Lattialämmityksen termari
Petri Kärhä
Teen yläkertaan kylppäriä. Lattiaan tulee se tavallinen kolminkertainen
kipsilevy, jossa keskimmäiseen kerrokseen tulee lattialämmityksen
vastuslanka. Termari rupesi vähän ihmetyttämään, joten tarvitsisin neuvoa.
Anturin sijoittamista miettiessäni totesin, että asennus on hankalaa. 13
mm kipsilevykerrokseen pitäisi saada mahtumaan 20 mm sähköputki (tai 16
mm), mihin sitten sujautan termarin. Ylemmän ja alemman levyn koloaminen
lienee aika kenkkua. Katselinpa sitten kuvista, josko niistä olisi apua
ja totesin, ettei suunnittelija ole lattiaan anturia edes piirtänyt.
Seinälle on piirretty termostaatti (kylppärin ulkopuolella olevaan
oleskelutilaan) ja termostaatista on piirretty vastuslanka lattiaan,
mutta ei anturia.
Millainenkohan termostaatti tuohon on tapana asentaa? Olisin siis
kiinnostunut kuulemaan, miten tuo ohjaus on muilla toteutettu.
Vaihtoehtoja keksin kolme:
1) Yritän jollain kepulikonstilla survoa sinne lattiaan sen anturin
(mikähän olisi ohuin putki, mihin anturi mahtuu?)
2) Siirrän termostaatin kylppärin puolelle haistelemaan ilmaa ja asennan
samanlaisen termarin kuin kattolämmityksissä (tuleekohan aikavakion
kanssa ongelmia?)
3) Laitan tyhmän termostaatin, jossa on asennot vaikkapa 1-5 enkä laita
minkäänlaista anturia. Tätäköhän sähkösuunnittelija lienee tarkoittanut?
Mikäli joku on keksinyt nerokkaita rakenteita, joilla lattiaan saa
näppärästi kallistukset, ottaisin myös vinkkejä tästä aiheesta
kiitollisuudella vastaan.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
A. Toivoton
Tämä on juuri tyypillinen esimerkki siitä, mitä oikeudettomaan
sähkötyöhön ryhtyminen synnyttää: ei tunneta teknologiaa eikä
määräyksiä.
Jartsa
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
news:3DD8AD44...@pop.hut.fi...
>
> Vaihtoehtoja keksin kolme:
> 1) Yritän jollain kepulikonstilla survoa sinne lattiaan sen anturin
> (mikähän olisi ohuin putki, mihin anturi mahtuu?)
Meillä tuli anturi lattiaan, käytössä oli kylläkin lattiakipsilevy
(Lapikas), vahvuus kait 15mm. Silti piti urittaa levyjä putken kohdalta.
Putki oli 16 millistä.
Jartsa
Toni Arte
>
> Teen yläkertaan kylppäriä. Lattiaan tulee se tavallinen kolminkertainen
> kipsilevy, jossa keskimmäiseen kerrokseen tulee lattialämmityksen
> vastuslanka. Termari rupesi vähän ihmetyttämään, joten tarvitsisin neuvoa.
> Mikäli joku on keksinyt nerokkaita rakenteita, joilla lattiaan saa
> näppärästi kallistukset, ottaisin myös vinkkejä tästä aiheesta
> kiitollisuudella vastaan.
Kaipa jonkinlaisia kaatoja voisi tehdä ihan lattian pohjaankin,
kiilaamalla harvalaudoitusta. Meillä on aika iso kylppäri, joten jos
kaiken tekee tasoitteella niin sitä menee kyllä säkki poikineen.
Minäkin olisin vinkeistä kiitollinen, on sama projekti menossa. Meille
tosin tulee lattialämmitys vesikiertoisena.
--
Toni
KAL
"A. Toivoton" <ai...@toivo.ton> wrote in message
news:3DD8B158...@toivo.ton...
>
> Tämä on juuri tyypillinen esimerkki siitä, mitä oikeudettomaan
> sähkötyöhön ryhtyminen synnyttää: ei tunneta teknologiaa eikä
> määräyksiä.
