Terassin laudat
Timppa
sydänpuoli alas vai ylös?
Tarkoituksena olisi huitoa n. 300m 28*95mm lautaa ruuveilla kiinni ja
mielellään säästäisin ja ostaisin hieman vajaa syrjäistä lautaa , joten tämä
sanelee oikeastaan asennustavan, mutta onko se nyt sitten se oikea?
Tämän kun joku minulle vielä perustelee hyvin niin kiitos.
Timo
Keijo Länsikunnas
> Mitenkäs päin nuo terassin painekyllästetyt laudat pitikään asentaa,
> sydänpuoli alas vai ylös?
Ihan sama kun kerran on painekyllästettyä. Omani tein vajaasärmäisestä
ja viiden vuoden käytön jälkeen ainoat kulumisen merkit johtuvat
kovakouraisesta jään poistosta ja auringon paisteesta. Jälkimmäiseen
auttaa vuosittainen öljyäminen ja ensimmäiseen auttaisi huolellisuus
tai se että antaisi jäiden sulaa itsekseen, mutta kun terassilla on
kiva olla kevätauringossa.
--
** Keijo Länsikunnas
Petri Kärhä
lainalaisuudet noissa painekyllästetyissä on kuin muissakin laudoissa.
Aurinko kuivattaa laudan, jolloin se käpristyy ja toinen puoli halkeaa. Se
puoli kun ei halkea on sydänpuoli, joka pitää asentaa ulospäin. Vanhassa
terassissa kaikki laudat on halki, mutta oikein päin asennetuissa laudoissa
se halkeama on alapuolella poissa silmistä.
Valitettavasti vaan tässäkin hommassa rautakauppa tekee valinnat meidän
puolesta. Suurimmassa osassa laudoista on vajaita särmiä, vaikka niitä
priimana myydäänkin. Ei niissä useinmiten ole kuin yksi asento missä ne voi
laittaa, eikä tämä asento aina ole teorian mukainen. Eli käytännön syistä
laudat joutuu naulaamaan sikin sokin, jotta yläpuolen saa edes yhdeksi
kesäksi näyttämään hyvältä. On tässä taas rautakauppojen keljuus huipussaan.
Teoriassa terassin keston saa lisäksi kaksinkertaistettua, kun ensin naulaa
laudat oikein päin, ja sitten 10 vuoden päästä kääntää laudat nurinpäin. Ei
tämäkään enää onnistu ainakaan K-kaupan laudoilla.
Samaa kusetusta se on kaiken puutavaran kanssa nykyään. Ykköshirveää tavaraa
on K-raudassa myytävä leppäpaneli saunan lauteisiin. Se mikä nykyään on
kovasti muodissa. Laudat on pakattu kätevästi kolmen laudan nippuihin ja
pakattu muoviin. Paketit ovat oikein kivan ja laadukkaan näköiset. Ja sitten
kun avaat paketin niin huomaat, että siinä oli kaksi lautaa, joissa on
toinen puoli ihan hyväksyttävän näköinen, mutta toinen puoli
vajaasärmäinen/värivirheellinen/oksainen, ja yksi lauta, joka on molemmilta
puolilta kelvoton. Jätän lukijoille kotitehtäväksi arvata että miten päin
nuo kolme lautaa on paketoitava, jotta siitä tulee samannäköinen paketti
kuin kaupassa.
Jassoo, pitää lähteä lomille. Joudun valitettavasti jättämään tämän
mielenkiintoisen threadin tähän.
Pete
"Keijo Länsikunnas" <k...@iki.fi.spam.wonderful.spam> wrote in message
news:962y8m2...@kuori.saunalahti.fi...
Kallu
> Mitenkäs päin nuo terassin painekyllästetyt laudat pitikään asentaa,
> sydänpuoli alas vai ylös?
> Tarkoituksena olisi huitoa n. 300m 28*95mm lautaa ruuveilla kiinni ja
> mielellään säästäisin ja ostaisin hieman vajaa syrjäistä lautaa , joten tämä
> sanelee oikeastaan asennustavan, mutta onko se nyt sitten se oikea?
