Vuolukivitakan naamiointi?
Antti Ryhänen
mikään maali? Vai millä sen voisi päällystää? Lähinnä joku antiikkilaastilla
rapattu pinta on haussa.
-AR
whiski
Kauneus on katsojan silmässä, eikä vuolukivitakan kyljessä.
Minusta paljon rumempi on joku maalihässäkkä aidon kiven
pinnalla yöks!
--
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä
itsesi naurettavaksi
Antti Ryhänen
pinnassa, mutta pinta kuumenee aika lailla...
-AR
Ari H
Pysyyhän siinä kun on oikeat laastit. Kaakeloida voi myös.
Suosittelen vain osittaista pinnoitusta, jos apuna on ketään
jolla on vähän hyvää makua edustavaa taiteellista silmää.
Eli jätä myös sitä vuolukiveä näkyviin, hyvällä maulla tehty
kahden materiaalin yhdistäminen nimittäin tuottaa minun
mielestäni tyylikkäimmät lopputulokset miltei aina.
Niin, ja unohda maalaus vaikka itse tykkäisitkin. Herättää
taatusti inhon väreitä vieraissa (vaikka eivät myöntäisikään)
sekä mahdollisesti joskus kämppää myydessäsi ostajissa.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
From-kentän email-osoite on validi, siitä ei tarvitse poistaa mitään.
Heikki Heinonen
höpisi että:
>Vuolukivitakka on ruma. Voiko sen esim. maalata? Pysyykö kiven pinnassa
>mikään maali? Vai millä sen voisi päällystää? Lähinnä joku antiikkilaastilla
>rapattu pinta on haussa.
Voisiko sen purkaa pois ja myydä? Teettää tilalle uuden vaikka tiilistä.
Rumuudesta olen samaa mieltä.
Tuukka L.
"Ari H" <AriH...@gmail.com> wrote in message
news:fp8ukh$55s$1...@news.cc.tut.fi...
> Eli jätä myös sitä vuolukiveä näkyviin, hyvällä maulla tehty
> kahden materiaalin yhdistäminen nimittäin tuottaa minun
> mielestäni tyylikkäimmät lopputulokset miltei aina.
Jaa. Hyvä maku tuottaa tyylikästä lopputulosta aina. Olipa sitten yksi
materiaali tai vaikka tsiljoona.
Hantte
Karvaaseen kokemukseen perustuen voisi saneerauslaastilla saada
tarttumaan hyvin. Saneerauslaastin päälle voisi saada sitten tarttumaan
sen mieleisen pinnoitteen.
Tämä "saneerauslaasti pohjusteena"-ajatelma perustuu siihen, että
saneerauslaasita on erittäin vaikea saada irti mistään kovasta pinnasta,
kuten laastikauhasta kuivumisen jälkeen.
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
ap
>
> Suosittelen vain osittaista pinnoitusta, jos apuna on ketään
> jolla on vähän hyvää makua edustavaa taiteellista silmää.
Hienon, ehjän takan raaka päällemaalaaminen ilman muuta alentaa kämpän
jälleenmyyntiarvoa. Monelle ostajallehan nämä ahkerasti markkinoidut
tulikivitakat ovat suunnilleen hienointa ja moderneinta takkatekniikkaa
mitä ajatella osaa.
http://www.tulikivi.com/www/TLTuoteU.nsf/Mallisto!OpenForm&id=Takkauunit_pp&id2=TA0
> Eli jätä myös sitä vuolukiveä näkyviin, hyvällä maulla tehty
> kahden materiaalin yhdistäminen nimittäin tuottaa minun
> mielestäni tyylikkäimmät lopputulokset miltei aina.
Sitä vuolukiveähän ei tosiaan ole pakko aivan umpihuputtaa piiloon.
Vähän pienemmälläkin muutoksella koko huoneen ja takanseudun olemuksen
saa muuttumaan aivan toisenlaiseksi.
Jos olisi tosiaan sekä sitä hyvää makua että teknistä taitoa toteuttaa,
niin jonkinlainen helpohkosti irroitettavissa oleva paneeli takan
sivustoille ja yläosaan voisi riittää. Tiili/puujäljitelmää, mosaiikkia,
rappauspintaa tai mitä vaan http://www.aijaa.com/v.php?i=1052230.jpg
En osaa neuvoa varmaksi sopivaa materiaalia, kenties joku muu tietää.
Palamatonta ainestahan sen olisi varmuudeksi syytä kuitenkin olla.
Ari H
No ei, vaikka olisi kuinka hyvä maku, niin todennäköisesti
tsiljoonalla materiaalilla ei saa tyylikästä lopputulosta ;-).
Tyylikkyys ei ole binäärinen juttu.
