Pyöriväkennoinen LTO - pyörimisnopeus
Pasi
Lämmöntalteenottokennon moottorin vaihteisto piti muutaman vuoden aikamoista
rouskutusta ja nyt aikani asiasta marmatettuani sain vihdoinkin
valmistajalta uudet kilkkeet, mutta, mutta...
Vanha moottori kävi aika kuumana. Uuden moottorin teho on vain puolet
vanhasta. Ihmettelin tätä ääneen valmistajalle ja kyselin muuttuuko kennon
pyörimisnopeus, mutta minulle kerrottiin, että esim Enervent käyttää samaa
moottoria ja että se toimii ihan hyvin. Vanhalla moottorilla kenno pyöri
noin 18 kierrosta minuutissa ja uudella vain noin 6,5 kierrosta minuutissa.
Mittailin aikoinaan kovilla pakkasilla hyötysuhdetta ja se oli reippaasti
yli 80%. Siksi suhtaudun tähän muutokseen vähän epäillen. Aivan turhasta en
viitsisi alkaa uutta marmatusta valmistajan suuntaan.
Nyt tahtoisinkin tietää millä nopeudella teidän koneiden kennot pyörivät?
Kyllä tiedän, että siihen vaikuttaa mm kennon koko ja ilmamäärä, mutta
toivoisin saavani jotain näppituntumaa aiheeseen. En tietenkään pane
pahakseni jos joku asiaan paremmin perehtynyt kertoo kuinka asia pitäisi
optimoida ja onko ok-taloihin suunnattuja koneita, joissa kennon
pyörimisnopeutta säädetään automatiikalla ja haetaan koko ajan parasta
hyötysuhdetta. Eipä tuo olisi kauhean vaikeata yrittää säätää sisääntulevan
ilman lämpötilaa koko ajan maksimiin (ja kesällä minimiin).
Jo etukäteen kiittäen!
Pasi
ove
> vanhasta. Ihmettelin tätä ääneen valmistajalle ja kyselin muuttuuko kennon
> pyörimisnopeus, mutta minulle kerrottiin, että esim Enervent käyttää samaa
> moottoria ja että se toimii ihan hyvin. Vanhalla moottorilla kenno pyöri
> noin 18 kierrosta minuutissa ja uudella vain noin 6,5 kierrosta minuutissa.
eikö uusi, pienempitehoinen moottori jaksa? pyörittää kennoa
minkä tehoinen uusi moottori on ?
ei laakeroidun kennon pyörittäminen kovin suuritehoista moottoria tarvitse
en oikein jaksa uskoa, että kennon pyörimisnopeus olisi muuttunut
yhtään pienemmäksi pelkästään uuden moottorin pienemmän tehon vuoksi
kyllä kai moottorinvaihdon yhteydessä jotain muutakin on muutettu,
kuten esim. moottorin pyörimisnopeutta? voimansiirtovälityksiä? tms.?
Jouni Saari
"ove" <ove...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:bqji2f$rc$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> en oikein jaksa uskoa, että kennon pyörimisnopeus olisi muuttunut
> yhtään pienemmäksi pelkästään uuden moottorin pienemmän tehon vuoksi
>
Sähkömoottorin kilvessä ilmoitettu lukema on moottorin maksimiteho,
siis teho jolla sitä saa enintään kuormittaa jatkuvalla kuormalla. Moottori
ei siis toimi koko aikaa sillä teholla.
Jos kennon pyöritys vaatii vaikka 5W, ei esim 50W moottori kuitenkaan vie
kuin ehkä 6W, ja 100W moottori vähän enemmän. Loistehot ja häviöt vähän
kasvaa,
jos käytetään liian suurta moottoria "varmuuden vuoksi". Eli pelkkä
moottorin tehon
puolittuminen ei välttämättä merkitse kuin tehoreservin putoamista vaikka
90%:sta
80%:iin.
Moottorilla voi olla eri napaluku, jolloin se pyöri eri nopeudella tai
sitten vaihteiston
välityssuhde on muuttunut.
Jouni
ove
> sitten vaihteiston välityssuhde on muuttunut.
aivan niin , (juuri kuten jo itsekin mainitsin) :
>> kyllä kai moottorinvaihdon yhteydessä jotain muutakin on muutettu,
>> kuten esim. moottorin pyörimisnopeutta? voimansiirtovälityksiä? tms.?
eli syynä kennon hitaampaan pyörimiseen EI suinkaan ole
pienempitehoinen moottori
Pasi
news:bqji2f$rc$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > Vanha moottori kävi aika kuumana. Uuden moottorin teho on vain puolet
> > vanhasta. Ihmettelin tätä ääneen valmistajalle ja kyselin muuttuuko
kennon
> > pyörimisnopeus, mutta minulle kerrottiin, että esim Enervent käyttää
samaa
> > moottoria ja että se toimii ihan hyvin. Vanhalla moottorilla kenno pyöri
> > noin 18 kierrosta minuutissa ja uudella vain noin 6,5 kierrosta
minuutissa.
>
> eikö uusi, pienempitehoinen moottori jaksa? pyörittää kennoa
moottorilla pitääkin pyöriä. Todennettu vertaamalla moottorin
pyörimisnopeutta tyhjäkäynnillä ja kuormitettuna. Kennoa saa vielä
jarruttaakin ja moottori puksuttaa.
> minkä tehoinen uusi moottori on ?
> ei laakeroidun kennon pyörittäminen kovin suuritehoista moottoria tarvitse
Uusi moottori oli 6W ja vanha 21W tai 23W tms. Ne tiivistysharjat
aiheuttavat jonkin verran kitkaa. Onhan sitä nyt vuoden 2001 alusta asti jo
herkistelty. Kyllä se käsin pyöritellen pyörii helpohkosti. Voisihan sen
pyörintävastuksen mitata ja laskea sitä kautta tarvittavan tehon, mutten ole
vielä siellä asti.
> en oikein jaksa uskoa, että kennon pyörimisnopeus olisi muuttunut
> yhtään pienemmäksi pelkästään uuden moottorin pienemmän tehon vuoksi
>
> kyllä kai moottorinvaihdon yhteydessä jotain muutakin on muutettu,
> kuten esim. moottorin pyörimisnopeutta? voimansiirtovälityksiä? tms.?
Koko paketti: moottori, vaihteisto ja hihnapyörä on vaihdettu. Moottoreiden
pyörimisnopeus on suunnilleen sama 1250 -> 1200, mutta vaihteiston
välityssuhde on erilainen ja uusi hihnapyörä pienempi.
Niin kuin alun perin kerroin:
>Lämmöntalteenottokennon moottorin vaihteisto piti muutaman
>vuoden aikamoista rouskutusta ja nyt aikani asiasta marmatettuani
>sain vihdoinkin valmistajalta uudet kilkkeet, mutta, mutta...
Eli jos vaihteisto rouskuttelee ei pelkällä moottorin vaihdolla selviä.
Niinpä:
Kilkkeet = Moottori, vaihteisto, hihnapyörä.
Ja totesin vielä:
>Vanha moottori kävi aika kuumana. Uuden moottorin teho on vain
>puolet vanhasta.
"Aika kuumana" tarkoitti sitä, ettei siihen kärsinyt kädellä koskea.
Nyt luulen, että joku on säästänyt ja lähettänyt minulle ensimmäisenä käteen
osuneen paketin, jonka moottori palaisi jos sen välittäisi pyörittämään
kennoa entisellä nopeudella.
Kun tongin Enerventin sivuja, niin heillä oli lämmönsiirtimen moottorin teho
25W eli samalla tasolla vanhan moottorin kanssa.
Pasi
Pasi
Ulosantini ei ehkä ollut parasta mahdollista, joten teen tarkennuksia...
Ensinnäkin kukaan ei ole vielä kertonut millä nopeudella esim Enerventin
koneissa kenno pyörii mikä oli suurin mielenkiinnon kohde.
Toiseksi asian teoreettinen puoli kiinnostaa.
Ja kolmanneksi: Keskustelu lähti alusta alkaen harhapoluille kun ove lähti
ratkomaan olematonta ongelmaa. Uusi moottori jaksaa pyörittää kennoa
juurikin sillä nopeudella millä sen *uuden* moottorin kuuluukin pyörittää.
