Lautalattian tasoite?
Timo Hyvonen
Moi,
tarttis saada laatat lautalattian paalle. Lautalattia on erittain
vakaa ja asettunut, ja huomasin jonkin firman mainostavan tallaiseen
tarkoitukseen tehtya, hieman elastista lattiatasoitetta.
Toimiiko vai unohdanko laatat?
t. Timo
Mika Saren
Timo Hyvonen <t...@guru.dc.inet.fi> wrote in article
<m37lcjn...@guru.dc.inet.fi>...
Toimii jonkin aikaa, mutta joudut varmasti remontoimaan joskus uusiksi.
Laita mieluummin laattojen alle elämätön kivilevy, joka saa olla laakeroitu
tuon lautalattian päällä?
Itse käyttäisin kaakelilujaa ja alle jokin joustava parketin alusmatto.
tv mika
The Hiker
Mutta täytyy sitten muistaa, että höyrynsulkua ei saisi olla
puulattian molemmin puolin. Muuten alkaapi lahoamaan (siis
alapohjassa).
Harri V
laatotettiin se. Systeemi tuntui toimivan ainakin sen 15 vuotta, kun he
siinä asuivat. Tarkempia detaljeja en tiedä, kun en ollut niistä asioista
vielä tuolloin n. 20 vuotta sitten kiinnostunut.
Harri V
"Timo Hyvonen" <t...@guru.dc.inet.fi> wrote in message
news:m37lcjn...@guru.dc.inet.fi...
Markku Nevalainen
>
> Sukulaisten talossa valettiin betonilaatta lautalattian varaan ja
> laatotettiin se. Systeemi tuntui toimivan ainakin sen 15 vuotta, kun he
> siinä asuivat.
Tätä on kokeiltu erittäin menestyksellisesti sekä kylppärin että
keittiön lautalattioiden päälle.
Noin neljä..viisi senttiä vahva kakku, betoniverkolla vahvistettuna,
ja kakkuun laitettiin vielä vesikiertoinen lattialämmitysputkistokin.
Kestää halkeilematta varmasti puutalon eliniän verran.
MNe
Ari Järmälä
<t...@guru.dc.inet.fi> wrote:
>tarttis saada laatat lautalattian paalle. Lautalattia on erittain
>vakaa ja asettunut, ja huomasin jonkin firman mainostavan tallaiseen
>tarkoitukseen tehtya, hieman elastista lattiatasoitetta.
Mutta lautalattihan on hieno. Jospa vain hioisit ja lakkaisit sen?
Miksi se pitäisi peittää laatoilla?
The Hiker
wrote:
Betonia ja puuta ei saisi koskaan laittaa suoraan kosketukseen
toistensa kanssa!
MK
Markku Nevalainen
>
> Betonia ja puuta ei saisi koskaan laittaa suoraan kosketukseen
> toistensa kanssa!
>
Hmmh.. mitenkähän tarkka tuo sääntö mahtaa olla tällaisessa tapauk-
sessa, kun betonikakku ikäänkuin kelluu joka puolelta puurakenteen va-
rassa, eikä pääse näin ollen kuljettamaan kosteutta ulkoapäin.
Omassa tapauksessani betonin alle tuli kyllä muovi. Ja toisaalta
alla oleva vanha lankkulattia oli alapuolisen kellarikerroksen päällä,
ja sillä puolella lattiassa ei ollut muovi- tms. vesieristeitä.
MNe
The Hiker
wrote:
>The Hiker wrote:
Muovi on tietty hyvä betonin ja puun välissä, mutta jos kellarin
kosteus pääsee tiivistymään tuon muovin ja puun väliin, niin
ongelmapaketti on valmis. Periaatteessa kuitenkin on myös väärin, jos
lattian alla ja päällä on höyrynsulku. Jos kellarissa kuitenkin on
suht normaalit huonetilaolosuhteet, ei tiivistymisongelmaa pitäisi
olla. Sitäpaitsi harvemmin höyry liikkuu kylmästä lämpimään, mutta
poikkeuksiakin on ollut.
Itse toteuttaisin lankkulattian pinnoittamisen jollain vaneri- tms
levyjärjestelmällä, jolloin myös viemäröinnit on helppo tehdä ja
tarvitaessa korjata. Kaikki muu on "koerakentamista", jossa joskus
kyllä joku onnistuu tekemään ihan kunnollistakin työtä..:)
MK
Jatila
The Hiker <maku...@freenet.hut.fi> kirjoitti
viestissä:392e41c5....@news.tampere.fi...
> On Fri, 26 May 2000 11:11:52 +0200, Markku Nevalainen <m...@iki.fi>
> wrote:
>
> >The Hiker wrote:
> >>
> >> Betonia ja puuta ei saisi koskaan laittaa suoraan kosketukseen
> >> toistensa kanssa!
> >>
> >
teipatuin saumoin. Pitää kosteuden.
Timo Hyvonen
Taidan paatya lankkulattian paalle asennettavaan yhdistelmaan (joku)
levy - joustava laasti - isot laatat.
t. Timo
Petri Kärhä
> Betonia ja puuta ei saisi koskaan laittaa suoraan kosketukseen
> toistensa kanssa!
Ei pidä paikkaansa. MÄRKÄÄ betonia ja puuta ei saisi koskaan laittaa suoraan
kosketukseen toistensa kanssa. Tässä kyseisessä tapauksessa lautojen päälle
voi valaa kakun, antaa sen kuivua riittävän kauan (1 viikko per sentti),
laittaa betonin päälle vesieristeen ja laatoittaa siihen.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Timo Hyvonen
Kaupan seta neuvoi ihan hyvan systeemin. Kuivan vanhan lattian paalle
lastulevy johon vesieriste ja sit laatat kiinni. Tilahan ei ole kostea
mutta ihan varmuuden vuoksi vaan, jos vaikka lapset keksivat leikkia
keittiossa laivaonlastattua tms.
Kelluvana toi levy tuskin edes kauheasti nitkahtelee. Vanha ratkaisu
oli (jos en jo sanonut) kovalevy ja Hovi-laatat (siniset, asbestilla).
t. Timo
Mika Saren
Timo Hyvonen <t...@guru.dc.inet.fi> wrote in article
<m34s7hd...@guru.dc.inet.fi>...
> Joo viela aiheesta..
