Kylpytynnyri
Timo M
lämmitysvehjettä erikseen?
Nisse
> Mistähän saisi piirustukset tällaiseen? Ja myydäänkö jossain tätä
> lämmitysvehjettä erikseen?
>
>
Täältä saa valmiina niitä tynnyreitä. http://www.vihe.fi/erikoistyot.htm
Nisse
Jari Kaija
Eipä ihan heti tule mieleeni. Omasta päästä jotain tämmöistä:
http://www.jarikaija.com/kuvat/the_thing_2004/index.htm
Tosin nyt vanerilla sisustettuna. Lasikuitu ei kestänyt minun
laittamanani (eipä ole veneitä tullut laminoitua). Seuraavan
teen 5-10cm vahvuisesta "hirrestä", kun asuinpaikka kohtapuoleen
vaihtuu. Rosteri olisi tietty kaikista helpoin etc... vaan pelti
30 asteen pakkasella on peltiä 30 asteen pakkasella, vaikka
kuinka sen toinen pää olisi 35 asteisessa vedessä. Johtaa
meinaan hyvin myös kylmää.
> Ja myydäänkö jossain tätä lämmitysvehjettä erikseen?
www.kirami.fi yhtenä paljuvalmistajana myy myös erikseen
kaminaa. Niinpä taitavat tehdä muutkin.
Ilkka Maatta
> laittamanani (eipä ole veneitä tullut laminoitua). Seuraavan
> teen 5-10cm vahvuisesta "hirrestä", kun asuinpaikka kohtapuoleen
Katselin kaupallista toteutusta jossa tynnyri tehty pystylankuista joissa
urospontti ja naaraspontti oli puoli ympyrä. josta johtuen samaa lankkua voi
käyttää kohtuullisen kaarisäteen sisällä erikokoisissa tynnyreissä ja
vannetta
kiristämällä tynnyrin saatiiviiksi.
Siis
U
O
O
O
U
tyyliin, sivut puolipyöreitä.
Se saako noista materiaali mistään valmiin en tiedä.
Jari Kaija
Testasin jo toissakesänä tuolle halkaisijalle (200cm). Sinne väliin
laitetaan
sitten myös sitä "pontikkapannuissa käytettyä" punaista letkua tiivisteeksi
;-)
Paksuus letkulla sama, kuin hahlon leveys. Parasta mahdollista tavaraa
moiseen.
ZeiZei
kävikö puhtaanapito ylivoimaiseksi?
--
Janne Janhunen
Jari Kaija
> kävikö puhtaanapito ylivoimaiseksi?
Oli sen verta märkää+ohutta+väärää puumateriaalia (mäntyä, vaikka
kuusta olisin kaivannut, vaan ei kaupassa ollut silloin) käyttämäni
lattiapontti,
että kuivuttuaan toisena kesänä, sai aikaiseksi ylivoimaisen suuret raot.
Eli
massaliimaukset repesivät auki.
Puhdistus ei ollut hankalaa, sillä sisäpinta oli venelakattu.
Lu-lu
hm ... jotta noin ...
ja joka kevät sä raaputit sen pinnan puhtaaksi ja lakkasit uudelleen ?
oikeinko ... "venelakkaa" ?
Jari Kaija
> ja joka kevät sä raaputit sen pinnan puhtaaksi ja lakkasit uudelleen ?
Juuri noin.
> oikeinko ... "venelakkaa" ?
Kyllä.
Nykyisinhän tuota en enää tee. Sisusta on todellakin vanerista.
Kaksikomponentti _vene_maalilla maalattuna. Sen verta ottaa
kupoliin, että viime syksynä jäi pieni läntti ilman maalia ja tottakai
vaneri + vesi + 8<->36 asteista vettä pari kuukautta + pari kertaa
unholaan jäänyt kloorin ja levänestoaineen lisäys saavat aikaiseksi
vaikka mitä mielenkiintoista. Pelkkä suodattimen läpi veden
kierrättäminen ei biologisesti kasvavaa bakteeri/leväkantaa estä.
Nyt sitten joudun tuon osalta pesemään (hapolla) kasvustoa omaavan
alueen, hiomaan koko pömpelin ja maalaamaan uudelleen.
Eli yhden puolen neliön alueen takia koko ruljanssi. Tuli viime
sysksynä pakkanen sitten pari päivää liian aikaiseen, ennenkuin
sain lisää tarvitsemaani maalia.
Mutta! Se kaikki vaiva, mitä tuo pulju on aiheuttanut, on
korvaantunut moninverroin, sillä se on ollut todella kovassa
käytössä. Mikäs sen mukavampaa, kuin mennä loikoilemaan
puljuun 30 asteen pakkasessa. Siemailla wiskiä siinä hissukseen
ja katsella taivaalle. Puhumattakaan muista aktiviteeteista, mitä
tuollaisessa pömpelissä "asuminen" voi saada aikaiseksi.