Se 6,5 kierrosta minuutissa on minulle ihan ok jos hyötysuhde ei huonone
enempää kuin mitä sähkölaskussa voitan. (Pienempi pyörimisnopeus => pienempi
sähkönkulutus) Tahdon vain tietää onko minua taas melkein kustu silmään ;-)
Pasi
ove
> olematonta ongelmaa.
noin on, mikäli "olemattomalla ongelmalla" terkoitat sitä, että ensin
ihmettelit huuli pyöreänä uuden, pienemmän moottorin tehon ja
pyörimisnopeuden suhdetta ... epäillen ehkä hyötysuhteen alenemista ...
> Uuden moottorin teho on vain puolet vanhasta. Ihmettelin tätä
> ääneen valmistajalle ja kyselin muuttuuko kennon pyörimisnopeus ...
... ja sitten kuitenkin tuota pikaa tiesit, ettei moottorin teholla olekaan
merkitystä - ainakaan pyörimisnopeuteen - ja vastasit itsellesi:
> Uusi moottori jaksaa pyörittää kennoa
> juurikin sillä nopeudella millä sen *uuden* moottorin kuuluukin pyörittää.
*
Kennon pyörimisnopeuden ja lämpötilahyötysuhteen välistä korrelaatiota
ei ratkaita pelkästään ilmoittamasi pyörimisnopeuden perusteella.
*
Kerroit mitanneesi hyötysuhteen jo aikaisemmin, joten miksi et voisi mitata
hyötysuhdetta nyt uudellen? Sillä tavoin saat todella helposti ja kaikkkein
luotettavimman käsityksen oman laitteesi uudesta hyötysuhteesta.
Tietysti kaikkein helpointa on kysyä asiaa laitteen valmistajalta, mutta jos
itsekin jo epäilet että sinua "kusetetaan", niin onko noihinkaan veijareihin
juuri luottamista?
Et uskaltanut ilmoittaa kenen valmistamasta laitteesta on kysymys, mutta
mahtavatko edes tehtaalla tietää valmistamansa laitteen toiminta-arvoja,
jos vastaukseksi kysymyksiisi on jo tarjottu - tietoa vältellen - vain että:
" ... esim Enervent käyttää samaa mottoria ja että se toimii ihan hyvin"
Mittaustietoa "tuntemattoman" valmistajan laitteesta minulla ei ole sinulle
avuksi tarjota, eikä liioin mitään tietoja sen materiaali- tai mistään
muistakaan rakenne-ominaisuuksistakaan hyötysuhteen määrittämiseksi,
eikä - Herra varjele! - omassa käytössäni ole pyöriväkennoista LTO:ta.
*
Korkea hyötysuhde on ilmeisesti se LTO-laitteen ominaisuus ja arvo,
jota sinä pidät tärkeänä - ehkä jopa sen kaikkein tärkeimpänä ominaisuutena
ja joka on ollut ratkaiseva tieto laitevalintaa tehdessäsi.
Minulle - ja monille muille - sen sijaan ovat tärkeämpiä aivan muut arvot.
Pyöriväkennoiset LTO-laitteet kuuluvat perinteisesti vain voimalaitoksiin,
ja niissäkin vain savukaasujen poistolinjaan, jossa lämmitettävänä on tulipesään
ohjattava palamisilma, eikä laitoksen huonetilohin johdettava hengitysilma
Asuinrakennuksen ilmanvaihdon LTO-laitteesta kyseeen ollen tulisi
huomiota kiinnittää enemminkin tuloilman säilymiseen jatkuvasti puhtaana
ja saastumattomana, kuin vain hyvään hyötysuhteeseen, - ja varsinkin silloin,
jos iv-kanavatkin vaaditaan toimitettavaksi työmaalle molemmat päät
tulpattuina, "jottei putkeen vain pääsisi hiekkaa" jo asennusvaiheen aikana
Pyöriväkennoinen LTO-laite on jo toiminnallisestikin erittäin vaarallinen
bakteerien, itiöiden ja ötököiden elatusalusta ja tehokas niiden levittäjä,
enkä itse sellaista omaan ainakaan asuntooni koskaan asentaisi, vaikka sen
hyötysuhde olisi yli 200 %
*
no, meni ilmeisesti taas hieman "hakoteille", mutta "pääsinpäs sanomaan"
ja osoittanee myös, ettei asiallisen vastauksen antaminen "asialliseenkaan"
kysymykseen ole ihan helppoa, jos kysyjä panttaa vättämättömiäkin tietoja,
ja on muotoillut kysymyksensä:
" Minulla on pyöriväkennoinen LTO. Sen vanha hyötysuhde oli yli 80%.
LTO pyörii nyt hitaammin. Mikä mahtaa olla sen uusi hyötysuhde?
Epäilen että oman LTO-laitteeni tulisi pyöriä yhtä nopeasti kuin muidenkin
valmistajien LTO-laittet pyörivät. Kuinka nopeasti jonkun toisen,
joku toinen, ja jonkun toisen valmistajan toimittama LTO-laite pyörii?"
Pasi
"ove" <ove...@kolumbus.fi> wrote in message
news:bqmprj$3j5$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Kerroit mitanneesi hyötysuhteen jo aikaisemmin, joten miksi et voisi
mitata
> hyötysuhdetta nyt uudellen? Sillä tavoin saat todella helposti ja
kaikkkein
> luotettavimman käsityksen oman laitteesi uudesta hyötysuhteesta.
Odottelen tässä lämpötilan laskemista sille tasolle, missä edellisen kerran
hyötysuhdemittauksen tein.
Olen myös vakavasti pohtinut, että laitan vanhat rojut kiinni ja vertaan
yksinkertaisesti sisään tulevan ilman lämpötilaa uudella ja vanhalla
pyörityspaketilla.
Kyllä minä joskus vielä laitan aivan mielenkiinnosta siihen pyörimisnopeuden
säädön ja tutkin mikä on optimikierrosluku. Silloin vain tarvitsen siihen
moottorin, joka pyörittää kennoa niin vikkelästi, että sitä voi hidastaa.
Pasi
Marko Björkroth
> Pyöriväkennoiset LTO-laitteet kuuluvat perinteisesti vain voimalaitoksiin,
> ja niissäkin vain savukaasujen poistolinjaan, jossa lämmitettävänä on tulipesään
> ohjattava palamisilma, eikä laitoksen huonetilohin johdettava hengitysilma
>
> Asuinrakennuksen ilmanvaihdon LTO-laitteesta kyseeen ollen tulisi
> huomiota kiinnittää enemminkin tuloilman säilymiseen jatkuvasti puhtaana
> ja saastumattomana, kuin vain hyvään hyötysuhteeseen, - ja varsinkin silloin,
> jos iv-kanavatkin vaaditaan toimitettavaksi työmaalle molemmat päät
> tulpattuina, "jottei putkeen vain pääsisi hiekkaa" jo asennusvaiheen aikana
>
> Pyöriväkennoinen LTO-laite on jo toiminnallisestikin erittäin vaarallinen
> bakteerien, itiöiden ja ötököiden elatusalusta ja tehokas niiden levittäjä,
> enkä itse sellaista omaan ainakaan asuntooni koskaan asentaisi, vaikka sen
> hyötysuhde olisi yli 200 %
Ahaa. Sinulla lienee sitten omassa kämpässäsi nestekiertoinen LTO ja
erilliset tulo- ja poistoilmakoneet, koska IV-koneissa tuppaa aina
olemaan vähäisiä sisäisiä vuotoja. Mitään kiertoilmaratkaisua ei
tietenkään voi olla ja kaikissa väliovissakin lienee
paineilmatiivisteet, ettei bakteerit, itiöt ja ötökät pääse leviämään
huoneesta toiseen.
