Nyt kun molemmat suihkut ovat päällä samaan aikaan, kummankin paine on niin
alhainen että suihkujen käyttö samaan aikaan ei käytännössä onnistu.
Lämpötilakin tulee molemmissa asettaa lähes ääriasentoon, että saa
normaalilämpöistä vettä, ja kun toinen suihku suljetaan, päälläolevan vesi
kuumenee tulikuumaksi.
Muissa kylpyhuoneissa kun on suihku ja pesualtaan hana, niin niiden
yhtäaikainen käyttö ei vaikuta kummankaan paineeseen tai lämpötilaan
mitenkään, vaikka putket on haaroitettu niillekin samoista lattiasta
tulevista putkista. Lisäksi kylmävesiputken välistä saattaa lähteä haarat
vielä wc-istuimeen ja pesukoneliitäntääkin.
Myös saneerauskohteissa on yleistä, että yksihanajärjestelmä (yhteinen
lavuaarin ja suihkunurkkauksen välissä oleva hana) on korvattu erillisillä
suihku- ja pesuallashanoilla haaroittamalla molemmille putket vanhan hanan
liittimistä. Silloinkaan molempien käyttö yhtäaikaa ei vaikuta ainakaan
merkittävästi paineeseen tai lämpötilaan.
Mistä johtuu, että tässä tapauksessani haaroitusliittimiä käyttämällä paine
laskee huomattavasti, mutta edellämainituissa tapauksissa ei. Mistä asti
haaroitus olisi pitänyt tehdä, että paineenlaskua ei tapahtuisi?
> Mistä johtuu, että tässä tapauksessani haaroitusliittimiä
> käyttämällä paine laskee huomattavasti, mutta edellä-
> mainituissa tapauksissa ei.
no se nyt johtunee ilmeisestijkin siitä, että olet käyttänyt
(KUVAN PERUSTEELLA) "haaroitukseesi" vahingossa?
NS. (suihku)VAIHDINTA, jonka koko "idea" on siinä, että
vettä tulee (=menee) kerralla vain: sen "joko-tai" -haaraan
> Mistä asti haaroitus olisi pitänyt tehdä, että paineenlaskua ei
> tapahtuisi?
on ihan yks-ja-sama "minne asti" vesiputkessa sä mainitun
vaihtimen viet; ongelma ei sillä korjaannu, sillä sen vaihtimen
jälkeen on veden paine enää suihkutteluun riittävä ainoastaan
sen toiseen (siis = vain jompaan kumpaan) lähtöön
Äläpä nyt höpise taas. Ei tuo mikään vaihdin ole, vaan haaroitusliitin kuten
mainitsin. Haaroitusliitin/Kromi Oras-tuote numero 107155. Siinä sulle esim.
vaihdin: http://www.hanakkatalo.fi/images/E079081.jpg huomaatko eroa?
Oireiden perusteella kuulostaa siltä, että varaajan ja suihkun
välillä on kuumavesipuolella jossakin kohtaa niin ohutta putkea,
että virtaama ei riitä kahdelle suihkulle, jolloin kuuma vesi pitää
kääntää tappiin. Siitäkään ei silloin ole iloa, vaikka kylmää
vettä tulisikin paremmin. Kun toinen suihku suljetaan, kuuman veden
virtaus auki olevaan suihkuun kasvaa ja nahka palaa, kun kylmä vesi on
käännettynä pienelle.
> Mistä johtuu, että tässä tapauksessani haaroitusliittimiä käyttämällä paine
> laskee huomattavasti, mutta edellämainituissa tapauksissa ei. Mistä asti
> haaroitus olisi pitänyt tehdä, että paineenlaskua ei tapahtuisi?
Ainoa selitys, jonka näillä lähtötiedoilla keksin, on että edellä
kuvaamissasi tilanteissa putki on sattunut olemaan tarpeeksi paksua
koko matkalta tai painetta on ollut enemmän. Ja jos jossakin kohtaa on
turhan ohutta putkea, haaroitus olisi pitänyt tehdä ennen tätä
osuutta. Nykyisin kait on tapana tuoda vesi kulutuspisteisiin
jakotukeilta, joihin syöttö tuodaan reilun kokoisilla putkilla.
Sillä tavalla jokaiseen pisteeseen saadaan tarpeeksi virtaamaa.