>
> Kaupan seta neuvoi ihan hyvan systeemin. Kuivan vanhan lattian paalle
> lastulevy johon vesieriste ja sit laatat kiinni. Tilahan ei ole kostea
> mutta ihan varmuuden vuoksi vaan, jos vaikka lapset keksivat leikkia
> keittiossa laivaonlastattua tms.
Lastulevy elää ilmankosteuden kanssa ja laatat voi irtoilla...laita
elämätön kiviaineslevy mielluummin.
tv mika
Timo Hyvonen
> Lastulevy elää ilmankosteuden kanssa ja laatat voi irtoilla...laita
> elämätön kiviaineslevy mielluummin.
Humm, lastu- tai vanerilevysta kaupassa puhuttiin...miten nuo nykyiset
ainekset reagoivat kun ovat suht tasakuivassa umpiossa? Jollain
elastisella laastilla neuvoi laatottamaan primerin kanssa.
Se kaakeliluja naytti ihan fiksulta ratkaisulta kans. Mistahan sitakin
nyt tahan hataan loytaisi...rautakaupasta varmaan.
t. Timo
(torstaina saa tulla purkamaan ylenmaaraisia rakennusenergioita
(keittion rakentamista, seinien asennusta, maalausta...)
The Hiker
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>The Hiker wrote:
>
>> Betonia ja puuta ei saisi koskaan laittaa suoraan kosketukseen
>> toistensa kanssa!
>
>Ei pidä paikkaansa. MÄRKÄÄ betonia ja puuta ei saisi koskaan laittaa suoraan
>kosketukseen toistensa kanssa. Tässä kyseisessä tapauksessa lautojen päälle
>voi valaa kakun, antaa sen kuivua riittävän kauan (1 viikko per sentti),
>laittaa betonin päälle vesieristeen ja laatoittaa siihen.
>
>Pete
>
Nimenomaan kosteuden kannalta tuon totesinkin. Valua tehdessä joutuu
kosteutta taatusti puuainekseen, ainakin mikäli muovia ei ole tai se
on rikkinäinen. Lisäksi on mahdollista, että kosteutta tiiviistyy
jälkikäteen kyseiseen rakenteeseen, syystä tai toisesta. Mahdollisesti
olosuhteet tietty voivat olla sellaiset, että tiivistymistä ei
tapahdu.
Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin todeta, että puuta ja betonia ei
nykykäsityksen mukaan tule asentaa kosketuksiin keskenään. Ja vaikka
käytetäänkin bitumihuopaeristystä (esim. alasidepuu) tulee puuaineksen
olla lahonsuojakäsiteltyä, esim. kestopuuta.
Tässä voisin lainata erään VTT:n luennoitsijan sanoja:
"Rakentaa voi oikein tai sitten koerakentaa. Koerakentaminen on riski,
mutta jotkut siinäkin onnistuvat"
MK
Petri Kärhä
> Nimenomaan kosteuden kannalta tuon totesinkin. Valua tehdessä joutuu
> kosteutta taatusti puuainekseen, ainakin mikäli muovia ei ole tai se
> on rikkinäinen. Lisäksi on mahdollista, että kosteutta tiiviistyy
> jälkikäteen kyseiseen rakenteeseen, syystä tai toisesta. Mahdollisesti
> olosuhteet tietty voivat olla sellaiset, että tiivistymistä ei
> tapahdu.
Valun yhteydessä puuhun siirtyvä vesi kuivuu, mikäli laatan päälle vedettävän
kosteussulun kanssa ei hötkytä. Jälkikäteen rakenteisiin joutuva vesi taas
pitäisi hoitaa muuten. Pääsääntöisesti (mielestäni) kaikki rakenteet tulisi
rakentaa niin, että ne pääsevät kuivumaan johonkin suuntaan. Jos betonin alla on
muovi tai bitumi, ja päällä kosteussulku, niin betonilaatta ei mahdollisesti
kastuessaan kuivu mihinkään suuntaan. Vallalla oleva käsitys tuntuu kyllä nykyään
olevan se, ettei sillä ole mitään väliä. Alakerran betonilaatan alla on nykyään
pääsääntöisesti styroksia ja päällä joko pikimatto (parketit) tai kosteussulku
(kaakelit). Minäkin tein loppujen lopuksi näin, vaikken vieläkään ole aivan
vakuuttunut konstruktion järkevyydestä.
> Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin todeta, että puuta ja betonia ei
> nykykäsityksen mukaan tule asentaa kosketuksiin keskenään. Ja vaikka
> käytetäänkin bitumihuopaeristystä (esim. alasidepuu) tulee puuaineksen
> olla lahonsuojakäsiteltyä, esim. kestopuuta.
Minulle opetettiin joskus puurakentamisen kurssilla, että painekyllästetyn puun
käyttö alajuoksuna pitäisi laissa kieltää. Mikäli rakenteet tehdään oikein, niin
alajuoksuna voidaan käyttää tavallista puuta. Mikäli taas perustus ryssitään,
niin ei siinä painekyllästys auta. Alasidepuu jää ehjäksi, mutta elementtien
alapuut mätänevät. Tavallisen koolingin käyttö pitää mielen nöyränä ja herran
mielessä. Ei millään uskalla ryssiä :-)
> "Rakentaa voi oikein tai sitten koerakentaa. Koerakentaminen on riski,
> mutta jotkut siinäkin onnistuvat"
Eikös lähestulkoon kaikki nykyään käytössä olevat systeemit ole koerakentamista?
Esimerkkejä rakenteista joista (käsittääkseni) on kokemusta vähemmän kuin 30
vuoden ajalta:
- Höyrynsulkumuovi
- Kosteuseristeet lattioissa
- Pakettitalot
- Kelluva lattia hiekkatäytöllä
- Muoviset vesijohdot
- Vesikiertoiset lattialämmitykset
Esimerkkejä tyyppirakenteista, joista sittemmin luovuttiin:
- Valesokkeli
- Tasakatto
Eli mitäs se oikein rakentaminen nyt pitääkään sisällään?
Markku Nevalainen
>
> Esimerkkejä tyyppirakenteista, joista sittemmin luovuttiin:
> - Valesokkeli
> - Tasakatto
>
Lisäksi
-Kapeat räystäät
-Ylitiiviit energiatalot (pullotalot)
-70-80 lukujen rapautuvat kerrostaloelementit
Tietyllä tavalla nuo menneet rakenteet huvittavat, vaikka aikanaan ne ovat
edustaneet aikansa parasta rakennusasiantuntemusta.