Marko
ove
> pyörimisnopeuden säädön ja tutkin mikä on optimikierrosluku.
tuo on erinomainen ajatus (juuri noin minäkin tekisin)
mutta tuo homma niiden olisi kyllä pitänyt tehdä jo tehtaalla,
mikäli ko. komponenttienkasausputiikki itseään "tehtaaksi" kutsuu
ja valita kennoonsa edullisin pyörimisnopeus,
eikä jättää laitetta innokkaan asiakkaan tutkittavaksi ja viriteltäväksi
ove
> erilliset tulo- ja poistoilmakoneet, koska IV-koneissa tuppaa aina
> olemaan vähäisiä sisäisiä vuotoja.
joissakin tuppaa - ja joissakin ei , - niinpä
kannattaakin ennen hankintaa tarkastella hieman myös työn laatua, sillä
jotkut laitteet todellakin ovat monilta detaljeiltaan kuin "juosten kustuja"
> Mitään kiertoilmaratkaisua ei tietenkään voi olla
> ja kaikissa väliovissakin lienee paineilmatiivisteet,
> ettei bakteerit, itiöt ja ötökät pääse leviämään huoneesta toiseen.
ja mitähän ihmettä sinä nyt taas ... yrität horista?
mitä jokin väliovi muka vaikuttaisi hyvän iv-kojeen tiiviyteen tai toimintaan?
miksi likaista ja kerran käytettyä huoneilmaa pitäisi vielä kierrättääkin?
(iv-kojeen tai LTO-kennon kautta)
jos pysyvästi saastunut LTO-pönttö pääsee levittämään pöpöjä ja itiöitä
olohuoneeseen, niin totta h:vetissä nuo itiöt ja ötökät leviävät myös keittiöön,
wessaan ja vaatehuoneeseen, sillä sinnepäin se ilma olohuoneesta yleensä virtailee
ja mikäpä niitä taudinaiheuttajia sitten enää vain siellä olohuoneessa pidättelisi?
oleellista ok-talon ilmanvaihdossa on vain,
ettei puhdas, raikas ja terveellinen tuloilma virtaa huoneisiin
sen saman kostean, pölyisen ja eltaantuneen-rasvaisen pöpö-kennon läpi
kuin mitä kautta haiseva, rasvainen, likainen ja "pahoin saastunut "
poistoilma kuljetetaan "vähin äänin ja vauhdilla" ulos katolle
oikein suunnitellun ja valmistetun iv-kojeen ristivirtauskennossa
noiden ilmavirtojen reitit eivät edes yritä sivuta toisiaan,
eikä mitään "vuotoja" toisesta kanavasta toiseen todellakaan ole,
toisin kuin pyörivissä savukaasujen lämmöntalteenottokennoissa
ja niiden iv-kopioissa, joita kyetään kaupittelemaan enää vain joillekin
"hyötysuhde-friikeille"
Samuli Rinne
> jos pysyvästi saastunut LTO-pönttö pääsee levittämään pöpöjä ja itiöitä
> olohuoneeseen, niin totta h:vetissä nuo itiöt ja ötökät leviävät myös keittiöön,
> wessaan ja vaatehuoneeseen, sillä sinnepäin se ilma olohuoneesta yleensä virtailee
> ja mikäpä niitä taudinaiheuttajia sitten enää vain siellä olohuoneessa pidättelisi?
>
> oleellista ok-talon ilmanvaihdossa on vain,
> ettei puhdas, raikas ja terveellinen tuloilma virtaa huoneisiin
> sen saman kostean, pölyisen ja eltaantuneen-rasvaisen pöpö-kennon läpi
> kuin mitä kautta haiseva, rasvainen, likainen ja "pahoin saastunut "
> poistoilma kuljetetaan "vähin äänin ja vauhdilla" ulos katolle
Onko mitattua tietoa bakteerien yms. leviämisestä takaisin? Ne
tutkimustulokset, joita olen nähnyt, eivät tue väitteitäsi
regeneratiivisen LTO:n vaarallisuudesta tässä mielessä.
Tekijänä näissä tutkimuksissa taisi olla Kuopion Yliopisto. Alan
oppikirjassa sanotaan myös, ettei asuinrakennuksissa ole havaittu reg.
LTO:n aiheuttavan ongelmia bakteerien ja muiden otusten suhteen.
Erittäin likaisissa teollisuustiloissa tai vastaavissa voi olla toinen
juttu.
ove
... takaisin ?
siellä likaisen poistoilmakennon muodostamassa, kosteassa ja lämpimässä
elatusmaljassahan nuo pöpöt ja itiöt alunperin muhivat, kehittyvät
ja miljoonakertaistuvat, ja sieltä ne tuloilmakanavaan leviämään lähtevät
et kai vain käsittänyt tuloilman saastumismekanismia väärin, - että
sisältä poistettavat pöpöt kömpisivät jostain taas takaisin sisälle,
esim. tarraten hampaillaan kiinni kennon seinään poismennessään
ja päästäen hampaansa irti kennon seinästä takaisinpuhalluksen aikana
siitä nyt tuskin kannattaaa mitään tutkimusta tehdä,
sillä eihän tuota ole kukaan edes epäillyt saati väittänyt
pyörivä kenno kerran viikossa irti ja astianpesukoneeseen - ja sillä hyvä ?
kun näkis vain ...
Marko Björkroth
>>Ahaa. Sinulla lienee sitten omassa kämpässäsi nestekiertoinen LTO ja
>>erilliset tulo- ja poistoilmakoneet, koska IV-koneissa tuppaa aina
>>olemaan vähäisiä sisäisiä vuotoja.
>
>
>
> joissakin tuppaa - ja joissakin ei , - niinpä
> kannattaakin ennen hankintaa tarkastella hieman myös työn laatua, sillä
> jotkut laitteet todellakin ovat monilta detaljeiltaan kuin "juosten kustuja"
Kiva tietää, että sulla on sitten suomen ensimmäinen täydellisen
hermeettinen IV-kone.
>>Mitään kiertoilmaratkaisua ei tietenkään voi olla
>>ja kaikissa väliovissakin lienee paineilmatiivisteet,
>>ettei bakteerit, itiöt ja ötökät pääse leviämään huoneesta toiseen.
>
> ja mitähän ihmettä sinä nyt taas ... yrität horista?
> mitä jokin väliovi muka vaikuttaisi hyvän iv-kojeen tiiviyteen tai toimintaan?
> miksi likaista ja kerran käytettyä huoneilmaa pitäisi vielä kierrättääkin?
> (iv-kojeen tai LTO-kennon kautta)
Mistähän se valtaisat määrät itiöitä ja ötököitä sisältävä poistoilma
mahtaa olla peräisin? Väliovien kautta huoneesta toiseen kulkevat
ilmavirrat saattavat levittää niitä *hieman* enemmän kuin jokin parin
prosentin kiertoilmaosuutta vastaava siirtymä LTO-laitteessa.
Onneksi myöhemmässä viestissä tunnustitkin käyttäneesi lähdeaineistona
Annel-ly:n ylikierroksilla paahtavaa mielikuvitusta.
Marko
Goddy
"Marko Björkroth" <Marko.B...@saunalahti.fi> wrote in message
news:Js2Ab.171$G73...@reader1.news.jippii.net...
> ove wrote:
,,
,,
> Onneksi myöhemmässä viestissä tunnustitkin käyttäneesi lähdeaineistona
> Annel-ly:n ylikierroksilla paahtavaa mielikuvitusta.
>
> Marko
>
Torsti käyttää stimulanttina konjamiinia !
ove
> hermeettinen IV-kone.
hermeettisyys on iv-kojeesta kaukana
- mahdatkohan edes tietää mitä termi "hermeettinen" tarkoittaa
> Mistähän se valtaisat määrät itiöitä ja ötököitä sisältävä poistoilma
> mahtaa olla peräisin?
voi JESSUS, että jotkut voivat olla ... (ääliö on aivan liian lievä ilmaisu)
kun tuo "peräisin" väännettiin juuri paksusta rautalangasta
väännetäänkö jälleen kerran - vai vain uudelleen ?
ketään ei kiinnosta pennin vertaa, mitä epäpuhtauksia poistoilma sisältää
mutta
itiöt ja ötökät generoituvat pyörivän LTO-kennon uumenista
joka rasvoittuneena, pölyisenä, lämpimänä ja kosteana
toimii pöpöjen erinomaisena elatusalaustana, ja josta nuo pöpöt loikkivat
"ennen tuota maailmanlopun härveliä - täysin puhtaaseen" tuloilmavirtaan
Jakke
Niin, se alkuperäinen kysymys, pyörimisnopeus... kello käteen ja ullakolle:
Enervent LTR6 näyttää pyörivän 65sek /10 kierrosta eli noin 6sek /kierros.
