Rakennusoikeus/kellari
simo
Mistä löytyy tietoa mitä kellarin tiloista lasketaan rakennusoikeuteen?
Tarkoitus olisi tehdä rinnetalo. Tehokkuusluku on vain 0,15, joten
rakennusoikeusneliöitä pitäisi säästää.
Simo
Pekka Taipale
Kunnan rakennusjärjestyksestä sekä alueen kaavamääräyksistä. Parhaiten
saat nämä selville kysymällä paikallisesta rakennusvirastosta. Ei
kannata yrittää mitään salakavalaa; kun reilusti kysyy
rakennustarkastajalta, mitä saa tehdä ja mitä ei, niin lupa menee
yleensä läpi nikottelematta. (YMMV.)
Yleissääntö on, että kellarissakin sijaitsevat huonetilat lasketaan
kerrosalaan. Se, onko tila huonetilaa, riippuu ensisijaisesti
käyttötarkoituksesta. Käyttötarkoituksen tulkinnan kriteereinä
käytetään usein huonekorkeutta, ikkunoiden pinta-alaa suhteessa
pohjapinta-alaan, jne. Lisäksi aika usein säädetään, että kellariin
sijoitettuja pesutiloja ei lasketa kerrosalaan (mutta viereen ei
sitten sa laittaa takkahuonetta tms.)
--
Pekka Taipale
p...@iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
Ville Keränen
> sijoitettuja pesutiloja ei lasketa kerrosalaan
takia yläkertaan kannattaa tehdä suihku. Onhan se toki hyödyllinen
muutenkin.
> (mutta viereen ei
> sitten sa laittaa takkahuonetta tms.)
Saa laittaa, mutta se lasketaan kerrosalaan.
Esimerkiksi meillä kellarista laskettiin kerrosalaan takkahuone ja sinne
portailta johtava käytävä. Kellariin jäi "ylimääräisenä" khh, ph, s, at ja
tekn.tila.
Ja pääsääntöisesti maanpäällistä kellarikerrostahan ei yleensä saa tehdä.
Tuo on kerrottu kaavassa, mutta muistanko väärin, kun muistelen, että
uudessa rakennuslaissa olisi jotenkin tarkennettu tuota juttua?
--
Ville
Rauno Kangas
news:Z%shc.185$wN1...@read3.inet.fi...
Kellarista rakennusoikeuteen lasketaan rakennuksen pääkäyttötarkoitusta
palvelevat huonetilat. Huonetiloja taas ovat ne, joissa lattia on
ulkopuolista maanpintaa ylempänä, ikkunapinta-ala on vähintään 10 %
huonealasta ja käyttötarkoitus sama kuin muuallakin. Asunnoissa asumiseksi
ei yleensä lasketa saunomista, joten sauna-pesuhuone ei kuuluisi
rakennusoikeuden piiriin. Rakennusvalvonta voi kyllä tykätä kyttyrää, jos
maanpinta nostetaan lattiatason yläpuolelle tai ikkunoiden kokoa
keinotekoisesti säätämällä yritetään joitain tiloja tehdä rakennusoikeutta
rasittamattomaksi asuintilaksi.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Pekka Taipale
> > pohjapinta-alaan, jne. Lisäksi aika usein säädetään, että kellariin
> > sijoitettuja pesutiloja ei lasketa kerrosalaan
> Niitä ei lasketa jos muualla rakennuksessa on peseytymismahdollisuus. Tuon
> takia yläkertaan kannattaa tehdä suihku. Onhan se toki hyödyllinen
> muutenkin.
Eikös se itse asiassa ole pakollinen (jokaisessa asuinkerroksessa
pitää olla pesutilat)? Joku voisi ehkä katsoa rakennusmääräyksistä,
mutta muistelen tämän tulleen havaituksi meillä prosessissa.
> > (mutta viereen ei
> > sitten sa laittaa takkahuonetta tms.)
> Saa laittaa, mutta se lasketaan kerrosalaan.
Juu, mutta lisäksi sitten se sauna saatetaan myöskin laskea
kerrosalaan, jos vieressä on "rakennuksen pääasiallisen
käyttötarkoituksen mukaisia tiloja" eli takkahuone. Riippunee
paikallisista kaava- yms. määräyksistä.
> Ja pääsääntöisesti maanpäällistä kellarikerrostahan ei yleensä saa tehdä.
> Tuo on kerrottu kaavassa, mutta muistanko väärin, kun muistelen, että
> uudessa rakennuslaissa olisi jotenkin tarkennettu tuota juttua?
Joo:
115 §
Kerrosala
Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille
rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa.
Rakennuksen kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan
yläpuolella, kellarikerros kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan
alapuolella ja mahdollinen ullakko pääasiallisesti julkisivun ja
vesikaton leikkauslinjan tasoa ylempänä kerroksen
yläpuolella. Asemakaavassa voidaan sallia useamman kuin yhden
kellarikerroksen rakentaminen sekä rakennuksen pääasiallisen
käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan
alapuolelle tai ullakon tasolle.
Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan
mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon
sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä,
koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa
rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos
ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä, saa rakennuksen
kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä
aiheutuvan pinta-alan verran.
Ville Keränen
> pitää olla pesutilat)?
Ei ole olemassa sellaista määräystä. Meillekään ei keskikerrokseen tullut
kuin pikkuinen WC ilman peseytymistiloja.
> ja mahdollinen ullakko pääasiallisesti julkisivun ja
> vesikaton leikkauslinjan tasoa ylempänä kerroksen
> yläpuolella.
Tuo onkin mielenkiintoinen pykälä. Kattoa jyrkentämällä saa sitten kai
monessa tapauksessa muutettua kakkoskerroksen ullakoksi. Tosin siellä olevat
asuinhuoneet lasketaan kerrosalaan jokatapauksessa. Mutta entä jos sinne
tekee vaikka varaston, sitä ei sitten enää voida laskea. Loivakattoisessa
talossa tuo leikkauslinja tulee niin ylös, että kerroksesta tulee väkisinkin
kasuinkerros.
Varmuuden vuoksi ja ymmärtämisen vaikeuttamiseksi lause on huonoa suomea ja
siitä voisi kai poistaa kaksi viimeistä sanaa merkityksen muuttumatta.
--
Ville
Nestori M
>ei yleensä lasketa saunomista, joten sauna-pesuhuone ei kuuluisi
>rakennusoikeuden piiriin.
Espoossa tulkinta on ollut, että saunaa ja pesuhuonetta ei lasketa
kerrosalaan, jos ne rajoittuvat kerrosalaan kuulumattomaan
keelritilaan, jolloin ymmärtääkseni kuku tulisi tapahtua niiden
kautta. Kellaritiloja voi olla vain yksi, mutta huoneita siinä voi
olla useampi. Asuin- ja kellaritilojen välillä saa olla vain yksi
kulkuyhteys, mutta mulla kyllä meni läpi kaksikin. (Toisiinsa
rajoittuvat varasto ja tekninen tila, joista kummastakin erikseen ovet
asuintilaan).
Jos saunan+pesuhuoneen ja kellarin *välissä* on asuinhuone, ovat nämä
kaikki mukana kerrosalassa.
Mulle tuo asia selvisi, kun lupavalmistelija ehdotti em. tavalla
"välissä" olevan huoneen ikkunan alareunan nostamista 1,5m korkeuteen,
jotta se + sauna + ph tippuvat kerrosalasta. Itse en olisi osannut
edes olla niin nuuka kerrosalan kanssa, mutta kivahan tuota on olla
vähän joutilaanakin.
Myöhemmin kyselin ehtoja ullakon muuttamiseksi asuintilaksi. Saman
valmistelijan vastaus kuului. "No siihen tarvitset uuden poikkeusluvan
ja rakennusluvan, ja riittääköhän sun rakennusoikeuskaan, mutta
ainahankäyttöullakko voi olla lämminkin, ja sitä voi käyttää monella
tapaa". Niinpä säännöt olivat lopulta: ikkunapinta-ala <10%
lattiapinta-alasta ja korkeus <2200. (Tämä siis erityisesti vinkiksi
thresdin avaajalle.)
Lopulta rakennusluvan mukainen yksikerroksinen talomme jyrkässä
rinteessä on melkein nelikerroksinen. Pääasiallisia asuinkerroksia on
yksi. Sen päällä on lämmin ullakko, alla kellari, josta kolmannes
asuintilaa ja mukana kerrosalassa ja sen alla ryömintätila, jonka
korkeus on enimmillään vajaat 2200 ilman ikkunoita ja melkein kokonaan
maahan haudattuna (joskin osaksi pengerryksellä maisemoituna).
Kerrosala on 155, lämmintä tilaa yhteensä 230 ja kylmää tai ainakin
kosteaa lisäksi 70. Tarkoitus ei alun perin ollut virittää tätä
äärimmilleen, mutta en malttanut panna hanttiin, kun olosuhteet
tontilla johtivat tähän ja rakennusvalvonta auliisti opasti.
Kalle Ranto
> Eikös se itse asiassa ole pakollinen (jokaisessa asuinkerroksessa
> pitää olla pesutilat)?
Ei - asunnossa täytyy olla ainakin yhdet pesutilat.
>> > (mutta viereen ei sitten sa laittaa takkahuonetta tms.)
>> Saa laittaa, mutta se lasketaan kerrosalaan.
>
> Juu, mutta lisäksi sitten se sauna saatetaan myöskin laskea
> kerrosalaan, jos vieressä on "rakennuksen pääasiallisen
> käyttötarkoituksen mukaisia tiloja" eli takkahuone. Riippunee
> paikallisista kaava- yms. määräyksistä.
