Maaperätutkimuksesta kyse
Markku Aho
olisi mahdollisuus panostaa talon suunnitteluun, joten nyt syksyllä tulisi
ilmeisesti hankkia maaperätutkimus, jotta suunnitteluun olisi perusteet
kunnossa. Vai voiko maaperätutkimuksia tehdä talvellakin?
Mitä tietoa maaperätutkijalta tulee saada ja missä muodossa että kelpaa
rakennusvalvonnalle (Espoo)?
Mitä tietoja mptutkija tarvii työn teettäjältä?
Kuinka monta tutkintapistettä / -paikkaa tarvitaan pienelle <800 m2
tontille, jossa rakennuksen tarkka paikkakaan ei ole vielä selvillä?
Mitähän mahtanee maksaa? Onko tiedossa firmoja / yrittäjiä pk-seudulla?
Mahd vastauksista kiittäen
ut
J. Reinikainen
kirjoitti seuraavaa:
> Olisi tällaista kysyttävää; rakentamaton tontti on hankittuna. Talven aikana
> olisi mahdollisuus panostaa talon suunnitteluun, joten nyt syksyllä tulisi
> ilmeisesti hankkia maaperätutkimus, jotta suunnitteluun olisi perusteet
> kunnossa. Vai voiko maaperätutkimuksia tehdä talvellakin?
Maaperätutkimuksia tekevät firmat osaavat kertoa omalta osaltaan
tarkimmin, pystyvätkö vai eivät. Kannattaa soittaa sinne. Samalla
tulee selvitettyä työn hinta.
Yleensä kunnan rakennusvalvonta osaa antaa linkkejä tällaisiin heidän
työhönsä liittyviin tahoihin, olivatpa ne kunnan omia tai paikallisia
yrityksiä. Mm. vasta paikkakunnalle muuttaneen rakentajan kannattaa
kysyä rakennusvalvonnasta vinkkejä mm. paikallisista vastaavan mes-
tarin töitä tekevistä jne. Tuskin he siellä osaavat antaa sen parhaan
takkamuurarin nimeä, mutta suunnittelijoiden, valvojien ja tällaisten
tutkijoiden yhteystietoja heillä on tallessa ihan viran puolesta. Jos
henkilöstö vain on avuliasta ja palvelualtista, niin varmaan kertovat.
> Mitä tietoa maaperätutkijalta tulee saada ja missä muodossa että kelpaa
> rakennusvalvonnalle (Espoo)?
Rakennusvalvonta osaa kertoa vaatimukset tarkimmin, koske heille ne
tiedot menevät.
> Mitä tietoja mptutkija tarvii työn teettäjältä?
Tutkimusfirmat osaavat vastata tähänkin.
> Kuinka monta tutkintapistettä / -paikkaa tarvitaan pienelle <800 m2
> tontille, jossa rakennuksen tarkka paikkakaan ei ole vielä selvillä?
Rakennusvalvonta ja ne firmat.
> Mitähän mahtanee maksaa? Onko tiedossa firmoja / yrittäjiä pk-seudulla?
Keltaiset sivut, hakukoneet, valvonnan vinkit...
> Mahd vastauksista kiittäen
> ut
Onnea hankkeelle!
--Jukka
--
Jos vastaat maililla, siivoa sikanautasotkut pois osoitteesta.
ait...@eispammia.cc.tut.fi
: Mitä tietoa maaperätutkijalta tulee saada ja missä muodossa että kelpaa
: rakennusvalvonnalle (Espoo)?
: Mitä tietoja mptutkija tarvii työn teettäjältä?
: Kuinka monta tutkintapistettä / -paikkaa tarvitaan pienelle <800 m2
: tontille, jossa rakennuksen tarkka paikkakaan ei ole vielä selvillä?
Kysy häneltä, joka suunnitelman tulee tekemään. Hän luultavasti
parhaiten tietää minkälaisen aineiston pohjalta hän suunnitelman
osaa/haluaa tehdä.
anneli
niin yksinkertaisen (suorakaiteen muotoinen pohja) talon
pohjatutkimukseksi riittää nurkkapisteiden kairaus.
Siis yhteensä neljä pistettä. Muita paikkoja tontilla ei
kannata kairauttaa.
