Neliöt
mika
eroa näillä on?
Mitä neliöitä ei lasketa rakennusoikeutta kuluttaviin neliöihin? Onko kunta
kohtaisia eroja? Erityisesti kiinnostaa Vantaan ja Espoon käytäntö.
TT
rakennusoikeusneliöitä. Huoneistoala lasketaan sisäseinien mukaan
(ulkoseinän paksuudesta vähennetään 25 cm).
Näin näyttäisi olevan ainakin meidän talopiirrustusten mukaan (Oulussa).
Erilaiset erkkerit ja katokset mutkistanevat laskelmia hieman.
"mika" <maav...@ppoistappistehtv.fi> wrote in message
news:bmm86k$dqn$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
TT
"TT" <na...@nokia.com> wrote in message
news:4Vyjb.430$g4....@news2.nokia.com...
> Rakennusala mitataan ulkoseinien (ulkopinnan) mukaan ja tämä ala kuluttaa
> rakennusoikeusneliöitä. Huoneistoala lasketaan sisäseinien mukaan
> (ulkoseinän paksuudesta vähennetään 25 cm).
> Näin näyttäisi olevan ainakin meidän talopiirrustusten mukaan (Oulussa).
> Erilaiset erkkerit ja katokset mutkistanevat laskelmia hieman.
Huoneistoalaa laskettaessa käytetään siis 50 cm pienempiä seinänpituuksia
kuin rakennusalaa mitattaessa. Seinän paksuudesta ei vähennetä mitään vaan
ulkomitasta!
Ville Keränen
Rakennusalaan lasketaan ainoastaan pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiset
tilat. Eli ei esimerkiksi ullakon alle 1600mm korkeita tiloja eikä kellarin
toisarvoisia tiloja.
Yksi linkki joka löytyi erään kaupungin sivuilta.
http://www.turku.fi/rakennusvalvonta/lupaopas/81.html
--
Ville
Marko
> rakennusoikeusneliöitä. Huoneistoala lasketaan sisäseinien mukaan
> (ulkoseinän paksuudesta vähennetään 25 cm).
Eikös se ole niin että jos ulkoseinän paksuus ylittää yli 25cm niin sen
ylittävää osaa ei lasketa rakennusalaan (saa tehtyä energiaa säästävät
reiluilla eristeillä olevat ulkoseinät ilman että tarttee pelätä että tiukan
paikan
tullen rakennusoikeus ylittyy)
Tapio Viljava
> > Rakennusala mitataan ulkoseinien (ulkopinnan) mukaan ja tämä ala
kuluttaa
> > rakennusoikeusneliöitä. Huoneistoala lasketaan sisäseinien mukaan
> > (ulkoseinän paksuudesta vähennetään 25 cm).
> Huoneistoalaa laskettaessa käytetään siis 50 cm pienempiä seinänpituuksia
> kuin rakennusalaa mitattaessa. Seinän paksuudesta ei vähennetä mitään vaan
> ulkomitasta!
Tuohan johtaa matemaattisesti samaan lopputulokseen, lyhennetäänkö seiniä
puoli metriä vai ajatellaanko niitä ohennetuksi 25 cm (jos siis puhutaan
suorakulmaisesta talosta).
Mutta ei kai se noin kaavamaista voi olla? Minulla on tiilitalo, jossa
seinien paksuus on 40 cm, ja ulko- ja sisämitoin laskettujen pinta-alojen
ero n. 40 m^2.
Tapsa
Pekka Taipale
> Mutta ei kai se noin kaavamaista voi olla? Minulla on tiilitalo, jossa
> seinien paksuus on 40 cm, ja ulko- ja sisämitoin laskettujen pinta-alojen
> ero n. 40 m^2.
No kyllä se on kaavamaista, mutta ei aivan edellä esitetyllä tavalla.
Kerrosala lasketaan ulkomittojen mukaan ja huoneistoala sisämittojen
mukaan. Rakennusoikeutta vievä kerrosala sitten vielä lasketaan
erikseen vain 250 mm seinävahvuuden mukaan. Mutta talon ulkoseinien
sijoittelusääntöä (esim. 4 m tontin rajasta) ei suinkaan lasketa 250
mm vaan tietenkin todellisen seinävahvuuden mukaan...