Ei taida olla niin suurta nuukaa miten päin kyllästetyn laudan
asentaa. Kyllästämättömänä lauta kuivaessaan kipristyy niin, että kupera
puoli tulee sydänpuolelle.
--
/Kallu < khmi at nic fi >
TomiT
"Petri Kärhä" <petri...@hut.fi> wrote in message
news:cc3o2g$gav$1...@epityr.hut.fi...
> Valitettavasti vaan tässäkin hommassa rautakauppa tekee valinnat meidän
> puolesta. Suurimmassa osassa laudoista on vajaita särmiä, vaikka niitä
> priimana myydäänkin. Ei niissä useinmiten ole kuin yksi asento missä ne
voi
> laittaa, eikä tämä asento aina ole teorian mukainen. Eli käytännön syistä
> laudat joutuu naulaamaan sikin sokin, jotta yläpuolen saa edes yhdeksi
> kesäksi näyttämään hyvältä. On tässä taas rautakauppojen keljuus
huipussaan.
> Teoriassa terassin keston saa lisäksi kaksinkertaistettua, kun ensin
naulaa
> laudat oikein päin, ja sitten 10 vuoden päästä kääntää laudat nurinpäin.
Ei
> tämäkään enää onnistu ainakaan K-kaupan laudoilla.
No kyllä ainakin Rautia myi mulle terassilautaa ihan vajaasärmäisenä ja
jokaisessa priimapuoli on se sydänpuoli.
-Tomi
Tero
"Petri Kärhä" <petri...@hut.fi> kirjoitti viestissä
news:cc3o2g$gav$1...@epityr.hut.fi...
kun ei halkea on sydänpuoli, joka pitää asentaa ulospäin. Vanhassa
> terassissa kaikki laudat on halki, mutta oikein päin asennetuissa
laudoissa
> se halkeama on alapuolella poissa silmistä.
>
> Valitettavasti vaan tässäkin hommassa rautakauppa tekee valinnat meidän
> puolesta. Suurimmassa osassa laudoista on vajaita särmiä, vaikka niitä
> priimana myydäänkin. Ei niissä useinmiten ole kuin yksi asento missä ne
voi
> laittaa, eikä tämä asento aina ole teorian mukainen.
Kyllä se vajaa kantti tulee puun ulkopinnalta, joten vajaakanttinen tulee
asennettua luonnostaan oikein.
Tero
skallio
news:dqeFc.190$OI1...@read3.inet.fi...
>
> No kyllä ainakin Rautia myi mulle terassilautaa ihan vajaasärmäisenä ja
> jokaisessa priimapuoli on se sydänpuoli.
>
sydänpuolella.
Meilläpäin ei taida kasvaa moisia puita. ;-)
-sami
Nestori M
>asentaa. Kyllästämättömänä lauta kuivaessaan kipristyy niin, että
>kupera puoli tulee sydänpuolelle.
>
Minä olen saanut kyllä sellaista lautaa painekyllästettynä, joka
kastuessa turpoaa, kuivuessa kutistuu ja siinä samalla halkeileekin
ihan niin kuin kyllästämätön.
Onko tämäkin K-Raudan kusetusta? :-)
Nestori M
vajaasärmäisenä ja
>> jokaisessa priimapuoli on se sydänpuoli.
>>
>Noinhan sen on oltava, vai onko joku nähnyt lautaa jossa on
vajaasärmä
>sydänpuolella.
>Meilläpäin ei taida kasvaa moisia puita. ;-)
Vajaata tai ei, mutta esimerkiksi Puukeisari Helsingissä myy
sellaista lautaa, jossa toisen puolen reunan pyöristyksessä on hirveät
jäysteet, ja kuinka ollakaan juuri sydänpuun puoli on huonommin
höylätty. Hinnaneroa on luokkaa -10% edullisimpiin
puutavaraliikkeisiin, joten jos halvasta pitää, niin sitä saa.
Whiski
Kyllä se kyllästettykin ihan samalla tavalla käpristelee, ei kylläste
mitään puun elämistä poista.