Toisaalta sen ymmärtää että hartiapankkirakentaja voi kokemattomuuttaan
tehdä rakennevirheitä tai homepesiä. Mutta se että kalliisti koulutetut
ammattiosaajat rakentavat vuotavia vesikattoja, tai aivan tolkuttoman sitkeitä
ja suuria homepesiä, kuten lehdissä juuri ollut SLU:n Pasilan pääkonttori.
Sikäli minä en kovasti lämpene tämän heiton viisastelulle: "Rakentaa voi
oikein tai sitten koerakentaa. Koerakentaminen on riski,mutta jotkut
siinäkin onnistuvat"
Voisi paremminkin sanoa että RAKENTAMINEN on riski. Joskus rakentamisen
lopputulos paljastuu hyväksi ja kestäväksi, mutta sekin vasta 10-30 vuoden
asumisen jälkeen.
Ja joskus lopputulos ei ole, yrititpä valvoa, tai tehdä kuinka hyvin
määräysten mukaan tahansa.
MNe
The Hiker
wrote:
>Lisäksi
> -Kapeat räystäät
> -Ylitiiviit energiatalot (pullotalot)
> -70-80 lukujen rapautuvat kerrostaloelementit
>
>Tietyllä tavalla nuo menneet rakenteet huvittavat, vaikka aikanaan ne ovat
>edustaneet aikansa parasta rakennusasiantuntemusta.
Tuota noin, ihan vain pienenä sivuhuomautuksena toteaisin tässä, että
varsinkin -60 - 70 -lukuinen elementtirakentaminen ei edustanut
mielestäni aikansa parasta asiantuntemusta, vaan lähinnä
markkinavoimien tahtoa. Toki täytyy myöntää, että
rakennusvalvonnallakin oli aikoinaan väärät intressit ja kiinnostuksen
kohteet. Pääpaino nimittäin oli lähinnä raudan määrän valvomisella
kuin suojaetäisyyksien toteutumisella.
Lisäksi elementtien valmistusvaiheessa tehtiin lukuisia virheitä.
Tuotannon huippuaikoina elementtejä paistettiin muistaakseni VTT:n
luvalla korkeammissa lämpötiloissa kuin oli suotavaa ja siihenkin
lämpöön lisättiin tehtaalla vielä muutama aste "vahingossa". Kovassa
kuumuudessa paistamisen jälkeen elementit heitettiin parhaimmillaan
-20 asteeseen pakkasta, joten voit kuvitella, että rapautuminen alkoi
jo ennen kuin koko hoito oli edes talon seinässä.
Myös saumauksissa tehtiin "miljoona kilometriä sutta". Vieläkin löytyy
revenneitä saumoja, joissa massaa on vain parin millin kerros, eikä
ollenkaan alusnauhaa. Siitäpä se kosteus sitten sisään meneepi.
Elementtitalotkin olisivat hyviä taloja, kunhan ne tehtäisiin hyvin.
Raudoitteiden pitäisi olla ruostumatonta tavaraa, tai vaikka sinkittyä
ja suojaetäisyyksien pitäisi toteutua. Oikein tehtynä nämä
kerrostalojen julkisivut kestäisivät varmasti sen kaavaillun sata
vuotta pelkillä huoltotoimilla.
Kapeisiin räystäisiin: itsekin olen vakuuttunut niiden tyhmyydestä,
mutta yhdessä asiassa nekin ovat olleet paikallaan. Nimittäin
karbonatisoituminen etenee huomattavasti nopeammin sateelta suojassa
olevassa betonissa..:)
>Toisaalta sen ymmärtää että hartiapankkirakentaja voi kokemattomuuttaan
>tehdä rakennevirheitä tai homepesiä. Mutta se että kalliisti koulutetut
>ammattiosaajat rakentavat vuotavia vesikattoja, tai aivan tolkuttoman sitkeitä
>ja suuria homepesiä, kuten lehdissä juuri ollut SLU:n Pasilan pääkonttori.
Nii-in. Ja nyt on taas muutaman "hyvän" vuoden jälkeen näkyvissä
vanhoja kunnon hätäilyn merkkejä.
>Sikäli minä en kovasti lämpene tämän heiton viisastelulle: "Rakentaa voi
>oikein tai sitten koerakentaa. Koerakentaminen on riski,mutta jotkut
>siinäkin onnistuvat"
No ehkä et "tavoittanut" perimmäistä filosofiaa..:) Koerakentaja on
nimittäin aika usein joku urakoitsija.
>Voisi paremminkin sanoa että RAKENTAMINEN on riski. Joskus rakentamisen
>lopputulos paljastuu hyväksi ja kestäväksi, mutta sekin vasta 10-30 vuoden
>asumisen jälkeen.
Siis kyllä kyllä, mutta tokihan riskejä voi minimoida käyttäen hyväksi
koettuja rakenteita ja hyvää rakennustapaa. Ja maalaisjärjen käyttö on
sallittua, sen olen saanut monesti omassa työssäni kokea.
>Ja joskus lopputulos ei ole, yrititpä valvoa, tai tehdä kuinka hyvin
>määräysten mukaan tahansa.
Niin, joskus tulee suttakin, jopa ihan vahingossa. Mutta enpä
ihmettele että tulee, kun olen nähnyt eräitäkin projekteja. Itseään ei
pitäisi vetää ihan piippuun, eikä käyttää halvinta mahdollista
tekijää. Eikä sitä kaveria, joka teki niitä 70 -luvun kukkasia *heh*.
MK
The Hiker
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>Pääsääntöisesti (mielestäni) kaikki rakenteet tulisi
>rakentaa niin, että ne pääsevät kuivumaan johonkin suuntaan.
(Pääsääntöisesti..:) olen erittäin paljon samaa mieltä.
>Jos betonin alla on muovi tai bitumi, ja päällä kosteussulku, niin betonilaatta ei mahdollisesti
>kastuessaan kuivu mihinkään suuntaan.
Tuo on täysin totta!
> Vallalla oleva käsitys tuntuu kyllä nykyään
>olevan se, ettei sillä ole mitään väliä.
No tuo nyt ei kyllä pidä paikkaansa. Nimenomaan nykyään on jopa alettu
pitämään tärkeänä laatan kuivumista ennen pinnoitusta ja lisäksi on
alettu kiinnittämään huomiota kapillaariseen kosteuden nousuun ja sen
katkaisuun. Yllättäen muuten kävi ilmi, että Englannissa on käytetty
jo vuosikausia tuplakatkaisua sokkelissa kosteusnousun katkaisuun.,
siis maassa, missä asumisen taso on muuten mitä on! Ottakaamme opiksi.