ZeiZei
> käytössä. Mikäs sen mukavampaa, kuin mennä loikoilemaan
> puljuun 30 asteen pakkasessa. Siemailla wiskiä siinä hissukseen
> ja katsella taivaalle. Puhumattakaan muista aktiviteeteista, mitä
> tuollaisessa pömpelissä "asuminen" voi saada aikaiseksi.
Ilmeisesti talvikäytössä palju pitää tyhjentää joka käytön jälkeen,
ellei sitten aio kylpeä heti seuraavana päivänä uudelleen? Mainitsit,
että olet käyttänyt klooria ja levänestoaineita. Entäs jos täyttelisi
kaivosta aina uudet vedet, kun vanha alkaa happanemaan? Puinen palju on
ilmeisesti hyvä pitää täytenä aina kun siihen vain on mahdollisuus?
Ainakin käyttöönotto käy jouhevammin.
--
Janne Janhunen
Jari Kaija
> sitten aio kylpeä heti seuraavana päivänä uudelleen? Mainitsit, että olet
> käyttänyt klooria ja levänestoaineita.
Kyllä. Levänesto, kloori + hiekkasuodatin antavat tosin noin
5-10 kerran käyttömahdollisuuden talvella ilman, että mikrobi +
töhnän määrä ylittäisi "mukavuus/uskottavuus"-rajan.
> Entäs jos täyttelisi kaivosta aina uudet vedet, kun vanha alkaa
> happanemaan? Puinen palju on ilmeisesti hyvä pitää täytenä aina kun siihen
> vain on mahdollisuus? Ainakin käyttöönotto käy jouhevammin.
Juuri näin! Ne, joilla tuo oma kaivo/joki/järvenranta/merenranta
mahdollisuus on. Puu ikävästi (jos tekee vain "hirrestä" / pontista)
kutistuu kerta toisensa jälkeen enempi ja enempi kuivuessaan.
Täytyy kuitenkin muistaa sekin, että tuollaisen lämmittäminen ei
tapahdu hetkessä (3000 litraa omassa tapauksessani). Sisäisellä
kaminallakin, jonka hyötysuhde olisi paras mahdollinen
puulämmitteisyyttä ajatellessa, saa lämmittelyn aloittaa jo
aamuvarhaisella. Tuolla ulkoisella pelkästään lämmitettäessä jo
edellisenä päivänä. (Itselläni tosin apuna silloin vesiboileri).
Täysin 101%:sta paskapuhetta noiden valmiiden myyjiltä, että
parissa kolmessa tunnissa olisi vesi jo kylpyvalmista. Taloon
saa tulla vahvat pääsulakkeet, mikäli sähkölläkin sen aikoo
muutamassa tunnissa lämmittää ja samalla hoitaa vielä talonkin
sähköistyksen :-) No kauppamiehet on aina kauppamiehiä ja
valmiiden myyntihinnoilla on jo paljon pakko soopaa jauhaakkin,
että saisi niitä myytyä. Asiakkaan ongelmaksi jääkin sitten se,
että hänellä ei ole superhalkoja :-)
paku
Itselläkin tuo toteutus edelleen mietintäasteella. Nyt on päästy
siihen, että ensi kesänä pihamaalle monttu ja betonin kanssa
valuhommiin. Pintaan joku iholle sopiva pinnoite.
Jos jollakin on jotain betoni-puljua vastaan niin ajatuksia otetaan
ilolla vastaan.
-pk
Mike535 Perttulan osasto
>
> Itselläkin tuo toteutus edelleen mietintäasteella. Nyt on päästy
> siihen, että ensi kesänä pihamaalle monttu ja betonin kanssa
> valuhommiin. Pintaan joku iholle sopiva pinnoite.
>
> Jos jollakin on jotain betoni-puljua vastaan niin ajatuksia otetaan
> ilolla vastaan.
teet sinne sisälle puusta penkit jotka on helppo ottaa pois pesua varten.
peetoni on varmaan aika viileä pinta ennen kuin kokonaan lämpenee
Jari Kaija
> siihen, että ensi kesänä pihamaalle monttu ja betonin kanssa
> valuhommiin. Pintaan joku iholle sopiva pinnoite.
Ei ollenkaan hullumpi idea.
Jari Kaija
Uskoisin myös, että masasn lämmittäminen kestää aikansa.
Täytyy myös eristää hyvin muusta maasta, että lämpö ei
karkaa sitä kautta. Styroksia/foamia vain riittävästi....
Jari Kaija
Ihme näppivirhe -> <massan>
Pasi L
"Jari Kaija" <jari....@pp.inet.fi> wrote in message
news:ULsHh.9$1%2...@read3.inet.fi...
>> Itselläkin tuo toteutus edelleen mietintäasteella. Nyt on päästy
>> siihen, että ensi kesänä pihamaalle monttu ja betonin kanssa
>> valuhommiin. Pintaan joku iholle sopiva pinnoite.
Entäs niillä EPS-valumuoteilla (Palikka/Malander)?
Tulisi samalla lämpöeristettyä ko. allas. Sisäpintaan sitten jokin
vesieriste, ja vaikka kaakeli. Olisi tällöin helppo pitää puhtaana eikä
pintakaan tuntuisi kylmältä...
