Luotettavuutta salaojakaivon pumppaukseen
Heikki Jokinen
pumpataan purkuputkeen. Salaojitus on tehty jälkikäteen ja siksi on
jouduttu tällaiseen ratkaisuun. Olen käyttänyt salaojakaivon
pumppaukseen uppopumppua. Pumputhan toimivat aikansa hyvin. Käyntiaika
keskittyy kevääseen, sulamisvedet virtaavat. Ensimmäisen pumpun ostin
noin 20 vuotta sitten. Silloin se vielä tuntui melko kalliilta, mutta
nyt niitä saa jo halvalla.
Ongelmana on luotettavuus. Yhdestä pumpusta vikaantui rajakatkaisija
(johdon päässä olevassa kellukkeessa), yhden sai oikosulkuun kaivoon
päässyt jyrsijä, ehkä rotta, joka oli purrut johdot rikki. Viimeisestä
ilmeisesti on mennyt laakeri. Jyrsijät eivät enää kaivoon pääse, muuta
siltikään ei ole luotettavuutta saavutettu. Viisi vuotta taitaa olla
keskimääräinen pumpun ikä
Muun tyyppistä ratkaisua, kun uppopumppu, en ole löytänyt. Olen
ajatellut varmistella laittamalla toisen pumpun korkeammalle, sen
varalle, että varsinainen pettää. Joskus se varmasti pettää. Varmaan
pitäisi myös laittaa ne kumpikin oman sulakkeensa taakse. Oliskohan
parempia ratkaisuja tarjolla? Olisi mukava, jos pumpun saisi paremmin
valvottavaan paikkaan tai ainakin jonkin hälytyssysteemin, jos pumppu
pettää.
Luotettava ratkaisu saisi vähän maksaakin, mutta tuskin vain
kalliimman/paremman uppopumpun hankkiminen ratkaisee. Pumppu on oltava
kaivossa vuoden ympäri, koska sulamisvedet alkavat virrata salaojissa,
kun vielä maassa on lunta. Talon seinän vierellä on sen verran lämpöä,
että siellä sulaminen ensimmäisenä alkaa.
Heikki Jokinen
heikki....@metso.com
Siira Jyrki
"Heikki Jokinen" <Jokin...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:svvp9vodcfnpm6kt6...@4ax.com...
> Talon ympärillä olevat salaojat laskevat salaojakaivoon, josta vesi
> pumpataan purkuputkeen. Salaojitus on tehty jälkikäteen ja siksi on
> jouduttu tällaiseen ratkaisuun. Olen käyttänyt salaojakaivon
> pumppaukseen uppopumppua. Pumputhan toimivat aikansa hyvin. Käyntiaika
> keskittyy kevääseen, sulamisvedet virtaavat. Ensimmäisen pumpun ostin
> noin 20 vuotta sitten. Silloin se vielä tuntui melko kalliilta, mutta
> nyt niitä saa jo halvalla.
>
> Ongelmana on luotettavuus. Yhdestä pumpusta vikaantui rajakatkaisija
> (johdon päässä olevassa kellukkeessa), yhden sai oikosulkuun kaivoon
> päässyt jyrsijä, ehkä rotta, joka oli purrut johdot rikki. Viimeisestä
> ilmeisesti on mennyt laakeri. Jyrsijät eivät enää kaivoon pääse, muuta
> siltikään ei ole luotettavuutta saavutettu. Viisi vuotta taitaa olla
> keskimääräinen pumpun ikä
Osta pumppu, missä on sisäinen kelluke, eikä ylimääräisiä lärpäkkeitä johdon
päässä.
Lisäksi kaivon pohjaan voinee laittaa jonkun systeemin (ritilä+jalat tms.),
että pumppu on hieman korkeammalla (5-10cm) pohjasta.Hiekkaa vähemmän
jauhettavana.
Jyrki
Marko Kristola
Hyväkin pumppu tulee joskus tiensä päähän. Kuvittelisin, että pumpun
puhdistus kerran vuodessa lisää ikää.