>Alakerran betonilaatan alla on nykyään
>pääsääntöisesti styroksia ja päällä joko pikimatto (parketit) tai kosteussulku
>(kaakelit). Minäkin tein loppujen lopuksi näin, vaikken vieläkään ole aivan
>vakuuttunut konstruktion järkevyydestä.
Joo, kyllä tuulettuva alapohja hyvin tehtynä on varmaan kaikkein
paras. Siis jos se todella tuulettuu!
>Minulle opetettiin joskus puurakentamisen kurssilla, että painekyllästetyn puun
>käyttö alajuoksuna pitäisi laissa kieltää.
Tämä on taas tätä sarjassamme "Kahta mieltä ollaan". Mikä oli muuten
peruste? Myrkkypäästöt?
> Mikäli rakenteet tehdään oikein, niin
>alajuoksuna voidaan käyttää tavallista puuta.
Ihan totta, mutta miksi mielestäsi ei voisi käyttää
"tuplavarmistusta"?
> Mikäli taas perustus ryssitään,
>niin ei siinä painekyllästys auta. Alasidepuu jää ehjäksi, mutta elementtien
>alapuut mätänevät.
Mutta huomattavasti hitaammin kuin kyllästämätön alasidepuu. Se on
havaittu aika monissa pahvirivareissa.
>Tavallisen koolingin käyttö pitää mielen nöyränä ja herran
>mielessä. Ei millään uskalla ryssiä :-)
*Heh* joopa joo, mutta tekee se hyväkin rakentaja kastepisteitä aina
välillä väärään paikkaan. Kaikki alasidepuun ongelmathan eivät johdu
sokkelin kautta tulevasta kosteudesta.
>Eikös lähestulkoon kaikki nykyään käytössä olevat systeemit ole koerakentamista?
>Esimerkkejä rakenteista joista (käsittääkseni) on kokemusta vähemmän kuin 30
>vuoden ajalta:
No ei nyt sentään enään. Tietyissä yhteyksissä eräät lyhyen tähtäimen
ongelmat ovat jo koettu moneen kertaan 20 vuoden sisään.
>- Höyrynsulkumuovi
Tiedetään, mitä puuttuminen aiheuttaa yläpohjan eristeissä.
>- Kosteuseristeet lattioissa
Tiedetään, miten kosteus etenee betonilaatassa kuin sokerinpalassa.
>- Pakettitalot
On koettu, kuinka kynttilä sammuu keittiön pöydällä..;) ja
vanerikylppärit lahoavat + kylmäsillat, yms.
>- Kelluva lattia hiekkatäytöllä
Laatan painumiset ja kapillaarinen nousu.
>- Vesikiertoiset lattialämmitykset
Kokemusta 50 v ajalta.
>Esimerkkejä tyyppirakenteista, joista sittemmin luovuttiin:
>- Tasakatto
Ei ole muuten luovuttu. Teollisuudessa ym. tehdään yhä. Sitäpaitsi
oikein hoidettuna kyllä kestää ihan hyvin. Ongelmana vaan oli se, että
homma oli yleensä "juosten kustua". Kaadot, limitykset ja ylösnostot
puutteellisia + kaivot tukossa. Monessa yhtiössä on muuten muodostunut
ongelmaksi se, että vedet viedään entisen tasakaton sijasta
harjakatolla talon viereen, mutta jätetäänkin sitten siihen lillumaan.
Urakkaan kun harvoin kuuluu pintavesien johtaminen...
>Eli mitäs se oikein rakentaminen nyt pitääkään sisällään?
Kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä..:)
MK
Markku Nevalainen
>
> Siis kyllä kyllä, mutta tokihan riskejä voi minimoida käyttäen hyväksi
> koettuja rakenteita ja hyvää rakennustapaa. Ja maalaisjärjen käyttö on
> sallittua, sen olen saanut monesti omassa työssäni kokea.
Mutta kerropa sitten saman tien, että millaisilla aikatauluilla ja peri-
aatteella sinä ja rakentamisen teorian hallitsevat kaverisi oikein tätä
Suomea rakentaisivat, ja toisaalta rakennustekniikkaa kehittäisivät?
Testimielessä voi lähteä liikkeelle vaikka 50-luvulta. Pientalotyyppinä
oli puolitoistakerroksinen rintamamiestalo, joka sopivan väljänä raken-
teena tunnetusti ei homehtunut millään. Ja tuon ajan kerrostaloa edustaa
vaikka joku Töölöön paikallamuurattu, korttelinmittainen kivitalomuuri.
Nuo edustakoot niitä "hyväksi koettuja rakenteita".
Miten tuosta eteenpäin olisi ne koerakentamiset pitänyt järjestää, ja
niiden tulosten perusteella sitten harkitusti edetä Suomen rakentamisen
saralla?
Olisiko edetty niin, että pari uutta koetaloa pystyyn VTT:n pihalle,
ja seuraillaan sen kestämistä 20 vuotta, ja sitten hallitusti siirry-
tään tästä "koerakentamisesta" varsinaiseen tuotannolliseen rakenta-
miseen?
Reaalimaailmassahan parinkymmenen vuoden syklit ovat aivan liian pitkiä.
Aina on kuitenkin hirmuinen kiire, ja hirmuinen kustannuspaine niskassa,
jonka johdosta niitä uusia työmenetelmiä mielellään etsii aivan luon-
nostaan.
Miten siis kuitenkin pitäisi nämä asiat järkevästi, säädöksiä kirjoitta-
malla yhdistää??
Haen tällä kärkkäällä kysymyksellä sitä, että rakentamisen nykytilanne ei
parane yhtään sillä että korkeakoulun professorit viisastelevat omahyväisesti
katederinsa takaa: "Rakentaa voi oikein tai sitten koerakentaa. Koera-
kentaminen on riski,mutta jotkut siinäkin onnistuvat"
Jos professoritasolla kerta on tiedossa missä menee raja "koerakentamisen"
ja toisaalta koetellun, kestävän rakentamisen välillä, niin pitäisi olla
uskallusta astua alas sieltä kateederiltaan reaalimaailmaan.
Korkeakoulupuolelta realistiset kehittämisehdotukset peliin, että miten
se tuikitärkeä "koerakentaminen" tulisi organisoida, koska pelkästään
rakentamisen nykytilaankaan kuitenkaan ei voida jämähtää.
