Danfoss-patteritermostaattien takeltelu
PenttiL
niille on, että toimivat erittäin tyylikkäästi suunnilleen yhden talven
jonka jälkeen pitää avata ja herkistää karaa ohjaava tappi.
Kolmenlaisiin olen törmännyt.
Eniten on niitä sienen mallisia josta termariosa lähtee helposti irti
kun ottaa tyviosan päältä pyöreän pannan pois ja vähän kiertäen kiskasee
termarin irti. Näitä on sekä ulkoisella lämpöanturilla ( kapillaariputki
? ) että ilman. Pihdeillä kun ottaa tapista kiinni ja työntellee tappia
edestakaisin ja jotain sopivaa voiteluspraytä strittaa tapin päälle
niin alkaa pelaamaan yleensä.
Sitten on tämmöinen joka on tuon ohjeen kuvassakin:
http://www.goerdetselv.dk/Crosslink.jsp?p=bohp&d=847&a=1885
Lähtee autki kuusiokoloruuvilla, kuten neuvotaan.
Hieman epäilin yo. ohjeen neuvoa, että muhvikin pitäisi kiertää auki (
avainväli 14 mm ), että sieltä ei tule kuin vähän vettä. Avasin
pikkuisen, vettä lähti valumaan, kiersin äkkiä takaisin. Eli pelkän
termarin irrottaminen näyttäisi riittävän karan herkistämiseen.
Sitten on kolmas malli jossa on sen hattutermarin lisäksi erillinen
"kaulusosa" ja näiden välillä on mm. jousi. Se tappi jota pitäisi
herkistää näkyy näiden kahden kapineen välistä venttiilin aukiasennossa
kun vähän ruuvarilla tms. nostaa jousta pois tieltä. Tämä venttiili on
ongelmallisin. En ole keksinyt, miten termarin saisi siististi
irrotettua että pääsisi liikuttamaan kunnolla tappia. Tai, kyllä se itse
asiassa liikkuu kun pienillä nokkapihdeillä saa siitä kiinni ja
liikuttaa. Tällöin patterikin lämpenee, mutta vain tilapäisesti,
kylläkin kokonaan joten patterissa ei ole tukosta, ilmaa tms. Kovalla
pakkasellakaan venttiili avaudu kuin ihan vähän ja huoneessa on viileää
kun on muiden huoneiden patterien varassa.
_Kysymyksiä_
Miten tuo kauluksellinen termari pitäisi oikeaoppisesti irrottaa?
Mitä varten "kaulus" on venttiilin tyvessä?
Onko mahdollista, että siinä olisi ollut kapillaariputki joka on
lähtenyt irti ja heitetty roskiin? En löydä putkelle paikkaa.
Jos siinä on ollut kapillariputki joka on katkennut, miten päin tämä
vaikuttaisi patteriventtiilin toimintaan? Ajaisiko venttiilin kiinni tai
auki?
-Pentti
-=A.McYnen=-
> Kotosalla erilaisia Danfossin lämpöpatteritermostaatteja. Yhteistä
> niille on, että toimivat erittäin tyylikkäästi suunnilleen yhden talven
> jonka jälkeen pitää avata ja herkistää karaa ohjaava tappi.
>
>
>
jumiintua...
Tulee tässä mieleen, että onko sinulla jotain ongelmaa järjestelmässä ja
sinne pääsee
happea jotain kautta.... Täytyykö vettä lisätä usein, Olisiko
jossainpäin systeemiä
vääräntyyppistä muoviputkea, joka läpäisee happea tai jos systeemissä on
avoin paisunta,
niin pyörittääkö siellä joku vettä niin vauhdilla, että pinta aallottaa
jatkuvasti?
Perus huolto noille termostaateille on se, että termostaatti pois
venttiilin nokasta ja
pölyn yms. töhkän siivous karan varresta. Karaan puoli tippaa silikooni
öljyä ja
sitten se tärkein eli pienellä "vasaralla" eli pikku jakarilla,
ruuvimensselin päällä tms.
kilkutetaan muutamankerran karan päähän. Se kyllä kestää koputtelua,
mutta ei sitä nyt
silti pidä kirvesmiehen vasaralla hutkia. Ideana tuossa on se että,
karan istukan terävän liikkeen paineisku irrottelee sinne mekanismiin
jäänyttä kattilakiveä, ja siivoilee jonninverran niitä venttiiliosan
yllättävän pieniä kanavia roskasta. Ei tuo nyt sitten ihmeitä tee,
mutta kuitenkin
tuolla huollolla moni venttiili herää vuosiksi henkiin.
