Ilmanvaihdon esilämmitys?
Juha K
ilmanvaihtokoneessa esilämmitin ennen lto:ta? Koko talossa siis
suorasähkölämmitys.
T. Juha K
Juha K
ilmanvaihdon energiankulutusta, mutta jätetty huomioimatta laskusta:
" 1) lämmöntalteenoton jäätymisenestona olevan ulkoilman
esilämmityspaterin sähkölämmitys, joka ei lisää rakennuksen
kokonaislämmitysenergian kulutusta."
Kysymys siis kuuluu: miten niin ei lisää lämmitysenergian kulutusta,
lämmitetäänhän siinä ulkoilmaa lto:n väärällä puolen siis
harakoille?
http://www.vallox.fi/documents/Sertifikaatit/Suomenkieliset/Lto/sertifikaatti_90SE_AC.pdf
T: Juha K
Toni
lto:ta tai sen jälkeen. Toki ennen lto:a lämmitys on periaatteessa
huonompaa, mutta jäätymisen uhatessa lto:a ei pysty käyttämään kunnolla.
Eli siten lämmitys ennen puoltaa paikkaansa.
Juha K
Toni kirjoitti:
No pistäis kai se näin puoli kaupunkilaisjärjellä ajateltuna ottaa
huomioon lämmöntalteenoton hyötysuhteen laskennassa? Jos sitä ei
huomioida, niin silloinhan voidaan myös ristivirtakennoilla päästä
hyvään vuotuiseen hyötysuhteeseen lisäämällä esilämmitys
patteri Lto:n kylmälle tulopuolelle?
T. Juha K
Toni
> No pistäis kai se näin puoli kaupunkilaisjärjellä ajateltuna ottaa
> huomioon lämmöntalteenoton hyötysuhteen laskennassa? Jos sitä ei
> huomioida, niin silloinhan voidaan myös ristivirtakennoilla päästä
> hyvään vuotuiseen hyötysuhteeseen lisäämällä esilämmitys
> patteri Lto:n kylmälle tulopuolelle?
No, ensinnäkin tässä on taas kyse muutamasta prosentista vuodesta. Ja
sen lisäksi jos etuvastus mahdollistaa lto:n toimimisen, se käytetty
energia saadaan hyödynnettyä.
LTO:n hyötysuhteessa näillä "jäätymispakkasilla" ei tosiaan ole oikein
käytännössä suurta merkitystä kun etelä-suomessa tällaisia pakkasia
sattuu sen verran harvoin.
Juha K
Toni kirjoitti:
> No, ensinnäkin tässä on taas kyse muutamasta prosentista vuodesta. Ja
> sen lisäksi jos etuvastus mahdollistaa lto:n toimimisen, se käytetty
> energia saadaan hyödynnettyä.
>
> LTO:n hyötysuhteessa näillä "jäätymispakkasilla" ei tosiaan ole oikein
> käytännössä suurta merkitystä kun etelä-suomessa tällaisia pakkasia
> sattuu sen verran harvoin.
Onko 1000 Kwh ylimääräistä/vuosi ilmanvaihdon sähkönkulutusessa
"muutama prosentti"?
Toisaalta levylämmönvaihtimilla varustettujen koneiden
jäätymisenesto alkaa toimiin jo aika pienillä pakkasilla, Esim.
jäteilman alittaessa +7 C, siis sulatustoiminto on käytössä
ulkolämpötilan alittaessa n. - 5 astetta. Asia herätti kovasti
keskustelua Oulun asuntomessuilla kesällä, kun yhteen kohteeseen oli
laitettu ilmanvaihdon esilämmitin nestepatterilla ja maassa
kiertävällä putkella toteutettuna.
T. Juha K
Toni
> Onko 1000 Kwh ylimääräistä/vuosi ilmanvaihdon sähkönkulutusessa
> "muutama prosentti"?
Siis muutama prosentti tarkoitti sitä aikaa vuodesta, kun lämpötila on
niin matala että esilämmitystä tarvitaan.
Karkeasti jos ajatellaan niin on aika sama tehdäänkö lämmitys ennen
kennoa vai sen jälkeen.
> Toisaalta levylämmönvaihtimilla varustettujen koneiden
> jäätymisenesto alkaa toimiin jo aika pienillä pakkasilla, Esim.