- I
no hokasinhan mä lopulta, - kun oikein tarkkaan ... joten
otetaanpa uusiks' eli lisää kaipaamaasi HÖPINÄÄ:
sä oot siis " haarottanu' " ns. PINTA-asennuksena
siitä ekan suihkun seinässä sijaitsevista hanakulmista
"vain" 10mm:n putkilla siihen toiseen suihkuun ...
... heh-heh ...
entä
hokasikkos' sä ite - ennen tuohon puuhaan "ryhtymistä" -
kattoa (=selvittää) yhtään, jottas' minkä kokosilla putkilla
net vedet on "alunperinkään" tuotu siihen ekaan suihkuun
tuo sun kuvasi esittämä rimpula on (mun tietääkseni)
tarkoitettu VAIN ns. (hätä-apu)"väliotoksi" esim. tiskikoneen
täyttö(eli magneetti)venttiilille, jonka NORMIvirtaamaksi
kuvitellaan enintään 0,1 (ja sekin vain satunnaisesti)
kun-taas kaikilla
maassamme kaupan-olevilla suihkukalusteilla se on 0,2
joten
arvaa nyt sitten (kahesti), jotta riittääkö veden paine
kahelle suihkukalusteelle ... YHTÄAIKAA !
vielä tuota onnettoman pientä 10mm:n putkea käyttäen
vaikka
sen verran vettä siitä näyttää kuitenkin pääsevän
lirisemään, ettei painetta piisaa enää tarpeeksi ees' sille
ensimmäisellekään suihkulle
Kylmän veden paine tuntuisi kuitenkin riittävän paremmin. Toisen
suihkun sulkeminen parantaa kuuman veden painetta auki olevassa
suihkussa enemmän kuin kylmän veden painetta, ja siitä seuraa veden
kuumeneminen polttavaksi. Ja painehan pienenee sitä enemmän, mitä
suurempi virtaama suhteessa maksimivirtaamaan on, eikös?
Kiinnipanovaiheessa tapahtuu sama käänteisesti. Jos kuumalle ja
kylmälle on käytetty samaa nippeliä, eikö sen pitäisi kuristaa
kumpaakin suunnilleen yhtä paljon?
- I
Ko. nippelin (sekä koko putken) merkitystä korostaa se, että
kuumavesiputkessa voi olla muutakin kuristusta enemmän kuin kylmässä
röörissä. Vaikkapa joku kierukka lämminvesivaraajassa tms.
--
TiN
Jos kyseessä on pientalo niin lämminvesivaraajassa tai kattilassa on ns
turvatermostaatti joka säätää lämpimän käyttöveden maksimilämmöksi 55-65
astetta .Jos veden lämpö tuossa kohtaa ylittää asetusarvon niin termostaatti
lisää kylmää vettä joukkoon ja sillä jäähdyttää että veden lämpö ei ylitä
asetusarvoja .Tuon termostaattiventtilin säätöön vaikuttaa virtauksen
määrä,helppo testata jos puoliso on suihkussa niin avaa keittössä
kuumavesihana täysille,jos kylppäristä kuuluu kiljaisu niin silloin
virtauksen lisääminen laskee merkittävästi veden lämpötilaa.
Ja jos kuuma on +60 C, kylmä +10 C ja halutaan +35 C, kumpaakin virtaa
yhtä paljon (massavirtana; tiheysero aiheuttaa pienen tilavuuseron,
mutta se taitaa hävitä muiden virhelähteiden sekaan ;). Jos nippa on
syypää, toisen suihkun sulkemisessa tapahtuvan kuumenemisen pitäisi
olla paljon selvempää laskettaessa valmiiksi kuumaa suihkuvettä (tai
sitten viileää, jommin kummin päin; tähän aikaan päivästä
järkeily alkaa jo hidastua). Tällaista meille ei kuitenkaan ainakaan
kerrottu. Kuvasta
http://www.onninenwebshop.com/webinfo/totu/52631/181332/0/6511240.gif
ei näe kierteiden kokoja, mutta sen kuitenkin näkee, että
lähtevää haaraa kuristetaan enemmän kuin suoraan menevää.
Silloinhan uudesta suihkusta pitäisi tulla vettä huonommin kuin
vanhasta. Tällaistakaan tietoa ei annettu. Olisikohan Xpert-Lulu
sittenkin vain yrittänyt parantaa konjakin puuttesta johtuvaa heikkoa
oloaan lätisemällä joutavia?