--
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa, ole edes hauska tekemällä itsesi
naurettavaksi
Jouni Saari
"Whiski" <etunimi....@yritys.jotain.invalid> kirjoitti
viestissä:xB7Gc.1428$fy4...@reader1.news.jippii.net...
>
> Kyllä se kyllästettykin ihan samalla tavalla käpristelee, ei kylläste
> mitään puun elämistä poista.
>
Ei minusta edes vähennä. Painekyllästetty puu muistuttaa pesusientä, eli se
kastuu ja kuivuu nopeammin kuin tavallinen puu.
AK
rakennettu terassi? Ainakin käytäväkeskusteluasiantuntijoilta kuulee kovasti
kirjavia mielipiteitä. Joku sanoo, ettei mitään tarvitse tehdä, joku sanoo,
ettei ensimmäiseen vuoteen pidä tehdä mitään, joka laittaisi samantien
jotain puunsuojaa...
Kertokaa mikä se oikea tapa on asiasta mitään ymmärtämättömälle.
t. Antti
"Keijo Länsikunnas" <k...@iki.fi.spam.wonderful.spam> wrote in message
news:962y8m2...@kuori.saunalahti.fi...
Mika Koivusaari
>kirjavia mielipiteitä. Joku sanoo, ettei mitään tarvitse tehdä, joku sanoo,
>ettei ensimmäiseen vuoteen pidä tehdä mitään,
Ei kai painekyllästettyä *tarvitse* mitenkään suojata, ainoastaan jos
haluaa jotain muuta väriä siihen. Ja silloin kannattaa vissiin odottaa
se vuosi että puu pääsee vähän kuivumaan.
> joka laittaisi samantien
>jotain puunsuojaa...
Painekyllästetty puu on jo täynnä puunsuojaa, tuskinpa mitään
merkittävää lisäarvoa saa kyllästämällä lisää.
Ari Matikainen
olen tekemässä toisen kerroksen terassia ja aattelin tehdä
sen siperian lehtikuusesta.
Mitä arvon raati suosittelee puun pintakäsittelyksi?
Onko puunsuoja hyvä vai mahdollisesti puuöljy?
Mukava olisi, jos sen vielä saisi sävytettyä.
...ari
P.S. Myöhemmin tulee tehtäväksi myös maanvaraisen
terassin tekeminen. Onko se parempi tehdä kestopuusta
vai voiko siinäkin käyttää lehtikuusta? Mahdollisesti pelkkä
runko/koolaus voisi olla kestopuuta.
"Mika Koivusaari" <m...@joku.example.invalid> wrote in message
news:lusug09c70u6udq47...@4ax.com...
Jouni Saari
> Painekyllästetty puu on jo täynnä puunsuojaa, tuskinpa mitään
> merkittävää lisäarvoa saa kyllästämällä lisää.
>
Tahriintumiseen ja ulkonäköön kyllästäminen vaikuttaa, vaikka kestopuu ei
lahoaisikaan kyllästämätöömänä. Eikä muuten lahoa muukaan puu, jos on
ilmavasti tehdyt rakenteet. Kyllästäminen vähentää hiukan puun elämistä ja
auringon ja veden vaikutusta, kestopuu rapautuu aivan samalla tavalla kuin
tavallinenkin puu auringon ja veden vaikutuksesta. Siis halkeilee ja
tikkuuntuu, pinta tulee harmaaksi ja nukkaiseksi.
Itse vaihdoin kestopuun väriä lisäämällä puuöljyyn vähän venetervaa. Toimii
hyvin, ja puuöljynä käy halvin "lantrattu" laatu. Itse taisin laittaa Oulun
tärpättiä ja kunnon puuöljyä pohjaksi, mutta kestopuun kanssa se on turhaa
hienostelua. Bilteman, Honkkarin tai Motonetin halvin puuöljy on
mineraalitärpättiä, jossa on sen verran öljyä joukossa, että se toimii
kyllästeenä ja imeytyy kuivaan kestopuuhun vilkkaasti ja kuivuu nopeasti.