Semmoiset työohjeet ja säännöt, ja rakennusaikaiset tarkastukset voimaan,
ja myös professoritason miesten ammattikunnia ja maine peliin, että
SLU:tyyppistä homeongelmaa ei yksinkertaisesti voida enää rakentaa.
MNe
Petri Kärhä
> No tuo nyt ei kyllä pidä paikkaansa. Nimenomaan nykyään on jopa alettu
> pitämään tärkeänä laatan kuivumista ennen pinnoitusta ja lisäksi on
> alettu kiinnittämään huomiota kapillaariseen kosteuden nousuun ja sen
> katkaisuun. Yllättäen muuten kävi ilmi, että Englannissa on käytetty
Laatan riittävän pitkä kuivumisaika ennen pinnoitusta auttaa valukosteuden poistumiseen. Laattaan jää
sitten pieni jäännöskosteus, joka noin 50 vuoden kuluessa löytää tiensä laatan reunoille ja kuivuu
sitä kautta. Eipä siitä kai mitään ongelmia tule. Ja jos tulee, niin en ole yksin. Kaikissa muissa
nykyään rakennetuissa pientaloissa on sama ongelma :-)
Mutta entäpä laattaan myöhemmin eksyvä vesi? Kaikissa kosteissa tiloissa on nykyään kosteussulut
lattiassa. Eivät ne voi millään olla täysin tiiviitä. Laattamies leikkaa laattoja kosteussulun
päällä, astuu kengällä sirun päälle ja sitten pinnoitteessa on reikä. Reijästä pääsee vesi sisään,
mutta ulos se kuivuu huomattavasti hitaammin. Kantava ajatus varmaan on, että laatta saa hieman
kostua. Ei se mätäne kun se on betonia. Mutta, muistihan nyt kaikki rakennuspuuhissa olevat imuroida
lattiastyroksin päältä sahanpurut ennen lattiavalua?
80/90-luvun taitteessa taisi olla maan tapa jättää lattiaklinkkereiden alta kosteussulut pois.
Lieneeköhän näin, ettei se loppujen lopuksi ollutkaan rakennusvirhe, ainakaan kovin paha. Laatta
meinaan kuivuu kastuttuaan aika nopeasti ylöspäin huonetilaan. Meillä kun tehtiin kylppäriremontti
puuttuvien kosteussulkujen takia, niin lattialaatan perusteellinen kuivaus kesti pisimmillään pari
vuorokautta.
> Joo, kyllä tuulettuva alapohja hyvin tehtynä on varmaan kaikkein
> paras. Siis jos se todella tuulettuu!
No mulla on tuulettuva alapohja, mutta kun konstruktio on alhaalta ylös: 20 cm ontelolaatta, 15 cm
styroksi, 12 cm betonilaatta, (kosteussulku+klinkkerit) / (pikimatto + parketti). Eli kyllä se
lattialaatta tuulettuvassa alapohjassakin tulee kahden muovin väliin.
> >Minulle opetettiin joskus puurakentamisen kurssilla, että painekyllästetyn puun
> >käyttö alajuoksuna pitäisi laissa kieltää.
> Tämä on taas tätä sarjassamme "Kahta mieltä ollaan". Mikä oli muuten
> peruste? Myrkkypäästöt?
Ei kun se valheellinen turvallisuudentunne, joka painekyllästetyn puun käytöstä tulee: Eihän ne
mihinkään mätäne, ne on ikuisia. Salaojitus voidaan näin ollen tehdä vasemmalla kädellä. Sokkeli
voidaan jättää matalaksi. Ja tarvitseekos sinne nyt sitä bitumihuopaakaan laittaa. Ja silleen, eli
työ saattaa mennä huolimattomammaksi.
> > Mikäli rakenteet tehdään oikein, niin
> >alajuoksuna voidaan käyttää tavallista puuta.
> Ihan totta, mutta miksi mielestäsi ei voisi käyttää
> "tuplavarmistusta"?
No totta kai voi ja kannattaakin. Mutta kannattaa muistaa, että tuo painekyllästys on sekundäärinen
suojaustoimenpide. Ensisijaisesti rakenteet on tehtävä huolellisesti niin, etteivät painekyllästetyt
alajuoksut lilli vedessä.
> *Heh* joopa joo, mutta tekee se hyväkin rakentaja kastepisteitä aina
> välillä väärään paikkaan. Kaikki alasidepuun ongelmathan eivät johdu
> sokkelin kautta tulevasta kosteudesta.
Tulipas tästä mieleen, että kun vastaava mestarini sanoi, ettei hän ole koskaan nähnyt höyrysulussa
olevien reikien aiheuttamia kosteusvaurioita. Johtuisikohan tämä siitä että hän, vaikka pätevä mies
onkin, etsii vaurioita väärästä paikasta? Äkkiseltään sitä pistää alasidepuiden vauriot välittömästi
sokkelin ja salaojituksen piikkiin. Mutta eikös höyrysulun reikään muodostuva kosteus valu alas ja
aiheuta kosteusvaurioita nimenomaan elementtien alapäähän? (Taisit kyllä vastatakin tähän jo
kommentissasi, mutta väännetäänpäs nyt rautalangasta :-)
> >- Kosteuseristeet lattioissa
> Tiedetään, miten kosteus etenee betonilaatassa kuin sokerinpalassa.
Onkos nyt siis laatassa oleva suurempi kosteus joka pääsee vapaasti kuivumaan pahempi, kuin pienempi
kosteus joka ei kuivu ikinä? Näin entisenä insinöörinä väittäisin, että kosteuden integraali ajan
suhteen on se joka vaurioiden laajuudet määrää. Tähän kysymykseen saadaan vastaus jo
parissakymmenessä vuodessa. Siihen asti kosteussulut ovat autuaaksitekevä asia, ainoa oikea tapa, ja
rakennusvalvonta pitää huolta siitä että litkukauppa käy.
> >- Kelluva lattia hiekkatäytöllä
> Laatan painumiset ja kapillaarinen nousu.
Ja edelleen niihin läntätään mitä tahansa hiekkoja mitä halvalla saa. Nykyään kai suositellaan
käytettäväksi jakavaa salaojasoraa täyttöihin katkaisemaan kapillarinen kosteuden nousu. Olen vaan
kuullut, että se on hankalahkoa täryttää kovaksi, mistä syystä päälle läntätään hienompaa hiekkaa. Ja
sitten se hieno hiekka voidaan täryttää sinne salaojasoran sekaan. Tämäkään ei liene lopullinen
totuus.
