selluvilla vs. ekovilla
Pekka
Onko kellään tietämystä, mitä eroa on ekovillalla ja selluvillalla vai
ovatko ne vain eri valmistajien toisiaan vastaavia tuotteita?
Pekka
Ville Keränen
> ovatko ne vain eri valmistajien toisiaan vastaavia tuotteita?
Ovat.
--
Ville
Rauno Kangas
news:r9OUc.481$Tj7...@read3.inet.fi...
> Ovat.
...siis eri valmistajien samoja tuotteita. Toisella on aavistuksen verran
vähemmän vettä alkutuotteessa => sitoutuu nopeammin, mutta kummalla -
kehityksen edetessä vuoron perään - aina vaan vähemmän ja vähemmän.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
juha
Itsekin pähkäilen asian suhteen. Kaiken maailman puhallusvilloja on
tarjolla, mutta kun maallikkona ei ymmärrä niistä mitään. Selluvillaa
mainostetaan puhallusvilloista eristekyvyltään parhaimpana (0,041
W/m²K). Siis laitetaan sitä sitten. Vai laitetaanko ?
Raunolle (ja muillekin) kysymys, minkä valitsit (valitsisit) itsellesi
puhallusvilloista yläpohjaan? Onko niissä todellisuudessa merkittäviä
eroja laadussa, eristävyydessä, hinnassa tai muussa mitä en osaa ottaa
huomioon. Itselleni tulee osaan taloon kylmä käyttöullakko, joten
sulkeeko tuo jotain tuotteita pois listalta ?
Vatauksista ja kommenteista kiittäen
- Jussi
Rauno Kangas
news:c9858ca5.0408...@posting.google.com...
> Itsekin pähkäilen asian suhteen. Kaiken maailman puhallusvilloja on
> tarjolla, mutta kun maallikkona ei ymmärrä niistä mitään. Selluvillaa
> mainostetaan puhallusvilloista eristekyvyltään parhaimpana (0,041
> W/m²K). Siis laitetaan sitä sitten. Vai laitetaanko ?
Lambda-arvot (tuotteen lämmönjohtavuus) ovat tyyppihyväksyttyjä arvoja,
jotka kuvaavat tuotteen eristävyyttä (johtavuus => mitä pienempi arvo sen
parempi eriste), mutta pari seikkaa niistä pitää muistaa:
a) erot ovat pääasiassa hyvin pieniä eri tuotteiden välillä
b) nykyiset lambda-arvon (d=standardin mukaisesti ilmoitettu) ei kerro ihan
koko totuutta
c) rakenteiden läpi johtuvan lämmitysenergian osuus
kokonaisenergiantarpeesta on pieni
d) kaikki suomessa myytävät eristeet kuulunevat tietojeni mukaan
M1-päästöluokkaan
Aiemmin ilmoitettiin lambda-normaalinen arvot, jotka saatiin rakennekokein
määritettyä. Silloin niissä tuli huomioiduksi lämmön johtumisen lisäksi
eristeessä kiertävän ilman lämpöä kuljettava vaikutus. Nyttemmin kuin normit
ovat muuttuneet (en ihan varmaksi muista onko s nyt nimenomaan Eurogode -
taisin nukahtaa juuri tuossa kohtaa Pekan esitelmää), niin standardin
mukaisissa lambda-arvoissa tuo ilman kuljetusvaikutus jää vähemmälle
huomiolle - eli kärjistäen sanottuna lamda-d arvot ovat hieman virheellisiä
antaen tuotteille ylioptimistisia arvoja.
> Raunolle (ja muillekin) kysymys, minkä valitsit (valitsisit) itsellesi
> puhallusvilloista yläpohjaan? Onko niissä todellisuudessa merkittäviä
> eroja laadussa, eristävyydessä, hinnassa tai muussa mitä en osaa ottaa
> huomioon. Itselleni tulee osaan taloon kylmä käyttöullakko, joten
> sulkeeko tuo jotain tuotteita pois listalta ?
Eristeiden erot ovat sen verran pieniä, että minä en osaa niitä mihinkään
yksiselitteiseen järjestykseen laittaa. Ehkä kosteusteknisesti hankalissa
olosuhteissa (osan vuodesta vajaalämmitteiset loma-asunnot) paras tulos
syntyy "molempiin suuntiin kuivuvalla" (=hengittävä) rakenteella ja
puukuitueristeellä (Ekovilla, Termex). Toisaalta kivivilla sopii
tarvittaessa myös hengittäviin rakenteisiin (nk. hygroskooppinen
kapasiteetti tosin murto-osa puukuitueristeen vastaavasta => hyvä vaiko
paha, kenpä tietäis sen). Kivivilla lienee kuitenkin kokonaisuudessaan paras
ratkaisu useimmissa tapauksissa (tasalämpöisissä).
Ainoa tuote, jonka saan kohtuullisen selkeästi (omilla kriteereilläni) eroon
muista vaihtoehdoista - on lasivilla, jolle en kovin montaa käyttökohdetta
keksi. Se ei kelpaa paloeristeeksi, eikä sitä pääsääntöisesti ole kiva
asentaa, eikä se edes ole halpaa, jos se pannaan vastaavan kivivillatuotteen
rinnalle (karhulevy on toki halvempaa kuin esim. kivivillan perusversio,
mutta mielestäni oikeampi vertailu tapahtuu lasivilla-comfortin ja
kivivillan välillä).
Ville Keränen
> vähemmän vettä alkutuotteessa => sitoutuu nopeammin, mutta kummalla -
> kehityksen edetessä vuoron perään - aina vaan vähemmän ja vähemmän.
Paljonko veden määrä lienee nykyisin? Muistelen kymmenisen vuotta sitten
seinään puhallettaessa sen olleen 40L/m3.
--
Ville
Rauno Kangas
Ensinnä - anteeksi, että vastauksen etsiminen keskti hieman.
Toiseksi - Toisen tässäkin keskustelussa mainitun eristetoimittajan edustaja
kertoi kysyttäessä, että nykyinen vesimenekki liikkuu tasolla 18...24
l/eriste-m3, joka kaikki ei edes päädy seinään. Tästä johtuen molempiin
suuntiin kuivuvan eristekerroksen jatkokäsittelykosteus (siis kosketuskuiva
pinnastaan) saavutetaan optimaalisissa oloissa jopa vuorokaudessa.
Kolmanneksi - Kiitos tiedoista, Vellu!