Kun yhdistetään kaksi "nyrkkisääntöä":
- yksinkertainen on usein (mutta ei aina) tyylikästä
- kontrastit ovat tehokas (mutta taitoa vaativa) tyylikeino
Niin kaksi materiaalia, väriä yms. on mielestäni se optimaalisin
määrä tyylikkyyden luomiseen. Yhdellä saa yksinkertaisen tyylikästä
ja 3-5 materiaalia pystyy vielä yhdistämään tyylikkäästi varsinkin
jos osaa, mutta kaksi on "best of both worlds" IMHO.
Vuolukiven kanssa asiaan voidaan vielä yhdistää se, että "aidot
asiat" ovat monien arvostamia ja tuovat aitoutensa kautta tyyliä
tavalla jota keinomateriaalit (esim. aito kivi vs. keinotekoinen
kivi kuten laatta, tiili) eivät tee. Eli jos pystyy paljastamaan
takan todellisen valmistusmateriaalin, joka kaiken lisäksi on
aitoa kiveä, mutta poistamaan pelkän vuolukiven kokonaisvaltaisen
harmauden toisella, hallitsevammalla materiaalilla, niin siinä on
kaikki edellytykset erittäin tyylikkääseen lopputulokseen. Toki
siinä on erinomaiset edellytykset hirvittävään rumuuteenkin, jos
valitsee toisen materiaalin väärin ja/tai käyttää sitä huonosti.
Mielipideasia tietysti erittäin vahvasti, mutta jos itsellä käy
vieraita, tai aikoo joskus kämpän myydä, niin kannattaa ainakin
hiukan miettiä myös ihmisten yleistä makua, ei vain omaa makua.
Teuvo
Horna 500 ja Horna 650 ovat perinteisiä kuumien pintojen uunimaaleja.
Niillä saa uuniin retrohengen.
Vuolukiviuunin rakennehan on sellainen, että niistä saa kaakeliuunin
samalla laattakoolla kuin kivet. Laastin on oltava sopiva molempien
lämpölaajenemiseen ja tietenkin tartuntaan. Lämpötila ei ole ongelma.
Kaakeliuunin pinta on tarkoitettu lämpimäksi kuten vuolukivenkin.
Tietyt kalvoa muodostamattomat maalipinnoitteet sopivat kiveen myös.
Mustasta voisi saada aika juhlavan ja lämpötaloudeltaan ihanteellisen
pinnan.
Tuukka L.
> No ei, vaikka olisi kuinka hyvä maku, niin todennäköisesti
> tsiljoonalla materiaalilla ei saa tyylikästä lopputulosta ;-).
Kyllä saa, jos on hyvä maku. Jos ei saa, niin sitten makukaan ei ollut hyvä.
Hantte
Toiset tykkää Marimekosta, toiset skottiruuduista ja joillekin kelpaa
yksivärinen...
Hantte
> Mustasta voisi saada aika juhlavan ja lämpötaloudeltaan ihanteellisen
> pinnan.
Eikös sen pitäis olla kiiltävän valkoinen, jos halutaa luovuttaa lämpöä?
Tuukka L.
"Hantte" <han...@invalido.lehmussaari.com> wrote in message
news:yImuj.298867
> Toiset tykkää Marimekosta, toiset skottiruuduista ja joillekin kelpaa
> yksivärinen...
Minä tykkään kyllä enempi porsliinista. En ole mikään vaatefetissi.
terv. posliinia se olla pittää...
Tuukka L.
"ap" <a...@postiroska.com> wrote in message
news:47B95967...@postiroska.com...
> tulikivitakat ovat suunnilleen hienointa ja moderneinta takkatekniikkaa
> mitä ajatella osaa.
Sitä ne myös taitavat olla. Ainakin teknisesti. Aika harva uuni läpäisee
Itävallan polttotestit. Nää molemmat kotomaiset vuolikivivalmistajat on sen
tehneet.
Mika Iisakkila
> Sitä ne myös taitavat olla. Ainakin teknisesti. Aika harva uuni läpäisee
> Itävallan polttotestit. Nää molemmat kotomaiset vuolikivivalmistajat on sen
> tehneet.
No helvetti! Seuraavan kerran kun jossain joku ihmettelee että mikä
tuo harmaa röykkiö nurkassa on, voi sanoa että se on läpäissyt Itävallan
polttotestit.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Hantte
> "Hantte" <han...@invalido.lehmussaari.com> wrote in message
> news:yImuj.298867
>> Toiset tykkää Marimekosta, toiset skottiruuduista ja joillekin kelpaa
>> yksivärinen...
>
> Minä tykkään kyllä enempi porsliinista. En ole mikään vaatefetissi.
Meillä on Hopealoimun harmaa liuskekivi. Mitäs siitä päättelet?
Tuukka L.
