Hörysulun paikka
Juuso
Etsiskelin tietoa Googlella höyrysulun paikasta rakenteessa, joka on
suunnilleen tällainen (sisältä päin): pintamateriaali, kipsilevy, 50 mm
villa, höyrysulku, 150 mm villa, kipsilevy, ulkoverhouslauta. Kovasti
kahdenlaista mielipidettä tuntui olevan. Joten pystyisiköhän joku kertomaan,
uskaltaako tuon höyrysulun tuonne laittaa vai pitääkö se laittaa kuitenkin
siihen kipsilevyn alle? Ja onko muovi parempi vaihtoehto kuin paperi (tulee
koneellinen ilmanvaihto)?
Juuso
Rauno Kangas
news:EE3ic.208$sD5...@reader1.news.jippii.net...
Taas tämä keskustelu yritetään käynnistää. Sorrutaan silti ottamaan kahden
kommentin verran asiaan kantaa.
1. Höyrynsulun paikka klassisen rakennusfysiikan oppien mukaan olisi
mahdollisimman lähellä lämmintä pintaa siis levyn alla. Kuvatussa
rakenteessa höyrynsulun upoottaminen 50 mm seinän sisään ei kuitenkaan ole
ongelmien kerjäämistä, sillä rungon ja vaakakoolauksen väliin
sijoitettavassa höyrynsulussa on myös puolensa.
2. Muovi vaikko paperi? Olen koittanut kumpaakin, kyllä ... oli parempi.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Lauri Uusitalo
Mistähän tässä keskusteltiin joku kuukausi sitten aivan helkkaristi?
Lopputulokseen pääsi joku, vai pääsikö?
hae Googlella mutta nyt groupsin puolelta:
"Kastellimainen höyrysulun paikka"
"Selluvillaseinän oikea rakenne"
ja sitten hakusanoilla "Kastelli" tai "höyrysulku"
--
Lauri
Juuso
löytynyt. Lähinnä kysyin asiaa sen vuoksi, että olen aikeissa moisen
rakenteen tehdä ja ajattelin varmistella, etten turhaan kaiva verta
nenästäni. Vielä kun on mahdollista sijoittaa se sulku kipsilevynkin alle...
Juho
"Lauri Uusitalo" <lauri.u...@iki.fi.nospam.invalid> wrote in message
news:SN3ic.14616$k4.2...@news1.nokia.com...
Juha Ruismäki
> Tuoltapa juuri hain. Luin kyllä nuo vanhat, mutta kun vastausta
> ei suoraan löytynyt.
Tervetuloa rakentamisen maailmaan, jossa sitä yhtä ainoata oikeata
vastausta ei ole olemassakaan. Tähän törmäät vielä useaan kertaan
jos nyt olet rakentamista aloittamassa.
> Lähinnä kysyin asiaa sen vuoksi, että olen aikeissa moisen
> rakenteen tehdä ja ajattelin varmistella, etten turhaan kaiva verta
> nenästäni. Vielä kun on mahdollista sijoittaa se sulku
> kipsilevynkin alle...
Suomessa on tuhansia taloja joissa höyrynsulku on vaakakoolauksen
villojen alla ja tuhansia taloja joissa se on kipsilevyn alla.
Lue tästä Raunon vastaus muovi/paperikysymykseen: "Olen
koittanut kumpaakin, kyllä ... oli parempi.".
Juha
Petteri Soikkonen
news:SN3ic.14616$k4.2...@news1.nokia.com...
Minä pääsin. Nyt jos laittaisin, laittaisin muovin vaakakoolauksen ja
vaakavillan sisäpuolelle (ei siis väliin). Jos vaan keksisin, miten
sähköputket ja -rasiat saisin laitettua kohtuutyömäärällä, muovia
rikkomatta. Enkä päästäisi sähkömiestä asentamaan putkia/rasioita, puhkoisi
muovia kuitenkin.
Vaakakoolaus ja -villoitus hyvä, muovi villojen välissä paha. Myönnän toki,
että koneellinen ilmanvaihto pitää asunnon talvella liiankin kuivana, eli
talvella ei pitäisi olla kosteutta, joka voisi tiivistyä eristyksen sisään,
muovin sisäpuolelle. Mutta voiko asiasta olla aivan varma? Kesällä asunnossa
on kosteutta, saattaisiko se jäädä villan ja muovin väliin odottamaan
talvea? On nimittäin kokemusta, jos kosteutta on, se kyllä pääsee villan
taakse (jopa kipsilevyn läpi), mutta ei tiivistyttyään tunnu ainakaan ihan
helpolla tulevan sieltä pois. Toki minulla oli talvella se tilanne, että
talo oli laatan kuivumattomuuden vuoksi erittäin kostea, muoviin
kondensoituneella vedellä ei ehkä ollut tilaa mihin kuivua.