Tämä näyttää olevan ainakin talonmiesten vakio huolto, jos
termostaatista rutistaan...
Ja jos tuo ei auta, niin sitten termari meneekin vaihtoon.
Mika Seppälä
"-=A.McYnen=-" <poista_tama...@olen.to> kirjoitti
viestissä:49876419$0$14752$9b53...@news.fv.fi...
> PenttiL wrote:
>> Kotosalla erilaisia Danfossin lämpöpatteritermostaatteja. Yhteistä niille
>> on, että toimivat erittäin tyylikkäästi suunnilleen yhden talven jonka
>> jälkeen pitää avata ja herkistää karaa ohjaava tappi.
>>
>>
>>
> Juu vähän tuollaisia nuo on, mutta ei ne nyt sentään jokavuosi pitäisi
> jumiintua...
> Tulee tässä mieleen, että onko sinulla jotain ongelmaa järjestelmässä ja
> sinne pääsee
> happea jotain kautta.... Täytyykö vettä lisätä usein, Olisiko jossainpäin
> systeemiä
> vääräntyyppistä muoviputkea, joka läpäisee happea tai jos systeemissä on
> avoin paisunta,
> niin pyörittääkö siellä joku vettä niin vauhdilla, että pinta aallottaa
> jatkuvasti?
Meillä nuo pitää availla naputtelemalla lähes parin viikon välein talvella.
Toistakymmentä patteria. Kaikki patterit eivät onneksi jumitu ollenkaan,
mutta tietyt säännöllisesti. Piti rakentaa oikein "TermarinNaputusKonekin"
pienestä printterin sähkömoottorista jonka akselissa on nipparilla kiinni
mutteri keskipakopainona, koska pahimmat jumittuvat todella pahasti.
Olen kyllä miettinyt, mikä mättää. Meillä on yksiputkijärjestelmä, joka
vaatii käsittääkseni aika suuren virtausnopeuden. Tiedä sitten, kerääntyykö
venttiilin mäntään turbulenssin seurauksena jotain kökköä. Kun nuo naputtaa
auki, tuntuu yhdessä kohtaa karan liikettä ensin "kynnys", joka sekin häviää
kun naputtelee aikansa. Systeemi on avopaisuntainen, mutta en usko että sitä
pintaa säiliössä mikään "aallottaa". Muoviputkea ei ole. Vettä pitää lisätä
pari kertaa vuodessa. Jos saisi aikaiseksi ja raaskisi investoida, pitäisi
nuo termarit vissiin vaihtaa kaikki. Tiedä sitten jumittuisivatko uudetkin.
Mika
PenttiL
suunnilleen ilman "huoltoakin", toiset taas eivät pitkään vaikka
herkistäisikin. Mahdollisesti yksilöeroja kun tarttuvat kiinni, toiset
herkemmin kuin toiset.
Miten päin tuo ulkopuolinen anturi vaikuttaa? Onko siellä anturin
sisällä jotain herkästi lämmön mukaan laajenevaa kaasua tms jonka paine
ajaisi venttiiliä kiinnipäin tuvan lämmetessä? Eli, jos
kapillaariputki menisi poikki luulisi, että kun kiinniajava paine
puuttuisi, termari tällöin ajautuisi enemmän auki. Mietinkö tämän oikein
päin?
-Pentti
Rauno Veijola
> kapillaariputki menisi poikki luulisi, että kun kiinniajava paine
> puuttuisi, termari tällöin ajautuisi enemmän auki. Mietinkö tämän oikein
> päin?
>
> -Pentti
Ainakin meillä taannoin oli makkarissa pari päivää aikas hikistä.
Korjaantui termarin vaihdolla uuteen.
Rane
Kristian Ukkonen
> Kotosalla erilaisia Danfossin lämpöpatteritermostaatteja. Yhteistä
> niille on, että toimivat erittäin tyylikkäästi suunnilleen yhden talven
> jonka jälkeen pitää avata ja herkistää karaa ohjaava tappi.
>
> Kolmenlaisiin olen törmännyt.
Noita Danfossin kirottuja venttiilejä tuntuu olevan
N+1 historiallista mallia, eikä mitään dokumentaatiota
mikä mikin on, tai mikä termari käy mihinkin runkoon..
Kai se on jotain putkimiesten perintöä, että hyllystä
löytyy viimeisen 50 vuoden Danfossin esitteet vanhoista
termostaattirungoista. RA2000, RA/N, RA/V, RA/VL..