The Hiker
wrote:
>The Hiker wrote:
>>
>> Siis kyllä kyllä, mutta tokihan riskejä voi minimoida käyttäen hyväksi
>> koettuja rakenteita ja hyvää rakennustapaa. Ja maalaisjärjen käyttö on
>> sallittua, sen olen saanut monesti omassa työssäni kokea.
>
>Mutta kerropa sitten saman tien, että millaisilla aikatauluilla ja peri-
>aatteella sinä ja rakentamisen teorian hallitsevat kaverisi oikein tätä
>Suomea rakentaisivat, ja toisaalta rakennustekniikkaa kehittäisivät?
Sorry, mutta vastasin asiaan asialla, enkä rupea sen enemmän asiasta
jankuttamaan. Nyt en ihan suoraansanoen ymmärrä, miksi minun ylipäänsä
pitäisi olla tässä joku kaikkitietävä jne, koska jos lähtisin viemään
tätä vielä syvemmälle, voisin itse todeta jotain, mikä ei pidä
alkuunkaan paikkansa. Kyllä nuo asiat mistä kerroin ovat nykyään ihan
yleisessä tiedossa, ei suinkaan mitään salatiedettä. Totta on myös
sekin, että menneinä vuosikymmeninä tehtiin taloja kiireellä ja
samalla tehtiin myös paljon harkitsemattomia virheitä.
>Testimielessä voi lähteä liikkeelle vaikka 50-luvulta. Pientalotyyppinä
>oli puolitoistakerroksinen rintamamiestalo, joka sopivan väljänä raken-
>teena tunnetusti ei homehtunut millään.
Oikein rakennettuna eivät homehtuneet, se on totta. Koerakentamista
perusparannuksen saralla niihinkin on paljon tehty ja sillä pilattu
monta hyvärunkoista ja hienoa taloa.
>Ja tuon ajan kerrostaloa edustaa
>vaikka joku Töölöön paikallamuurattu, korttelinmittainen kivitalomuuri.
Niin?
>Nuo edustakoot niitä "hyväksi koettuja rakenteita".
Okay.
>Miten tuosta eteenpäin olisi ne koerakentamiset pitänyt järjestää,
Puurakentamisellahan on suomessa vankat perinteet samoin
massiiviseiniä on muurattu jo ennen Portland-sementtiäkin, joo. Mutta
edellenkään en nyt ihan löydä sitä pointtia mitä kysymyksilläsi haet.
>niiden tulosten perusteella sitten harkitusti edetä Suomen rakentamisen
>saralla?
Siis ei tietenkään, mutta joitain tietoja hyväksihavaituista
rakenteista, työtavoista, liitoksista, perustamisista, kattamisista,
jne, jne, jne voi todellakin hyödyntää nykyrakentamisessakin.
Ongelmanahan on vaan, että esim. puurakentamisen ammattilaiset ovat
suomenniemeltä huvenneet, eikä mestarilta oppipojalle ketju enää
toimi.
>Olisiko edetty niin, että pari uutta koetaloa pystyyn VTT:n pihalle,
>ja seuraillaan sen kestämistä 20 vuotta, ja sitten hallitusti siirry-
>tään tästä "koerakentamisesta" varsinaiseen tuotannolliseen rakenta-
>miseen?
Ei toki, nyt olet käsittänyt asian aivan väärin. Sitäpaitsi kaikki
VTT:n rakennuspuolen kaverit eivät ole pelkkiä teoreetikkoja, vaan
tekevät havaintoja kentällä. Myyvätkin kalliilla hinnalla
tutkimuspavelujaan tyyliin "alle 20 tmk ja perse ei liikahdakaan
penkistä" :))
>Reaalimaailmassahan parinkymmenen vuoden syklit ovat aivan liian pitkiä.
Nii-in.
>Aina on kuitenkin hirmuinen kiire, ja hirmuinen kustannuspaine niskassa,
No ainakin tiettyinä aikoina ja loppujen lopuksi meidän ei kannata
alkaa tässä keskustelemaan Suomen talouspolitiikasta, sillä se ei
kuulu tähän ryhmään. Mutta onko mielestäsi oikeutettua rakentaa
vastoin suunnitelmia tai hyvän rakennustavan vastaisesti sen takia,
että on kiire ja tulostavoitteita? Mikäli tilanne on todella noin,
niin tuskin yrityksen pohja on kovinkaan hyvällä perustalla.
>jonka johdosta niitä uusia työmenetelmiä mielellään etsii aivan luon-
>nostaan.
No uudet menetelmät eivät välttämättä olekaan huonoja! En ole koskaan
moista väittänyt.
>Miten siis kuitenkin pitäisi nämä asiat järkevästi, säädöksiä kirjoitta-
>malla yhdistää??
Hei, mikäli säädöksiä ja lakeja ei olisi, meillä elettäisiin kuin
Venäjällä, jossa kellään ei ole hyvä olla...
>Haen tällä kärkkäällä kysymyksellä sitä, että rakentamisen nykytilanne ei
>parane yhtään sillä että korkeakoulun professorit viisastelevat omahyväisesti
>katederinsa takaa: "Rakentaa voi oikein tai sitten koerakentaa. Koera-
>kentaminen on riski,mutta jotkut siinäkin onnistuvat"
Tämä lausahdus oli muuten erään dipl.inssin suusta, ei
korkeakouluprofessorin. Itse toimin sillä tasolla alalla, että
harvemmin professoreiden kanssa neuvottelen, lähinnä kentällä
työskentelevien tutkijoiden. Sitäpaitsi "koerakentamisella"
tarkoitetaan tässä lähinnä määräysten, suositusten ja hyvän
rakennustavan vastaista rakentamista, ei mitään sen ihmeellisempää.
Termiin on turha takertua, asia on tärkeämpi.
>Jos professoritasolla kerta on tiedossa missä menee raja "koerakentamisen"
>ja toisaalta koetellun, kestävän rakentamisen välillä, niin pitäisi olla
>uskallusta astua alas sieltä kateederiltaan reaalimaailmaan.
Mielipide tuokin ja olen itse myös ainakin osittain samaa mieltä.
Toimin itse kiinteistönpidossa ja joudun valitettavan usein törmäämään
kaikkeen ihanaan mitä korjausrakentaja työssään tapaa.
MK
The Hiker
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>Mutta entäpä laattaan myöhemmin eksyvä vesi? <klips>
>80/90-luvun taitteessa taisi olla maan tapa jättää lattiaklinkkereiden alta kosteussulut pois.