Alkuperäiselle kysyjälle: jos laitat muovin villojen väliin, kuivaa talo
_erittäin hyvin_ ennen vaakavilloituksen ja levyjen laittamista. Pyri
tekemään muuraukset yms. kosteutta taloon tuovat asiat siten, että ehdit
kuivata niiden tuoman kosteuden ennen vaakavilloitusta ja levytystä. Jos
mahdollista, tee laatan valu alkukesästä tai jopa keväästä. Pidä ikkunoita
ja ovia auki koko kesä (paitsi ehkä sadekeleillä). Hanki kosteudenerotin ja
hyvä lämmitin, jos valu menee syksyyn. Pidä kosteudenerotin koko ajan
päällä. Sillä saa kosteuden rakennuksessa pidettyä aisoissa, muttei
varsinaisesti kuivatettua. Kuivattaminen vaatii lämpöä ja tuuletusta.
Jos näin teet, ja taloon
koneellisen ilmanvaihdon, lopputulos on varmaankin ihan hyvä. Vielä kun
laitat villat itse (huolellisesti), etkä päästä "ammattimiehiä" niitä
laittamaan (jolloin vältät villojen kapeudesta yms. asennusvirheistä
johtuvat kylmäsillat, eli 150mm syvä aukko suoraan muovista
tuulensuojalevyyn), tai vähintään tarkistat villat huolellisesti ennenkuin
muovi ja vaakakoolaus ja -villoitus asennetaan, niin voinet nukkua yösi
talossasi rauhassa.
Laatan kuivuminen kestää hämmästyttävän pitkään. Meillä valu oli lokakuun
alussa. Jos en tuuleta taloa ja/tai pidä tulta takassa, talossa alkaa
kosteus edelleenkin nousta. En viitsi testata kuinka korkealle kosteus
saattaisi nousta, pyrin tuulettamaan päivittäin ja pitämään tulta takassa ja
toivon, että laatta kuivuisi ennen syksyä.
Petteri
ove
> laittaa vai pitääkö se laittaa kuitenkin siihen kipsilevyn alle?
no uskaltaa, tietysti !
mahdollista haitallista kosteudentiivistymis-"ongelmaa?" esiintyy
vain aivan alussa
liian suurta rakennekosteutta pois-kuivateltaessa ... silloin kun/jos
riittävä ilmanvaihto ja lämpö puuttuvat
(mutta onko kenenkään ihan pakko olla ihan niin pöljä?)
> Ja onko muovi parempi vaihtoehto kuin paperi (tulee koneellinen
> ilmanvaihto)?
mineraali(/lasi)villaeristeen kanssa kannattaa toki aina käyttää
paperia parempaa höyrynsulkua
selluvillalla eristettäessä jotkut ovat innokkaita ottamaan riskin
( ja onhan hörynsulkumuovin asentaminen toki mahdottoman suuri
lisäkustannus muutoinkin liian kalliissa rakentamisessa ... vai onko?)
ilmanvaihtojärjestelmällä ei ole oleellista merkitystä sinänsä, mutta
asiallinen ilmanvaihto vähentää yleensä sisäilman kosteutta
Läpihullukirvesmies
"Petteri Soikkonen"
> Laatan kuivuminen kestää hämmästyttävän pitkään. Meillä valu oli lokakuun
> alussa. Jos en tuuleta taloa ja/tai pidä tulta takassa, talossa alkaa
> kosteus edelleenkin nousta. En viitsi testata kuinka korkealle kosteus
> saattaisi nousta, pyrin tuulettamaan päivittäin ja pitämään tulta takassa
ja
> toivon, että laatta kuivuisi ennen syksyä.
Kannattaisi noissa laattojen valuissa suosia supernotkistettuja tuotteita
vesimäärän minimoimiseksi ja miksi ei käyttää vaikka imubetonitekniikkaa?
Tehdasvalmisteisissa elementeissä, esim. ontelolaatoissa on monia hyviä
puolia. Eräs on tiukka vesi-sementtisuhde siinä massassa, josta se tehdään.
Siten haihdutettavaa jää paljon vähemmän. Kannattaa pitää mielessä, joka
tekee esim. kellarin välipohjaa. Liittolaatta on laskemissa edullisempi kuin
ontelolaatta, mutta onko sitten enää edullisempi, jos lasketaan veden
haihduttamiseen käytetty energia?
Läpihullukirvesmies
"Rauno Kangas"
> Taas tämä keskustelu yritetään käynnistää. Sorrutaan silti ottamaan kahden
> kommentin verran asiaan kantaa.
>
> 1. Höyrynsulun paikka klassisen rakennusfysiikan oppien mukaan olisi
> mahdollisimman lähellä lämmintä pintaa siis levyn alla. Kuvatussa
> rakenteessa höyrynsulun upoottaminen 50 mm seinän sisään ei kuitenkaan ole
> ongelmien kerjäämistä, sillä rungon ja vaakakoolauksen väliin
> sijoitettavassa höyrynsulussa on myös puolensa.
>
> 2. Muovi vaikko paperi? Olen koittanut kumpaakin, kyllä ... oli parempi.
Sorru Rauno ottamaan vähän lisääkin kantaa. Nyt kun tiedämme, että ole
piakkoin aikomassa rakentaa itsellesi talon, niin miten itse aiot tehdä?
Mitkä ratkaisut olet valinnut? Muovi vaiko paperi ja mihin tulee? Mitkä
eristeet ja runkorakenteet jne?
(Hienointa on, ettei sun tartte edes ratkaisujasi mitenkään perustella,
omaan taloonsa sitä kait saapi mutulla laitella mitä tahtoo :-)