Toi onkin mielenkiintoinen tulkinta. Joskus kun lueskelin noita
määräyksiä, niin ymmärsin näin:
- kellarikerroksessa oleva sauna+pesuhuone ei kuulu kerrosalaan
- paitsi, jos ne ovat talon ainoat pesutilat
Muistaakseni ympäristöministeriön oppaassa kerrosalan laskemisesta ei
ole mitään puhetta tuommoisesta: "jos saunan vieressä on pääasiallisen
käyttötarkoituksen mukaisia tiloja, niin saunakin lasketaan
kerrosalaan". Ihmettelen kyllä suuresti tuommoista tulkintaa - eikä
sitä varmaan sanota kaavassakaan.
Mielestäni olisi ollut aivan selvä asia: jos olisin laittanut saunan
kellariin ja lisäksi olisi ollut suihku yläkerrassa, niin saunaa ei
olisi laskettu kerrosalaan vaikka siinä olisi ollut mitä takkahuoneita
vieressä. Onkohan tuo jokin paikallinen tulkinta, joka menee nurin
valittamalla?
Kalle Ranto
Turku
Jarno
taloa 2-kerroksiseksi, jos kellaritiloissa olisi ollut mitään
kerrosalaan luettavia tiloja. Kellarin päällä siis kaksi kerrosta
asuintiloja. Eli annettiin ymmärtää, että tulkitaan kolmekerroksiseksi
ja kaavan vastaisena hylätään, jos kellarissa on mitään kerrosalaan
luettavaa tilaa.
Aluksi vaativat myös talon korkeusasemaa alemmas (ettei näyttäisi
kolmekerroksiselta edes rinteen alapuolisen päädyn puolelta), mutta
monivaiheisen neuvottelun jälkeen päädyttiin takaisin alkuperäiseen
korkeusasemaan, jolla saatiin salaojien ja kellarin viemäreiden
toteutus ilman pumppaamoja kunnan hule- ja jätevesiviemäreihin.
Jarno
Rauno Kangas
news:88ad4827.04042...@posting.google.com...
> Kirkkonummelta sellainen kokemus, että olisi ollut vaikea perustella
> taloa 2-kerroksiseksi, jos kellaritiloissa olisi ollut mitään
> kerrosalaan luettavia tiloja. Kellarin päällä siis kaksi kerrosta
> asuintiloja. Eli annettiin ymmärtää, että tulkitaan kolmekerroksiseksi
> ja kaavan vastaisena hylätään, jos kellarissa on mitään kerrosalaan
> luettavaa tilaa.
Kerrosala ja kerrosluku eivät periaatteessa olekaan millaan tavalla
toisiinsa - ainakaan virallistebn määritelmien kautta - kytketyt.
Nestori M
>Kirkkonummelta sellainen kokemus, että olisi ollut vaikea perustella
>taloa 2-kerroksiseksi, jos kellaritiloissa olisi ollut mitään
>kerrosalaan luettavia tiloja. Kellarin päällä siis kaksi kerrosta
>asuintiloja. Eli annettiin ymmärtää, että tulkitaan kolmekerroksiseksi
>ja kaavan vastaisena hylätään, jos kellarissa on mitään kerrosalaan
>luettavaa tilaa.
Tuo kuullostaa loogiselta. Meillä rakennusluvassa mainittu
1-kerroksisuus herättää hilpeyttä, kun talo ennen maatäyttöjä näytti
kuivurilta (mihin niitä laitoksia paremmin tunteva appiukko totesi,
että yleeensä nuo ajan oloon ovat kenollaan tuonne alarinteen
suuntaan...)
Meillä alakerran pinta-alasta enemmistä ei kuulu rakennusalaa, ja
olisikohan sen vuoksi koko kerros tulkittu pääasiallisesti kellariksi
ja siksi pois kerrosluvusta. Sen alla oleva ryömintätila eli
tosiasiallisesti kellarina toimiva tila ilmeistyi muutoksena kuviin,
kun muuten olisi pitänyt tehdä kovasti täyttötöitä, joissa sääntö oli
muistaakseni reunalta 1:3 kaltevuuteen (vai oliko 1:2). Kun rinne
lähenteli paikoin samoja lukemia, oloi täyttö pakko vaihtaa
muuraukseksi, ja rakennelma tuli sellaiseksi, ettei sille ehkä olisi
alun pitäen saanut lupaa näillä kerros- ja kerrosalatulkinoilla.
>Aluksi vaativat myös talon korkeusasemaa alemmas (ettei näyttäisi
>kolmekerroksiselta edes rinteen alapuolisen päädyn puolelta), mutta
>monivaiheisen neuvottelun jälkeen päädyttiin takaisin alkuperäiseen
>korkeusasemaan, jolla saatiin salaojien ja kellarin viemäreiden
>toteutus ilman pumppaamoja kunnan hule- ja jätevesiviemäreihin.
Järki voitti. Sehän siinä valvonnassa pitäisi olla ensisijainen
tavoite.