- I
Parempi kuva löytyy Oraksen sivuilta (silloin kun sattuvat toimimaan
kunnolla), josta kierteiden kootkin selviää:
http://webapi.oras.com/BRW30/portalapi/document/getFile?id=12797&type=GIF
Molemmista suihkuista tulee vettä yhtä huonolla paineella ja lämpötilalla.
Höpise nyt vielä, miksi noissa kahdessa esimerkkitapauksessani paineen- ja
lämpötilan laskua ei tapahdu, kun 12mm putkia on haaroitettu.
Tapaukset vielä kertauksena:
"Muissa kylpyhuoneissa kun on suihku ja pesualtaan hana, niin niiden
yhtäaikainen käyttö ei vaikuta kummankaan paineeseen tai lämpötilaan
mitenkään, vaikka (12mm) putket on haaroitettu niillekin samoista lattiasta
tulevista (12mm) putkista. Lisäksi kylmävesiputken (12mm) välistä saattaa
lähteä haarat
vielä wc-istuimeen ja pesukoneliitäntääkin (12mm putkilla)."
"Myös saneerauskohteissa on yleistä, että yksihanajärjestelmä (yhteinen
lavuaarin ja suihkunurkkauksen välissä oleva hana) on korvattu erillisillä
suihku- ja pesuallashanoilla haaroittamalla molemmille (12mm) putket vanhan
hanan
liittimistä. Silloinkaan molempien käyttö yhtäaikaa ei vaikuta ainakaan
merkittävästi paineeseen tai lämpötilaan."
Tähän kyseiseen suihkutilaan ja muihinkin kylpyhuoneisiin tulevat putket, ja
putket joita olen haaroituksessa käyttänyt ovat 12mm putkea. Sitä en osaa
sanoa kuinka paksuja seinän sisässä menevät putket ovat.
> sä oot siis " haarottanu' " ns. PINTA-asennuksena
> siitä ekan suihkun seinässä sijaitsevista hanakulmista
> "vain" 10mm:n putkilla siihen toiseen suihkuun ...
> ... heh-heh ...
>
kerrotko' vielä "miten" suihkukaluusteen' (pinta-asennuskulmaan) viedään
paksumpaa (kuin) 12mm' putkea....? ...HEH-HEH....!!!!!!!
pesualtaan vesikalusteen normivirtaama on "vain" 0,1 joten
yhden suihkukalusteen kanssa yhdessä on niiden molempien
normivirtaamien (matemaattinen) summa "vain" 0,3
ja tuo
SAATTAA olla eräs syy siihen, että vettäkin yhä riittää
(siellä toisessa wessassa)
mutta
ongelma on kuitenkin nyt siinä, että KUN me emme tiedä
millaista pilliä pitkin ja kuinka PITKÄN matkan vesi tulee
(puhumattakaan siitä millaisia kuristuskohtia linjassa on)
ENNENkuin se haarataan eri kalusteille niin
"on hiukka vaikke lähte arvuuttelemaan" jottas MIKSI
paine/virtaama ei riitä enää kahdelle kalusteelle
mutta
JOS nyt lähdetään siitä (typerästä olettamuksesta), että
sun LVI-suunnittelijasi on ollut joku mitoitus-ohjeita ja
-määräyksiä aivan pilkuntarkasti n:ssiva tiukkapipo,
NIIN
VOIHAN olla myös niin, että se vedenpaine
ihan JUURI-JA-JUURI riittää vain sille alunperinkin
tuon putken loppupäähän sijoitetulle YHDELLE ainoolle
vesikalusteelle, jolloin ... sä oot ikäänkuin pikku kusessa
... noine omine-nokkine-laajentamisines'
sillä silloin net eivät kyllä tuu onnistumaan ellet sä vaihda
myös tulevaa Cu-pariputkea isommaksi
ei kai nyt sentään ... ? ko'
jos vaikka
se painehäviö eri linjoissa onkin kaiken-kaikkiaan sama,
niin painehäviö niiden linjojen viimesissä kuristuspisteissä
eli eri vesikalusteissa (= hanoissa) on kuitenkin eri
(ja kun se on eri, niin siitä toisesta hanasta tulee ulos
huonommin vettä)
ja
sieltä seinästähän on ihan SUORA (ja lyhyt = 30mm)
putki(yhteys) sille entiselle suihkuKALUSTEELLE
(eli hanalle), ja kun/jos se vanha hana sattuu oleen auki, niin
eihän
se suoraan eteenpäin (innolla) syöksyvä vesi ees' ymmärrä,
että siinä liittimessä on sellanen (uusi) pieni sivuhaarakin,
jonne (yhtä suuren?) murto-osan vedestä pitäisi ymmärtää
vielä kiireissään koukatakin ...