Järjestelmän kahdennus on yleinen keino lisätä sen luotettavuutta. Tässä
voisi olla tosiaan toinen pumppu vähän ylempänä. Sen käynnistyksestä voisi
johtaa hälytyksen, jolloin tiedetään päpumpussa olevan vikaa. Tai sitten
vain kytkimet kahdennetaan ja ylempään liitetään hälytys.
Mahdollisuudet ovat oikeastaan aika rajattomat. Mekaaniset vippakytkimet
voi korvata vaikkapa veden sähkönjohtavuuteen perustuvilla tai jopa
ultraäänipinnanmittausantureilla. Osia saa valmiina, mutta valmista
järjestelmää voi olla vaikea löytää. Kahdella pumpulla ja/tai erillisillä
kytkimillä saa kuitenkin helposti aikaan ainakin sellaisen järjestelmän,
joka hälyttää jos pinta kaivossa nousee.
-mk-
Heikki Jokinen <Jokin...@hotmail.com> wrote in
news:svvp9vodcfnpm6kt6...@4ax.com:
Mika Koivusaari
<Jokin...@hotmail.com> wrote:
>Talon ympärillä olevat salaojat laskevat salaojakaivoon, josta vesi
>pumpataan purkuputkeen. Salaojitus on tehty jälkikäteen ja siksi on
>parempia ratkaisuja tarjolla? Olisi mukava, jos pumpun saisi paremmin
>valvottavaan paikkaan tai ainakin jonkin hälytyssysteemin, jos pumppu
>pettää.
Kelluke kaivoon joka nostaa räikeästi väritetyn kepin ylös kun vesi
nousee liian korkealle?
Jouni Saari
> ajatellut varmistella laittamalla toisen pumpun korkeammalle, sen
> varalle, että varsinainen pettää. Joskus se varmasti pettää. Varmaan
> pitäisi myös laittaa ne kumpikin oman sulakkeensa taakse. Oliskohan
> parempia ratkaisuja tarjolla? Olisi mukava, jos pumpun saisi paremmin
> valvottavaan paikkaan tai ainakin jonkin hälytyssysteemin, jos pumppu
> pettää.
>
Joku ilmaisin näyttämäään, että ylempi pumppu on käynnistynyt. Sitten niiden
pumppujen tai rajakytkinten järjestystä pitäisi vaihtaa vaikka kerran-pari
vuodessa, ettei se ylempi pumppu ole koko aikaa laiskana ja jämähtänyt
sitten kun sitä tarvittaisiin vuosien kuluttua. Rajakytkinten paikkaa voisi
vaihtaa kytkimellä tai liittimillä ja johdonpätkillä vaikka sisältä käsin,
jos vetää piuhat kytkimiltä sisälle. Silloin molemmat pumput on pohjan
lähellä. JOs taas rajakytkimet on pumpuissa, pitäisi kaiketi ripustaa pumput
niin, että niitä voisi nostaa ja laskea helposti.
Yksi tapa olisi varmaan virtaa ilmaiseva rele sulaketaulun yhteyteen, sen
lähtö sitten laukaisee jotain, joka ilmaisee pumpun käyneen (=vesi noussut
ylempään pumppuun saakka.)
Vielä yksi tapa olisi kolmas rajakytkin, joka kertoo veden nousseen. VAikka
kosteushälyttimestä voisi virittää moisen killumaan ylemmän pumpun
käynnistyspisteen alapuolelle.
Olli Kuismanen
> nousee liian korkealle?
Tämä oli hyvä, low techia parhaimmillaan. Ja halpa.
Ainoastaan Myrphyn laki voi tuon sotkea (monsuuni ja pumppurikko juuri
silloin kun kukaan ei ole kotona).
Olli
Markku Nevalainen
>
> Ensimmäisen pumpun ostin
> noin 20 vuotta sitten. Silloin se vielä tuntui melko kalliilta, mutta
> nyt niitä saa jo halvalla.
