Maanvaraisesta laatasta...
Mestarismies
Siis tuleeko muovi sijoittaa lämmöneristeen ylä- vai alapintaan
(betonilaatan alle), entä vaikuttaako lattian pintamateriaali muovin
sijoitteluun esim. laminaatti, muovimatto, parketti, linkkeri.
seuraavaksi kahvipaussiksi asia selvinnee näinkin viisaassa ryhmässä.
Petri Kärhä
> Siis tuleeko muovi sijoittaa lämmöneristeen ylä- vai alapintaan
> (betonilaatan alle),
Nyt en ihan ymmärrä, että miksi sinne eristeisiin pitäisi laittaa
muovia? Jos siellä laatan alla on 10-15 cm styroksia saumat limitettynä,
niin se katkaisee maasta nousevan kosteuden ihan yksinkin, muovia kun
on. Jos sinne rakennusmuovia pitää laittaa, niin lienee ihan sama missä
se on, kun ei se tee mitään. Näin ollen, jos sen laittaa styroxin
päälle, niin se pysyy helpommin ehjänä.
> entä vaikuttaako lattian pintamateriaali muovin
> sijoitteluun esim. laminaatti, muovimatto, parketti, linkkeri.
Kaikki lattiamateriaalit tehdään nykyään kosteutta läpäisemättömäksi.
Muovimaton läpäisemättömyyden ymmärtää otsaluullaankin. Laminaatista
kosteus pääsisi läpi saumoista, mutta kun sen alle on tapana laittaa
muovi. Parketistakaan kosteus ei pääse läpi, kun siinä on 5-kertainen
lakkaus päällä, ja sen alle tulee pikimatto. Ja klinkkereidenkin alle
tulee useinmiten primeri, kosteissa tiloissa kosteussulku, jottei lattia
vahingossakaan pääse kuivumaan saumoista. Näin ollen lattiamateriaali ei
vaikuta mihinkään.
> seuraavaksi kahvipaussiksi asia selvinnee näinkin viisaassa ryhmässä.
Vuonna 2015 voitte kahvipaussilla todeta, että muovin paikka oli
yhdentekevä. Muovin paikalla tai puuttumisella ei ole mitään
korrelaatiota minkään asian kanssa. Kosteusvauriot sysntyvät taloihin,
joissa lattiapinnoitteet asennettiin märälle laatalle, tai joissa
salaojitus epäonnistutettiin, tai joihin läntättiin väärää hiekkaa
muovien alle.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
sofi
Mestarismies wrote:
Asiasta ollaan kahta mieltä.
Loogista on, että muovi sijaitsee lämpöeristeen ja soran välissä, koska
lämpöeristeen pitää olla kuivassa. Muuten tavallinen tyröksi imee vettä, ja
lämmöneristyskyky huononee.
Ruotsissa sensijaan käytetään usein täysin suljettua suulakepuristettua
polystyreeniä, joka ei ime vettä. Näin ollen jätetään muovikalvo kokonaan
pois. Riskinä on kuitenkin, että levyjen välisten saumojen kautta pääsee
kosteutta suoraan läpi betonilaattaan asti, mistä pitkällä tähtäimellä
aiheutuu ongelmia.
Kuivassa tilassa lattian päällystysmateriaalilla ei ole väliä.
sofi
Toni Arte
Siis käsittääkseni maanvaraisen laatan alle ei saa laittaa ollenkaan muovia.
Sopivalla sorastuksella katkaistaan kapillaarinen veden nouseminen
maaperästä laattaan. Parketin/laminaatin alla on sitten se kosteuskatko
(esim. muovi), ja märissä tiloissa vesieriste.
--
Toni
Tero
muoveja,
sillä sepeli estää veden kapillaarisen nousun ja eristeet/laatta pysyvät
kuivina.
Tero
Mestarismies wrote in message <96apsq$jon$1...@news.kolumbus.fi>...
Givenname Surname
joka estää kapilaarisen veden nousun maaperästä.
Anssi
Mestarismies
eristeenä ja sen käyttäytymistä maakosteana, siis onko eristeen
suojaamisesta/suojaamatta jättämisestä mitään mitään hyötyä/haittaa esim.
vesihöyryn tiivistymistä muovin kylmälle pinnalle jne. Liippaajat ja
"kopterimiehet" inhoavat koko sydämestään betonin alle asennettua
muovokalvoa.