>Lieneeköhän näin, ettei se loppujen lopuksi ollutkaan rakennusvirhe, ainakaan kovin paha. Laatta
>meinaan kuivuu kastuttuaan aika nopeasti ylöspäin huonetilaan. Meillä kun tehtiin kylppäriremontti
>puuttuvien kosteussulkujen takia, niin lattialaatan perusteellinen kuivaus kesti pisimmillään pari
>vuorokautta.
Siis aikanaan, vielä 80-luvulla oli todellakin tapana laatoittaa ilman
vesieristeitä, korkeintaan kosteussulun kanssa, eikä se silloin
ollutkaan rakennusvirhe. Yleensä pohjat ovat märkänä, mutta jos on
ollut lattialämmitys tai muuten olesuhteet otolliset, niin pohja voi
olla jopa suhteellisen kuiva. Eniten ongelmia kylppäreissä on oman
kokemukseni mukaan (ja opiskellun tiedonkin) levyrakenteiset
väliseinät puurunkoineen ja lattialaatassa olevine alajuoksuineen.
Nimittäin, yleensähän näissä käy niin, että puutteellinen (tai
rikkinäinen) vesieristys vuotaa kosteutta levyihin ja varsinkin sinne
alajuoksuun ja aiheuttaa ajan mittaan lahovaurion. Runko olisikin hyvä
nostaa vaikka harkolla lähtemään vähän ylempää, vaikka seinään ja
lattiaan tulisi hyvätkin eristeet. Tämä on taas sitä kaksinkertaista
suojausta..:) Lisäksi on huomattava, että pelkkä kosteussulku ei
riitä, vaan eristys pitää hoitaa lattiassa, lattian ja seinän
liitoksissa ja suihkunurkassa yms. roiskevesien vaikutusalueella min.
kaksinkertaisella vesieristyssivelyllä + vahvikekankaalla, esim.
Keragum tms. Muualle kosteussulkusively 2 kertaa.
Mites muuten, mitattiinko lattian kosteuksia mittarilla? Nimittäin
kuivan näköinen laatta voi olla kuitenkin kostea, eli ulkonäkö ei
kerro kaikkea. Nimittäin jos betoni on märkää, se ei taatusti kuivu
ohjearvoihin parissa päivässä, ainakaan "normaaliolosuhteissa", vaan
aikaa voi kulua viikkotolkulla.
>No mulla on tuulettuva alapohja, mutta kun konstruktio on alhaalta ylös: 20 cm ontelolaatta, 15 cm
>styroksi, 12 cm betonilaatta, (kosteussulku+klinkkerit) / (pikimatto + parketti). Eli kyllä se
>lattialaatta tuulettuvassa alapohjassakin tulee kahden muovin väliin.
Niinpä, mutta sullahan ei olekaan siellä puuainesta.
>Ei kun se valheellinen turvallisuudentunne, joka painekyllästetyn puun käytöstä tulee:
Tuon näkökulman kyllä ymmärrän. Mutta on aika arveluttavaa sanoa, että
ei kannata. Virheitä voi tulla vahingossakin.
>Ensisijaisesti rakenteet on tehtävä huolellisesti niin, etteivät painekyllästetyt
>alajuoksut lilli vedessä.
Näinhän se on, ilman muuta!
>Tulipas tästä mieleen, että kun vastaava mestarini sanoi, ettei hän ole koskaan nähnyt höyrysulussa
>olevien reikien aiheuttamia kosteusvaurioita. Johtuisikohan tämä siitä että hän, vaikka pätevä mies
>onkin, etsii vaurioita väärästä paikasta? Äkkiseltään sitä pistää alasidepuiden vauriot välittömästi
>sokkelin ja salaojituksen piikkiin.
On se muuten kumma, kun rak.mestarit sanovat yhtä ja toista jne. Ja
ovat vielä mielipiteissään niin uskomattoman vankkumattomia. Itse olen
nähnyt joitakin yläpohjan kondenssivaurioita, jotka ovat näyttäneet
ihan kattovuodoilta (tasakattokohde) mutta ovatkin katteen alapintaan
tiivistynyttä huoneilman kosteutta, joka ajan kuluessa kerääntyy
eristeisiin ja lopulta valuu alakattoon. Moni mestari varmaan tässäkin
kohtaa uusisi kattohuovat. Lisäksi näihin liittyy usein homeongelma,
eristeet ovat tummuneet. Eristeet ovat voineet lisäksi tummua, vaikka
vaikka silminnähtävää vettä ei olisikaan. Tällöinkin kyseessä voi olla
kondenssiongelma.
Tuo alasidepuu-hommakin on aika isolla todennäköisyydellä juuri
niinkuin sanoit.
>Mutta eikös höyrysulun reikään muodostuva kosteus valu alas ja
>aiheuta kosteusvaurioita nimenomaan elementtien alapäähän? (Taisit kyllä vastatakin tähän jo
>kommentissasi, mutta väännetäänpäs nyt rautalangasta :-)
Harvoin se vesi siihen reikään tiivistyy, vaan jonnekin sinne, missä
lämpötila on riittävän alhainen. Höyrynsulkuhan on (yleensä)
lämpimällä puolella..:)
>Onkos nyt siis laatassa oleva suurempi kosteus joka pääsee vapaasti kuivumaan pahempi, kuin pienempi
>kosteus joka ei kuivu ikinä? Näin entisenä insinöörinä väittäisin, että kosteuden integraali ajan
>suhteen on se joka vaurioiden laajuudet määrää.
Jaa-a, itse veikkaisin, että se suurempi kosteus on paha, sillä
itseasiassa kylppärin käytöstä johtuva rasitus on varsin taaja. Mitä
enemmän kosteutta, sitä paremmat olosuhteet lahottajille, homeille,
yms. Nehän vaativat tietyn kosteusprosentin tullakseen toimeen. Jos ei
puuta ole, niin tuskin se pieni kosteus pahasta on. Suuri kosteus sen
sijaan irrottaa klikkeritkin.
>Tähän kysymykseen saadaan vastaus jo
>parissakymmenessä vuodessa
Joo, heh!
>Siihen asti kosteussulut ovat autuaaksitekevä asia, ainoa oikea tapa, ja
>rakennusvalvonta pitää huolta siitä että litkukauppa käy.
No voihan sen noin karrikoidakin, mutta itse olettaisin, että
säästävät ne ainakin muutaman levyseinäisen kylppärin hengen..:) Tosin
ainoa oikea materiaali kylpyhyuneessa taitaa olla betoni ja harkko.