Kennon pyörimisnopeus on vakio riippumatta puhaltimien nopeuksista 1-4.
PS. Olen LTO:hon hyvin tyytyväinen 'lämmön talteenotto friikki' :)
T. jakke
Marko Björkroth
>>Kiva tietää, että sulla on sitten suomen ensimmäinen täydellisen
>>hermeettinen IV-kone.
>
> hermeettisyys on iv-kojeesta kaukana
> - mahdatkohan edes tietää mitä termi "hermeettinen" tarkoittaa
Kunhan piikittelen "asiantuntijaa", joka kuvittelee ettei
muuntyyppisissä IV-koneissa ole _lainkaan_ sisäisiä vuotoja. On
niissäkin paljon erilaisia läpivientejä ja ristivirtasiirtimissä on vain
pienet kumitiivisteet reunoissa jne. Pienet vuodot ovat siksi lähes
takuuvarma juttu. Jos _yhtään_ poistoilmaa ei saa päästä tuloilman
joukkoon (esim. sairaaloissa), pitää tulo- ja poistoilmakoneet rakentaa
erilleen toisistaan.
>>Mistähän se valtaisat määrät itiöitä ja ötököitä sisältävä poistoilma
>>mahtaa olla peräisin?
>
> voi JESSUS, että jotkut voivat olla ... (ääliö on aivan liian lievä ilmaisu)
> kun tuo "peräisin" väännettiin juuri paksusta rautalangasta
Jotenkin osasinkin tällaisia purkauksia odottaa, kun asia-argumentit
loppuivat jo aikoja sitten.
> väännetäänkö jälleen kerran - vai vain uudelleen ?
>
>
> ketään ei kiinnosta pennin vertaa, mitä epäpuhtauksia poistoilma sisältää
> mutta
Pitäisi kiinnostaa.
> itiöt ja ötökät generoituvat pyörivän LTO-kennon uumenista
Tietosi biologiasta eivät ole tältä eivätkä edelliseltäkään vuosisadalta.
> joka rasvoittuneena, pölyisenä, lämpimänä ja kosteana
Pyörivän LTO:n (eikä sen puoleen ristivirtakennojenkaan) läpi ei ole
tapana ajaa kovin likaista poistoilmaa. Sitä varten ovat erillispoistot,
mm. liesituuletin tai liesikupu + huippari.
> toimii pöpöjen erinomaisena elatusalaustana, ja josta nuo pöpöt loikkivat
> "ennen tuota maailmanlopun härveliä - täysin puhtaaseen" tuloilmavirtaan
Ja lähdeviitteeksi taitaa tulla, jälleen kerran, yhä uudelleen,
Anny-Ly:n mielikuvitus? Todellisuudessa kasvuolosuhteet eivät taida olla
kovin suotuisat. Ainakin suodattimien kanssa on sellainen ilmiö, että
pöpöt kasvavat oikein mainiosti lasipurkkiin suljetulla, kostealla ja
likaisella suodattimen palalla, mutta käytössä olevista suodattimista
harvemmin löytyy kasvustoa. Ilmeisesti kova ilmavirtaus ja rajusti
vaihtelevat olosuhteet (lämpötila ja kosteus) eivät ole pöpöille mieleen.
Marko
ove
> pienet kumitiivisteet reunoissa jne. Pienet vuodot ovat siksi lähes
> takuuvarma juttu.
aivan niin kuin viemäriputkissa: - "pieni kumitiiviste vain" ...
ja takuuvarmasti ne "vuotavat"
Marko Björkroth
> aivan niin kuin viemäriputkissa: - "pieni kumitiiviste vain" ...
> ja takuuvarmasti ne "vuotavat"
Olisiko pyöreän putken liitos hieman helpompi toteuttaa kuin IV-koneen
sähköjohtojen läpiviennit ja avattavan kannen / huoltoluukun tiivistys?
Pikku koneissahan on kaikki komponentit saman kannen alla, joten
potentiaalisia vuotopaikkoja on jo siinä kannessa metrikaupalla.
Enkä menisi vannomaan viemärienkään tiiviyden puolesta, jos liitokset
avattaisiin ja suljettaisiin useamman kerran vuodessa (vrt. suod.
tarkistus ja vaihto).
Marko
ove
> sähköjohtojen läpiviennit ja avattavan kannen / huoltoluukun tiivistys?
> Pikku koneissahan on kaikki komponentit saman kannen alla, joten
> potentiaalisia vuotopaikkoja on jo siinä kannessa metrikaupalla.
iv-koje lienee toki "saman kannen" alla - ja sen kaikki komponentit
lienevät myös jopa varmaan "samassa talossa"kin. - Hui-hui !
Noiden jutustelujesi perusteella uskon, ettet ole todennäköisesti
milloinkaan edes "nähnyt" ok-talon pientä iv-kojetta,
jossa on ristivirtauksella toimiva - asiallinen - LTO-kennosto,
sillä tuon iv-kojeen
AINOA kohta, jonka kautta poistoilma ja sen rasvat voisivat edes
teoreettisella tasolla päästä "vuotamaan ja saastuttamaan" täysin
puhdasta tuloilmaa, on juuri tuon mainitun, kuutionmuotoisen
LTO-kennon, omaan koteloonsa tiivistävät kumitiivisteet.
Puhtaan tuloilman käyttämään LTO-kennoston osaan ei rasvaisella
poistoilmalla todellakaan ole missään olosuhteissa "mitään asiaa",
vaan sekä puhtaat tulokanavat että kennoston puhdas osa ovat aina,
- ja yksinomaan - vain puhtaan tuloilman käytössä.
Kennon tiivistäminen omaan koteloonsa on lapsellisen yksinkertaista
ja helppoa (kuin tikkukaramellin otto lapselta) ja tiivisteet pysyvät
vuosikausia täysin hyvässä kunnossa, (omassa FLÄKT:in
valmistamassa iv-kojeessani nyt jo yli 15 vuoden ajan, enkä vielä
kertaakaan ole joutunut niitä uusimaan ja tiiviys on säilynyt) sillä
kuutionmuotoisen kennon kaikki särmät ovat aivan piikkisuorat ja
kukin niistä vain noin 20 cm pituisia - aivan kuten niiden tiivisteetkin.
Niinpä LTO-kennon sivuilla olevat, 20 cm pituiset kumitiivisteet
muodostavat "hyvin suunnitelluissa ja valmistetuissa" iv-kojeissa
käytännössä aina KAKSINKERTAISEN kumitiivistyksen pelkäämiäsi
ja mainitsemiasi mahdollisia "ristikkäisiä" ilmavuotoja vastaan,
ja tiivisteiden toimintakunto on hyvin helposti tarkistettavissa
jokaisella kennon puhdistuskerralla, joita tulisi vuodessa tehdä useita,
- siitäkin huolimatta, ettei rasvoittunutta poistoilmaa pääse kennon
tuloilmapuolelle - koskaan (ever). Tuloilmassa on kaupungeissa aina
niin hiemoa pölyä joka pääsee tiukkojenkin suodattimien läpi, aina
LTO-kennostoon asti.
Sähköjohto"jen" (= 1kpl) läpiviennit iv-kojeeseen - tapahtuivatpa
ne sitten mistä tahansa - eivät voi päästää poistoilmaa vuotamaan
tuloilmakanavan puolelle, vaan aiheuttavat täysin tumpeloidenkin
valmistajien hätäsesti kokoonkyhäämissä iv-kojeissa korkeintaan
teoreettista ilmavuotoa koko iv-kojeen ulkopuolelle tai sen ulkopuolelta,
mikä on IHAN eri asia - ainakin minun mielestäni -
kuin pyöriväkennoisissa talteenottimissa tarkoituksellisesti tapahtuva
tuloilman käyttämän kennoston saastuttaminen poistoilman rasvoilla.