> Meillä on Hopealoimun harmaa liuskekivi. Mitäs siitä päättelet?
>
Eipä ole tullut koitettua. Saako tulla koejyystämään?
Tuukka L.
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> wrote in message
news:zltyc5...@pingrid.fi.invalid...
> No helvetti! Seuraavan kerran kun jossain joku ihmettelee että mikä
> tuo harmaa röykkiö nurkassa on, voi sanoa että se on läpäissyt Itävallan
> polttotestit.
Jep. Rumaankin kivikasaan voi päivä joskus paistaa.
Totta se kuitenkin on. Eikä ne Austrian testit ole mitään helppoja. Vaikka
kaikki muu menisikin kakluuniuunimiehiltä putkeen, niin hiukkaspäästöissa
yleensä pomppaavat.
Hantte
Ei saa. Pitää kyetä päättelemään...
Ari H
> On 18/02/08 22:34, Teuvo wrote:
>
>> Mustasta voisi saada aika juhlavan ja lämpötaloudeltaan ihanteellisen
>> pinnan.
>
> Eikös sen pitäis olla kiiltävän valkoinen, jos halutaa luovuttaa lämpöä?
Ei. Pinnan kyky imeä ja säteillä lämpösäteilyä ovat samat. Muuten
voisikin tehdä ikiliikkujan, jos kiiltävän valkoinen säteilisi
enemmän ja mattamusta imisi enemmän... Sen väriset saman lämpöiset
pinnat vaan lähekkäin, niin valkoinen jäähtyisi ja musta lämpenisi,
eli tyhjästä syntyisi lämpötilaero... Eipä toimi niin, kaikki
pinnat säteilevät paljon kuin imevät, eikä lämpötilaeroa voi syntyä
tyhjästä.
Mutta varaavan uunin kanssa yleensä halutaan että se luovuttaa lämpöä
mahdollisimman hitaasti, joten kiiltävä valkoinen on sen takia hyvä
väri.
Juha Ruismäki
> Eikös sen pitäis olla kiiltävän valkoinen, jos halutaa luovuttaa
> lämpöä?
Heh, lämpöopissa on pari sellaista asiaa, joissa "maalaisjärjellä"
ajattelevat menevät aina vipuun. Eli lämpö nousee aina ylöspäin
ja musta kerää lämpöä. Ensimmäisessä lämpö leviääa aina tasaisesti
ihan joka suuntaan. Ainoastaan jos jokin aine (vesi, ilma) pääsee
vapaasti virtaamaan niin tilanne on toinen mutta esim.
betonilaatassa lämpö siirtyy ihan yhtä hyvin alas- kuin ylöspäinkin.
Jälkimmäisessä mustan kappaleen lämpösäteily on suurin, eli
esim. jäähdytyslevyt pitää teoriassa maalata mustiksi jos
halutaan paras mahdollinen jäähdytys. Vaalea ja kiiltävä
pinta säteilee lämpöä vähiten. Poikkeus on tietenkin jos jokin
ulkopuolinen säteily pääsee lämmittämään mutta varjossa
se musta T-paita on viileämpi.
Juha
Tuukka L.
> Ei saa. Pitää kyetä päättelemään...
Tarkoitat varmaan päästelemään... (aivoissa siinä hommassa ei ole kuin
haittaa)
Tuukka L.
> Mutta varaavan uunin kanssa yleensä halutaan että se luovuttaa lämpöä
> mahdollisimman hitaasti, joten kiiltävä valkoinen on sen takia hyvä
> väri.
Kiiltohiottu rosteri olis vielä parempi.
Oikein avaruusmiehet vetäis uunin pintaan vakuumissa höyryytetyn kultafilmin
NASA-tyyliin.
Hantte
> Hantte wrote:
>> Eikös sen pitäis olla kiiltävän valkoinen, jos halutaa luovuttaa
>> lämpöä?
>
> Heh, lämpöopissa on pari sellaista asiaa, joissa "maalaisjärjellä"
> ajattelevat menevät aina vipuun. Eli lämpö nousee aina ylöspäin
> ja musta kerää lämpöä. Ensimmäisessä lämpö leviääa aina tasaisesti
> ihan joka suuntaan. Ainoastaan jos jokin aine (vesi, ilma) pääsee
> vapaasti virtaamaan niin tilanne on toinen mutta esim.
> betonilaatassa lämpö siirtyy ihan yhtä hyvin alas- kuin ylöspäinkin.
Jos laitat aurinkoon mattamustan ja kiiltävän valkoisen kappaleen ja
mittaat niiden lämpötilaa, niin kumpi lämpenee nopeammin?