Jos talossasi on paksun lämmöneristyksen takia 400 mm paksut
seinät, ja jos oletetaan että se on ulkomitoiltaan 10 metriä pitkä ja
8 metriä leveä, niin:
- talon kerrosala on 10,00 x 8,00 m² = 80 m²
- talon huoneistoala on 9,20 x 7,20 m² = 66,24 m²
- rakennusoikeutta vievä kerrosala on 9,50 x 7,50 m² = 71,25 m²
Sitten, jos talossa on vielä toinen kerros, jossa tavalliseen tapaan
kaltevat katot, niin yläkerrasta kerros- ja huoneistoalaan lasketaan
vain se osa, jossa huonekorkeus on vähintään 1600 mm. Ja nyt kysymys:
meneekö oletukseni oikein, kun olen ymmärtänyt, että rakennusoikeuden
kerrosneliöiden käyttöä tarkasteltaessa tässä yläkerran kerrosalassa
siis otetaan huomioon 1600 mm korkea huonetila, ja sen ympärille 250
mm vahvuinen "laskennallinen" seinä, vaikka ko. kohdassa ei fyysisesti
seinää olisikaan?
Alkuperäiselle kysyjälle vielä vihje: erilaisten aputilojen -- kuten
varastojen, autotallien ja jopa pesu- ja saunatilojen -- laskeminen
kerrosalaan vaihtelee kaavan mukaan. Bruttoneliöihin (hyödyllinen
rakennuskustannuksia karkeasti arvioitaessa) ne lasketaan "aina",
mutta rakennusoikeutta ne eivät välttämättä vie. Jos haluat tietää
tarkan tilanteen jollain tontilla, sinun pitää hakea
kiinteistövirastosta kyseisen korttelin asemakaavamääräykset ja tutkia
niissä olevat räätälöidyt porsaanreiät.
Näin erityisesti Espoossa ja Vantaalla. Esimerkiksi Espoossa on
käsittääkseni sääntö, että ennen vuotta 2000 tehdyissä kaavoissa on
mahdollista tehdä "sekakerroksia", eli esim. osa
puolitoistakerroksisen talon yläkerrasta on huoneisto- ja kerrosalaa,
osa ullakkotilaa. Monilla alueilla (esim. Lintuvaarassa) saa rakentaa
rakennusoikeuden lisäksi esim. 15 m² tai 30 m² tai 10 % aputiloja,
joihin saa sijoittaa saunat ja pesuhuoneet.
Käytännössä tarkka rakennuksen mitoitus rakennusoikeuteen vaatii aina
neuvottelemista lupavalmistelijan kanssa, jotta voi varmistaa, miten
säännöksiä tulkitaan.
--
Pekka Taipale -- pjt at iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
Toni Arte
> Sitten, jos talossa on vielä toinen kerros, jossa tavalliseen tapaan
> kaltevat katot, niin yläkerrasta kerros- ja huoneistoalaan lasketaan
> vain se osa, jossa huonekorkeus on vähintään 1600 mm. Ja nyt kysymys:
> meneekö oletukseni oikein, kun olen ymmärtänyt, että rakennusoikeuden
> kerrosneliöiden käyttöä tarkasteltaessa tässä yläkerran kerrosalassa
> siis otetaan huomioon 1600 mm korkea huonetila, ja sen ympärille 250
> mm vahvuinen "laskennallinen" seinä, vaikka ko. kohdassa ei fyysisesti
> seinää olisikaan?
Mulla oli juuri tuollainen ongelma toissakesänä oman yläkertaprojektin
kanssa. Kaarinassa homma määritettiin niin, että puolitoistakerroksisen
talon yläkerran kerrosalaan laskettiin päätyseinät mukaan, mutta lappeen
puolelta vain yli 1600mm korkea tila johon ei siis lisätty mitään
"laskennallista seinää".
Mutta tämänkin tulkinta riippuu varmasti kunnasta ja rakennustarkastajasta.
--
Toni
Tapio Lindström
>
> Kerrosala lasketaan ulkomittojen mukaan ja huoneistoala sisämittojen
> mukaan.
Juuri näin.
> Rakennusoikeutta vievä kerrosala sitten vielä lasketaan
> erikseen vain 250 mm seinävahvuuden mukaan.
Tällaista termiä ei Espoon lupapäätöksessä ole, vaan siellä
puhutaan syistä joista lupatarkastaja hyväksyy kaavaan
merkityn kerrosalan ylityksen.
> meneekö oletukseni oikein, kun olen ymmärtänyt, että rakennusoikeuden
> kerrosneliöiden käyttöä tarkasteltaessa tässä yläkerran kerrosalassa
> siis otetaan huomioon 1600 mm korkea huonetila, ja sen ympärille 250
> mm vahvuinen "laskennallinen" seinä, vaikka ko. kohdassa ei fyysisesti
> seinää olisikaan?
Ei mene. Kerrosalaan ei lasketa alle 160 cm tiloja, ei huonetilaa
eikä seinää.
> Esimerkiksi Espoossa on
> käsittääkseni sääntö, että ennen vuotta 2000 tehdyissä kaavoissa on
> mahdollista tehdä "sekakerroksia", eli esim. osa
> puolitoistakerroksisen talon yläkerrasta on huoneisto- ja kerrosalaa,
> osa ullakkotilaa.