Rungoissa ei tietenkään lue edes tuota tunnusta. :/
Noihin on toki venttiilimoduleja varaosana saatavilla, kuten
http://cgi.ebay.de/5-Danfoss-Stopfbuchsen-fuer-RA-V-RA-VL-Ventile-NEU_W0QQitemZ270340534342
http://cgi.ebay.de/6-x-DANFOSS-THERMOSTATVENTIL-RA-N-1-2-HEIZKORPERVENTIL_W0QQitemZ120371194360
ja noille erikoistyökalut, joilla nuo voi vaihtaa lennosta..
Tuolta saksan ebaysta noita termareita ja runkoja saa
murto-osalla suomen hinnoista, jos jaksaa hetken metsästää
ja tunnistaa ulkonäöstä tyypit.
-=A.McYnen=-
> Miten päin tuo ulkopuolinen anturi vaikuttaa? Onko siellä anturin
> sisällä jotain herkästi lämmön mukaan laajenevaa kaasua tms jonka paine
> ajaisi venttiiliä kiinnipäin tuvan lämmetessä? Eli, jos
> kapillaariputki menisi poikki luulisi, että kun kiinniajava paine
> puuttuisi, termari tällöin ajautuisi enemmän auki. Mietinkö tämän oikein
> päin?
>
> -Pentti
Kyllä se juuri kuvaamaasi suuntaan pelaa... Irrallinen venttiili on siis
aina
topparia myöten jousen voimalla täysin auki, ja sitten termari osa
painaa sitä
kiinnipäin. Laajenemassa siellä on kuitenkin mun käsittääkseni neste
eikä kaasu, ja
periaate on ihan sama onko "nestesäiliö" termostaatin sisällä vai
letkunpäässä.
Jossain yhteyksissä puhutaan myös "vaha pelletistä" no kai senkin voi
väljästi tulkiten
määritellä nesteeksi. Olisiko tuo sitten helpompi pitää tiivisteiden
sisäpuolella.
Olen kyllä joskus itsekin ihmetellyt, että kuinka pieni se
"työsylinteri" siellä
on, että sillä tilavuusmuutoksella saadaan jokin sentään millien liike
aikaan tuolla
tilavuudella, ja miten sylinterin tiivistys on tehty, koska vuotovaraa
ei juuri ole...
Toisaalta painetta on kyllä käytettävissä aika miehekkäästi.
Hessu
Kaasutäytteinen metallipalje tuota venttiilin karaa liikuttelee.
Toiminta havainnollistuu hienosti Danfoss Suomen sivuilta. Polku tuonne
kulkee tähän tapaan: tuoteryhmät, lämpöryhmä, tuotteet,
patteritermostaatit, kiintoanturit ja dokumentaatio, josta AV-
matariaalin lataus. Kannattaa katsoa esitys se on hieno. Tuolta löytyy
muutakin kiinnostavaa mm.termostaattien muuntotaulukko.
Tuo klik-asennettava termostaattiosa irtoaa venttiilistä seuraavasti:
nosta termarin tyviosassa olevan muovirenkaan lukitusnastan kiilamainen
pää ylös sen jälkeen väännä tuota rengasta vastapäivään ja vedä termari
irti. Lähtee yleensä kevyesti.
terv.hessu
-=A.McYnen=-
Sattuipas alla oleva texti silmään tuolta Danfossin "Saneeraus"
termostaattien
Datalehdestä... Onnistuuko joku vielä bongaamaan jostain ohjeen, tuon
O-rengas pesän
vaihdolle
http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/RAV_RAVL%20Anturit.pdf
3) Usean käyttövuoden jälkeen (kokemusperäisesti kymmenkunta vuotta) on
suositeltavaa vaihtaa
venttiilikaran O-rengastiiviste. Se kannattaa ehdottomasti vaihtaa
viimeistään huoltoanturin vaihdon yhdessä. Tiivistepesä voidaan vaihtaa
varovaisesti ohjeita noudattaen jopa lämmityksen ollessa päällä.Hessu wrote:
>
saar...@hotmail.com
on pannalla kiinnitetty.
Kun termariosa on irrotettu ja kokeilee venttiilissä olevan tapin
liikkumista niin huomaa, että tappi kyllä liikkuu kun sitä pihtien
avulla liikuttaa, mutta tappi jää aina siihen paikkaan mihin se on
laitettu. Käsittääkseni venttiilissä pitäisi olla jousi joka pyrkii
koko ajan työntämään tappia ulospäin (onko näin?).