Ja missäköhän kohtaa viestiä kerrottiin, että Pete itse tekee
sähköasennukset? Kaipa sitä lattilämmityksen kaapelin voi vetää itsekin ja
teettää kytkennät ammattilaisella? Ja oman käsitykseni mukaan Pete juuri
kysyi, että miten anturille tulisi tehdä lattiarakenteisiin varaus, niin
että _anturin saisi asennettua jälkikäteen_.
-KAri, nusnus-päällä :)
Ari Greus
>
> Anturin sijoittamista miettiessäni totesin, että asennus on hankalaa. 13
> mm kipsilevykerrokseen pitäisi saada mahtumaan 20 mm sähköputki (tai 16
> mm), mihin sitten sujautan termarin. Ylemmän ja alemman levyn koloaminen
> lienee aika kenkkua.
16mm jäykästä muoviputkesta tuli kuumailmapuhaltimella hetkessä sen
verran ovaali, että mahtui ongelmitta keskimmäiseen 13mm kerrokseen.
Toisena vaihtoehtona ainaskin Bilteman luettelosta löytyy 11,5mm
ulkohalkaisijaltaan olevaa taipuisaa suojaletkua.
///Ari
niimu
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti
viestissä:3DD8AD44...@pop.hut.fi...
>
> Teen yläkertaan kylppäriä. Lattiaan tulee se tavallinen kolminkertainen
> kipsilevy, jossa keskimmäiseen kerrokseen tulee lattialämmityksen
> vastuslanka. Termari rupesi vähän ihmetyttämään, joten tarvitsisin neuvoa.
>
> Anturin sijoittamista miettiessäni totesin, että asennus on hankalaa. 13
> mm kipsilevykerrokseen pitäisi saada mahtumaan 20 mm sähköputki (tai 16
> mm), mihin sitten sujautan termarin. Ylemmän ja alemman levyn koloaminen
> lienee aika kenkkua.
Putken koko tarvitsee olla sellainen että anturin saa tarpeenvaatiessa
vaihdettua.
Asennuksessa ei mielestäni ole ongelmaa, kunhan anturin putki tulee vain
saman
suuntaisesti kuin lämmityskaapeli. Sen paikkahan on kaapelien
keskivaiheilla, ja saahan
se olla aika lähellä seinää, eikä välttämättä keskilattialla. Teet vain
keskimmäiseen levykerrokseen
uran putkelle ja teet ylempään levyyn myös uran tuohon putken kohtaan ja
täytät sen lopuksi
tasoitteella. Turhaan yrität kolota sitä levyjen väliin tee vain reilut
urat, helppo täyttää jälkeen päin.
Koolaukseen on www.cyproc.fi/ohjeet/ (Märkätila -> Huolellisuutta vaativia
yksityiskohtia)
- niimu
A. Toivoton
Kaapelin asentaminen on myös sähkötyötä. Ainoastaan suojajännitteellä
toimivan lämmityskaapelin saa asentaa kuka tahansa.
Petri Kärhä
Mulla on sähkötekniikan DI:n koulutus ja lähestulkoon vuoden verran
työkokemusta sähköasennuksista kesäduuneissa. Saan näin ollen vetää
omaan talooni sähköt ihan laillisesti, kunhan teetän asennuksille
jälkikäteen varmennustarkastuksen.
Ennen asennuksia lukaisin muistin virkistykseksi Sähköasennukset 1
opuksen ja palauttelin mieleen sähköturvallisuusmääräykset. Näin ollen
asennuksista pitäisi tulla ihan turvalliset, määräysten mukaiset ja jopa
tyylikkäät.
Oikeuksien omaaminen ja sähköturvallisuusmääräysten osaaminen ei kyllä
sitten mitenkään takaa, että ymmärtää kaikki nippelihommat. Tiedän kyllä
mitä turvallisuusmääräykset sanoo sähkölaitteiden asettelusta ja
kotelointiluokista kylppärissä, mutta mikään lukemistani opuksista ei
ole kertonut mitään tuosta termarin asennuksen käytännöstä.
