Rintamamiestalon peruskorjaus!! APUA
Jamppe
Olen ostanut perheeltäni kotitalomme. Talo on mäen päällä joten
kosteusongelmia tms siihen viittaavaa ei ole kuten muissakaan tuohon
"hyvään" aikaan rakennetuissa taloissa.
Talossa on lautaverhous ja kivijalka ääriään myöten täynnä hienoa hiekkaa.
Hiekan päällä on karhunsammal kerros noin 10cm sitten on n 20cm
kutterinpurua sitten olkia niskojen välissä ja lopuksi kunnon lankkulattia.
Konkari kirvesmies sanoi että otetaan lattia pois ja sitten vain villlat
siihen väliin ja sitten uusi laittia lattialastulevystä.. Noh mä tietenkin
sanoin että kuulostaa hyvältä. Sitten kun huonejako muuttuu niin siihen
pitää hakee kaupungilta sellainen toimenpidelupa joka taas edellyttää
rakennusmestarin tai sitten suunnittelijan töitä.
Suunnittelijalle sitten esitin tämän konkari kirvesmiehen ehdotuksen.
Suunnittelija tyrmäsi melkein suoraan sen että se ei ole teknisesti oikea.
Koskapa villaa "maata" vasten ottaa mahdollisen kosteuden itseensä eikä
vapauta sitä pois vaan kerää ja kerää kosteutta ja sitten loppuihanuutena
alkaa homehuttaan uutta lattiaa ja muitakin rakenteita. Tätä vaikutusta
vanhalla kunnon luonnonmateriaalillahan ei ole koska kutteripuru esimerkiks
kastuttuaan kuivuu itsestään omia aikojaan ja näin onkin erinomainen siinä
suhteessa mutta kylmää eristävänä aika kelvoton nyky mittakaavassa. Lisäksi
palomiehen näkökulmasta purueristeenä on kuin pitäisi mustaa ruutia seinän
välissä.
Elis suunnittelija mulle ehdottamaan että hiekan päälle sorakerros
8-12mm:stä sellanen 15-20cm ja sitten sen päälle styrox levyä jotaa 10cm ja
sitten betonikakku lattialämmityksellä. Se on hyvä, mutta tässä kokoajan
ajattelen että kannattaako 49vuotiasta - kylläkin kuivaa taloa - alkaa
sijoittamaan uuden talon aineksia. Remontteeraaminen ei ole halpaa;(
Onko vaihtoehtoista toimivaa ratkaisua tiedossa. Onko kellään kokemusta?
Toimisiko esimerkiksi vanhan eristeen päälle laitettu styrox riitttävänä
eristeenä, tämähän ei sido vettä..
Entä jos vanhat moska eristeet ottaa pois ja laittaa sitä soraa ja sitten
sen styroxin tai sitten sen finfoamin..
Kertokaapas te joilla on varmastikin paremmin kokemusta!
t. Jamppe @ Pohjanmaa
Dr Feelgood
"Jamppe" <jam...@hotmail.com> wrote in message
news:a22587$pi8$1...@news1.song.fi...
> Moi!
>
> Olen ostanut perheeltäni kotitalomme. Talo on mäen päällä joten
> kosteusongelmia tms siihen viittaavaa ei ole kuten muissakaan tuohon
> "hyvään" aikaan rakennetuissa taloissa.
> Talossa on lautaverhous ja kivijalka ääriään myöten täynnä hienoa hiekkaa.
> Hiekan päällä on karhunsammal kerros noin 10cm sitten on n 20cm
> kutterinpurua sitten olkia niskojen välissä ja lopuksi kunnon
lankkulattia.
>
> Konkari kirvesmies sanoi että otetaan lattia pois ja sitten vain villlat
> siihen väliin ja sitten uusi laittia lattialastulevystä..
Kailaa lainaten; "Miksi se pitää remontoida kuoliaaksi"?
Eli mikä vika on vanhassa lattiarakenteessa?
Tero
sokkeli
ratkaisuja. Eristeet ja rakenteethan ovat toimineet tähän asti hyvin, miksi
riskeerata talo liittämällä vanhojen rakennusratkaisuiden viereen
nykynormien mukaisia, tai vaihtaa niitä kokonaan?
Tällä hetkellä alapohja talossasi on hengittävä, mieti mitä voisi olla
tuloksena jos rakennatkin alapohjasta tiiviin, ei hengittävän? Kosteus
saattaa siirtyä alapohjan tiiviitä kerroksia pitkin seinustoille ja siitä
nousta seinärakenteisiin.
Lattian purueristeen vaihto lasivillaan ei paljoa paloturvallisuutta lisää,
jos seinät ovat edelleen purueristeellä, kuten arvelen olevan. Jos vaihdat
eristeitä, ota sitten edes selluvillaa tai muuta ekoeristettä.