Kun ei tiedetä talon muotoa eikä sijoitusta tontille, niin
pientaloa varten kairataan tontilta hajapisteitä sieltä täältä
vähimmillään 6-10 kpl. Kannattaa kuitenkin yrittää
kohdistaa kairauspisteet suunnilleen aiotulle talon paikalle,
jotta niistä olisi edes jotain hyötyä.
Kairauskustannus lausuntoineen on 4000 - 6000 mk.
"Markku Aho" <markk...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:MKFM5.336$Sv6....@read2.inet.fi...
> Olisi tällaista kysyttävää; rakentamaton tontti on hankittuna. Talven
aikana
> olisi mahdollisuus panostaa talon suunnitteluun, joten nyt syksyllä tulisi
> ilmeisesti hankkia maaperätutkimus, jotta suunnitteluun olisi perusteet
> kunnossa. Vai voiko maaperätutkimuksia tehdä talvellakin?
>
> Mitä tietoa maaperätutkijalta tulee saada ja missä muodossa että kelpaa
> rakennusvalvonnalle (Espoo)?
>
> Mitä tietoja mptutkija tarvii työn teettäjältä?
>
> Kuinka monta tutkintapistettä / -paikkaa tarvitaan pienelle <800 m2
> tontille, jossa rakennuksen tarkka paikkakaan ei ole vielä selvillä?
>
> Mitähän mahtanee maksaa? Onko tiedossa firmoja / yrittäjiä pk-seudulla?
>
> Mahd vastauksista kiittäen
> ut
>
>
>
>
Ossi Haapakoski
wrote:
>Olisi tällaista kysyttävää; rakentamaton tontti on hankittuna. Talven aikana
>olisi mahdollisuus panostaa talon suunnitteluun, joten nyt syksyllä tulisi
>ilmeisesti hankkia maaperätutkimus, jotta suunnitteluun olisi perusteet
>kunnossa. Vai voiko maaperätutkimuksia tehdä talvellakin?
Voi tehdä, silloin alkureikä routakerroksen läpi tehdään kangella,
eikä siltä matkalta saada kantavuustietoa.
>Mitä tietoa maaperätutkijalta tulee saada ja missä muodossa että kelpaa
>rakennusvalvonnalle (Espoo)?
Rakennusvalvonta ei yleensä tee tutkimustiedolla mitään, vaan
luottavat suunnittelijaan, joka suunnittelee perustustavan tutkimuksen
perusteella.
>Mitä tietoja mptutkija tarvii työn teettäjältä?
Kairauspisteet
>Kuinka monta tutkintapistettä / -paikkaa tarvitaan pienelle <800 m2
>tontille, jossa rakennuksen tarkka paikkakaan ei ole vielä selvillä?
Riippuu maaperästä, kysy rakennusvalvonnasta millainen pohjan
oletetaan olevan. Meillä riitti kaksi kairauspistettä talon
kulmapaikoille, kun alla tarpeeksi savea, eikä siten pelkoa esim.
kalliopiikeistä - varmistettiin kantavan kuorikerroksen vahvuus.
>Mitähän mahtanee maksaa? Onko tiedossa firmoja / yrittäjiä pk-seudulla?
Minulla kävi kairaamassa kaupungin mies omalla ajallaan ne kaksi
reikää, olin itse apumiehenä. kustannus oli muistaakseni joitain
satasia.
Kannattaa kysyä rakennusvalvonnasta myös mahdollisia viemärilinjojen
leikkauskuvia, ongelma-alueilta on voitu ottaa myös
ruutukairaustulokset (koko alue 100*100m ruuduissa) aiemmin.
Ossi
Petri Kärhä
> Olisi tällaista kysyttävää; rakentamaton tontti on hankittuna. Talven aikana
> olisi mahdollisuus panostaa talon suunnitteluun, joten nyt syksyllä tulisi
> ilmeisesti hankkia maaperätutkimus, jotta suunnitteluun olisi perusteet
> kunnossa. Vai voiko maaperätutkimuksia tehdä talvellakin?
Onkos tontin maaperästä olemassa yhtään mitään alustavaa tietoa?