> jäteilman alittaessa +7 C,
No joo, kaipa markkinoilta löytyy tuollaisiakin laitteita. Silloin ei
voi kyllä syyttää kiinteää kennoa, vaan valmistajaa.
Juha K
Toni kirjoitti:
> Juha K wrote:
> > Onko 1000 Kwh ylimääräistä/vuosi ilmanvaihdon sähkönkulutusessa
> > "muutama prosentti"?
>
> Siis muutama prosentti tarkoitti sitä aikaa vuodesta, kun lämpötila on
> niin matala että esilämmitystä tarvitaan.
>
> Karkeasti jos ajatellaan niin on aika sama tehdäänkö lämmitys ennen
> kennoa vai sen jälkeen.
No eikös se karkeesti ajateltuna mene niin, että esim.50%
hyötysuhteella siittä esilämmitetystä ilmasta menee 50% harakoille.
Kyl kai se läämmönvaihdin käsittääkseni toimii samoin molempiin
suuntiin.
T. Juha K
Toni
> No eikös se karkeesti ajateltuna mene niin, että esim.50%
> hyötysuhteella siittä esilämmitetystä ilmasta menee 50% harakoille.
> Kyl kai se läämmönvaihdin käsittääkseni toimii samoin molempiin
> suuntiin.
Tuota, jos tulevaa kylmää ilmaa lämmitetään hieman ennen lto:ta,
merkittävää energiatappiota ei tule. Ajatellaan karkeasti niin että
tuhlataan vaikka 100W energiaa ennen kennoa, niin lopputuloksena saadaan
100W enemmän lämpöä.
Toki lämmonvaihdin toimii parhaiten mitä suurempi on lämpötilaero, mutta
karkeasti ajateltuna tuo toiminta ei pahemmin muutu.
Tuukka L.
> merkittävää energiatappiota ei tule. Ajatellaan karkeasti niin että
> tuhlataan vaikka 100W energiaa ennen kennoa, niin lopputuloksena saadaan
> 100W enemmän lämpöä.
>
> Toki lämmonvaihdin toimii parhaiten mitä suurempi on lämpötilaero, mutta
> karkeasti ajateltuna tuo toiminta ei pahemmin muutu.
Hyödyksi se esilämmityslämpö varmaan menee, mutta tuntuu silti pöhköltä
touhulta lämmittää tuloilmaa ennen ja jälkeen kennon. Varsinkin jos sen
tekee vesi-glykolikierrolla, niin kustannuksia tulee. Ei taida
pyöriväkennoinen ollakaan enää kallis tai monimutkainen, kun hifistelee
levylämmönvaihtimen toimivaksi ratkaisuksi noilla kikoilla?
Petteri Soikkonen
> Hyödyksi se esilämmityslämpö varmaan menee, mutta tuntuu silti pöhköltä
> touhulta lämmittää tuloilmaa ennen ja jälkeen kennon. Varsinkin jos sen
> tekee vesi-glykolikierrolla, niin kustannuksia tulee. Ei taida
Jos tuon esilämmityksen tekisi maalämpöpumpun alijäähdyttimellä, silloin
hommassa saattaisi olla hyvinkin järkeä. Alijäähdyttimen energia on
"ilmaista" ja se antaa lämpöä sitä paremmin mitä kylmempää ainetta sillä
lämmitetään. Alijäähdytin on (ainakin ekowellissä) erillisessä piirissä,
joten siihen voi laittaa jäänestoainetta, eikä lämmönvaihdinta tarvita.
Lisäksi lämmityspiiriin ei tarvita paljoa nestettä. Alijäähdytin antaa
lämpöä vain kompuran käydessä mutta kompuran kuuluukin käydä kovilla
pakkasilla, silloin kun sitä iv:n lisälämmitystä juuri tarvitaan.
Petteri
Juha K
Hänellä on seuraavanlainen laitteisto: Ltr3, sähköisellä
esilämmityspatterilla, suorasähkölämmitys minienergiatalossa,
Talossa on lämmityssähkön erillinen mittaus. Testas esilämmityksen
vaikutusta energiankulutukseen.