Meillä on vuonna 1928 rakennettu, 1955 laajennettu talo, johon on joskus
70-luvulla tehty vintti"remontti" eli lyöty villat kattoon suoraan vasten
peltikattoa. Yläpohjan eristeistä (puruista) oli osa otettu pois, luoja
tietää minkä ihmeen vuoksi. Peltikatto vuoti ostettaessa joten kattoremontti
oli heti viime suvena edessä. Eristetilan paksuutta lisättiin sellaiset 15
cm ja samalla revimme villat huitsin nevadaan ja ajoimme kylmille
vinttiosuuksille paksulti uutta purua. Katto ja vintin seinät odottavat
vielä eristystä, sekin tulee olemaan puru, selluvilla tai pellavaeriste. En
pahemmin viitsi riskeerata vanhaa hyvää taloa lasi- tai kivivillalla ja
muovikalvoilla.
Vanhoista rakennustavoista ja -materiaaleista saa seuraavasta kirjasta:
RAKENNUSOPIN TIETOKIRJA, tekijä W. Keinänen, esipuhe Panu Kaila.
Kirja on faximilepainos ja sisältää vallan mahdottoman hyviä kuvia ja
tietoja. Kannattaa tutustua, ellei muuta niin mielenkiinnosta.
Dr Feelgood
edelleen tuo hiekka-sammal-lattia, uudessa laajennusosassa rossipohja
lasivillaeristeellä.
Kokemuksesta voin sanoa että tuo vanha lattia tuntuu kovilla pakkasilla
jalalle lämpimämmältä kuin uusi, ainoastaan nurkat ovat kylmiä. Tämä taas
todennäköisesti johtuu enemmin alaseinän harvasta rakenteesta kuin itse
lattian.
Oletko muuten miettinyt millainen työ on tuon vanhan maalattian
purkaminen...
Tero
Juhani Risku
eri ohjeet, ja tulet saamaan molempia.
J. Risku
Tapio Viljava
> Talossa on lautaverhous ja kivijalka ääriään myöten täynnä hienoa hiekkaa.
> Hiekan päällä on karhunsammal kerros noin 10cm sitten on n 20cm
> kutterinpurua sitten olkia niskojen välissä ja lopuksi kunnon
lankkulattia.
Ei vaikuta ollenkaan hullummalta tuo lattian rakenne. Siellähän on eristettä
vaikka kuinka. Jos ongelmia ei ole tähän asti ilmennyt, miksi lähteä
riskeeraamaan?
Tapsa
Kimmo Saarinen
> Olen ostanut perheeltäni kotitalomme. Talo on mäen päällä joten
> kosteusongelmia tms siihen viittaavaa ei ole kuten muissakaan tuohon
> "hyvään" aikaan rakennetuissa taloissa.
> Talossa on lautaverhous ja kivijalka ääriään myöten täynnä hienoa hiekkaa.
> Hiekan päällä on karhunsammal kerros noin 10cm sitten on n 20cm
> kutterinpurua sitten olkia niskojen välissä ja lopuksi kunnon lankkulattia.
Tuota noin, tuollainen vanha lankkulattia on niin maan perusteellisen
hieno, minun mielestäni. Onko rempan syy siinä, että huonejako pitää
muuttaa tai joku muu?
Nimittäin, olen kademielellä katsellut naapureiden lautalattioita,
kun omassamme on vedetty joskus muovimattoa, lautaparkettia ja
keittiöön jopa lattialastulevyä. Keittiön lattia narisee, kun
aluperin uivaksi rakennettu lastulevylattian liimaukset ovat
pettäneet ja niskajako on näköjään suurempi, mitä lastulevyn paksuus
sietäisi taipumatta.
Samoin monet ovat kaivaneet ne vanhat lattialankut noiden kerrosten
alta, ja hioneet lankut (tai maalanneet).
Kannattaa siis miettiä, mitä oikein haluaa tehdä ja miksi.
k@ ()
Markku Nevalainen
>
> Konkari kirvesmies sanoi että otetaan lattia pois ja sitten vain villlat
> siihen väliin ja sitten uusi laittia lattialastulevystä..
Hienon tuntuinen suunnitelma. Mutta mihin tuolla rempan tekemisellä
tarkalleen ottaen oikein pyritään?
Lattian suuntahan ei ole, edes huonosti tehtynäkään, miltä tuo lattia
ei vaikuta, yleensä lainkaan ongelmallinen esim. lämmön karkailun suh-
teen. Tärkein tekijä on yläpohjan eristeet, ja seuraavana seinien ja
katon liitoskohdat ja seinät.
Eiks ne karhunsammaleet saisi olla siellä lattiassa tykönänsä, ihan sel-
laisenaan. Tietysti jos lattia on nyt mätä, niin sitten ymmärtäisi.