Kun poistopuhallin on lisäksi yleensä aina asennettu LTO-kennon
poistopuolelle (poistoilman virtaussuunnassa), niin kennon tiivisteiden
mahdollisissakin vuotokohdissa vallitsee AINA alipaine, verrattuna
iv-kojeen tuloilmakanaviin, joten edes teoreettistakaan tuloilman
saastumista, joka aiheutuisi poistoilman "vuodoista" ei ole mahdollista
mitenkään tapahtua.
Olkoon tämä pikku "luento" nyt ihan ensimmäinen - ilmainen -
alkeisoppitunti sinulle asiallisesti valmisteun iv-kojeen sekä
hengitysilman kannalta turvallisen LTO-kennon rakenteesta, koska
et ilmeisesti ole edes joka-kaupungissa joka-keväisin järjestettävillä
"asu- ja romu -iloisesti"-messuillakaan viitsinyt vaivautua tutkimaan
pieniä ok-talojen iv-kojeita, ja ottamaan selvää niiden rakenteesta.
"useita sähköjohtoja" ... "tiivistämistä metrikaupalla" ... Hah-hah-haa !
hengittelepä sinä vain edelleen omiin keuhkoihisi, pyörivän
pölyisen ja rasvaisen savukaasulämmöntalteenottimen generoimia,
ja asuntosi sisäilmaan lähettämiä pöpöjä, homeita ja itiöitä !
- tai ala kokopäivätoimiseksi, tuota "maailmanlopun"kennoasi
joka viikko irroittavaksi, peseväksi ja puhdistavaksi huoltomieheksi
mutta
onhan niitä toki öljykattiloitakin, joiden lämmönsiirtopinnat on
vähintään joka toinen viikko kaavittava, harjattava ja puhdistettava,
jotta niiden erinomaisen "korkea"ksi mainostettu hyötysuhde säilyisi,
- ja jotta nuo kattilat ylipäätäänkään toimisivat - ilman viikottain
toistuvia, ikäviä poltinhäiriöitä
ja typeryksille jaetuissa energiansäästöoppaissa tuo asia kyllä myös
selvästi ilmaistaan - jos kuka osaa noita "tosi-tyhmille" -oppaita
oikein lukea, ymmärtää ja - tulkita
Marko Björkroth
> Noiden jutustelujesi perusteella uskon, ettet ole todennäköisesti
> milloinkaan edes "nähnyt" ok-talon pientä iv-kojetta,
> jossa on ristivirtauksella toimiva - asiallinen - LTO-kennosto,
Ja se rakenne, jonka sinä olet valinnut, on luonnollisesti täydellinen.
> sillä tuon iv-kojeen
> AINOA kohta, jonka kautta poistoilma ja sen rasvat voisivat edes
> teoreettisella tasolla päästä "vuotamaan ja saastuttamaan" täysin
> puhdasta tuloilmaa, on juuri tuon mainitun, kuutionmuotoisen
> LTO-kennon, omaan koteloonsa tiivistävät kumitiivisteet.
Kaivapa nyt jostain tavanomaisen IV-koneen rakennekaavio ja ylläty.
Ristivirtakennoa käyttävissä koneissa tulo- ja poistoilma virtaavat joka
puolella konetta vain yhden väliseinän erottamina. Esim. ulkoilma tulee
sisään keskilinjan oikealta puolelta, kennon yläpuolelta, koukkaa
vasemman alanurkan kautta ja poistuu vasemmassa ylänurkassa olevan
puhaltimen saattelemana. Poistoilman kulkureitti on peilikuva
edellisestä. Tiivisteet tarvitaan siksi kennon sivustujen lisäksi kennon
molempiin päätyihin sekä huoltoluukun ja kaikkien väliseinien (joita voi
olla yhteenlaskettuina toista metriä) ja kannen väliin.
> Niinpä LTO-kennon sivuilla olevat, 20 cm pituiset kumitiivisteet
> muodostavat "hyvin suunnitelluissa ja valmistetuissa" iv-kojeissa
> käytännössä aina KAKSINKERTAISEN kumitiivistyksen pelkäämiäsi
> ja mainitsemiasi mahdollisia "ristikkäisiä" ilmavuotoja vastaan,
KAKSINKERTAINEN tiivistyshän on silkkaa rahan tuhlausta, kun kerran
tiivisteet ovat täydelliset ja yksinkertainenkin riittäisi.
> tuloilmapuolelle - koskaan (ever). Tuloilmassa on kaupungeissa aina
> niin hiemoa pölyä joka pääsee tiukkojenkin suodattimien läpi, aina
> LTO-kennostoon asti.
Hyvä kun otit puheeksi. Tod. näk. osa tuostakin pölystä on tullut
suodattimen _ohi_. Suodattimet kun eivät aina istu kehikkoonsa
täydellisen tiivisti... ja kaikissa koneissahan ei edes ole kehikkoa,
vaan suodattimet heitetään kennon päälle tai niihin kietaistaan
ikkunatiiviste ymärille ja työnnetään sopivaan koloon.
> Kun poistopuhallin on lisäksi yleensä aina asennettu LTO-kennon
> poistopuolelle (poistoilman virtaussuunnassa), niin kennon tiivisteiden
> mahdollisissakin vuotokohdissa vallitsee AINA alipaine,
Sama juttu tulopuolellakin, puhallin on useimmiten
suodattimen/suodattimien ja kennon jälkeen, joten tulopuolikin on
reilusti alipaineinen. Ei ole lainkaan harvinaista, että tulopuolella on
surempi alipaine (esim. alimitoitetun tai tukkeutuneen suodattimen
ansiosta) kuin poistopuolella (määräytyy kanaviston painehäviöstä),
joten vuotovirtaukset todellakin kulkevat poistoilmasta tuloilmaan.
> Olkoon tämä pikku "luento" nyt ihan ensimmäinen - ilmainen -
Laatu olikin sitten hinnan mukaan...
> alkeisoppitunti sinulle asiallisesti valmisteun iv-kojeen sekä
> hengitysilman kannalta turvallisen LTO-kennon rakenteesta
Oikeaoppisessa rakenteessa tulopuhallin on ennen LTO-kennoa ja
poistopuhallin sen jälkeen, jolloin vuodot varmasti tapahtuvat
tuloilmasta poistoilmaan. Ja suodattimet ovat metallikehikkoisia
pussisuodattimia, jotka lukitaan salvoilla asianmukaiseen kehikkoon.
Jos poistoilman pääsy tuloilman joukkoon on ehdottomasti estettävä, ei
käytetä rakenteita, joissa kaikki on yhden väliseinän tiivistyksien varassa.
Marko
ove
> poistopuhallin sen jälkeen, jolloin vuodot varmasti tapahtuvat
> tuloilmasta poistoilmaan.
hyvä, kun lopulta huomasit tuon - ihan itsekin: kaikki
"vuodot - jos sellaisia olisi - tapahtuvat varmasti tuloilmasta poistoilmaan"
sillä iv-kojeen kautta menevä poistoilmavirta säädetään 10-20 % suuremmaksi
kuin sen kautta tuleva tuloilmavirta
> Ja suodattimet ovat metallikehikkoisia
> pussisuodattimia, jotka lukitaan salvoilla asianmukaiseen kehikkoon.
jokaisen suodattimen molemmilla puolilla on aina
vain joko poisto- tai tuloilmaa, joten suodattimen (tai sen kehikonkaan)
mahdollinen epätiiveys ei koskaan sekoita tulo- ja poistoilmoja keskenään
(eivätkä suodattimet ole koskaan tiiviitä, vaan ilman on jopa suunniteltu
menevän niiden läpi)
> Jos poistoilman pääsy tuloilman joukkoon on ehdottomasti estettävä, ei
> käytetä rakenteita, joissa kaikki on yhden väliseinän tiivistyksien varassa.