Kaupunki on kairaillut siellä täällä hajapisteitä, joista voisi saada
jotain kuvaa. Jotain havaintoa maaperästä pitäisi olla ennen kuin ostaa
mitään, muuten voi tulla luokkaa sadan tonnin ylläreitä. Kaupungin
teknisestä toimistosta voisi saada sellaisen maaperäkartan, jossa on mm.
siellä täällä olemassa olevia kairaustuloksia ja arvioitu savikerroksen
paksuus. Hyvällä tuurilla joku kairauspiste on osunut tontillesi.
> Mitä tietoa maaperätutkijalta tulee saada ja missä muodossa että kelpaa
> rakennusvalvonnalle (Espoo)?
Rakennusten kulmista pitäisi olla kairaustulokset. Lisäksi pitäisi olla
maanpinnan korot kulmista ja sieltä täältä muualta. En tiedä vaaditaanko
nämä, mutta sinä tarvitset ne. Rakennuksen korkeusasema (tärkein homma
koko rakennushankkeessasi!) ja pinnan muokkaus on helpompi suunnitella,
kun tontin pinnan korot on mitattu.
> Kuinka monta tutkintapistettä / -paikkaa tarvitaan pienelle <800 m2
> tontille, jossa rakennuksen tarkka paikkakaan ei ole vielä selvillä?
Tämä riippuu minusta hieman siitä, millainen perustuksesta tulee, eli
päädymme kehäpäätelmään. Jotain tietoa on oltava ensin. Mikäli
perustukset joutuu paaluttamaan, olisi hyvä olla kairaustulokset joka
ikisen paalun kohdalta, jotta saadaan paalun pituudet selville.
Käytännössä mitätään usein vain kulmat ja mahdollisen autotallin
kohdalle vain yksi reikä, mikä on syvältä. Jääkauden aikaiset uurteet
kalliossa saattavat olla aika massiivisia, ja paalut osuessaan syvään
uurteeseen sukeltaa.
Mikäli tontista olisi jotain alustavaa tietoa, olisi homma helpompaa.
Päätät ensin talon paikan, ja sitten teet kairaukset juuri sinne, minne
ne tarvitaan.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
M. Saren
<3a06492b...@news.europe.nokia.com>:
>On Fri, 03 Nov 2000 21:03:40 GMT, "Markku Aho" <markk...@pp.inet.fi>
>wrote:
>>Mitä tietoa maaperätutkijalta tulee saada ja missä muodossa että kelpaa
>>rakennusvalvonnalle (Espoo)?
>
>Rakennusvalvonta ei yleensä tee tutkimustiedolla mitään, vaan
>luottavat suunnittelijaan, joka suunnittelee perustustavan tutkimuksen
>perusteella.
Just noin. Meille suunnittelija sanoi ettei kannata tuhlata rahaa
maatutkimuksiin, vaan hän laittaa niin leveän anturan että alla olevalla maalla
ei ole väliä.
Meillä tosin alla on tasalaatuista korkealuokkaista hiesua, joten asia on
helppo.
Tuli vain mieleen, että milloin sitten sitä paalutusta tarvitaan?
tv mika
Hantte Lehmussaari
>Just noin. Meille suunnittelija sanoi ettei kannata tuhlata rahaa
>maatutkimuksiin, vaan hän laittaa niin leveän anturan että alla olevalla
>maalla ei ole väliä.
Mitenköhän leveän anturan vaatii pehmeä savisiltti, jota on muutama metri
(2-5m) ennen kalliota? Itse kairautin reilulla tonnilla neljä reikää
moiseen maahan ja sain paluupostissa laskun lisäksi kolme sarjaa
dokumentteja sisältäen: lausunnon erustussuosituksineen, leikkaus- ja
kaavakuvat.
Tuon tonnin säästöä anturaa leventämällä en näe järkevänä, sillä voipi
mennä kymmenertainen määrä rahaa niihin yllätyksiin, joita kaivaessa tulee.
>
>Meillä tosin alla on tasalaatuista korkealuokkaista hiesua, joten asia
>on helppo.
Ei hiekalle tarvitsekaan paaluttaa.
>
>Tuli vain mieleen, että milloin sitten sitä paalutusta tarvitaan?
Silloin kun perustan alla on niin pehmeää, ettei talo kestä pinnalla tai
silloin, kun paalu on halvempi kuin se megalomaaninen vaihtomaakakku.
Mutta täytyy muistaa, että jokainen talo ja tontti ovat aina omia
tapauksiaan.
--
Hantte
So many fantastic colors; I feel in a wonderland.