(Voi olla lisäksi alkydejä, ei nekään saa kestopuuta lahoamaan:-)
--
Talo kaupan Espoossa
http://www.oikotie.fi/cache?exit=show_apt&id=669051
http://www.saunalahti.fi/lgaosaa/
Jouko Holopainen
> P.S. Myöhemmin tulee tehtäväksi myös maanvaraisen
> terassin tekeminen. Onko se parempi tehdä kestopuusta
> vai voiko siinäkin käyttää lehtikuusta? Mahdollisesti pelkkä
> runko/koolaus voisi olla kestopuuta.
Miksi maavarainen? Pari harkkoa ei maksa mitään.
Vaikka kestopuu onkin sitä halvinta puuta (19x120 yms) mitä kaupasta
saa, niin itse en sitä laita (enkä laittanut) muuhunkun terassin
runkoon.
IMHO sellaisella (myrkyn päällä) ei ole kiva kävellä.
Ei ainakaan ole yhtä lämmin kuin (laude)haapa (josta omani) :-)
--
@jhol
Ihmisiä ei voi ostaa, heidät voi vain vuokrata. Tosin aika halvalla,
ilmeisesti lisääntyvä tarjonta laskee hintoja.
Vans Hallden
> Moi,
>
> olen tekemässä toisen kerroksen terassia ja aattelin tehdä
> sen siperian lehtikuusesta.
>
> Mitä arvon raati suosittelee puun pintakäsittelyksi?
> Onko puunsuoja hyvä vai mahdollisesti puuöljy?
>
> Mukava olisi, jos sen vielä saisi sävytettyä.
>
> ...ari
>
> P.S. Myöhemmin tulee tehtäväksi myös maanvaraisen
> terassin tekeminen. Onko se parempi tehdä kestopuusta
> vai voiko siinäkin käyttää lehtikuusta? Mahdollisesti pelkkä
> runko/koolaus voisi olla kestopuuta.
Oma Siperian Lehtikuusesta tehty terassini alkaa olla piakkoin valmis.
Tässä muutama pointti, osa kuultuja, osa koettuja:
- Kannattaa panostaa laadukkaaseen puutavaraan. Mitä vähemmän oksia,
sen parempi. Siperian Lehtikuusen lahonkestävyys on kuulemma sitä
parempi mitä kauempaa Siperiasta se on kotoisin. Ero pintapuun ja
sydänpuun välillä on myös merkittävä. Pintapuun laatu ja ominaisuudet
ovat kuulemma lähellä tavallista kuusta. Eli tavoittele siis
sydänpuuta.
- käytä ruostumattomasta teräksestä tehtyjä terassiruuveja
kiinnityksessä
- pintakäsittelyksi puuöljy sävytettynä tai ilman. Sävytys hieman
tummemmaksi auttaa likaantumisen peittelyssä. Esim. Tikkurilan Valttia
saa puunsuojan värikartan väreillä
- Itse käytin rungossa kestopuuta paremman runkotavaran saatavuuden ja
hinnan vuoksi. Rungon vedin sävytetyllä puunsuojalla jotta kannen alta
ei paista vihreää mistään.
- Jos mahdollista, tilaa kansilaudat sellaisella halkeamista
vähentävällä pitkittäissahauksella. Lehtikuusi on herkkä halkeilemaan,
erityisesti leveänä lautana. Muista myös asettaa laudat sydänpuoli
alaspäin. Nämä molemmat asettavat entistä tiukemmat kriteerit
puutavaralle.
Ja lopuksi ilmainen mainos tavarantoimittajalleni: hyvää Siperian
Lehtikuusta saa ainakin Kar-Wood Oy:ltä Kesälahdelta.
Jouko Holopainen
> - käytä ruostumattomasta teräksestä tehtyjä terassiruuveja
> kiinnityksessä
Onko tällä todella merkitystä?
Itse, tyhmyyksissäni, ostin niitä kalliita kestopuulle tehtyjä vihreitä
ruuveja joita sitten katkeili vuoden päästä useita.
Ruuvasin tilalle normaaleja (sähkösinkittyjä) paksumpia ja vuodessa
niissä ei ole mitään näkyvissä. Kestävät varmasti monta vuotta.