Kun nyt sinulla selvästi on asiasta tietoa, niin kertoisitko sitten,
mitä ihmeellistä määräykset tuosta termarista sanoo? Minulle tulee
äkkiseltään mieleen vain, että sen korkeuden lattiasta olisi hyvä olla
yli 1,7 m (jos se on sisäpuolella) ja että siihen tarvitaan
roiskevesisuoja, jos se on liian lähellä suihkua.
Pete
A. Toivoton wrote:
--
jp
> Millainenkohan termostaatti tuohon on tapana asentaa? Olisin siis
> kiinnostunut kuulemaan, miten tuo ohjaus on muilla toteutettu.
Esim Ensto ELF-10 tai ELR-10. Jälkimmäisessä ei ole erillistä sensoria.
> Vaihtoehtoja keksin kolme:
> 1) Yritän jollain kepulikonstilla survoa sinne lattiaan sen anturin
> (mikähän olisi ohuin putki, mihin anturi mahtuu?)
ELF-10: NTC sensor 4 m, max ų7,5 mm,
> 2) Siirrän termostaatin kylppärin puolelle haistelemaan ilmaa ja
> asennan samanlaisen termarin kuin kattolämmityksissä (tuleekohan
> aikavakion kanssa ongelmia?)
> 3) Laitan tyhmän termostaatin, jossa on asennot vaikkapa 1-5 enkä laita
> minkäänlaista anturia. Tätäköhän sähkösuunnittelija lienee
> tarkoittanut?
jp
A. Toivoton
Niin lattialämmitystermostaatin kuin muidenkin sähkölaitteiden
sijaintipaikat ja tarvittaessa korkeudet selviävät asiallisesti tehdystä
sähkösuunnitelmasta. ETA- ynnä muiden höpötysten jälkeen kävi niin, että
sähkösuunnittelun luvanvaraisuudesta luovuttiin kilpailua rajoittavan
vaikutuksen vuoksi. Sen jälkeen kuka tahansa on voinut tai ainakin
yrittänyt tehdä sähkösuunnitelmia.
Määräykset käsittelevät sähköturvallisuuteen mutta ei käytettävyyteen
vaikuttavia asioita. Termostaatin suojausluokka on IP 20, eli lisäsuojaa
on käytettävä tarvittaessa. Paras paikka olisi kuitenkin pesuhuoneen
ulkopuolinen tila.
Petri Kärhä
A. Toivoton wrote:
> sähkösuunnitelmasta. ETA- ynnä muiden höpötysten jälkeen kävi niin, että
> sähkösuunnittelun luvanvaraisuudesta luovuttiin kilpailua rajoittavan
> vaikutuksen vuoksi. Sen jälkeen kuka tahansa on voinut tai ainakin
> yrittänyt tehdä sähkösuunnitelmia.
Siltä ne meidän suunnitelmat kyllä paikoitellen näyttävätkin :-)
> Määräykset käsittelevät sähköturvallisuuteen mutta ei käytettävyyteen
> vaikuttavia asioita. Termostaatin suojausluokka on IP 20, eli lisäsuojaa
> on käytettävä tarvittaessa. Paras paikka olisi kuitenkin pesuhuoneen
> ulkopuolinen tila.
No näin minäkin sen sitten pähkäilin. Varsinkin kun seinän toiselle
puolelle tulee partakoneen pistorasia, mikä kuuluu samalle korkeudelle.
Ulkopuolelle asennettuna kyllä sitten mielestäni tarvitsee erillisen
anturin. Säädöstä tulee muuten liian epätarkka. Saamistani vastauksista
muokkailin suunnitelman. Käytän 16 mm putkea ja tarvittaessa joko
litistän sen kuumailmapuhaltimella, tai teen päälle tulevaan levyyn
reilun uran, jonka täytän saneerauslaastilla. Kattoo nyt kumpi
vaihtoehto siinä vaiheessa on vielä mielessä.
Pete
make
> Anturin sijoittamista miettiessäni totesin, että asennus on hankalaa. 13
Onko se välttämätöntä viedä se anturi siellä kipsilevyjen välissä?
Eikös se suojaputki voi kiepata esmes alakautta siihen paikkaan mitä
halutaan anturoida?