Jos varsinainen kara on jotenkin jumissa eikä siis (oletetun)
jousen työntövoima riitä, niin kysymys kuuluu, että voikohan
tuon tapin ympärillä olevan mutterin avata ilman, että
venttiilistä rupeaisi vesi lentämään, eli pitäisikö vedenkierto
katkaista ennen mainitun osan irrottamista?
Kyselee: Jari
Nuuska
Terve
-57 omakotitalon kellarissa on muutama venttiili, jotka joka syksy pitää
herätellä. Säätöosa pois ja esim puupalalla koputellen muutama painallus
sisään-ulos - talvi sujuu hyvin ja kesällä taas toimettomina juuttuvat
paikkaansa..
Ja kuten edellisessä viestissä todettiin - metallisilla työkaluilla on
helppo tehdä uria, jotka korkkaavat sen karan lopullisesti.
Nuuska
Mika Seppälä
<saar...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:5e5ca842-418f-4a99...@e18g2000yqo.googlegroups.com...
>Kyseessä on tuo Danfossin lämpöpatteritermostaatti jossa termariosa
>on pannalla kiinnitetty.
>Kun termariosa on irrotettu ja kokeilee venttiilissä olevan tapin
>liikkumista niin huomaa, että tappi kyllä liikkuu kun sitä pihtien
>avulla liikuttaa, mutta tappi jää aina siihen paikkaan mihin se on
>laitettu. Käsittääkseni venttiilissä pitäisi olla jousi joka pyrkii
>koko ajan työntämään tappia ulospäin (onko näin?).
Kyllä.
>Jos varsinainen kara on jotenkin jumissa eikä siis (oletetun)
>jousen työntövoima riitä, niin kysymys kuuluu, että voikohan
>tuon tapin ympärillä olevan mutterin avata ilman, että
>venttiilistä rupeaisi vesi lentämään, eli pitäisikö vedenkierto
>katkaista ennen mainitun osan irrottamista?
Kyllä sieltä alkaa vettä tulla.
Näitä termareita on erilaisia, mutta meillä (kuten ilmeisesti sinunkin
tapauksessasi) nuo on mallia RAVL, joissa tuo tappi ei ole päästään kiinni
varsinaisessa venttiilikarassa. Jos siitä vetää tongeilla niin pelkkä tappi
liikkuu ulos. Ainoa keino saada itse venttiili liikkumaan (sitä purkamatta)
on naputella tuon tapin päähän jollakin kiintoavaimen kokoluokkaa olevalla
työkalulla kauan ja kärsivällisesti. Joskus naputtelu kestää puolikin
tuntia, aluksi karassa alkaa tuntua vain pientä liikettä. Kun venttiili
liikkuu kunnolla, liikealue on puolisen senttiä. Kuten kirjoitin aiemmin,
kyrsiinnyin naputteluun ja tein tätä varten eräänlaisen
naputtelukoneenkin...
Jostain syystä meillä pahiten jumittuvat termostaattirungot ovat 90 asteen
kulmamallisia. Suoralla putkella olevat termarit jumittuvat tuskin koskaan.
Epäilen tämän johtuvan jostakin turbulenssi-ilmiöstä joka erottelee vedessä
olevat epäpuhtaudet venttiilin karan väliin.
Mika
saar...@hotmail.com
> Näitä termareita on erilaisia, mutta meillä (kuten ilmeisesti sinunkin
> tapauksessasi) nuo on mallia RAVL, joissa tuo tappi ei ole päästään kiinni
> varsinaisessa venttiilikarassa. Jos siitä vetää tongeilla niin pelkkä tappi
> liikkuu ulos. Ainoa keino saada itse venttiili liikkumaan (sitä purkamatta)
> on naputella tuon tapin päähän jollakin kiintoavaimen kokoluokkaa olevalla
> työkalulla kauan ja kärsivällisesti. Joskus naputtelu kestää puolikin tuntia
Kiitos kaikille patteriventtilikysymykseeni vastanneille.
Tosiaan, venttiilissä oleva tappi liikkuu kokolailla herkästi
varsinkin parin
öljypisaran jälkeen.
Pihdeillä olen ottanut kiinni vain tapin päästä, siis siitä osasta
joka ei
koskaan mene venttiilin sisälle ja jossa mahdolliset naarmut eivät
haittaa.
Tapin päätä ja venttiilin runkoa muutenkin olen koettanut varovasti
naputella vailla tulosta.
Tosin tuo lämpöpatterin tai jonkin sen osan pitempiaikainen naputtelu
kyllä tuottaa kerrostaloympäristössä naapureille ylimääräistä
ärsytystä.
T. Jari