Saa katketa *TOSI* monta tavallista halpisruuvia per vuosi ennen kuin
eläissäni ostan mitään kalliita huuhaa-ruuveja
AK
koittaa välttää.
Se alkuiperäinen kysymykseni on tässä edelleen voimassa, eli missä vaiheessa
tuo kyllästäminen on syytä tehdä? Heti vai jonkun tietyn ajan kuluttua?
t, Antti
"Jouni Saari" <spam...@jippii.fi> wrote in message
news:03MPc.808$jM4...@reader1.news.jippii.net...
Pekka Huhta
>Painekyllästetty puu on jo täynnä puunsuojaa, tuskinpa mitään
>merkittävää lisäarvoa saa kyllästämällä lisää.
Saa kyllä. Painekyllästs rikkoo puun solukon niin että siihen pääsee
paljon enemmän vettä kuin "ehjään" puuhun. Öljyinen puunsuoja (esim.
pellavaöljykylläste tmv.) suojaa puuta kastumiselta. Sellaisenaan
painekyllästetty imee vettä, halkeilee ja tikkuuntuu pahemmin kuin
tavallinen.
S'oon se ja sama että milloin kyllästämisen tekee ja jos sen tekee
pellavaöljyllä (johon sekoitettu homeenestoksi tärpättiä ja tervaa tai
jotain väritöntä peruskyllästettä) niin käsittelyn voi uusia aina
tarvittaessa parin vuoden välein.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Harri Toivonen
"Pekka Huhta" <pekka...@puuvene.net> wrote in message
news:phuhta.1...@kosh.hut.fi...
> Mika Koivusaari <m...@joku.example.invalid> writes:
>
> >Painekyllästetty puu on jo täynnä puunsuojaa, tuskinpa mitään
> >merkittävää lisäarvoa saa kyllästämällä lisää.
>
> Saa kyllä. Painekyllästs rikkoo puun solukon niin että siihen pääsee
> paljon enemmän vettä kuin "ehjään" puuhun. Öljyinen puunsuoja (esim.
> pellavaöljykylläste tmv.) suojaa puuta kastumiselta. Sellaisenaan
> painekyllästetty imee vettä, halkeilee ja tikkuuntuu pahemmin kuin
> tavallinen.
Öljytty painekyllästetty puu halkeileekin vähemmän.
> S'oon se ja sama että milloin kyllästämisen tekee ja jos sen tekee
> pellavaöljyllä (johon sekoitettu homeenestoksi tärpättiä ja tervaa tai
> jotain väritöntä peruskyllästettä) niin käsittelyn voi uusia aina
> tarvittaessa parin vuoden välein.
Mielummin kai vernissaa, mutta aika paljon saa ohentaa, että ei jätä
öljyistä pintaa, johon taas kasvustot tarttuvat.
Ensikerralla valitsee sitten vaikka laudelautaa tai tietysti lehtikuusta
niin on paremman näköönenkin ja kestää ihan samalla tavalla ellei ole maata
vasten tai vedessä.
Harri
Rakentaja raju
lehtikuusta. Käsittelynä terassilaudoissa on pintapuolella
Sateenkarivärin tervaöljy. Runkopuut ovat käsittelemättömät
(betonipilarien päällä ja kattohuopaa välissä).
Öljytyssä pinnassa on mukava kullankeltainen sävy. Tosin lehtikuusi on
vissiin niin tiivistä ja pihkaista että se ei paljon ime öljyä.
Vuodessa pinta on jonkun verran harmaantunut enemmän kuljetuista
kohdista joten uudelleen öljyäminen ei olisi pahitteeksi. Tiiviyden
huomaa hyvin sahatessa tai poratessa. Varsinkin 150x50 runkopuissa
sirkeli on kovilla...
Suosittelen kysymään lehtikuusilautaa Virroilta Vuorisen sahalta.
Hinta ei viimevuonna ollut juuri painekyllästettyä kovempi. Saatavuus
lienee satunnaista.