Noin niinkuin maalaisjärjellä ajatellen anturointipaikka ei ole se
paikka missä se mahottoman paksu nukkainen kylppärimatto oleilee, vaan
kenties vähän sen vieressä, niin eikä se paikka missä jalka lämmittää
pitkien täysistuntojen aikana;-).
Meillä himppelissä on yläkerran kylppärin termari oven vieressä rinnan
tuplapistorasian n. 1,7m korkeudella.
Kaadot on toteutettu 5-3cm pintalaatalla raud.#6mm, johon vastuslanka
kiinnitetty, tosin platta valettu havufanikan päälle.
>
> Millainenkohan termostaatti tuohon on tapana asentaa? Olisin siis
> kiinnostunut kuulemaan, miten tuo ohjaus on muilla toteutettu.
>
Ihan perus DEVI -termari pitää kylppärin tasaisen lämpöisenä.
-make-
Markku Salmela
news:3DD8AD44...@pop.hut.fi...
Otappa yhteyttä sähkökalusteen/kaapelin/temostaatin- valmistajaan tai
maahantuojaan. Heillä kuitenkin tuotteestaan vastuu ja saattavat jopa tuntea
suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet niille. Onhan se niidenkin etu, ainakin
tuotevastuumielessä, että sovelluskohteessa noudatetaan ohjeita tuotteen
asentamiseksi.
Markku
Saila Sirkkala
"Markku Salmela" <ms...@mbnet.fi> kirjoitti
viestissä:arqns8$ot4$1...@news1.songnet.fi...
> "Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
> news:3DD8AD44...@pop.hut.fi...
> >
> > Teen yläkertaan kylppäriä. Lattiaan tulee se tavallinen kolminkertainen
> > kipsilevy, jossa keskimmäiseen kerrokseen tulee lattialämmityksen
> > vastuslanka. Termari rupesi vähän ihmetyttämään, joten tarvitsisin
neuvoa.
> >
> > Anturin sijoittamista miettiessäni totesin, että asennus on hankalaa. 13
> > mm kipsilevykerrokseen pitäisi saada mahtumaan 20 mm sähköputki (tai 16
> > mm), mihin sitten sujautan termarin. Ylemmän ja alemman levyn koloaminen
> > lienee aika kenkkua.
Laitoin kesällä vessaan lattialämmityksen 13 mm:n lastulevyyn. levyn
koloaminen ei ollut ongelma: talttaa ja vasaraa käyttäen onnistui
näppärästi. Ongelma oli lattian tasoittamisessa 20mm:n anturaputken jäljiltä
:-)
Reilusti tasoitetta vaan, ja sillä siitä selvittiin. 10cm x 10 cm laatoitus
peittää pienet epätasaisuudet. Jos olisin laittanut levyn, maton tms.
lattian pintamateriaaliksi, epätasaisuuksia ei olisi saanut jäädä ollenkaan.
Saila
rtm
Saila Sirkkala wrote:
>
> Laitoin kesällä vessaan lattialämmityksen 13 mm:n lastulevyyn. levyn
> koloaminen ei ollut ongelma: talttaa ja vasaraa käyttäen onnistui
> näppärästi. Ongelma oli lattian tasoittamisessa 20mm:n anturaputken jäljiltä
> :-)
>
Taisi tulla laiton asennus. Palavaan rakennuslevyyn ei saa sijoittaa
tuollaista lämmityskaapelia.
rtm
--
*** Jos tiedät ettet tiedä, tiedät enemmän ***
*** kuin se, joka ei tiedä ettei tiedä. ***
Petri Kärhä
> Taisi tulla laiton asennus. Palavaan rakennuslevyyn ei saa sijoittaa
> tuollaista lämmityskaapelia.
Virityksiä lienee liikkeellä aika paljon. Oikeaoppisesti tehtynä
kolminkertainen kipsilevy ja päälle valetut kaadot nostavat lattiapintaa
kutakuinkin 6 senttiä. Itsekin olen miettinyt pääni puhki, että miten
sitä saisin hieman madellattua, mutta en oikein keksi. Ainoa ehkä, jos
laittaisi ensimmäiseksi kerrokseksi puukiilat, joiden välit valaisi
umpeen. Pohjalla kaatokerroksen voisi ehkä tehdä hivenen ohuemmaksi.