>
Lämpötilanmuutosta ei lainkaan tapahdu, vai ei ole yhtä selvästi
havaittavissa?
Anteeksi jälleen sekaantumiseni kahdenkeskiseen arvovaltakiistaanne, mutta
eikö noilla rööreillä ole jo aikamoinen kokoero? Eikö vesijohtokuparien
mitat ilmoiteta ulkohalkaisijoina, eli 12 mm ja 10 mm putkien
sisähalkaisijat ovat luokkaa 10 mm ja 8 mm. Joskus olen ihan muuhun kuin
lvi-alaan liittyen laskeskellut (eri asia kuin katsella jonkun laatimia
valmiita taulukoita) jotain virtauksia, mutta juuri nyt on hydromekaniikka
(vai mikä fysiikan alue nyt lieneekään kyseessä) oudostaan hiukan hukassa.
Siitäkin huolimatta rohkenen olettaa, että vedenkaltaisella aineella ja
noilla halkaisijoilla kyseessä olisi aika laminaarinen virtaus, ja
virtausvastus lienee silloin kääntäen verrannollinen putken virtausaukon
pinta-alaan, siis sisähalkaisijan neliöön. Tällöin em. putkikoot
häiritsisivät virtausta suunnilleen suhteessa 64:100.
Palaan vielä toisaalla tässä viestiketjussa esittämääni ajatukseen
tarvittavista vesimääristä halutun lämpötilan saamiseksi. Esittämäni
lämpötilat eivät olleet ihan perusteetta hatusta tempaistuja. Verkkoon
lähtevä "kuuma" käyttövesi on (oli kyseessä sitten pientalo tai liki mikä
hyvänsä asuinkommuuni) tyypillisesti +55C nimelliseltä lämpötilaltaan;
suuressa talossa saattaa pitempien putkien takia kyllä olla myös esim. +60C.
Tarvittavan sekoitussuhteen kannalta em. alkulämpötila on toissijaista,
oleellista on minkä lämpöisenä vesi tulee sekoittajalle, koska vesi jäähtyy
jo matkalla. Näinollen esittämäni +50 ja +10 ovat yhä mielestäni realistisia
lukuja, ja väitin että niillä lämpötiloilla tarvittaisiin 3-kertainen määrä
kuumaa vettä suunnilleen sopivan suihkuveden aikaansaamiseksi.
Viittaus 12mm kylmävesiputken matkalta wc:lle lähtevään haaraan koskee siis
kylmävesiputkea, ja kylmää tarvitaan suihkussa em. lämpötiloilla vähemmän
kuin kuumaa vettä. Kun wc:n täyttövirtauskin on suihkua pienempi, on
kyseessä sekä "selvästi" isompi kuin 10 mm putki ja samanaikaisesti
tarvitaan paljon pienempiä virtauksia kuin kuumavesiputkessa. Minusta on
uskottavan tuntuista, että ko. haaroitus toimii suihkua häiritsemättä.
> kerrotko' vielä "miten" suihkukaluusteen' (pinta-asennuskulmaan) viedään
> paksumpaa (kuin) 12mm' putkea....? ...HEH-HEH....!!!!!!!
>
On hyvin toissijaista, minkä kokoisella röörillä siihen suihkukalusteeseen
liitytään. Oleellisempaa on, minkä kokoista putkea käytetään putken
"pitkällä" osuudella, erityisesti ennen kuin putki haarautuu toisellekin
kalusteelle. Pitkä putki voi olla isompaa, ja siistinnäköisen asennuksen
aikaansaamiseksi esim. viimeinen näkyvissä oleva metri voi olla sitten
pienempää. Haaroituksen jälkeen kummankin haaran putkikokoa puolestaan
pienetämällä aikaansaadaan verkoston rakenteella tehtyä "kiinteää"
virtausvastusta, jolloin ko. haaran päässä olevan hanan asento yksinään ei
vaikuta niin paljoa "naapurihaaran" virtaukseen.
Vakiovirtauksella painehäviö kasvaa kutakuinkin lineaarisesti pituuden
kasvaessa -jyrkät mutkat, hanojen ja putkikoon muutosten aiheuttamat
kuristukset ym. pyörteitä aiheuttavat kohdat ovat sitten eri juttu, ja
huomattavasti vaikeampia tarkastella laskemalla.