> Jälkimmäisessä mustan kappaleen lämpösäteily on suurin, eli
> esim. jäähdytyslevyt pitää teoriassa maalata mustiksi jos
> halutaan paras mahdollinen jäähdytys. Vaalea ja kiiltävä
> pinta säteilee lämpöä vähiten. Poikkeus on tietenkin jos jokin
> ulkopuolinen säteily pääsee lämmittämään mutta varjossa
> se musta T-paita on viileämpi.
Ja kaikki vesipatterit ovat valkoisia, joka on huonoin säteilijä? Eikös
koko maailma ole nyt väärässä?
Teuvo
> > Vaalea ja kiiltävä
> > pinta säteilee lämpöä vähiten. Poikkeus on tietenkin jos jokin
> > ulkopuolinen säteily pääsee lämmittämään mutta varjossa
> > se musta T-paita on viileämpi.
>
> Ja kaikki vesipatterit ovat valkoisia, joka on huonoin säteilijä? Eikös
> koko maailma ole nyt väärässä?
Maailmassa on vähän oikeutta ja paljon vääryyttä. En usko, että olet
nähnyt kaikkia pattereita. Enkä usko, että tietäisit sen
kaikkivalkoisen olevan pohjamaali.
Lämpöoppi on turhan yksinkertainen, jotta kaikki sen ymmärtäisivät.
Lämmön siirtymisellä on muutama eri tapa, jotka unohtamalla tulee
lausuttua omiaan. Ne taas herättävät hilpeyttä ja epäilyksiä ties
mistä. Lämpösäteilykin muuten pyrkii etenemään kaikkiin suuntiin. Se
pintakalvon kiiltävä pintakin saisi joskus olla sisäänpäin. Uunin
pinnassa ei aurinkolämpö ihan ekana tule kaikille mieleen. Ei myöskään
se, että pinta vaikuttaa lämmön siirtymiseen molempiin suuntiin.
Heijastava pinta toimii jarruna ja tumma matta laskee läpi. Tai sitten
olen ymmärtänyt jotain aivan pieleen. Ne pari seuraavaa lämmön
siirtymistapaa säteilyn lisäksi taitavat olla johtuminen ja
kulkeutuminen. Lämpö ei muuten ilmassa juurikaan johdu, vaan kulkeutuu
jos on kulkeakseen.
Hantte
En ole todellakaan nähnyt kaikkia pattereita, mutta kaikki ne, mitä olen
nähnyt, ovat olleet valkoisia. Muoti-ilmiö vai fysikaalinen syy?
Vesipatterissahan ei ole terkoitus varastoida lämpöä, vaan luovittaa se
mahdollisimman nopeasti ympäristöön säteilemällä ja konvektiolla.
Kuten sanoit, lämpöoppi on periaatteessa todella yksinkertaista: lämpö
menee aina lämpimämmästä kylmempään. Se, miten tuo lämmön kulkeutuminen
sitten lasketaan onkin jo hieman monimutkaisempaa potenssilaskua.
Omista termodynamiikan oppitunneista on kulunut jo niin kauan, että edes
viitsi väittää muistavani kuin jotain rippeitä ;)
Mutta siitä huolimatta muistelen jollain labratyössä todistetun, että
emalivalkoinen lämpösäteilijä (esim. vesipatteri, radiaattori) luovuttaa
parhaiten lämpöä ympäristöönsä. Enkä suostu ilman todisteita (edes
kertoimet) uskomaan, että mattamusta radiaattori olisi paras lämmittäjän
väri.
Mika Iisakkila
> Mutta siitä huolimatta muistelen jollain labratyössä todistetun, että
> emalivalkoinen lämpösäteilijä (esim. vesipatteri, radiaattori)
> luovuttaa parhaiten lämpöä ympäristöönsä. Enkä suostu ilman todisteita
> (edes kertoimet) uskomaan, että mattamusta radiaattori olisi paras
> lämmittäjän väri.
No suostutko sitten ilman todisteita uskomaan, että 97% prosenttia
naispuolisista asunnonhaltijoista ei huoli kämppäänsä mattamustaa
lämpöpatteria?
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Hantte
Meillä ei suostunut ottaamaan (en itsekään) edes lämpöpattereita ;)
Mutta ei kai se naisten vaikutus ylety teollisuus- ja
toimistorakentamiseen noin voimakkaasti?
Hantte
> On 19/02/08 11:50, Mika Iisakkila wrote:
>> Hantte <han...@invalido.lehmussaari.com> writes:
>>> Mutta siitä huolimatta muistelen jollain labratyössä todistetun, että
>>> emalivalkoinen lämpösäteilijä (esim. vesipatteri, radiaattori)
>>> luovuttaa parhaiten lämpöä ympäristöönsä. Enkä suostu ilman todisteita
>>> (edes kertoimet) uskomaan, että mattamusta radiaattori olisi paras
>>> lämmittäjän väri.