Levyt kestänee kuosissaan, vaikka kaatokerros hajoaisikin atomeiksi.
Nojaa, taidan sittenkin tehdä oikeaoppisesti.
Sami Vastela
> Virityksiä lienee liikkeellä aika paljon. Oikeaoppisesti tehtynä
> kolminkertainen kipsilevy ja päälle valetut kaadot nostavat lattiapintaa
> kutakuinkin 6 senttiä. Itsekin olen miettinyt pääni puhki, että miten
> sitä saisin hieman madellattua, mutta en oikein keksi. Ainoa ehkä, jos
> laittaisi ensimmäiseksi kerrokseksi puukiilat, joiden välit valaisi
> umpeen. Pohjalla kaatokerroksen voisi ehkä tehdä hivenen ohuemmaksi.
> Levyt kestänee kuosissaan, vaikka kaatokerros hajoaisikin atomeiksi.
> Nojaa, taidan sittenkin tehdä oikeaoppisesti.
>
> Pete
>
> --
> Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
> Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
> Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
> http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Miksi tuo kaato pitäisi valaa? Voithan tehdä sen suoraan kipsilevyllä.
Sami
Ilkka Sainio
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>
>Teen yläkertaan kylppäriä. Lattiaan tulee se tavallinen kolminkertainen
>kipsilevy, jossa keskimmäiseen kerrokseen tulee lattialämmityksen
>vastuslanka. Termari rupesi vähän ihmetyttämään, joten tarvitsisin neuvoa.
>
>Millainenkohan termostaatti tuohon on tapana asentaa? Olisin siis
>kiinnostunut kuulemaan, miten tuo ohjaus on muilla toteutettu.
>
>Vaihtoehtoja keksin kolme:
>1) Yritän jollain kepulikonstilla survoa sinne lattiaan sen anturin
>(mikähän olisi ohuin putki, mihin anturi mahtuu?)
Sileka Oy mainitsee mahdollisuudeksi kipsilattiaan esim. 10 mm
kupariputken. Osoite ei ole muistissa, mutta katso Silekan sivut ja
asennus kipsilevylattiaan, pdf.
Ilkka
Petri Kärhä
Sami Vastela wrote:
> Miksi tuo kaato pitäisi valaa? Voithan tehdä sen suoraan kipsilevyllä.
Meinaatkos tyyliin, puukiilat pohjalle joilla kaadot, sitten päälle
tulevat levyt kastellaan muotoon? Toimiiko tämä ja onko näppärä tehdä?
Vaihtoehto kuulostaa hyvältä, koska kipsilevykasan päälle tehtävän
kaatovalun on oltava lattiakaivon vieressä sentin paksu, mistä syystä
seinien vierelle on valettava jo vähintään kaksi senttiä, jotta saadaan
edes minimikaadot.
Sami Vastela
> tulevat levyt kastellaan muotoon? Toimiiko tämä ja onko näppärä tehdä?
>
Vähän sinnepäin. Itsellä välipohja 75*200 puupalkeista 40 cm jaolla, tuon
päälle harvalaudotus jonka päälle kipsilevy. Jyrsin yläjyrsimellä tuolle
harvalaudoitukselle sopivat kolot, että sain kaadon aikaiseksi. Tuommoinen
normaali kaato onnistui ihan ruuvaamalla levyt alustaan kiinni, ei
tarvinnut edes kastella.
Sami
Petri Kärhä
Sami Vastela wrote:
> Vähän sinnepäin. Itsellä välipohja 75*200 puupalkeista 40 cm jaolla, tuon
> päälle harvalaudotus jonka päälle kipsilevy. Jyrsin yläjyrsimellä tuolle
> harvalaudoitukselle sopivat kolot, että sain kaadon aikaiseksi. Tuommoinen
> normaali kaato onnistui ihan ruuvaamalla levyt alustaan kiinni, ei
> tarvinnut edes kastella.