R&R
Jouni Saari
"AK" <A...@C.com> kirjoitti
viestissä:Pg1Qc.21672$g4.4...@news2.nokia.com...
> No niin, nyt sanoit avainsanan: Tikkuuntuminen. Sitähän tässä meikäkin
> koittaa välttää.
>
> Se alkuiperäinen kysymykseni on tässä edelleen voimassa, eli missä
vaiheessa
> tuo kyllästäminen on syytä tehdä? Heti vai jonkun tietyn ajan kuluttua?
>
Ei varmaan nyt heti, ellei siellä päin ole ollut kuivia kelejä. Eli
rasvaliukoiset kyllästeet vasta kuivaan puuhun. Kestopuu kyllä kuivuu jo
tänä kesänä tarpeeksi, minä aloitin juuri loman, joten aurinkoisia kelejä
luvassa:-). (Toiveajattelua?)
Kunhan puu vähän kuivahtaa, niin litkut pintaan. Ja voihan käsittelyn uusia
ensi kesänä. Märkään puuhun kylläste ei mene sisään, vaan jää pintaan
tahmaamaan, eikä edes seuraava käsittely mene kunnolla pintaa syvemmälle.
Kuivaan puuhun siveltynä terassilla voi kävellä seuraavana päivänä, kuiva
kestopuu imee öljy-terva-tärpättisotkuja kuin sieni.
Jouni Saari
>
> Mielummin kai vernissaa, mutta aika paljon saa ohentaa, että ei jätä
> öljyistä pintaa, johon taas kasvustot tarttuvat.
>
50-50 on riittävän notkeaa vernissakyllästeeksi, tai 1:1:1
terva:vernissa:tärpätti. KÄytin venetervaa, joka on aika notkeaa
sellaisenaan. Kestopuu imee vilkkaasti litkun, kaiken lisäksi vernissa
kovettuu huokoisessa pinnassa aika nopeasti, ja taitaa ne kestopuun
suolatkin edesauttaa kovettumista.
Jouni
Vans Hallden
<jh...@tiger.jhol.iki.fi> wrote:
> In article <030820042210188842%va...@hallden.com>, Vans Hallden wrote:
> > - käytä ruostumattomasta teräksestä tehtyjä terassiruuveja
> > kiinnityksessä
>
> Onko tällä todella merkitystä?
Varmaan kokonaisuutena arvioiden vähänlaisesti, mutta ehkä kuitenkin
enemmän kuin rosteriruuvien ja rusperttien/kuumasinkittyjen välisellä
hintaerolla. :)
Juha Ruismäki
> Saa katketa *TOSI* monta tavallista halpisruuvia per vuosi ennen kuin
> eläissäni ostan mitään kalliita huuhaa-ruuveja
Niin no ei kait siinä muuta ole kuin se, että pelkkä sinkki
ei riitä estämään ruostumista kun tuo kyllästetty puu on ilmeisesti
hiukan hapanta.
Ei ne nyt vuodessa ruostu, mutta katsotaan vaikka viiden
vuoden päästä. Ulkonäköseikka tuo ensimmäiseksi on.
Juha
Lauri Uusitalo
> Muista myös asettaa laudat sydänpuoli
> alaspäin.
Miksi?
--
Lauri
Pekka Huhta
>Miksi?
Ei miksikään. Jos laudat laittaa terassilla sydänpuoli alaspäin niin ne
eläessään kääntyvät kourulle, eli yläpuolelta katsoen laudan reunat
nousevat keskiosaa korkeammalle. Vesi jää siis seisomaan laudan päälle.
Suomeksi siis noin päin tehty terassi lahoaa nopeammin kuin oikein päin
tehty.
Noin päin tehtynä on periaatteessa pikkuisen pienempi riski saada tikku
varpaaseen puun sahaussuunnasta johtuen, mutta kylläpä kai terassiin
pitäisi kuitenkin käyttää sen verta asiallista tavaraa ettei niitä tikkuja
törrötä joka paikassa.
