Perusvesipumppaamo
Arto Lindfors
siksi rakentamaan pumppaamon sekä harmaille vesille että kiinteämmälle
tavaralle sekä sadevesille.
Onko kokemuksia ko. pumppaamon kustannuksista ja toimivuudesta? Olen
kuullut kustannuksista laidasta laitaan, mutta miten mahtaa käytännössä
olla, riittääkö kaivo ja uppopumppu?
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
Jouni Saari
"Arto Lindfors" <arto.l...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:3cd97e...@fourtalk.net...
> Kellarini lattian taso on viemärin padotuskorkeuden alapuolella. Joudun
> siksi rakentamaan pumppaamon sekä harmaille vesille että kiinteämmälle
> tavaralle sekä sadevesille.
>
> Onko kokemuksia ko. pumppaamon kustannuksista ja toimivuudesta? Olen
> kuullut kustannuksista laidasta laitaan, mutta miten mahtaa käytännössä
> olla, riittääkö kaivo ja uppopumppu?
Ei ainakaan kiinteämmälle tavaralle:-)
Täällä on ollut juttua uppopumpun käytöstä, ja todettu kahden rinnakkaisen
pumpun olevan aika varma, mutta pitäisi sitten vaihdella "varalla" olevaa
pumppua muutamalla vaikka rajakytkinten järjestystä. Varapumppu siis
käynnistyy kun vesi on noussut vaikka 5 cm yli ensimmäisen pumpun
kännistyspisteen. Varoille voisi vielä laittaa hälytyksen toisen pumpun
kännistymisestä.
Olavi Blomberg
7000 - 8000 vanhaa rahaa. Niissä on jonkinlainen uppopumppu ja
hälyytysvippa. Tuollaisen meinasin ostaa kun kaivon teko oli ajankohtainen,
mutta toimitusaika olisi ollut pari viikkoa (kaivo piti saada valmiiksi
melkein samana päivänä).
Siispä rakensin pumppaamon 60 cm kaivonrenkaista. Pohjalle mahtuu kaksi
uppopumppua, joista molemmista lähtee oma putki läheiseen ojaan. Kun asettaa
putken "ylämäkeen" koko matkalta ja ottaa takaiskuläpän pois, putki valuu
pumppauksen jälkeen tyhjäksi ja ei pääse jäätymään talvella. Kaksi pumppua
kannattaa laittaa toinen toista varmistamaan. Ja hälyytys tietysti siltä
varalta että kumpikaan ei pelaa.
Uppopumpuksi ei kannata hankkia noita muutaman kymmenen euron halpapumppuja,
vaan sellainen, jossa on sisäänrakennettu uimuri. Nuo halpaversioiden
"pässin kivekset" eivät valitettavasti ole kovin luotettavia. Itse ostin
Robusta 200:n. Maksaa paljon, mutta on toiminut luotettavasti.
Sadevesille pitää olla oma pumppaamonsa, muuten kellari on isommalla
sateella hyvinkin nopeasti täynnä vettä jos pumppaamo menee epäkuntoon. Siis
salaojia ja sadevesiviemäreitä ei saa yhdistää. Tosin tuota
sadevesipumppaamoa harvemmin tarvitaan, sillä vesi sataa yleensä
maanpinnalle, ei kellarin lattiapinnan tasolle.
Jos viemärien kaadot asuinkerroksesta saa normaaleilla kadoilla tehtyä
viemäriverkostoon, niin kellarissa olevan wc:n jätökset saa pumpattua
wc-istuimen taakse laitettavalla repijäpumpulla (esim ABS piranhamat).
Siihen saa yhdistettyä myös käsienpesualtaan vedet. Jos alakerrassa on
suihku, niin silloin taitaa tarvita erillisen jätevesipumppaamon. Noiden
hinnat taitaa alkaa 5000 eurosta. Omassa talossani tuollainen on ollut jo
vuodesta -79 ja hyvin on toiminut. Kaupungin viemäriverkosto taitaa kulkea
talon harjan korkeudella.
Olavi B.
"Arto Lindfors" <arto.l...@pp.inet.fi> wrote in message
news:3cd97e...@fourtalk.net...