>>
>> No suostutko sitten ilman todisteita uskomaan, että 97% prosenttia
>> naispuolisista asunnonhaltijoista ei huoli kämppäänsä mattamustaa
>> lämpöpatteria?
>
> Meillä ei suostunut ottaamaan (en itsekään) edes lämpöpattereita ;)
> Mutta ei kai se naisten vaikutus ylety teollisuus- ja
> toimistorakentamiseen noin voimakkaasti?
>
Tai ihan sama. Menen vuolukivitakkojen synnyinsijoille mäkeen:
http://www.koliski.fi/service.cntum?pageId=117652 tutkimaan onko
valkoinen lumi kylmää :)
Hyvää lomaa kaikille.
Teuvo
> Mutta siitä huolimatta muistelen jollain labratyössä todistetun, että
> emalivalkoinen lämpösäteilijä (esim. vesipatteri, radiaattori) luovuttaa
> parhaiten lämpöä ympäristöönsä.
Minullakin on niin kova hinku paasata omaa oppiani, että en pysty
tarkistamaan todistelusi virheettömyyttä saati labratyötäsi. Mutta
toistanpa kuitenkin oman ajatukseni. Se maali ei ole lämmön lähde,
vaan yksi väliaine matkalla. Maali vastaanottaa ja luovuttaa lämpöä.
Prosessi tapahtuu nimenomaan tässä järjestyksessä. Kysymys kuuluukin:
Minkä värinen maalikerros ottaa parhaiten vastaan patterista siirtyvän
lämmön. Melkoisen varmasti se sitten luovuttaa saman lämmön edelleen,
mutta se onkin sitten toinen juttu. Tämän voisi selittää niinkin, että
maalikerros toimii peilinä eli heijastimena, joka palauttaa
lämpösäteilyn takaisin patteriin. Mikä väri heijastaa parhaiten?
Tuosta edellä mainitusta lämpömäärän pysyvyydestä seuraa se päätelmä,
ettei maalin ulkopinnan värillä olekaan väliä, vaan ainoastaan sen
sisäpinnan värillä. Päätelmä saattaa pitää paikkansa, mutta on vain
osa totuutta, koska lämpö ei maalin kohdalla siirrykään säteilemällä
vaan johtumalla. Patterin ulkopinnasta se taas siirtyy sekä
säteilemällä etupäässä kiinteisiin kohteisiin että johtumalla
konvektiona ilmaan. Voisin jopa usko, että valkoinen pinta lähettää
enemmän infrapunasäteilyä kuin musta, mutta kun minunkin muistini on
rajoittunut, en osaa tätä sanoa.
Patterin värin valinta ei varmasti ole tehty lämmön siirron
perusteella. Siitä on siksi turha vetää johtopäätöksiä. Itse olen
maalannut patterit useimmiten seinän väriseksi tai sitten valkoiseksi.
Tuukka L.
> Mutta siitä huolimatta muistelen jollain labratyössä todistetun, että
> emalivalkoinen lämpösäteilijä (esim. vesipatteri, radiaattori) luovuttaa
> parhaiten lämpöä ympäristöönsä. Enkä suostu ilman todisteita (edes
> kertoimet) uskomaan, että mattamusta radiaattori olisi paras lämmittäjän
Ainakin P. Harju väittää LVI-tekniikan perusteet, Osa 2 kirjassaan, että
"valkoinen radiaattori on väriltään paras lämmönluovuttaja, siksi oletusväri
tehdasmaalatuissa radiaattoreissa on valkoinen ellei erikseen muuta tilata"
TJSP.
Jannne
Maalipinta on paterissa kiinni niin tiukassa, että lämpö siirtyy
varmasti johtumalla. Eli tuossa rajapinnassa maalin värillä ei ole
mitään merkitystä.
Kiiltävä valkoinen on parempi säteilijä kuin mattamusta eli värillä on
väliä.
Uljas Vauhti
>
> En ole todellakaan nähnyt kaikkia pattereita, mutta kaikki ne, mitä olen
> nähnyt, ovat olleet valkoisia. Muoti-ilmiö vai fysikaalinen syy?
Muoti.
> Vesipatterissahan ei ole terkoitus varastoida lämpöä, vaan luovittaa se
> mahdollisimman nopeasti ympäristöön säteilemällä ja konvektiolla.
Ja noihin etenistapoihin ei väri vaikuta.
> Mutta siitä huolimatta muistelen jollain labratyössä todistetun, että
> emalivalkoinen lämpösäteilijä (esim. vesipatteri, radiaattori) luovuttaa
> parhaiten lämpöä ympäristöönsä.
No tuota minä en usko.
> Enkä suostu ilman todisteita (edes
> kertoimet) uskomaan, että mattamusta radiaattori olisi paras lämmittäjän
> väri.