Pumppujen hinnat ovat tosiaan 80-lukuun verrattuna romahtaneet.
Katselin juuri kun Lidl tarjosi kellukekatkaisijalla varustettua
pumppuaan noin 30 euron hintaan.
Vähän parempilaatuisen, ABS:n harmaavesien poisto pumpun vaihdoin
kellariin syksyllä, tämänkin pumpun tingitty hinta oli vain 130 euroa.
Edellinen ABS kesti noin 15 vuotta, ja siitäkin hajosi vain kellukkeen
sisällä oleva katkaisija, pumppu toimii edelleen.
Uudessa pumpussa rajakatkaisin on pumppurakenteen sisällä, eikä ulkoista
kelluketta ole lainkaan.
> Joskus se varmasti pettää. Varmaan
> pitäisi myös laittaa ne kumpikin oman sulakkeensa taakse.
Salaojakaivon täyttyminenhän ei yleensä kuitenkaan ole kovin
vaarallinen,
siis ellei vedet ala virrata suorastaan talon sisään asti, tai seinän
eristeisiin tms.
Melkein itse laittaisin vain yhden pumpun, joko kalliin tai halvan.
Ja jos tulvehtimisasia kovasti vaivaa mieltä, niin puoli metriä
ylemmäksi
toinen pinnankorkeuden tunnistin. Ja siitä summerilla hälytys asuin-
tiloihin.
Jos vesi ei asuintiloihin ja eristeisiin asti nouse, niin hälytyksen
jälkeen on ilman paniikkia hyvinkin päivä tai pari aikaa korjailla
pumppua, tai hakea kaupasta uusi tilalle.
---
Itsellä on ollut koko kuluvan kevään, ja on edelleenkin sadevesikaivojen
putket aivan umpijäässä.
Syöksytorvesta vesi liruttelee sokkelin juurelle sulakohtiin, ja hakee
sieltä tietään sokkelin salaojiin. Ei hyvä näin, mutta minkäs teet.
Ja samanlainen tilanne näyttää naapureillakin olevan.
MNe
ptu
vaikka niiden pintakytkimet olisivatkin samalla kohtaa. LIsäksi pintavippa,
joka antaa hälyn vaikka kännyyn. Tällä toimii, mutta vaatii ammattimiehen
hommiin.
ptu
"Jouni Saari" <spam...@jippii.fi> kirjoitti
viestissä:1M9na.3941$M47.2...@reader1.news.jippii.net...
Petri Kärhä
> Itsellä on ollut koko kuluvan kevään, ja on edelleenkin sadevesikaivojen
> putket aivan umpijäässä.
> Syöksytorvesta vesi liruttelee sokkelin juurelle sulakohtiin, ja hakee
> sieltä tietään sokkelin salaojiin. Ei hyvä näin, mutta minkäs teet.
Huhujen mukaan ne saa tarvittaessa avattua suolalla. Joskin kannattaa
sitten katsoa minne se suolavesi valuu, ettei mene esim. kasvimaalle.
> Ja samanlainen tilanne näyttää naapureillakin olevan.
Taitaa olla aika joka paikassa. Ei kai siitä haittaa ole, ellei sitten
vesi ala uurtaa nurmikkoja hajalle. Salaojan purkukaivoon kannattaa
silloin tällöin kurkata. Meillä se on pysynyt täysin tyhjänä, vaikka
salaojan purkuputki ja kaikki sadevesikaivot on umpijäässä.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
JOS
kuivakäyntisuojana. Tälläistä anturia voi käyttää myös hälytysanturina.