> Elis suunnittelija mulle ehdottamaan että hiekan päälle sorakerros
> 8-12mm:stä sellanen 15-20cm ja sitten sen päälle styrox levyä jotaa 10cm ja
> sitten betonikakku lattialämmityksellä.
Entä mihin tällä kaikella pyritään? Onko tarpeena siis saada taloon lattia-
lämmitys, vai mitä?
Lämmitettävän betonikakunhan voi kyllä tehdä nykyisenkin lattian
päälle, esim. kylppäritiloihin tms.
MNe
M. Saren
>
> Olen ostanut perheeltäni kotitalomme. Talo on mäen päällä joten
> kosteusongelmia tms siihen viittaavaa ei ole kuten muissakaan tuohon
> "hyvään" aikaan rakennetuissa taloissa.
> Talossa on lautaverhous ja kivijalka ääriään myöten täynnä hienoa hiekkaa.
> Hiekan päällä on karhunsammal kerros noin 10cm sitten on n 20cm
> kutterinpurua sitten olkia niskojen välissä ja lopuksi kunnon lankkulattia.
Mikäs ongelma tässä on?
> Konkari kirvesmies sanoi että otetaan lattia pois ja sitten vain villlat
> siihen väliin ja sitten uusi laittia lattialastulevystä.. Noh mä tietenkin
> sanoin että kuulostaa hyvältä. Sitten kun huonejako muuttuu niin siihen
> pitää hakee kaupungilta sellainen toimenpidelupa joka taas edellyttää
> rakennusmestarin tai sitten suunnittelijan töitä.
> Suunnittelijalle sitten esitin tämän konkari kirvesmiehen ehdotuksen.
> Suunnittelija tyrmäsi melkein suoraan sen että se ei ole teknisesti oikea.
> Koskapa villaa "maata" vasten ottaa mahdollisen kosteuden itseensä eikä
> vapauta sitä pois vaan kerää ja kerää kosteutta ja sitten loppuihanuutena
> alkaa homehuttaan uutta lattiaa ja muitakin rakenteita.
Noinha siinä tuppaa käymään.
Tätä vaikutusta
> vanhalla kunnon luonnonmateriaalillahan ei ole koska kutteripuru esimerkiks
> kastuttuaan kuivuu itsestään omia aikojaan ja näin onkin erinomainen siinä
> suhteessa mutta kylmää eristävänä aika kelvoton nyky mittakaavassa.
Mutta ei täysin hyödytön. Eristävyys heikompi kuin nykymateriaaleilla
mutta onhan eristeellä muita ominaisuuksia jotka itse sanoitkin. Ei
eristävyys ole ainoa valintakriteeri.
Lisäksi
> palomiehen näkökulmasta purueristeenä on kuin pitäisi mustaa ruutia seinän
> välissä.
Eikös tulipaloissa ensin pala sisutuksen materiaalit - olethan nekin
valinnut oikein? Varmastikko? Ei keinokuituja, lastulevyä, muovia?
Perspektiiviä...
> Elis suunnittelija mulle ehdottamaan että hiekan päälle sorakerros
> 8-12mm:stä sellanen 15-20cm ja sitten sen päälle styrox levyä jotaa 10cm ja
> sitten betonikakku lattialämmityksellä. Se on hyvä, mutta tässä kokoajan
> ajattelen että kannattaako 49vuotiasta - kylläkin kuivaa taloa - alkaa
> sijoittamaan uuden talon aineksia. Remontteeraaminen ei ole halpaa;(
Tuollain rakenne vaihdetaan uuteen ja sinänsä toimivaan. Kallista
tietenkin. Jos sokkeli on oikeasti kiveä, niin ei siihen oikein "istu"
tuollainen moderni ratkaisu. Seuraavat sukupolvet kaipaavat sitä
lankkulattiaa sitten...
> Onko vaihtoehtoista toimivaa ratkaisua tiedossa. Onko kellään kokemusta?
Mikä on ongelma jonka yrität ratkaista? Kylmä lattia? Täytä lisää
purua ja
> Toimisiko esimerkiksi vanhan eristeen päälle laitettu styrox riitttävänä
> eristeenä, tämähän ei sido vettä..
..mutta estää alla olevan eristeen kuivumisen. Oletkos huomannut
kuinka kesällä nurmikolle jätetyn styroksin alus on täynnä kastematoja
jos jätät maata vasten...
Tee mieluummin niinkuin suunnitelija sanoi kuin noin.
tv mika
Jamppe
Jeps, ja kiitos mielipiteistä. Olen nyt hieman miettivällä kannalla kyllä
edelleenkin. Sanonta että niin monta mielipidettä kuin miestä pitää
paikkaansa mutta oikeassa lattian hengittävyyden suhteen olette.