Heh-heh ...
en ole vielä havainnut ilman virtaavan ohuenkaan peltiseinän läpi
vaikka se olisi kuinka "yksinkertainen"
(jos tietäisin mikä on "olkinukke" niin luulisin väitteesi olevan sellainen)
enkä ole myöskään koskaan nähnyt työmaalla kaksiseinäisiä iv-putkia,
en - vaikka taloon olisi asennettu pyöriväkin LTO-kennosto,
eli suomeksi : - What's your problem?
ristivirtakennolla varustettu iv-koje ei koskaan päästä lämmintä, kosteaa
ja rasvaista poistoilmaa kondensoitumaan LTO-kennon niihin ilmakanaviin,
joissa puhdas tuloilma lämmitetään sisälle johdettavaksi - etkä sinä voi
utopistisine "vuoto"väitteinesi tuolle faktalle - yhtään mitään ...
mutta se pyörivä savukaasulämmitin ... se se varsinainen ongelma on, eli:
"That's the real problem", as you - and we all - know ... at least - now
Marko Björkroth
>>Oikeaoppisessa rakenteessa tulopuhallin on ennen LTO-kennoa ja
>>poistopuhallin sen jälkeen, jolloin vuodot varmasti tapahtuvat
>>tuloilmasta poistoilmaan.
>
>
> hyvä, kun lopulta huomasit tuon - ihan itsekin: kaikki
> "vuodot - jos sellaisia olisi - tapahtuvat varmasti tuloilmasta poistoilmaan"
> sillä iv-kojeen kautta menevä poistoilmavirta säädetään 10-20 % suuremmaksi
> kuin sen kautta tuleva tuloilmavirta
Meni näkäjään selitykseni sinulta taas kerran yli hilseen, joten täytyy
ottaa paksumpi ratakisko käyttöön.
Suurempi poistoilmavirta ei auta yhtään, jos tulopuolella on suurempi
alipaine. Virtaus käy silloin auttamatta poistopuolelta tulopuolelle,
jos rakoja löytyy. Esim. jos poistoilmakanaviston painehäviö on 70 Pa,
niin poistoilmapuolen alipaine (huoneilmaan verrattuna) ennen LTO:ta on
suunnilleen tuo samainen 70 Pa. Toisaalta, jos tuloilmasuodattimien
(niitä voi tosiaan olla kaksikin) yhteenlaskettu painehäviö on 100 Pa,
niin LTO:n tulopuolella, ennen tuloilmapuhallinta, on alipainetta reilut
100 Pa huoneilmaan ja 100-70 = 30 Pa poistoilmapuoleen verrattuna.
Ilmamäärillä tai tuloilmakanaviston painetasolla ei ole asian kanssa
mitään tekemistä.
Poistoilmavirta mitoitetaan hieman suuremmaksi, jotta rakennus
saataisiin pysymään alipaineisena, eikä siksi, ettei poistoilmaa pääsisi
tuloilman joukkoon.
>>Jos poistoilman pääsy tuloilman joukkoon on ehdottomasti estettävä, ei
>>käytetä rakenteita, joissa kaikki on yhden väliseinän tiivistyksien varassa.
>
>
> Heh-heh ...
> en ole vielä havainnut ilman virtaavan ohuenkaan peltiseinän läpi
> vaikka se olisi kuinka "yksinkertainen"
Eihän se _ehjän_ seinän läpi virtaakaan. Entä jos pitää ottaa huomioon
valmistusvirheet, asennusvirheet - joku kolhaisee kennon kylkeen klommon
tai porailee surutta reikiä koneeseen sähköjä antureita asentaessaan
(isojen, useammasta osasta kasattavien koneiden ongelma) - ja
syöpyminen, mikä on iso ongelma alueilla, joissa tuuli tuo mukanaan
merestä peräisin olevaa suolaa jne.
Kysynpä ihan piruuttani, mistä tiedät, että oma LTO:si on 100 % tiivis?
Joulupukki kertoi? Mainosläpyskässä lukee niin?
> enkä ole myöskään koskaan nähnyt työmaalla kaksiseinäisiä iv-putkia,
Minä en ole nähnyt edes ilmanvaihto_putkia_.
> ristivirtakennolla varustettu iv-koje ei koskaan päästä lämmintä,
kosteaa
> ja rasvaista poistoilmaa kondensoitumaan LTO-kennon niihin ilmakanaviin,
> joissa puhdas tuloilma lämmitetään sisälle johdettavaksi - etkä sinä voi
> utopistisine "vuoto"väitteinesi tuolle faktalle - yhtään mitään ...
Kyllä IV-koneista on tavannut vuotoja löytyä ja juuri sen vuoksi
ristivirtakennoa tai mitään muutakaan ratkaisua, joka edellyttää
toisiinsa kiinnirakennettuja tulo- ja poistokoneita, ei käytetä
paikoissa, joissa yhtään poistoilmaa ei saa päästä tuloilman joukkoon,
esim. sairaaloissa. Odottelen silti innolla päinvastaisia todisteitasi.
Vai pitääkö tyytyä lainaamaan omaa kommenttiasi:
> (jos tietäisin mikä on "olkinukke" niin luulisin väitteesi olevan
sellainen)
Edelleen ihmettelen myös sitä, miten poistoilma voi olla niin
suunnattoman vaarallista, jos se on peräisin normaaleista asuintiloista.
Ja "yllättäen" sivuutit myös sen todellisuudessa merkittävämmän
epäpuhtauksien levittäjän eli ilmavirrat asunnon sisällä.
Marko
ove
> ottaa paksumpi ratakisko käyttöön.
>
> Suurempi poistoilmavirta ei auta yhtään, jos tulopuolella on suurempi
> alipaine. Virtaus käy silloin auttamatta poistopuolelta tulopuolelle,
> jos rakoja löytyy. Esim. jos poistoilmakanaviston painehäviö on 70 Pa,
> niin poistoilmapuolen alipaine (huoneilmaan verrattuna) ennen LTO:ta on
> suunnilleen tuo samainen 70 Pa. Toisaalta, jos tuloilmasuodattimien
> (niitä voi tosiaan olla kaksikin) yhteenlaskettu painehäviö on 100 Pa,
> niin LTO:n tulopuolella, ennen tuloilmapuhallinta, on alipainetta reilut
> 100 Pa huoneilmaan ja 100-70 = 30 Pa poistoilmapuoleen verrattuna.
> Ilmamäärillä tai tuloilmakanaviston painetasolla ei ole asian kanssa
> mitään tekemistä.
>
> Poistoilmavirta mitoitetaan hieman suuremmaksi, jotta rakennus
> saataisiin pysymään alipaineisena, eikä siksi, ettei poistoilmaa pääsisi
> tuloilman joukkoon.
Eipä uponnut ratakiskosikaan.
Se oli kai vielä liian hepponen - ehkä ihan "kelluvaa" laatuva?
Kun nyt otat ja perehdyt vielä "hieman" lisää ok-talon iv-kojeen teknisiin,
sekä ok-talon koko iv-järjestelmän käytön aikaisiin ominaisuuksiin,
niin hokaat kai pian sinäkin, miksi paine on ristivirtauksellisen
LTO-kennon kohdalla poistopuolella AINA
tulopuolen painetta pienempi,
eli siis ns. "alipaine" on poistopuolella aina isompi, jolloin mahdollinen
vuoto - jollaista ei todistelu-yrityksistäsi huolimatta ole - tapahtuisi aina
kuitenkin tulopuolelta poistopuolelle, eikä ilmojen sekoittumista tapahtuisi.
Mutta kuten jo tulikin todettua, niin: That's no problem - at all - ever.
Niinpä ristivirtakennoista tai tiettyjen tumpelo-tehtaiden valmistamien
iv-kojeiden mahdollisista vioista on siis mielestäni ihan turha jauhaa enä
tämän enempää. Et sinä kuitenkaan tuohon kennoon vuotoa kuvittelemalla
tai valehtelemalla saa.
Ilmat eivät toki pyörivässäkään kennossa mielestäni sekoitu keskenään
- ainakaan nyt kovin haitallisessa määrin.
Joten SE ei suinkaan ole pyörivänkään LTO-kennon ongelma.
>Edelleen ihmettelen myös sitä, miten poistoilma voi olla niin
>suunnattoman vaarallista, jos se on peräisin normaaleista asuintiloista.
> Ja "yllättäen" sivuutit myös sen todellisuudessa merkittävämmän
>epäpuhtauksien levittäjän eli ilmavirrat asunnon sisällä.