--
TiN
ei nyt ole kyse arvovallasta, vaan: hän kysyi ja mä höpötän
> rohkenen olettaa, että vedenkaltaisella aineella ja noilla
> halkaisijoilla kyseessä olisi aika laminaarinen virtaus
... ja noilla virtaamilla ...
mutta älä siltikään rohkene ... laminaarisuus saattaa hävitä
jo ekassa haarassa (tai sitten tokassa) tai haaran jälkeen
asennetussa (kahdelle suihkulle) liian ohuessa "pillissä"
> esittämäni +50 ja +10 ovat yhä mielestäni realistisia lukuja
no niin minustakin (ja jopa parempiakin kuin muut)
> On hyvin toissijaista, minkä kokoisella röörillä siihen
> suihkukalusteeseen liitytään.
niin ... kunhan siihen liitytään riittävän väljällä putkella ...
mutta kuten jo hokasit, niin ensisijaista on kuitenkin, että
painetta piisaa (aina hanalle saakka)
> Vakiovirtauksella painehäviö kasvaa kutakuinkin lineaarisesti
> pituuden kasvaessa
niin tekkee ...
putken loppupäässä sijaitseva hana vaatii kuitenkin tietyn
vähimmäis-vesipaineen, jottas' siitä saisi vielä uloskin sen
"vakiovirtauksen"
Normaalin vesiputken tilavuus on muutaman desin metriä kohti, jolloin
koko tilavuus varaajalta suihkulle ei yleensä ole montaa litraa. Se
määrä taas ei suihkutellessa kauaa putkistossa viivy, jolloin
jäähtyminenkin taitaa olla aika minimaalista. Eipä toisaalta kylmä
vesikään liiemmälti ennätä lämmetä, jos olit sellaista varaa
jättänyt tuohon +10 C:een.
Vaikka olet näköjään sinäkin pyöritellyt asiaa pä(ä/i)ssäsi,
kirjoituksestasi jäi kuitenkiin puuttumaan selkeä kannanotto siihen,
mistä tämä oikeastaan lähti liikkeelle: onko koko hommaan syynä
liian tiukka nippa, niin kuin Lul-lu väitti, vai onko suihkulle
menevä putkisto vain liian niukka. Ja jos jälkimmäinen, onko
kapeikko kuumavesipuolella, mihin minusta viittaisi veden kuumeneminen
polttavaksi kun toisen suihkun sulkee, vai ovatko kylmä ja kuuma
molemmat alamittaisia.
- I
enhän mä nyt sentään tommosta väittänt', vaan mä vaan
"oletin !" (kun oli nääs "pakko")
ilman saamatta kysyjältä tarkempia alku-arvoja (= dataa)
ettäs'
net (sille ekalle) suihkulle tulevat vesiputket EI kumpikaan
ole liian niukkoja
> vai onko suihkulle menevä putkisto vain liian niukka.
mutta jos noin on (olivatpa net sitten tulevat tahi menevät),
niin sillon on ihan sama, millasen nippelin sä siihen haarotus-
kohtaan valitset ( ... eikä homma onnistu kuitenkaan)
vai että mä vielä muka "väitin" ... no eräs tulkintahan se on
toki tuokin, ko'
mähän "panin vaan eholle"... ja se on = tällasen älykkäiden
mielipiteiden vaihdon alustukseks'
> vai että mä vielä muka "väitin" ... no eräs tulkintahan se on
> toki tuokin, ko'
>
> mähän "panin vaan eholle"... ja se on = tällasen älykkäiden
> mielipiteiden vaihdon alustukseks'
Mä sanoin noin sen takia, kun sä menit sanomaan että Timon +50 ja
+10 on jopa parempiakin kuin muut luvut (= mun luvut!).
Mut mullapa onkin baarikaapissa ihan XO:ta! (Larsenia vaan ... se on
kuulemma ihan p*skaa ... sanoo net ... ... jotka tietää ...)
Mut mullapa onkin baarikaapissa ihan XO:ta! (Larsenia vaan ... se on
kuulemma ihan p*skaa ... sanoo net ... ... jotka tietää ...)
>kyllä mää vaan Larsenista tykkään vaikka kuulostaakin ihan ton pohjanlahden
>takaa (siis itärannalta katottuna) olevalta länsisuomen asukilta