Usko vaan. Tosin valkoisen laitteen maalaaminen mustaksi ei välttämättä
auta, koska se lisää eristävää kerrosta. Ja lämpöpattereissa varmasti
suurin osa lämmöstä lähtee konvektiolla, eli johtumalla ohi virtaavaan
ilmaan.
--
Uljas
Frank Einstein
news:jRStj.32$W43...@read4.inet.fi:
> Vuolukivitakka on ruma. Voiko sen esim. maalata? Pysyykö kiven
> pinnassa mikään maali? Vai millä sen voisi päällystää? Lähinnä joku
> antiikkilaastilla rapattu pinta on haussa.
>
> -AR
>
>
Tulikivi myy itsekin valkoiseksi pinnoitettuna (previo neve) jos asiakas
haluaa. Tuo pinnoite on kuin valkoista silkinhimmeää maalia ja on tehty
selvästikin ruiskuttamalla. Lasinen paikkauspurkki näyttää sisältävän
maalia (en ole tuota avannut).
Frank
Teuvo
> Tulikivi myy itsekin valkoiseksi pinnoitettuna (previo neve) jos asiakas
> haluaa. Tuo pinnoite on kuin valkoista silkinhimmeää maalia ...
Pienten lisäopintojeni jälkeen uskon taas, että täysmusta matta pinta
säteilee lämpöä parhaiten, mutta sillä ei ole käytännössä merkitystä.
Uunit ja patterit saavat kernaasti olla valkoisia. Tuollainen
peilikiiltävä metallipinta olisi aika paha, mutta se on tässä
yhteydessä pelkkää teoriaa,
Juha Ruismäki
> Kiiltävä valkoinen on parempi säteilijä kuin mattamusta eli
> värillä on väliä.
Voisitko sitten informoida professoreita siellä Polilla, kun ne
opettaa ihan skeidaa. Tämäkin labrapöytäkirja on varmaan
väärennetty, kyllähän nämä opiskelijoiden mittaukset
tiedetään:
http://www.viisa.us/labrat/fys_lamposateily.pdf
Juha
Teuvo
> Jannne wrote:
> > Kiiltävä valkoinen on parempi säteilijä kuin mattamusta...
> Voisitko sitten informoida professoreita siellä Polilla, kun ne
> opettaa ihan skeidaa...
Et sitten ota huomioon noita Jannnen perusteluja?
Juha Ruismäki
> Et sitten ota huomioon noita Jannnen perusteluja?
En, kun en jaksanut seurata tuota teidän keskusteluanne
eivätkä ne näin jälkeenpäin luettuna sitäpaitsi liittyneet
mitenkään lämpösäteilyyn vaan maalauksen eristävyyteen.
"Kiiltävä valkoinen on parempi säteilijä kuin mattamusta"-väite
on valetta vaikka sitä kuinka päin perustelee...
Juha
Ari H
Tosin jos nyt vähän pilkkua viilataan, niin se, että pinta on
näkyvässä valossa valkoinen, ei periaatteessa sano mitään sen
kyvystä imeä tai heijastaa infrapunaa. Käytännössä tavallisilla
maaleilla yms. on toki niin, että näkyvässä valossa musta on
"musta" myös infrapunalla. Ja näkyvässä valossa valkoinen on,
jos ei nyt "valkoinen" niin ainakin "ei-kovin-musta" infrapunalla.
40C-70Cpatterin säteilemä lämpösäteily on aallonpituudeltaan aika
kaukana näkyvästä valosta, ja samalla säteilyn ominaisuudet aika
erilaiset kuin näkyvällä valolla.
Asiassa on helppo hämääntyä, jos ottaa vertailukohdaksi auringon
valossa lämpiävät pinnat. Auringostahan iso osa energiasta tulee
nimenomaan näkyvänä valona, ja musta (määritelmällisesti) imee
sitä paremmin kuin valkoinen tai kiiltävä. Eli jos kaikki
säteily on infrapunaa (kuten ei-hehkuvassa patterissa on), niin
värillä on paljon vähemmän väliä.
Teuvo
> jos kaikki säteily on infrapunaa ... , niin
> värillä on paljon vähemmän väliä.
Suurin osa uunin lämmöstä siirtyy huoneeseen säteilynä. Tämä säteily
on luonnollisesti infrapunasäteilyä. Erityisesti pimeässä näkyvän
valon osuus uunin säteilyenergiasta on vaikeasti edes mitattavissa
(mm. mittarin luettavuus ja säteilyn olemattomuus). Näin ollen voin
todeta, että uunin värillä ei ole väliä sen energiatalouteen. Jos joku
väri tai värin puute säteileekin teoriassa aavistuksen enemmän
(näkyvän valon aaltoalueella), voi sen vaikutus olla jopa haitallinen.