>Ja edelleen niihin läntätään mitä tahansa hiekkoja mitä halvalla saa.
Niinhän se taitaa olla. Mitenkähän on Leca-soran ominaisuuksien laita,
sitäkin tietääkseni käytetään?
Vielä 10 vuotta sitten käytettiin yleisesti ns. valupaperia, sekin on
muuten nyt pannassa. Pieni kosteus kun kuulemma homehduttaa sen ja
seinärakenteet vuotavat pöpöt ilmaan.
MK
Harri V
olla paras tai "ainoa oikea" tapa tähän. Purkaa talo ja rakentaa paikallaan
muuraten ryömintätilallinen alapohja sammal tilkeeineen, vai kuinka?
;-)
Teoriassa olisi kiva rakentaa talo kaikkien ohjeiden ja sääntöjen ja
asiantuntijoiden mukaan (jos ne eivät olisi ristiriitaisia). Mutta käytännön
elämässä joutuu soveltamaan. Varsinkin vanhaa korjatessa ja
nykyaikaistaessa.
Br.
Harri V
Markku Nevalainen
>
> Mutta onko mielestäsi oikeutettua rakentaa
> vastoin suunnitelmia tai hyvän rakennustavan vastaisesti sen takia,
> että on kiire ja tulostavoitteita?
No eipä tietenkään. Ihmettelen täsmälleen sitä että rakennusalalla on
olemassa niin hitsisti koulutusta. Ja valvontaa on sekä valtion ta-
soista että kunnallistasoista, ja vielä EU-tasoistakin. Ja kallispalk-
kaista ukkoa ja akkaa istuu Ympäristöministeriössä, kaupunkien raken-
nusvalvonnoissa yms. paperimappiensa kanssa tukehtumiseen asti.
Kaikki rakentaminen on luvanvaraista ja valvottua, ja joka rakennusvaiheen
periaatteessa käy hyväksymässä joku viranomaistaho.
Mutta silti jopa 10% uustuotannosta on jonkinsorttista homerakentamista.
Miten tämä VOI päästä rakentamisen valvonnasta läpi? Kyllähän nuokin
paperit on kunnan rakennusvalvonnassa joku hyväksynyt. Miksei näitä nimiä
koskaan nosteta näkyvästi esille? Ei tuollaisia saisi ainakaan päästää
ylenemään julkisen hallinnon organisaatioissa. Eikä asia korjaannu heit-
tämällä kevyttä vitsiä koerakentamisesta.
Suomessa ei tarvitse sallia minkäänmoisen "koerakentamisen" menevän läpi.
Sellaisen hyväksymiseen ei ole mitään pakkoa.
Raakaehdotus: Yksi täyspäiväinen, diktatorisin valtuuksin varustettu
hometulosvastuullinen valvova ukko jokaisen uuden kerrostalon ja viraston
työmaalle, jokaista rakennettavaa uutta rappukäytävää kohden. Johan
alkaa työn jälki parantua, kun pari kertaa laitetaan purkamaan.
MNe
Marko
The Hiker <maku...@freenet.hut.fi> kirjoitti
viestissä:39334e68...@news.tampere.fi...
> Elementtitalotkin olisivat hyviä taloja, kunhan ne tehtäisiin hyvin.
> Raudoitteiden pitäisi olla ruostumatonta tavaraa, tai vaikka sinkittyä
> ja suojaetäisyyksien pitäisi toteutua.
Mites betoni (märkä) ja sinkitty teräs mahtaa kemiallisesti tykätä
toisistaan??
Kysyn vaan, kun epäilen...
Onks tiatoo, kellään?
> Kapeisiin räystäisiin: itsekin olen vakuuttunut niiden tyhmyydestä,
> mutta yhdessä asiassa nekin ovat olleet paikallaan. Nimittäin
> karbonatisoituminen etenee huomattavasti nopeammin sateelta suojassa
> olevassa betonissa..:)
Tosin siellä sateelta suojassa ei sitten olekaan sitä korroosion kannalta
kriittistä määrää kosteutta (rh)... ;-)
T: Marko
Petteri Virtanen
>Testimielessä voi lähteä liikkeelle vaikka 50-luvulta. Pientalotyyppinä
>oli puolitoistakerroksinen rintamamiestalo, joka sopivan väljänä raken-
>teena tunnetusti ei homehtunut millään. Ja tuon ajan kerrostaloa edustaa
Karjaalla muuten on yksi tällainen lahonnut purkukuntoon. Pienemmän
remontin ja avaamisen yhteydessä paljastui, ettei talosta olekaan juuri
mitään jäljellä. Syyksi lahoamiselle on mainittu seinissä kosteussulkuna
käytetty kattohuopa. Talo on muistaakseni rakennettu 50-luvun alkupuolella.
Olikos tällainen kattohuovan käyttö ao. tarkoitukseen yleistäkin, vai
vaan yksittäisen "koerakentajan" hyvä idea aikanaan? Ilmeisesti se huopa
oli tässä vielä väärässä välissä. Taloon oli myös vaihdettu uudet
ikkunat joskus n. 10 vuotta sitten, sekin on ehkä osaltaan ruokkinut
prosessia.
- Petteri
Markku Nevalainen
>
> Syyksi lahoamiselle on mainittu seinissä kosteussulkuna
> käytetty kattohuopa.
Olisikohan se ollut asennettuna ulkovuorauksen alle, eli väärälle
puolelle seinää?
Aikoinaan kun muodin huumassa mineriittilevyillä vuorattiin vanhoja
puutaloja "ikuisesti kestäviksi kivitaloiksi", niin myös suht uuden
muovin käyttö oli aika tuntematonta.
Niinpä muovikelmu laitettiin paikassa jos toisessakin mineriitin alle
ulkoseinään, "ettei pääse kosteus sisälle eristeisiin".
MNe
Xpert
....(Snip...snip)
Jaahas, .....että mister MK on ihan itse VTT:llä töissä.
No ilmankos, ...sai vain eräs kommentti selityksensä.
Xpert
The Hiker
wrote:
Nope, julkisella sektorilla kylläkin.
MK
Lassi Ollila
tapauksen tiedän, jossa kattohuopaa oli laitettu seinään muhien
ulkopuolelle. Kestää yllättävän pitkään (yli 20 vuotta), mutta lahottaa
lopulta rakenteet.
-Lassi-