Juha Nissinen
> Mistähän saisi piirustukset tällaiseen? Ja myydäänkö jossain tätä
> lämmitysvehjettä erikseen?
>
>
olevia kuvia. Ainut ongelmia mahdollisesti aiheuttava vaihe on saada
pohjan koko täsmäämään siihen ympärysmittaan, joka valitulla määrällä
reunalautoja syntyy. Itse tein pohjan ja reunan liitoksen siten, että
reunalautoihin tuli jotain 10-15 mm syvät ja pohjalaudan levyiset urat.
Tuossa on sen verran pelivaraa, että tarkalla laskennalla homman pitäisi
onnistua. Kunhan ei tee niin kuin minä!
Nimittäin tein tynnyrin viime keväänä autotallissa, jossa se komistus
olikin sitten koko kesän odottamassa siirtoa kesämökille. Noh, sitten
kuin siirron aika tuli, niin päädyin sen purkamiseen (paha virhe).
Purettuna laudat kerkesivät lojua peräkärryssä pari viikkoa kastumassa
ennen kokoamista (tosi paha virhe). Ja eihän ne tietenkään enää siihen
kehälle sopineet! Koitin niitä sitten saunassa kuivatella ja sainkin
tynnyrin jotenkin kasaan, mutta sitä ei saanut kiristetyä kunnolla ja
vuotaahan se prkl. Eli nyt pitää odottaa kevättä, että laudat kuivuvat
kunnolla ja saan sen tiiviiksi.
Muuramessa toimiva A-Puu höylää ja myy tynnyreihin tarvittavaa
puolipyöreällä pontilla tehtyä non 40x90 (?) tavaraa. Myös
lämpökäsiteltynä. Heidän kauttaan saa myös merialumiinisia kaminoita,
sekä rosterisia vanteita ja piippuja.
Itse tehtynä kylpytynnyrin hinnaksi tulee jotain puolet valmiin
hinnasta. Ja vielä vähemmän kun hitsauttaa jollakulla kaminan
rosterista, tekee piipun kiukaiden peltipiipusta tai vaikka
kierresaumaputkesta ja vanteet lattaraudasta.
Juha
Timo M
peukalot on kuitenkin lähempänä tota kämmenen keskustaa =)
T:Timo
Jeppe
> Joo kiitoksia kaikille vihjeistä ja kuvista....saas nähdä auttaako ne kun
> peukalot on kuitenkin lähempänä tota kämmenen keskustaa =)
>
> T:Timo
>
>
Ne ovat silloin paremmin sirkkeliltä suojassa ;) Tosin vieläkään en,
täysin kokemattomamana, ymmärrä mitä järkeäeä koko paljussa on. Itse
hyppään mieluummin hankeen, jos vaan on mahdollisuus. Kai tuossa on
mukava istua olutta siemaillen...
Ilkka Maatta
> hyppään mieluummin hankeen, jos vaan on mahdollisuus. Kai tuossa on
Noiden oleellinen ero on materiaalin lämpötila johon sukelletaan, eroa
jopa 40-60 C:tä!
;-)
Jeppe
Jep, kai sinne on kiva pulahtaa hangen jälkeen. Eikä pistele, kuten
saunassa. Ja olutkin varmaan maistuu ;D
Jari Kaija
> saunassa. Ja olutkin varmaan maistuu ;D
En minäkään paljoa perustanut, ennenkuin sen itse koin. Mahtava tunne.
r...@r.fi
>
> http://www.jarikaija.com/kuvat/the_thing_2004/index.htm
>
tynnyriin johon kius tms. tulee tynnyrin sisään?
Rami
Jari Kaija
> tynnyriin johon kius tms. tulee tynnyrin sisään?
Halkaisija 2 metriä. Reunan korkeus 1 metri. On jonkin verran
isompi, kuin esim. Kiramin valmistama, jossa on kamina
sisäpuolella.
pekka karppi
Turussa ja turun seudulla Kiramin 1,2kuutiota vetävää alumiinista
kylpytynnyriä, jossa on ulkoinen kamina. Porakaivovesi lämpiää
kylpykuntoon 2 tunnin reippaalla polttelulla. Kamina on putkitettu sen
verran hyvin, että täysilläkin poltellessa kaminan pinta on sen verta
viileä, että sitä paljain käsin voi itseään polttamatta koskea. Kaminaa
saa mielestäni ostettua myös erikseen, jos omaan kuumakylpytynnyriinsä
tuollaisen haluaa viritella. Vaatii tosin enemmän virittely kuin tynnyrin
sisäinen.
Pöpöt pysyy kurissa hyvin kloorilla lyhyemmillä ajoilla ja aktiivihapella
pidemmissä käytöissä. Kiramin sivuilta löytyy noista kemikaaleista paljon
infoa.
Vuokraamamme tynnyrin kuvia löytyy osoitteesta: www.seikkailupalvelu.com
--
*kirjoita sigusi tähän*