Pekka
Vans Hallden
<pekka...@puuvene.net> wrote:
Olen kuullut että erityisesti leveillä Siperian Lehtikuusilaudoilla on
taipumus/ominaisuus halkeilla pitkittäissuunnassa. Halkeilu tapahtuu
ymmärtääkseni tyypillisesti puun "venyvältä" pintapuolelta, näin olen
ainakin melko yksiselitteisesti todennut omistani. En tiedä voidaanko
tähän taipumukseen vaikuttaa suuresti puun toisentyyppisellä
kuivaamisella ja/tai sahaamisella kuin omissani on tehty.
Tuo Pekan logiikka on varmasti hyvä. Itse olen kuitenkin suosinut sitä
näkökantaa että asetan laudat siten päin että halkeamat on (ja
mahdollisesti myös muodostuu) alapuolelle. Tuleepi nätimpi pinta,
vaikkakin Pekan ehdotus huomioiden ehkä vähemmäksi aikaa. Yritän lisätä
kestoa muilla keinoin. :)
Petri Kärhä
> eläessään kääntyvät kourulle, eli yläpuolelta katsoen laudan reunat
> nousevat keskiosaa korkeammalle. Vesi jää siis seisomaan laudan päälle.
Niin, ne siis kääntyisivät kourulle jos voisivat, mutta kun ne on lyöty aina
vähän väliä kahdella naulalla kiinni. Naulat pitää laudan reunat kiinni
alusrakenteessa ja lauta halkeaa keskeltä. Jos laudan asentaa oikein päin,
sydänpuoli näkyviin, niin tuo halkeama jää piiloon, muuten se irvistää
näkyvissä.
Pete
T Soukko
> Niin, ne siis kääntyisivät kourulle jos voisivat, mutta kun ne on lyöty aina
> vähän väliä kahdella naulalla kiinni. Naulat pitää laudan reunat kiinni
> alusrakenteessa ja lauta halkeaa keskeltä. Jos laudan asentaa oikein päin,
> sydänpuoli näkyviin, niin tuo halkeama jää piiloon, muuten se irvistää
> näkyvissä.
Meillä on vajaa pari vuotta vanha terassi ei niin hyvälaatuisesta
lehtikuusesta. Jo asennusvaiheessa osassa laidoista oli halkeamia
keskellä. Yllättävää kyllä, laudat näyttävät käyttäytyvän toisin kuin
luulisi: halkeilu on aina laudan sydänpuolella. Kyseessä on 90*28 (vai
oliko 95*28?) lauta. Niinpä asensin laudat sydänpuoli ylöspäin silloin
kun halkeamia ei ollut ja halkeamat alaspäin silloin kun noita oli.
Lisää halkeamia ei ole vielä ehtinyt tulla.
t.Tero
Lauri Uusitalo
> Meillä on vajaa pari vuotta vanha terassi ei niin hyvälaatuisesta
> lehtikuusesta. Jo asennusvaiheessa osassa laidoista oli halkeamia
> keskellä. Yllättävää kyllä, laudat näyttävät käyttäytyvän toisin kuin
> luulisi: halkeilu on aina laudan sydänpuolella.
No se sydänpuolihan se joutuu venymään tai halkemaan.
--
Lauri
Ilkka P.
> T Soukko wrote:
> > Yllättävää kyllä, laudat näyttävät käyttäytyvän toisin kuin
> > luulisi: halkeilu on aina laudan sydänpuolella.
>
> No se sydänpuolihan se joutuu venymään tai halkemaan.
Käyristyminenhän johtuu kutistumisesta eikä venymisestä. Meillä tämä
sama asia tuli vastaan taloyhtiön aidassa, josta uusittiin pieni
pätkä. Päällyslauta laitettiin sydänpuoli ylöspäin, ja eikös siihen
vain tullutkin komeita halkeamia. Käpristyminenhän on seurausta siitä,
että pintapuoli kutistuu enemmän kuin sydänpuoli, jolloin sydänpuoli
vastustaa pintapuolenkin kutistumista, ja halkeamien odottaisi tulevan
pintapuolelle. Vaan eipä näytä käytäntö aina menevän aivan teorioiden
mukaan.