Testi 1. aloitus 18.1.06 klo.14.30
ulkoilmanlämpötila -25
Esilämmitys asetus -5 , siis ulkoilma koneelle
Ulkoilman lämpötila -23
Kone ilmoitti lähtötilanteessa seuraavat lukemat:
tulo +23
poisto +22
ulko -6
jäte -4
Lopetus 19.1.06 klo. 14.30
Lämmityksen mittarin lukemat alku: 4500 Kwh loppu 4579 Kwh siis
kulutus: 79 kwh/24h
Testi 2.aloitus 19.1.06 klo.14.30
Ulkoilman lämpötila -25
Esilämmitys asetus -20 , siis ulkoilma koneelle
Kone ilmoitti lähtötilanteessa seuraavat lukemat:
tulo +17
poisto +22
ulko -17
jäte -7
Lopetus 20.1.06 klo.14.30
ulkoilmanlämpötila -27
Lämmityksen mittarin lukemat alku: 4579 KWh loppu 4640 KWh, siis
kulutus: 61 KWh/24h
Siis talon koko lämmitysenergian kokonaiskulutus pieneni 18 KWh/ 24 h,
vaikka ulkolämpötila tipahti keskim. -4 astetta. Siis ilmanvaihdon
esilämmitys ei siirry suoraan sisäilman lämmitykseen, vaan menee
"harakoille".
T. Juha K
Matti Kyllonen
"Juha K" <fis...@netti.fi> wrote in message
news:1137762942....@z14g2000cwz.googlegroups.com...
No tulipa sitten tuokin asia selväksi. Tuttavani teki kotonaan testin.
Hänellä on seuraavanlainen laitteisto: Ltr3, sähköisellä
esilämmityspatterilla, suorasähkölämmitys minienergiatalossa,
Talossa on lämmityssähkön erillinen mittaus. Testas esilämmityksen
vaikutusta energiankulutukseen.
Siis talon koko lämmitysenergian kokonaiskulutus pieneni 18 KWh/ 24 h,
vaikka ulkolämpötila tipahti keskim. -4 astetta. Siis ilmanvaihdon
esilämmitys ei siirry suoraan sisäilman lämmitykseen, vaan menee
"harakoille".
T. Juha K
Olikohan kaikki muut asiat vakioitu ? Suihkussakäynti vie sähköä aivan
perkeleesti. Kun seisot suihkussa, valuu 25 KW hetkellinen teho viemäriin...
Vedet, uuninkäytöt, sauna, tukankuivaimet täytyisi olla vakioitu, että
tuollainen mittaus olisi mistään kotoisin.
Juha K
seurantamittarissa mukana ja saunaa ei lämmitetty. tarkoituksena oli
siis elää mahd.samalla tavalla 2 vuorokautta. Oli kuitenkin käytetty
jälkinmäisenä päivänä keskuspölyimuria n. 1/2 h, sekin on
pelkästään lisännyt lämmitys-sähkön kulutusta (lämmintä ilmaa
ulos ohi lto:n). Toki tämä ei ole mikään tieteellinen tutkimus,
mutta kuitenkin selvästi suuntaa antava ilmanvaihdon esilämmityksen
energiankulutuksesta! Mutta muuten mielenkiintoisia nuo kulutuslukemat
tuossa talossa.
T. Juha K
Toni
Mutta onhan tuossa hyödyllistä dataa, niin pääsee laskemaan;
Jäteilma -4...-7 'C
Tuosta erona pikaisesti 3,9 kJ/m3 ilmaa, Heitetään vaikka 40 l/s virtaus
eli 144 m3/h niin vuorokaudessa saadaan 13,5 MJ eli 3,8 kWh.
Tosin kun ei tiedetä tarkkaa lämpötilaa ja ilmankosteutta kummastakin
tilanteesta, niin tulos on vain suuntaa-antava.
Mutta ihan tottahan tuo on, esilämmitys heikentää hieman LTO:n
tehokkuutta. Käytännössä tuollaista lämmitystä vaan ei kannata tehdä,
vaan esilämmitystä käytetään jossain -15 asteen lämpötiloissa. Silloin
esilämmitys kiinteäkennoisessa mahdollistaa laitteen oikean toiminnan ja
siten voi säästääkin energiaa. Vähän sama käy pyöriväkennoisessa jos
tulopuhallinta hidastellaan -> alipaine kasvaa ja ilmaa imetään enemmän
lto:n ohi.
Juha K
etumerkki pitäis olla +,siis +4 eikä -4
T. Juha K