Tästä pääsisimmekin taas juohevasti seuraavaan aiherönsyyn eli uunin
materiaaliin. Jos joku on niin häijy, että haluaa puhkaista vuolukiven
unelmakuplan, niin alkakoon kuitenkin kernaasti uuden aiheen.
Uljas Vauhti
> Suurin osa uunin lämmöstä siirtyy huoneeseen säteilynä.
Onkohan tuosta tutkimustuloksia ?!?
> Erityisesti pimeässä näkyvän
> valon osuus uunin säteilyenergiasta on vaikeasti edes mitattavissa
> (mm. mittarin luettavuus ja säteilyn olemattomuus).
Mitä ihmettä on "pimeässä näkyvä valo" ?!?
Ai että ei pysty lukemaan mittaria, kun on niin pimeää ?! heh heh.
No saiskohan mittariin yhtää pimeänpiä johtoja. Tai sitten käyttäis
taskulamppua ?
> Näin ollen voin
> todeta, että uunin värillä ei ole väliä sen energiatalouteen.
Näkyvän alueen värillä on väliä, koska näkymätön alue on väriltään
usein lähellä näkyvän alueen väriä. (Ei, ei ole tuosta tutkimustuloksia).
--
Uljas
P. Kärhä
"Teuvo" <Pentti....@gmail.com> wrote in message
news:70921ccb-0f40-4d71...@e60g2000hsh.googlegroups.com...
"Suurin osa uunin lämmöstä siirtyy huoneeseen säteilynä. Tämä säteily
on luonnollisesti infrapunasäteilyä."
Onkohan noin? Voisin kuvitella myös konvektion määrän aika suureksi. Ilma
lämpenee takan pinnoilla ja nousee ylöspäin. Seurauksena on pyörteitä, jotka
levittävät lämmön pitkin kämppää.
Peté
Teuvo
huoneeseen säteilynä.
>
> Onkohan tuosta tutkimustuloksia ?!?
On tuosta tutkimustuloksia.
>
> > Erityisesti pimeässä näkyvän
> > valon osuus uunin säteilyenergiasta on vaikeasti edes mitattavissa
> Mitä ihmettä on "pimeässä näkyvä valo" ?!?
Siis on näkyvä valo (aaltoalue) ja sitten on pimeää. Tuolloin näkyvän
valon säteily on vähäistä.
Pimeässä säteilevä valo on sellaista näkymätöntä punaista (infra-
punaista) eli näkyvää punaista pitempiaaltoista.
Teuvo
>> "Suurin osa uunin lämmöstä siirtyy huoneeseen säteilynä. Tämä säteily
>> on luonnollisesti infrapunasäteilyä."
> Onkohan noin? Voisin kuvitella myös konvektion määrän aika suureksi. Ilma
> lämpenee takan pinnoilla ja nousee ylöspäin. Seurauksena on pyörteitä, jotka
> levittävät lämmön pitkin kämppää.
Kuvittelemalla sadutkin muuttuvat todeksi. Kyllä konvektion määrä on
suuri, mutta säteilyn osuus on vielä suurempi.
Pyörteistä en menisi kuvittelemaan ainakaan että ne ovat nousun
seurausta, mutta lämpö kulkee kyllä ilman mukana ja päin vastoin kun
lämpimän ilman virtauksesta on kysymys. Toisin kuin säteilylämpö, tämä
virrannut lämpö ei tavoita huoneen ala- eikä takaosia saati seiniä ja
lattiaa. Uunin suuri etu lämmön jakajana onkin tuo säteilyn oiva
ulottuvuus.
Tuon tiedon säteilyn osuudesta lunttasin muistaakseni VTT:n
papereista.
Mikko Järvinen
> Siis on n?kyv? valo (aaltoalue) ja sitten on pime??. Tuolloin
> n?kyv?n valon s?teily on v?h?ist?.
Voihan sähkömagneettisen säteilyn spektrin, näkyvän valon
aallonpituusalueen ja mustan kappaleen säteilyn noinkin selittää,
mutta vähän jäi - jos ei pimeäksi - niin hämäräksi itse asia.
Kivistä takkaa ei ihan punahehkuiseksi lämmitetä, mutta jonkun
peltikamiinan kanssa toi toki onnistuu. Parempia käyriä nyt ei
pikaisella googlaamisella löytynyt, mutta tuossa on kaksi eri
tapausta
Punahehkuinen (jossain 1000°C tietämillä):
<http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/bbrc.html#c3>
Huoneenlämpöinen (sopii yhtä lailla takalle, jos pintalämpö
on jotain vajaat sata astetta celsiusta):
<http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/bbrc.html#c4>
Eli infrapunaa (pimeää) säteilee joo.
> Pime?ss? s?teilev? valo on sellaista n?kym?t?nt? punaista (infra-
> punaista) eli n?kyv?? punaista pitempiaaltoista.