Ei ullakkotilaa voi olla samassa kerroksessa kuin huonetilaa.
Espoo tarkensi käytäntöä vuoden 2002 alussa lain kirjaimen mukaiseksi.
-- T.
Pekka Taipale
> Tällaista termiä ei Espoon lupapäätöksessä ole, vaan siellä
> puhutaan syistä joista lupatarkastaja hyväksyy kaavaan
> merkityn kerrosalan ylityksen.
OK. Näin se asia varmaan ilmaistaan.
> Ei ullakkotilaa voi olla samassa kerroksessa kuin huonetilaa.
> Espoo tarkensi käytäntöä vuoden 2002 alussa lain kirjaimen mukaiseksi.
Myös vanhempien kaavojen osalta? No, pianhan tuo selviää, kun tänään
olen menossa kysymään mahd. naapurin Älvsby-hankkeen konsulttina...
Markku Honkala
Kyllä näin on, ja kannattaa varmistaa myös että pääpiirustusten tekijä
ja kaavaviranomainen muistavat sitten laskea rakennusalan tämän 250mm
seinäpaksuuden mukaan, eivätkä ota sitä lukua suoraan cad-kuvan
automaattisesti laskemasta. Tuossa saattaa laskennallisesti äkkiä
hävitä muutama tärkeä rak.oikeusneliö.
Nimim. meillä 323mm ulkoseinän paksuus.
paanaz
> "Marko" <pinta...@POISTAluukku.com> wrote in message news:<PgAjb.312$qL5...@read3.inet.fi>...
> > > Rakennusala mitataan ulkoseinien (ulkopinnan) mukaan ja tämä ala kuluttaa
> > > rakennusoikeusneliöitä. Huoneistoala lasketaan sisäseinien mukaan
> > > (ulkoseinän paksuudesta vähennetään 25 cm).
Rakennusala mitataan ulkoseinien ulkopinnan mukaan maanpinnan tasossa
olevassa kerroksessa, siis maanpinnan leikkaava rakennuksen ala on
rakennusala, tämä ei mitenkään kuluta rakennusoikeutta.
Rakennusoikeutta kuluttaa kerrosala.
> > Eikös se ole niin että jos ulkoseinän paksuus ylittää yli 25cm niin sen
> > ylittävää osaa ei lasketa rakennusalaan (saa tehtyä energiaa säästävät
> > reiluilla eristeillä olevat ulkoseinät ilman että tarttee pelätä että tiukan
> > paikan
> > tullen rakennusoikeus ylittyy)
> Kyllä näin on, ja kannattaa varmistaa myös että pääpiirustusten tekijä
> ja kaavaviranomainen muistavat sitten laskea rakennusalan tämän 250mm
> seinäpaksuuden mukaan, eivätkä ota sitä lukua suoraan cad-kuvan
> automaattisesti laskemasta. Tuossa saattaa laskennallisesti äkkiä
> hävitä muutama tärkeä rak.oikeusneliö.
Tontin rakennusoikeutta vähentävä ala on kerrosala, joka lasketaa
ulkoseinien ulkopintojen mukaan, kuitenkaan siihen ei lasketa alle
1600mm korkeita tiloja, eikä tiloja jotka eivät ole pääasiallisen
käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Myöskin otettava huomioon 1,5
kerroksissa tai korkeammissa taloissa että porrasaukkoa _EI_ lasketa
joka kerroksessa kerrosalaan, eikä myöskään huoneistoalaan. En nyt
tarkalleen muista missä kerroksissa se laskettiin ja ei lasketa. Ja
vaikka ulkoseinät olisivat 1000mm paksut, ne lasketaan kokonaan
kerrosalaan, _Mutta_ 250mm ylittävä seinäpaksuus sallitaan tontin
rakennusoikeuden ylittämiseen, eli siis, jos rakennusoikeutta 100m2,
talon kerrosala 250mm paksuilla seinillä on 100m2, seinän todellinen
paksuus 300mm sallittu rakennusoikeuden ylitys olisi pyöreästi
0,05xtalon piiri.
Lupahakemuksissa täytyy olla todellinen kerrosala ilmoitettuna,
sitten lisätietona kuinka paljon tulee kerrosalaa 250mm seinäpaksuuden
ylittävästä osasta. Nämä on melko hankalia selittää mutta jospa tuosta
nyt jotain selvisi.
Huoneistoala laskentaan muuten ulkoseinien sisäpintojen mukaan, ja
siitä vähennetään kantavien seinien ala, hormien ala, alle 1600mm
korkeiden tilojen ala, sekä se epäselvä porrasasia...