Jokainen vähintään tohtoriksi asti väitellyt varmasti tietää kymmenen vuotta
vanhan routaeristettä ylöskaivettaessa, ettei rytoksin
vedenimetymisprosentti ole lähelläkään valmistajan ilmoittamaa.
"sofi" <so...@kolumbus.fi> wrote in message
news:3A89084E...@kolumbus.fi...
MK
>kun maanvaraisen perustuksen sokkelin täyttää sepelillä ei tarvita mitään
>muoveja,
>sillä sepeli estää veden kapillaarisen nousun ja eristeet/laatta pysyvät
>kuivina.
Niin, näin on, mutta kuten olen ennenkin täällä mielipiteeni
ilmaissut, niin miksi ei "kaksoisvarmistusta" voisi käyttää?
Laittaisin kyllä styroksin päälle vielä sen muovin, kun syystä tai
toisesta on käynyt ilmi, että styro menee usein säpäleiksi
valuvaiheessa paikotellen. Lisäksi styroksi vettyy ajanmittaan, mikäli
olosuhteet ovat otolliset.
MK
ait...@eispammia.cc.tut.fi
: Lisäksi styroksi vettyy ajanmittaan, mikäli olosuhteet ovat otolliset.
Mikä tahansa rakenne on huono, jos sitä käytetään väärin.
Eli kannattaa katsoa, että kokonaisuudesta tulee toimiva, salaojitukset
riittävän paksut ja oikeasta materiaalista jne.
Ennen kuin laittaa muovia lattiaan, kannattaa miettiä mitä tapahtuu esim.
pienen vesivahingon sattuessa. Pääseekö rakenne ikinä kuivumaan vai jääkö
vesi seisomaan?
Jouni Saari
ait...@eispammia.cc.tut.fi kirjoitti viestissä <96bi9v$121
>Ennen kuin laittaa muovia lattiaan, kannattaa miettiä mitä tapahtuu
esim.
>pienen vesivahingon sattuessa. Pääseekö rakenne ikinä kuivumaan vai
jääkö
>vesi seisomaan?
>
Muovin kanssa pitäisi aina olla kosteudelle kuivumisreitti. Eristeen
päällä on lämmin betonilaatta, eristeen toisella puolella kylmää ja
mahdollisesti kosteaa soraa. Voisi ajatella että, jos eristeisiin tai
laattaan pääsee kosteutta, se tiivistyy soran päällä olevaan
muovikalvoon. Toisinpäin styrokseista menee kosteutta läpi ilman muovia,
jos sora on märkää tai alla oleva maa on lämmintä ja talo on esimerkiksi
pakastevarasto.
Yleensä ellei kosteudella ja veden osapaineilla ole selvää suuntaa, ei
muoveja kannata laittaa. Parempi, ettei tehdä potentiaalista
tiivistymispintaa, vaan kosteus pääsee edes pikkuhiljaa liikkumaan.
Mulla on tuollainen rakenne ilman muoveja, alla ilmeisesti väärää
hiekkaa, salaojista ei havaintoa. Lattialaattaan piikatusta reijästä ei
näkynyt mitään kosteusvaurioita. Luulisi, että 25 vuoden aikana olisi
styroksiin painetut puutikut sinistyneet, jos kosteus tulisi läpi.
Rempan yhteydessä jätän reiän kyllä helposti avattavaksi, jotta
tilannetta saa seurattua. Viime kesän rankkasateilla hiekka käväsi
hivenen kosteana. Osasyy oli varmaan viereen tehty parkkipaikka, jonka
takia kaadot oli taloon päin. Lapio kouraan ja kaatoja paremmiksi,
jonkunlainen salaoja ja hiekka kuivui itsestään, tosin kelitkin
kuivuivat.
Kyseinen laatta on tehty v. 76 alkujaan joskus noin 50 rakennettuun
talon pesuhuoneen lattiaksi. Nyt pitäisi rempata pesuhuone totaalisesti.
Aioin jättää edelleenkin riskiksi tunnistetun laatan paikoilleen.
JOnkunlainen tarkastusluukku tarvinnee jättää ja sitten tarvittaessa
parantaa salaojat ja ruotaeristeet. Perkule, olisivat jättäneet
alkuperäisen graniittimuurinpäälle tehdyn rossipohjan "korjaamatta"
sillon modernisointivimmassaan.