Etkö siis muka vieläkään hiffaa, MIKÄ pyörivässä kennossa on
"niin" vaarallista? No, tuskinpa nyt kuitenkaan sentään se sisäilma.
Ja tuskinpa myöskään ilman virtaukset rakennuksen sisätiloissa,
ELLEI sitten
se ilma ole pöpöjen, homeiden ja irvistelevien itiöiden saastuttama
ihan jo eka kertaakin tuloilmaventtiileistä olohuoneeseen tullessaan.
Ja ne pöpöt, NE generoituvat siellä poistoilman rasvoittamassa
(=vaarallisessa) savukaasulämmönsiirtimessä, jollaista KUKAAN
terveydestään vähääkään välittävä ei omaan asuntoonsa asennuta
- ei ikinä.
Mielestäni on hyvä, että pyörivän kennon pöpöily-ongelma on nyt
puitu sekä ristiin että rastiin ja keskusteltu tässä keskustelukennossa
niin loppuun ja valmiiksi asti, että ihan jokainen näitä viestienvaihtoja
innolla seurannut rakentajakin tietää tämän asian, ja osaa varoa noita
tuloilmaa saatuttavia ja "hengitys"vaarallisia savukaasulämmönsiirtimiä
- ainakin tulevaisuudessa - ja valita taloonsa Oikean tyyppisen ja
turvallisen LTO-kennon - vaikkakin hieman alemman hyötysuhteen
kustannuksella.
Hieman kuivaksi vähitellen väljähtynyt keskustelu alkaa kuivaa
jo omaakin suuta niin, että nyt on ihan pakko - mennä ottamaan
lisää konjakkia.
Nestori M
> (=vaarallisessa) savukaasulämmönsiirtimessä, jollaista KUKAAN
> terveydestään vähääkään välittävä ei omaan asuntoonsa asennuta
> - ei ikinä.
Kuinkas kauan niiden pöpöjen generoituminen sitten kestää?
Olen asunut tuollaisella pyörivällä kasvualustalla tuuletetussa talossa
puoli vuosikymmentä, eikä asmani ole milloinkaan ollut niin harmiton kuin
tänä ainaka. Moukan tuuria kenties, tai sitten hidaskasvuisia pöpöjä.
Mennä kesänä purin ullakkoa rakenellessa puolet talon kanavista
puhdistaakseni ne. Kun en muutakaan tapaa keksinyt, kannoin kanvat pätkinä
ulos ja puhaltelin painepesurilla läpi.
Keittiön poistokanavassa oli jonkun metrin matkalla paksu ravaan liimautunut
pölykerros. Muissa sen verran, että huomasi, kun sormella pyyhkäisi. Tuskin
se sieltä olisi ilmavirran mukana liikkeelle lähtenyt, eikä kai olisi ollut
haitaksi, kun ilmavirta pitää tasalämpimissä olosuhteissa olevan kanavan
kuivana.
Samassa yhteydessä irrotin koneesta kennon pesua varten ensimmäisen kerran.
Siitä en erottanut silmällä epäpuhtauksia, enkä saanut pumpulipuikkoonkaan
tarttumaan mitään. Ne pöpöt ovat tietysti niin pieniä, etten niitä
pumpulista erottaisi, mutta ei sieltä aikanakaan pölyä irronnut.
Olen kuullut väitettävän, että kenno puhdistuu kerran kierroksessa, kun
siihen ensin kondensoituu kosteus pintaan ja puolen kierroksen sisällä se
puhalletaan kuivaksi. Jos tuo pitää paikkansa, pöpöjen pitäisi ehtiä
lisääntyä muutamassa sekunissa, joten hyvinkin ne ovat olleet liian
hidaskasvuisia menestyäkseen.
Hämmästelin kennon puhaitta eniten sikei, että suodattimien vaihtoväli on
tupannut venymään aina liian pitkäksi. niin pitkäksi, että EU5-matto on
useimiten läpi musta ja tuloilmaventtiilien ympärilläkin tumma rengas.
Aika hyviä teorioita pitää mulle tarjota, että alan pelätä a) koneellisen
ilmanvaihdon vaaroja tai b) pyörivän kennon epäterveellisyyttä. Pikemminkin
olen valmis uskomaan, että regeneratiivisen koneen kyky palauttaa kosteutta
takaisin huoneilmaan on eduksi terveydelle.
Nestori M
Optimaalinen kierrosluku ei taida olla vakio, vaan riipunee vaihdettavasta
ilmamäärästä ja ulko- ja sisälämpötilojen erosta. Eräs valmistja, jolla
kenno ei tosin pyöri, vaan ilmavirran suunta käännetään läpillä, mittaa
kennon lämpötilan muuttumista ja ohjaa läppiä sen perusteella. Sama periaate
sopisi pyörivään kennoon nopeuden säätöön, kunhan keksisi, kuinka ne anturit
saa sinne kennoon.
ove
> vaihdettavasta ilmamäärästä ja ulko- ja sisälämpötilojen erosta.
... ja muistakin tekijöistä, mutta ...
Olen kanssasi TÄSMÄLLEEN samaa mieltä !
Marko Björkroth
> Eipä uponnut ratakiskosikaan.
> Se oli kai vielä liian hepponen - ehkä ihan "kelluvaa" laatuva?
Hieman laput silmillä herralla? Missä muuten omat perustelusi viipyvät?
"No kun musta nyt tuntuu näin" ei oikein vakuuta.
>
> Kun nyt otat ja perehdyt vielä "hieman" lisää ok-talon iv-kojeen teknisiin,
> sekä ok-talon koko iv-järjestelmän käytön aikaisiin ominaisuuksiin,
> niin hokaat kai pian sinäkin, miksi paine on ristivirtauksellisen
> LTO-kennon kohdalla poistopuolella AINA
> tulopuolen painetta pienempi,
Ja perustelusi tälle? Jätit suodattimen varmuuden vuoksi pois? Siirsit
tuloilmapuhaltimen eri paikkaan? Olet mitannut paineet? Kuu-ukko kertoi?
Marko
Pasi
news:e55eaa37.03120...@posting.google.com...
pyörivät?
>
ullakolle:
>
> Enervent LTR6 näyttää pyörivän 65sek /10 kierrosta eli noin 6sek /kierros.
> Kennon pyörimisnopeus on vakio riippumatta puhaltimien nopeuksista 1-4.
>
Tuo tukee IV-koneeni Corrovent -kennosta löytämääni infoa. Kennon (eli
roottorin kuten maahantuoja sitä kutsuu) pyörimisnopeuden tulee olla yli 10
kierrosta minuutissa. Ei puhunut
ilmamääristä/virtausnopeuksista/lämpötilaeroista mitään.
Webistä löytyi käppyröitäkin asiasta: http://www.taniplan.fi/rege/rege7.htm
Tuo roottori on ST1 -tyyppiä ja halkaisijaltaan 60cm ellei vieläkin
pienempi. Ilmoitettu ilmavirta kennolle on 0.5m3/s
(http://www.taniplan.fi/rege/rege2.htm) Kun IV-koneeni maksimikapasiteetti
on 180 l/sek, niin eihän tuossa olla vielä lähelläkään. Kuinkahan tuo ihan
oikeasti menee?
Pasi
Mikko Rantanen
> pyörivät?
> >
> > Niin, se alkuperäinen kysymys, pyörimisnopeus... kello käteen ja
> ullakolle:
> >
> > Enervent LTR6 näyttää pyörivän 65sek /10 kierrosta eli noin 6sek
/kierros.
> > Kennon pyörimisnopeus on vakio riippumatta puhaltimien nopeuksista 1-4.
> >
> Iso kiitos Jakke!
>
> Tuo tukee IV-koneeni Corrovent -kennosta löytämääni infoa. Kennon (eli
> roottorin kuten maahantuoja sitä kutsuu) pyörimisnopeuden tulee olla yli
10
> kierrosta minuutissa. Ei puhunut
> ilmamääristä/virtausnopeuksista/lämpötilaeroista mitään.