Osaava sähkömies tekee anturista, releestä ja merkkivalosta
hälytyssysteemin. Putkiliikkeistä löytyy tarkemmat speksit.
t, Jukka
Pasi Mustalahti
: Ongelmana on luotettavuus. Yhdestä pumpusta vikaantui rajakatkaisija
: (johdon päässä olevassa kellukkeessa), yhden sai oikosulkuun kaivoon
: päässyt jyrsijä, ehkä rotta, joka oli purrut johdot rikki. Viimeisestä
: ilmeisesti on mennyt laakeri. Jyrsijät eivät enää kaivoon pääse, muuta
: siltikään ei ole luotettavuutta saavutettu. Viisi vuotta taitaa olla
: keskimääräinen pumpun ikä
PTM: Kuulostaa samalta, kuin veneen pilssipumppu. Siellä se mulii liemen
seassa. Ennemmin tai myöhemmin tiiviste pettää ja taas on asiaa kauppaan.
Ellei tiiviste petä, laite kerää kondenssia ja hukkuu siihen. Kokemusta
riittää.
Ainoa oikea ratkaisu olisi sellainen, jossa pumppu olisi reilusti veden
pinnan yläpuolella ja vain akselilla yhdistettynä ropeloottoriin. Samaten
pinnan korkeutta mitattaisiin laitteella, jossa sähköiset osat eivät pääse
veden kanssa tekemisiin. Esimerkiksi tangon alapäässä olisi koho ja
yläpäässä kytkin. Varmistuksen vuoksi kaksi kytkintä ja niille hälyttimet.
Kaikki sähkölaitteet pitää aina asentaa siten, että ne ovat yläpuolelta
suojattuja sateelta ja roiskuvalta vedeltä. Suojauksessa pitää alapuolella
olla selvät reiät kondenssiveden poistumiseen. Vesireiät pitää taas
suojata elukoilta.
----------------------------------------------------------------------
PTM, Pasi T Mustalahti, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
OH1HEK OI7234
-----------------------------------------------------------------------
Pasi Mustalahti
: Markku Nevalainen wrote:
:> Itsellä on ollut koko kuluvan kevään, ja on edelleenkin sadevesikaivojen
:> putket aivan umpijäässä.
:> Syöksytorvesta vesi liruttelee sokkelin juurelle sulakohtiin, ja hakee
:> sieltä tietään sokkelin salaojiin. Ei hyvä näin, mutta minkäs teet.
: Huhujen mukaan ne saa tarvittaessa avattua suolalla. Joskin kannattaa
: sitten katsoa minne se suolavesi valuu, ettei mene esim. kasvimaalle.
PTM: Suolaa ei kannata käyttää, jos lähellä on betonirakenteita,
esimerkiksi omakotitalo. Suola syö betonia.
Toni Arte
> Petri Kärhä <pe...@pop.hut.fi> wrote:
> : Huhujen mukaan ne saa tarvittaessa avattua suolalla. Joskin kannattaa
> : sitten katsoa minne se suolavesi valuu, ettei mene esim. kasvimaalle.
>
> PTM: Suolaa ei kannata käyttää, jos lähellä on betonirakenteita,
> esimerkiksi omakotitalo. Suola syö betonia.
Minkä taas näkee aika hyvin esim. mun autokatoksesta (betonilaatta myös
katoksessa). Varsinkin eturenkaiden takana on jo melkoiset rakot
betonissa, kun sohjokelillä auto kerää suolaisia sohjopaakkuja
lokareihin ja nämä sitten putoilevat omia aikojaan kun auto on parkissa.
--
Toni
Jari Kaponen
> > esimerkiksi omakotitalo. Suola syö betonia.
>
> Minkä taas näkee aika hyvin esim. mun autokatoksesta (betonilaatta myös
> katoksessa). Varsinkin eturenkaiden takana on jo melkoiset rakot
> betonissa, kun sohjokelillä auto kerää suolaisia sohjopaakkuja
> lokareihin ja nämä sitten putoilevat omia aikojaan kun auto on parkissa.
Eikä se suola ihan kiistatta auta viemärin sulattamisessa. Kokeilin pariin
sadevesikaivon, joista toinen suli muutaman päivän kuluttua ja toinen
viikkojen päästä (kesäkuun puolella). Enpä tiedä, oliko suolalla mitään
merkitystä kummassakaan kaivossa.