Jouni Saari
Tero kirjoitti viestissä ...
>kun maanvaraisen perustuksen sokkelin täyttää sepelillä ei tarvita
mitään
>muoveja,
>sillä sepeli estää veden kapillaarisen nousun ja eristeet/laatta
pysyvät
>kuivina.
>
>Tero
>
Eikös kosteus tykkää mennä lämpimästä kylmään. Eli styroksien yläpuoli
voi pysyä kuivana, vaikka alapuolella olisi suhteellinen kosteus melko
korkea. Kylmään ilmaan kun ei paljoa kosteutta mahdu, joten se on kuivaa
tulleessaan lämpimälle puolelle, kun taas lämmin kuiva ilma saavuttaa
kastepisteen kylmässä pinnassa. Tämän takia tulee mieleen, että
muovikalvo soraa vasten on lähinnä (mahdollisen) yläpuolisen kosteuden
kerääjä ja tavallaan toinen kosteussulku lattiassa. Olennaista on soran
laatu ja esimerkiksi betoniseinien kosteuskatkot ja lattian a seinän
kulman rakenteet, jos kosteutta pelkää.
Perusajatuksena kaiketi on, että muovit tulee lämpimälle puolelle
rakennetta, ja kosteussulkuja on vain yksi. Maakosteus pidetään poissa
salaojilla ja oikealla soralla, eikä sitä yritetä laittaa
kasvihuonemuovin alle muhimaan.
user.nokia.com
Valu tulee muovin päälle ja vaikka eräs sanookin jo tyröksin katkaisevan
kosteuden nousun se on paskapuhetta vesi osaa kulkea mutkaista tietäkin.
Petri Kärhä
> Valu tulee muovin päälle ja vaikka eräs sanookin jo tyröksin katkaisevan
> kosteuden nousun se on paskapuhetta vesi osaa kulkea mutkaista tietäkin.
No kysehän nyt ei ole siitä, että tyröksi yksinään katkaisisi kosteuden.
Jos tyröksit lyö märän hienon hiekan päälle ja unohtaa salaojat, niin
vesi voi nousta kapillaarisesti tyröksien saumoja pitkin lattialaattaan.
Suurempi ongelma tulee kylläkin laatan reunoilla, joissa vesi nousee
sokkelia pitkin laattaan ja alajuoksuihin.
Mutta jos pohjat tehdään oikein, niin laatan alla oleva savimaa
muokataan ensin kuperaksi, mikä valuttaa kosteuden saven pintaa pitkin
salaojiin. Alustäytöt pitäisi tehdä salaojasoralla tai salaojahiekalla.
Mikäli nämä kohdat tekee oikein, niin styroksien alla oleva hiekka on
suurimman osan vuotta rutikuiva. Tässä tapauksessa muovi on turha. Kun
ei vettä ole, niin se ei nouse styrokseihin. Muovi saattaa olla itse
asiassa haitallinen, koska ilman muovia laatan kosteus ja vesivahinkojen
aiheuttama vesi pääsee jossain määrin valumaan styroksien saumoista
pohjahiekkaan ja salaojiin.
Muovia voi tietysti perustella varmuuden vuoksi. Jos pohjat ei ihan
onnistukkaan, niin on hyvä jos on kikka kakkonen estämässä kosteuden
nousun.
Ota tästä nyt sitten selvää. Henk. koht. mielipiteeni on, että muovin
laittaminen on yhdentekevää, jos rakenne tehdään muuten oikein.
Timo Hyvonen
> No kysehän nyt ei ole siitä, että tyröksi yksinään katkaisisi kosteuden.
Viitannette tällä tyröksillä Styroxiin? Siis polystyreenivaahtoon?
http://edu.ouka.fi/~leenapie/muovit.htm kertoo muistakin muoveista
Pakko :)
isto virtanen
wrote:
>parantaa salaojat ja ruotaeristeet. Perkule, olisivat jättäneet
>alkuperäisen graniittimuurinpäälle tehdyn rossipohjan "korjaamatta"
>sillon modernisointivimmassaan.
Tulihan se sieltä. Minä jo ihmettelinkin kun kukaan ei sano ääneen
ettei maavaraista laattaa olisi saanut edes keksiä saati rakentaa.
Sehän ei kyllä varsinaisesti ollut tämän keskustelyn aihe.
nim. rossipohja ontelolaatalla ja väh. 80cm sokkeli