kuitenkin loppuu kesken. Tekee ensin talon ympäristön valmiiksi, ja
sitten pikkuhiljaa korottelee ja viimeistelee tonttia esim. 100 - 200
neliötä kesässä. Pihan materiaaleissa ei kannata säästää, mistä tulee
aikamoiset kustannukset. Kustannuksia voi jakaa useammalle vuodelle, kun
tekee aina pienen läntin valmiiksi asti hyvillä materiaaleilla. Tämä on
mielestäni parempi tapa, kuin vetää pinnalle ohut kerros multaa, kun ei
paksuun ole varaa, ja ihmetellä sitten myöhemmin, että miten sinne
nurmikon alle saisi lisää multaa. Ja joka kesä saa hyvän fiiliksen kun
saa vähän lisää pihaa aikaiseksi :-)
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Petteri Leppikallio
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
news:bhsm16$7o5$1...@nntp.hut.fi...
> Petteri Leppikallio wrote:
> > Hiukan eri järjestykseen, liittyvät sillä tavalla toisiinsa että esim.
> > peltotontit lienevät tyypillisesti varsin hyviä ja se pintakerros varsin
> > hyvin kasvavaa (noin niinkuin pihan tekoa ajatellen).
>
> Pellot tuppaa yleensä olemaan alempaa savea, mikä johtaa paalutukseen.
>
Niin, toisaalta savi ei automaattisesti tarkoita paalutusta.
> Ylimääräiset kulut paalutuksesta on noin 10.000 Erkkiä (5 kiloa
> paalutukseen ja 5 kiloa monimutkaisempaan sokkelirakenteeseen). 1000
> neliön tontille 20 senttiä multaa tekee 200 kuutiota, eli noin 6
> kasetillista. Helsingin Veden hinnoilla tämä kustantaa noin 3.500
> Erkkiä. Eli ei se maanpinnan laatu ole niin kriittistä, perustustavasta
> ne kustannukset tulee. Ja tontteja nyt pääsääntöisesti joutuu nykyään
> korottamaan (jäljellä olevat tontit on niitä mitä on jäljellä, yleensä
> kuopassa) joten siitä hyvästä pintamaasta on myös vaivaa, kun se vie
> kasalla tilaa tontilta, joka on muutenkin täynnä rakennustarvikkeita.
>
hmm... niinno. Täytemaa on oleellisesti halvempaa (ilmaista, ainoastaan
ajokustannukset), täytemaaksi kelpaa ns. mikä vaan. Meillä homma tehtiin
niin että pintamaa kuorittiin rakennuksen ja tien/sorapihan alta aluksi pois
kasaan joka ei kumminkaan tuossa perustusvaiheessa ollut millään tavoin
ongelma ts. tarpeita on niin vähän tontilla että sopi olemaan. Kun
perustukset oli valmiit ja täytöt tehty niin lopulta tontilta pintamaat
kasaan, korotus ja pintamaa takaisin päälle. Ei tarvetta ostaa kallista
multaa pintaan (esim. Kekkilän joka ensimmäisenä nopeasti löytyi
kuutiohinta, 20e, on melkolailla paljon). Eikä toisaalta kasoja haittaamassa
tontilla ja piha on kerralla kunnossa (keväällä saa nurmikon perustaa tuohon
ilman kummempia maanrakennustöitä).