>
> Webistä löytyi käppyröitäkin asiasta:
http://www.taniplan.fi/rege/rege7.htm
>
> Tuo roottori on ST1 -tyyppiä ja halkaisijaltaan 60cm ellei vieläkin
> pienempi. Ilmoitettu ilmavirta kennolle on 0.5m3/s
> (http://www.taniplan.fi/rege/rege2.htm) Kun IV-koneeni maksimikapasiteetti
> on 180 l/sek, niin eihän tuossa olla vielä lähelläkään. Kuinkahan tuo ihan
> oikeasti menee?
>
> Pasi
>
Olen kiinteistöautomaatio asentaja ja olen ollut lto kiekkojen kanssa
tekemisissä aika paljon mutta enpä ole kuullut että käytettäisiin vakionopus
kiekkoja.
Siis pyöriikö teidän kenno vakio nopeudella ?
Paras ratkaisu mielestäni olisi lämmöntarpeen mukaan säätyvä kierrosnopeus.
Tosin pitää senkin yltää siihen optimi nopeuteen.
Minkälainen säätö laitteisto siinä koneessa on?
Vaihdoitko nopeuden säätimen samalla kun vaihdoit moottorin? Eli sen VVX2
purkin. Tai muutettiinko sieltä jotain kytkentää tai asetusta ? Voisit kysyä
maahantuojalta joka toimitti vaihto moottorin varmistusta säätimen ja
moottorin yhteen sopivuudesta. Ja kannattaa varmasti kysyä myös kennon
valmistajalta moottorin ja säätimen yhteen sopivuutta. Ja voihan siinä
moottorissa olla vääränkokoinen vaihde tai hihnapyörä. Kiusaa niitä myyjiä
niin ne kyllä jossain vaiheessa saavat tehtyä asialle jotain.
Yleensä lto kiekkojen kotelossa tai ohjeissa ja spekseissä on ilmoitettu
maksimi teho siis lämpöteho. Eli kun ulkona -20 ja pyörimisnopeus jokin ja
määrätyllä ilmavirralla niin lämpötila kiekon jälkeen esim +12. Jos löydät
jostain nämä arvot sitä kierrosnopeutta voi ajatella maksimi nopeutena.
Tosin sivulla http://www.taniplan.fi/rege/rege7.htm olevan käyrän mukaan
optimi nopeus on 10 kierrosta minuutissa. jos pyörimisnopeutta nostataan
tuosta kymmenestä niin hyötysuhde tippuu. Kun sanoit että sun kiekko pyörii
6,5 kierrosta minuutissa saat noin 95 prosenttia maksimi (n80%)
hyötysuhteesta. Tosin onko tuo taulukko oikea kaikille taniplan kennoille,
vai onko se vain esimerkki. Mutta kennon ohjekirjasta voisi löytä
tyypikohtainen taulukko
--
Mikko Rantanen
Mikko.Rantanen@postikaistanet
Jarno
lisäkustannus koskaan säästyisi takaisin (jonkin verran?) paremman
hyötysuhteen tuoman energiansäästön vuoksi. On/off
säädöllä/automatiikalla hoituu yöviilennykset tms. ilman
nopeudensäätöä. Käsittääkseni rahalla saa sen säätimen jos välttämättä
haluaa.
Jarno
"Mikko Rantanen" <Mikko.R...@POISTA.postikaista.net> wrote in message news:<r3zIb.840$gB....@reader1.news.jippii.net>...
Mikko Rantanen
täysillä.
Eli esimerkiksi jos ulkolämpötila on +15 niin varmasti lto:n tuotto on
suurempi
kuin sisään puhalluksen tavoite
--
Mikko Rantanen
Mikko.Rantanen@postikaistanet
"Jarno" <jar...@yahoo.com> kirjoitti viestissä
news:88ad4827.03123...@posting.google.com...
Jukka Marin
> Okei mutta miten sisäänpuhalluksen lämpöä säädetään jos lto pyörii aina
> täysillä.
> Eli esimerkiksi jos ulkolämpötila on +15 niin varmasti lto:n tuotto on
> suurempi kuin sisään puhalluksen tavoite
Siis? Jos poistoilman lämpötila on esim. +22°C, ei LTO voi mitenkään
lämmittää tuloilmaa sen lämpimämmäksi (muuten kuin erillisellä sähkö-
tai vesipatterilla). Jos taas tavoite on, että tuloilma on viileämpää.
voidaan LTO-kenno ohittaa kokonaan tai osittain ohituspellin avulla,
jolloin osa / kaikki tuloilma tulee LTO:n ohi.
-jm
Jouni Saari
"Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> kirjoitti viestissä
news:bt10n8$q7s$1...@muikku.jmp.fi...
>
> Siis? Jos poistoilman lämpötila on esim. +22°C, ei LTO voi mitenkään
> lämmittää tuloilmaa sen lämpimämmäksi (muuten kuin erillisellä sähkö-
> tai vesipatterilla). Jos taas tavoite on, että tuloilma on viileämpää.
> voidaan LTO-kenno ohittaa kokonaan tai osittain ohituspellin avulla,
> jolloin osa / kaikki tuloilma tulee LTO:n ohi.
>
Kenno on päällä silloin kun lämmön talteenotto lämmittää (tai jäähdyttää)
ilmaa lähemmäksi haluttua lämpötilaa.
Eli lämmityskaudella aina maksimihyötysuhde, mitä saa aikaan. Talon lämpöä
säädetään viileämmäksi lämmittämällä vähemmän. Kesällä kuumana kesäpäivänä
kenno kannattaisi myös pitää päällä niin kauan kuin sisällä on viileämpää
kuin ulkona. Yöllä kun ulkona on viileämpää ja sisällä on liian kuumaa,
pysäytetään kenno. Se tilanne, jossa ulkona on lämpimämpää kuin sisällä ja
taloa kuitenkin lämmitetään lienee aika harvinainen. Silloinkin kenno
pitäisi pysäyttää.
Marko Björkroth
> Okei mutta miten sisäänpuhalluksen lämpöä säädetään jos lto pyörii aina
> täysillä.
> Eli esimerkiksi jos ulkolämpötila on +15 niin varmasti lto:n tuotto on
> suurempi
> kuin sisään puhalluksen tavoite
Asuinrakennuksissa ilmamäärät ovat joka tapauksessa niin pieniä, alle
0,5 l/s lattianeliötä kohti, ettei sisäänpuhalluslämpötila ole kauhean
kriittinen. Huonelämpötilan säätö hoituu lämmitysjärjestelmän avulla.
Sinä ajattelet selvästi toimistorakennuksia, missä ilmamäärät ovat
paljon suurempia ja huonelämpötilan säätö tapahtuu päivällä pikemminkin
jäähdytystä (ilmamäärää ja/tai lämpötilaa) säätämällä.
Marko
Mikko Rantanen
"Marko Björkroth" <Marko.B...@saunalahti.fi> kirjoitti viestissä
news:WOSJb.1659$xC6...@reader1.news.jippii.net...
> Asuinrakennuksissa ilmamäärät ovat joka tapauksessa niin pieniä, alle
> 0,5 l/s lattianeliötä kohti, ettei sisäänpuhalluslämpötila ole kauhean
> kriittinen. Huonelämpötilan säätö hoituu lämmitysjärjestelmän avulla.
>
> Sinä ajattelet selvästi toimistorakennuksia, missä ilmamäärät ovat
> paljon suurempia ja huonelämpötilan säätö tapahtuu päivällä pikemminkin
> jäähdytystä (ilmamäärää ja/tai lämpötilaa) säätämällä.
>
> Marko
Ah totta tietenkin.
Ajattelin tosiaan tilaa jonka lämmitys hoidetaan ilmanvaihdolla. Voipi olla
ettei omakotitaloon ole taloudellisesti järkevää rakentaa niin suurta iv
konetta. Jos kyseessä on toissijainen lämmitys olisiko taloudellisesti
järkevämpää laittaa lto kuutio jossa ei ole liikkuvia osia, olisi varmaan
halvempi ja hyötysuhteen ero ei kuitenkaan ole niin suuri. Jos lto tahdotaan
ohittaa voidaan toki laittaa ohitus pelti. Jos ilmämäärät ovat pieniä eipä
se hyötysuhteen muutos taida oikeasti vaikuttaa lämmityskuluihin.
--
Terveisin Mikko Rantanen
Mikko.R...@postikaista.net