Many fantastic colors makes me feel so good.
M. Saren
<8FE4799F3Hantt...@131.228.6.98>:
>mika....@hut.nononospam.fi (M. Saren) told about in
>
>>Just noin. Meille suunnittelija sanoi ettei kannata tuhlata rahaa
>>maatutkimuksiin, vaan hän laittaa niin leveän anturan että alla
>>olevalla maalla ei ole väliä.
>
>Mitenköhän leveän anturan vaatii pehmeä savisiltti, jota on muutama
>metri (2-5m) ennen kalliota?
Meille tuli yksikerroksiseen laajennokseen 60 cm leveä antura. Laajennos n.
5x7 m.
>Tuon tonnin säästöä anturaa leventämällä en näe järkevänä, sillä voipi
>mennä kymmenertainen määrä rahaa niihin yllätyksiin, joita kaivaessa
>tulee.
Kallio?
>>Meillä tosin alla on tasalaatuista korkealuokkaista hiesua, joten asia
>>on helppo.
>
>Ei hiekalle tarvitsekaan paaluttaa.
...eikun p***kle siis silttiä tarkoitin...sillehän säännönmukaisesti
paalutetaan.
>>Tuli vain mieleen, että milloin sitten sitä paalutusta tarvitaan?
>
>Silloin kun perustan alla on niin pehmeää, ettei talo kestä pinnalla tai
>silloin, kun paalu on halvempi kuin se megalomaaninen vaihtomaakakku.
Siis painavat kivitalot paalutetaan ja keveät puutalot pärjää anturalla?
tv mika
Hantte Lehmussaari
>Hantte....@attglobal.net (Hantte Lehmussaari) wrote in
>
>>Tuon tonnin säästöä anturaa leventämällä en näe järkevänä, sillä voipi
>>mennä kymmenertainen määrä rahaa niihin yllätyksiin, joita kaivaessa
>>tulee.
>
>Kallio?
Kallio on ikävä yllätys, jos sen joutuu poistamaan yllätyksenä. Louhintaa
ei välttämättä saa paikalle samana päivänä tai viikkona ja silloin muu
kalusto seisoo pahimmillaan odotustaksalla.
>
>>>Meillä tosin alla on tasalaatuista korkealuokkaista hiesua, joten asia
>>>on helppo.
>>
>>Ei hiekalle tarvitsekaan paaluttaa.
>
>...eikun p***kle siis silttiä tarkoitin...sillehän säännönmukaisesti
>paalutetaan.
Tuossa paalutuksessakin on rajansa. Jos maa on pehmeää, kova pohja suht.
lähellä ja talo painava, voi paaluille sattuaa kellahdusilmiö, eli
kaatuvat. Mulle suositeltiin pilarianturaa sinne kallioon asti (2-4m).
>
>Siis painavat kivitalot paalutetaan ja keveät puutalot pärjää anturalla?
Serkku paalutti puutalonsa alustan. Savimaa.
Markku Seppänen
ainakin parilta poikkilinjalta tontin halki - se ei vie yleensä aikaa
kuin viistoista minuuttia. Samalla voi mitata paikoilleen suurimmat
puut; onpahan jonkunlainen mahdollisuus että ne saadaan säilytettyä.
markku
Uljas Tampio
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
news:3A066EB3...@pop.hut.fi...
> Markku Aho wrote:
> > Olisi tällaista kysyttävää; rakentamaton tontti on hankittuna. Talven
aikana
> > olisi mahdollisuus panostaa talon suunnitteluun, joten nyt syksyllä
tulisi
> > ilmeisesti hankkia maaperätutkimus, jotta suunnitteluun olisi perusteet
> > kunnossa. Vai voiko maaperätutkimuksia tehdä talvellakin?
>
> Onkos tontin maaperästä olemassa yhtään mitään alustavaa tietoa?
> Kaupunki on kairaillut siellä täällä hajapisteitä, joista voisi saada
> jotain kuvaa. Jotain havaintoa maaperästä pitäisi olla ennen kuin ostaa
> mitään, muuten voi tulla luokkaa sadan tonnin ylläreitä. Kaupungin
> teknisestä toimistosta voisi saada sellaisen maaperäkartan, jossa on mm.
> siellä täällä olemassa olevia kairaustuloksia ja arvioitu savikerroksen
> paksuus. Hyvällä tuurilla joku kairauspiste on osunut tontillesi.