Mielenkiintoista. Alanpa sittenkin kallistua kiilauksen puolelle. Mulla
on lattiassa alimpana kerroksena lattialastulevy (lattiapalkiston
päällä). Voisin tähän lastulevyn päälle asentaa 50*10 rimoituksen niille
alueille, mihin ei tule kaatoa. Suihkualueelle, voisi sitten tehdä
vastaavan kokoiset kiilat, jotka viettää lattiakaivoon päin. Tähän
päälle sitten se kolminkertainen kipsilevyrakenne. Rakenteen paksuudeksi
tulee noin 5 cm eikä tartte sotkea niin paljon laastin kanssa.
Kuinkahan tiehään rimoitus pitäisi laittaa? Levy on 13 mm EK-kipsilevyä.
Sami Vastela
Ittellä tuli 10cm lauta 10cm rako jne...
Saila Sirkkala
"rtm" <ris...@sicom.fi> kirjoitti viestissä:3DE39C8A...@sicom.fi...
>
>
> Saila Sirkkala wrote:
> >
> > Laitoin kesällä vessaan lattialämmityksen 13 mm:n lastulevyyn. levyn
> > koloaminen ei ollut ongelma: talttaa ja vasaraa käyttäen onnistui
> > näppärästi. Ongelma oli lattian tasoittamisessa 20mm:n anturaputken
jäljiltä
> > :-)
> >
> Taisi tulla laiton asennus. Palavaan rakennuslevyyn ei saa sijoittaa
> tuollaista lämmityskaapelia.
>
sähkölämmitteinen verkko, mutta anturalle ja sen putkelle piti kolo
kovertaa. Minä tein työn, sähkömies asensi -> ongelma ei ole minun ;-)
Saila
Tomi
> Kaipa jonkinlaisia kaatoja voisi tehdä ihan lattian pohjaankin,
> kiilaamalla harvalaudoitusta. Meillä on aika iso kylppäri, joten jos
> kaiken tekee tasoitteella niin sitä menee kyllä säkki poikineen.
>
> Minäkin olisin vinkeistä kiitollinen, on sama projekti menossa. Meille
> tosin tulee lattialämmitys vesikiertoisena.
Meillä meni n. 14 neliön kylppäri uusiksi, kun muutama vuosi sitten
jonkun levittämät vesieristeet eivät olleet toimineet. Rakenteesta
tuli tällainen:
Suihkun alle (n. 4 neliötä) vesieristeeksi muovimatto siten, että se
muodostaa matalan kaukalon, joka rajaa lattialla loiskuvan veden vain
tälle märälle alueelle. Puulattian koolauksissa oli jonkin verran
kaatoa valmiina, mutta sitä lisättiin sahaamalla koolauksen päälle
sopivat kiilat. Tämän päälle harvalaudoitus (100 mm lautaa, 50 mm
raot) ja 20 mm lämmitysputket+lämmönjakolevyt, päälle 9 mm vaneri ja
muovimatto. Eli laudat ja vaneri taipui ongelmitta kaatoihin.
Hitsaamalla saumattu muovimatto taas on siitä hyvä, että saumat on
koko ajan näkyvissä ja tarkistettavissa koska tahansa. Myöskään se ei
ole niin kylmä ja liukas kuin laatta ja pehmentää vähän iskua lapsen
kompastellessa. Puusepällä olisi tarkoitus tosin vielä teettää esim.
lämpökäsitellystä puusta rallit tuohon suihkun alle.
Kuivemmalla alueella (pukeutumis/kodinhoitotilaa) poistettiin
lautalattiasta joka toinen lauta, laitettiin päälle ristiin
harvalaudoitus (100 mm lautaa, 50 mm raot), väliin lämmitysputket ja
päälle kaksi kipsilevyä, vesieriste ja laatta. Myös täällä tehtiin
hiukan kaatoa sahaamalla sopivat kiilat harvalaudoituksen alle.
Lautoja poistettiin siksi, että saadaan ilma kiertämään koko lattian
alla. Rakenne on siis ympärituulettuva; ilma menee sisään kynnyksen
alta, pääsee virtaamaan lattian ali, suihkuseinällä olevan
kaakelilujan takaa ja katonrajasta takaisin huoneeseen.
Kynnys nousi viitisen senttiä oven sisäpuolella ja märän ja kuivan
tilan väliin saatiin 3-5 cm porras pitämään vedet oikealla puolella.
Tomi