Ja kun tuosta vielä jatketaan pidemmälle, niin saadaan pimeässä
toimiva mikroaaltouuni ja pimeässä kuuluva radio.
--
Mikko Järvinen
Teuvo
> Voihan sähkömagneettisen säteilyn spektrin, näkyvän valon
> aallonpituusalueen ja mustan kappaleen säteilyn noinkin selittää,
> mutta vähän jäi - jos ei pimeäksi - niin hämäräksi itse asia.
> Huoneenlämpöinen (sopii yhtä lailla takalle, jos pintalämpö
> on jotain vajaat sata astetta celsiusta):
> Ja kun tuosta vielä jatketaan pidemmälle, niin saadaan pimeässä
> toimiva mikroaaltouuni ja pimeässä kuuluva radio.
Nyt kun piti saada sekä pimeässä että valoisassa hyvältä näyttävä
uuni, niin millähän selityksellä se löytyy värikartasta. Lähinnä kai
tuo huoneenlämpöinen, siis alle sadan celsiuksen, olisi kenties sopiva
sävy. Eduksi on, jos uuni vielä säteilee lämpöä. Mikroaaltoja ja
radion kuuluvuutta kiviuunilta ei kaivata mihinkään vuorokauden
aikaan.
Mikko Järvinen
> Nyt kun piti saada sek? pime?ss? ett? valoisassa hyv?lt? n?ytt?v?
> uuni, niin mill?h?n selityksell? se l?ytyy v?rikartasta.
Miten olis sellainen pimeä, niin ei haittaa miltä näyttää?
Mulle riittää, että takka näyttää hyvältä. Jos sen värin takia
sitten tulee vilu, niin tulkoon.
--
Mikko Järvinen
Ari H
> Nyt kun piti saada sekä pimeässä että valoisassa hyvältä näyttävä
> uuni, niin millähän selityksellä se löytyy värikartasta. Lähinnä kai
> tuo huoneenlämpöinen, siis alle sadan celsiuksen, olisi kenties sopiva
> sävy. Eduksi on, jos uuni vielä säteilee lämpöä. Mikroaaltoja ja
> radion kuuluvuutta kiviuunilta ei kaivata mihinkään vuorokauden
> aikaan.
Taitaapa muuten kivi olla läpinäkyvää infrapunalla ainakin noin
huoneenlämpöä tai ruumiinlämpöä vastaavilla aaltopituuksilla...
Eli pelkkä pinnan väri ei riitä, pitää miettiä myös minkä
värinen uunin sisus on infrapunalla ;-)
Ari Hokkanen
> Tulikivi myy itsekin valkoiseksi pinnoitettuna (previo neve) jos asiakas
> haluaa.
Previo -pinnoitteen saa myös vuolukivisiin tulisijoihin
jälkiasennettuna. Asennus vie 6-8 tuntia ja takka on käytettävissä
samana iltana. Lisätietoa
jorma.kymalainen at finnester.fi
T: Ari Hokkanen
nospa...@supertel.fi
> Mutta siitä huolimatta muistelen jollain labratyössä todistetun, että
> emalivalkoinen lämpösäteilijä (esim. vesipatteri, radiaattori) luovuttaa
> parhaiten lämpöä ympäristöönsä. Enkä suostu ilman todisteita (edes
> kertoimet) uskomaan, että mattamusta radiaattori olisi paras lämmittäjän
> väri.
>
Musta kappale, siis se teoreettinen vekotus luovuttaa ja vastaanottaa
parhaiten säteilemällä lämpöä. Se säteilee mustan kappaleen
säteilylain mukaan, ja vastaanottaa kaiken osuvan säteilyn. Ideaali
valkoinen kappale ei tyhjiössä luovuta lämpöä, eikä lämpene sätelystä.
Kumpaakaan ei ole olemassa..
Käytännössä se väri, mitä silmä näkee on yleensä eri kuin infrapuna-
alueella näkyvä väri. Ja IR-väri vaikuttaa normaalilämpötiloissa
säteilytehoon, ei se näkyvän valon väri. Yllättäen moni valkoinen
onkin IR-harmaata tai mustaa. Esim alumiinin pinnalle tuleva
läpinäkyvä oksidi on melko musta IR-valolle, ja alumiininvärinen
jäähdytysripa toimii ihan hyvin, koska se ei olekaan IR-alueella
vaalea, kuten näkyvällä valolla. Selektiivilasi taas on IR-alueella
kiiltävä peili, vaikka näkyvällä valolla se on läpinäkyvää.
En osaa arvata suoralta kädeltä esim titaanioksidin väriä IR-alueella.
Voi hyvin olla, että se onkin suhteellisen tumma pigmentti
laitettavaksi patterin kylkeen..