Kiitos vastauksista - kaikille
On saatu alustavaa tietoa kaupungin tekniseltä keskukselta; tontilla savea
4,5-6 metriä, josta tekivät johtopäätöksen että rakennettavuusluokka? on 4
(= perustamistapa paalutus). Lisäksi suositellaan rakennuspaikkakohtaista
maaperätutkimusta.
Samasta paikasta saadusta kartasta ilmenee, että alueella on tehty
painokairauksia - ei kuitenkaan ilmeisesti ihan ko. tontilla. Tosin karttaan
merkityt kairaussymbolit on niin suuria että paikan tarkkuus on hehtaarilla
tai korttelissa.
make
>
> > Mitä tietoa maaperätutkijalta tulee saada ja missä muodossa että kelpaa
> > rakennusvalvonnalle (Espoo)?
>
Ossi Haapakoski
wrote:
>On saatu alustavaa tietoa kaupungin tekniseltä keskukselta; tontilla savea
>4,5-6 metriä, josta tekivät johtopäätöksen että rakennettavuusluokka? on 4
>(= perustamistapa paalutus). Lisäksi suositellaan rakennuspaikkakohtaista
>maaperätutkimusta.
Eihän tuo savikerros vielä mitään määrää, eli vaatii ne
tutkimustulokset kantavan kuorikerroksen vahvuudesta.
Meillä puuvuorinen-peltikattoinen talo lepää noin 1.5 metrisen
kuorikerroksen päällä 60cm leveällä anturalla - perustussuunnittelijan
mukaan 44cm leveä antura olisi ollut riittävä, mutta vaati kuitenkin
suodatinkankaan 60 senttisen anturan lisäksi, eli varmisti selustansa
laittaessaan nimensä suunnitelmaan.
(kuorikerroksen ja peruskallion välissä on noin 8 metriä savea.)
>Samasta paikasta saadusta kartasta ilmenee, että alueella on tehty
>painokairauksia - ei kuitenkaan ilmeisesti ihan ko. tontilla. Tosin karttaan
>merkityt kairaussymbolit on niin suuria että paikan tarkkuus on hehtaarilla
>tai korttelissa.
Pitäisihän heiltä löytyä tarkemmat kartat ja myös ne mittaustulokset,
jos sattuu tarpeeksi lähelle.
Ossi
Petri Kärhä
> Eihän tuo savikerros vielä mitään määrää, eli vaatii ne
> tutkimustulokset kantavan kuorikerroksen vahvuudesta.
> Meillä puuvuorinen-peltikattoinen talo lepää noin 1.5 metrisen
> kuorikerroksen päällä 60cm leveällä anturalla - perustussuunnittelijan
> mukaan 44cm leveä antura olisi ollut riittävä, mutta vaati kuitenkin
> suodatinkankaan 60 senttisen anturan lisäksi, eli varmisti selustansa
> laittaessaan nimensä suunnitelmaan.
> (kuorikerroksen ja peruskallion välissä on noin 8 metriä savea.)
Mistähän kuorenpaksuudesta eteenpäin aletaan suosittelemaan paalutusta?
Meillä kovan kuorikerroksen paksuus vaihteli 1 ja 1,5 metrin välillä,
minkä jälkeen tuli 10 m savilillua. (Oli muuten lystikkään näköistä kun
paalut meni läpi lillusta. Vähän niinkuin pudottaisit lusikan
ketsuppipulloon :-). Talo muuten samanlainen mutta tiilikatto.
Perustamistapalausunnossa suositeltiin paaluperustusta talolle;
autotallille joko paalut tai reunavahvistettu laatta. Painumaoletus
laatalle oli 10 cm.
Kävi kyllä jossain vaiheessa mielessä, että kyllä se olisi anturoillakin
pysynyt, mutta ei viitsinyt ottaa mitään riskejä. Naapuritontilla kun on
70-luvulla anturoille perustettu talo, joka on 14 senttiä vinossa.
Ossi Haapakoski
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>> Meillä puuvuorinen-peltikattoinen talo lepää noin 1.5 metrisen
>> kuorikerroksen päällä 60cm leveällä anturalla - perustussuunnittelijan
>> mukaan 44cm leveä antura olisi ollut riittävä, mutta vaati kuitenkin
>> suodatinkankaan 60 senttisen anturan lisäksi, eli varmisti selustansa
>> laittaessaan nimensä suunnitelmaan.
>> (kuorikerroksen ja peruskallion välissä on noin 8 metriä savea.)
>
>Mistähän kuorenpaksuudesta eteenpäin aletaan suosittelemaan paalutusta?
>Meillä kovan kuorikerroksen paksuus vaihteli 1 ja 1,5 metrin välillä,
>minkä jälkeen tuli 10 m savilillua. (Oli muuten lystikkään näköistä kun
>paalut meni läpi lillusta. Vähän niinkuin pudottaisit lusikan
>ketsuppipulloon :-). Talo muuten samanlainen mutta tiilikatto.
Eiköhän perustussuunnittelijan pidä laskea talon oletettu paino ja
kairaustulosten perusteella kuorikerroksen kantavuus. Meillä
kuorikerros oli kova, eli kairaa kierrettiin aika paljon ennen
läpäisyä. Tiilikatto painaa ratkaisevasti enemmän kuin peltikatto -
minä vaihdoin materiaalia tontista johtuen.
>Kävi kyllä jossain vaiheessa mielessä, että kyllä se olisi anturoillakin
>pysynyt, mutta ei viitsinyt ottaa mitään riskejä. Naapuritontilla kun on
>70-luvulla anturoille perustettu talo, joka on 14 senttiä vinossa.
Kyllähän se joskus käy mielessä, että mitäs sitten jos...
Ossi
Markus Peuhkuri
> läpäisyä. Tiilikatto painaa ratkaisevasti enemmän kuin peltikatto -
> minä vaihdoin materiaalia tontista johtuen.
Eikös kuitenkin hyvälumisena talvena lumi paina enemmän kuin
tuo pelti- ja tiilikaton ero.
> Kyllähän se joskus käy mielessä, että mitäs sitten jos...
Tehtiin vielä pikainen arvio paalu- ja laattaperustuksen
välillä kun pintamaa kuorittuna todettiin saven olevan aika
tiukkaa. Noin kymppitonnin hintaerolla ei sitten ruvettu
urheilemaan.
Pisin paalu oli 9 m ja lyhin 3 m eli ei se savikerros kovin
tasainen olisi ollut.
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
Ossi Haapakoski
<puh...@ws18.tct.hut.fi> wrote:
>ossi.ha...@poista.nokia.com (Ossi Haapakoski) writes:
>
>> läpäisyä. Tiilikatto painaa ratkaisevasti enemmän kuin peltikatto -
>> minä vaihdoin materiaalia tontista johtuen.
>
> Eikös kuitenkin hyvälumisena talvena lumi paina enemmän kuin
> tuo pelti- ja tiilikaton ero.
Kyllähän se painaa, mutta täytyyhän suunnittelijan ottaa se
paikallinen lumikuorma huomioon laskiessaan talon aiheuttamaa painoa -
ei siis vaikuta painoeroon.
Ossi
Martti Paalanen
>Eiköhän perustussuunnittelijan pidä laskea talon oletettu paino ja
>kairaustulosten perusteella kuorikerroksen kantavuus. Meillä
>kuorikerros oli kova, eli kairaa kierrettiin aika paljon ennen
>minä vaihdoin materiaalia tontista johtuen.
Mahtoiko huolesi olla ihan aiheellista? Tiilikaton aiheuttama kuorma
on lopulta aika pieni, enkä minä ainakaan uskaltaisi mitoittaa
peruskuormituksia lähellekään sellaista rajaa, että katon lisäpainolla
olisi jotain merkitystä.
Oma taloni on tiilikattoinen, kuivakuorelle anturalla perustettu. Jos
arvioi katon painoksi n. 10 tonnia ja anturoiden yhteispituudeksi n.
45 m leveyden ollessa 0,6m, kuormittaa katto anturaa n. 370 kg/m2 eli
n. 15% kokonaiskuormasta (ulkoseinällä).
Ja painaa se peltikattokin jotain, vaikkei toki kymmentä tonnia.
-Martti
Ossi Haapakoski
Tämä nyt oli sitä varmuuden maksimointia, kuin myös talon alaisen
kellarikuopan poisjättäminen - olisi lävistänyt kuorikerroksen.
Ossi