Suunnittelija ei piirrä paperille kuin varman ratkaisun joka on tuo edellä
mainitsemani sepeli,styrox ja betonikakku. Mutta taas se että tiiviin
rakenteen läpi seinien vierestä ylös nouseva kosteus lahottaa seinii lienee
mahdollista..
Mutta mainittuani että korvaisin oljen esimerkiksi kymmenen sentin
kerroksella puukuitueristettä niin jopa suunnittelijakin totesi että se
olisi parempi, mutta toimivuutta kun hän ei voi varmasti sanoa - jättää sen
vain suusanalliseksi kommentikseen. Syynä se että naapurin ukot ja muuten
tutut eivät takaa kommettejaan, suunnittelija joutuu ideoittensa kanssa
laittaa päänsä pölkylle vielä monen vuoden jälkeenkin.
Pääsisin varmasti halvemmalla kun ottaisin vanhan lattian huone kerrallaan
pois ja laittaisin lattioihin ton puukuitu eristeen - jonka neliö hinta taas
on tuntematon kuten tavallisen villankin mutta veikkaan ja olen aika varma
että puukuituinen villaeriste on kalliimpaa. Pitää kuitenkin ottaa selvää
asioista mitä tässä koko ajan yritän tehdä.
Lattiassa voisi todellakin hyödyntää vanhaa lankku lattiaa, vaivaa sen
kunnostamisesta tulee mutta kun aattelee niin eipä tarvis ostaa narisevaa
lastulevyä ja kallista laminaattia.
Jututin naapurin vanhaa isäntää, joka sanoi että valu on jätetty pois
aikoinaan koska talo kankaalla.. Mutta hiekkaahan siinä silloin on pitänyt
paljon käyttää - ja on käytettykin kuten mainittin että kivijalka ääriään
täynnä hienoo hiekkaa.. Ja jopa näin remonttijutuista tietämättömänkin
silmillä katottuna ainakin ton yhden huoneen eristeet on niin kuivia että
jos pihalle veis niin tuuli veis koko kylälle ;)
Toisaalta kun aattelen että jos nyt lissään vanhan eristeen päälle sitä
puukuituu niin jos siihen sitten laittaa sitä lattialastulevyä ja laminaatin
niin onko onkelmia tiedossa - eikö tämä ole hengittävä? Toisaalta
lastulevy+solumuovi ts. liukueste+laminaatti on aika tiivistä ;(
Niin ja tässä välissä En todellakaan halua home ongelmia nyt enkä
tulevaisuudessa - kukapa haluaa!!
Seiniin on kaavailtu uretaanilevyä sellaista lämpö anselmia tai semmoista
jossa pinta valmiina 40mm.. Onko tämä sitten hyvä tiivistää seinät, vai onko
siinä sitten kans paree käyttää materiaalia joka hengittää? Koolaus ja
puukuitua väliin? Vai onko tääki seinien eristäminen/ turha tiivistäminen
homeongelman hakemista?
Ulkovuori on vaan niin hyvä että siihen ei oikee nyt kannata ruveta koskeen
vaan tekee eristämisen sisäpuolelle.. Vai oliskos se sittenkin paras
ratkaisu korvais sisäseinien haltex levyt lastusellaisella ja puukuitu
eriste ulkoseinii - vai kenties lasivilla.. Vai onko toi lasivillan käyttö
(punaraita) sellanen paha asia vanhan talon seinässä.
t. Jamppe @ Pohjanmaa
Marko Björkroth
> Konkari kirvesmies sanoi että otetaan lattia pois ja sitten vain villlat
> siihen väliin ja sitten uusi laittia lattialastulevystä.. Noh mä tietenkin
> sanoin että kuulostaa hyvältä.
Ei kuulosta hyvältä, jos vanhat eristeet on tarkoitus jättää
paikoilleen. Vaikka ne olisivatkin toimineet moitteetta tähän asti, niin
eristyksen lisääminen muuttaa tilanteen oleellisesti. Tehokas
lämmöneristys lattiassa vähentää lämpöhäviöitä ja laskee vanhan
kutterinpuru & karhunsammaleristeen lämpötilaa. Kosteussulun lisääminen
lastulevyn alle ei paljoa auta, kun maasta nousee edelleen kosteutta
entiseen malliin. -> Vanhan eristeen suhteellinen kosteus nousee ja
lopputuloksen voi arvata.
Vanha eriste pitäisi siis poistaa ja muuttaa lattia esim. normaaliksi,
tuuletetuksi rossipohjaksi. Sitten pitäisi vielä miettiä, mitä vanhat
perustukset tykkäävät, kun maan niiden alla sulana pitäneet lämpöhäviöt
pienenevät - routaeristyksellekin voi tulla tarvetta.
> Suunnittelija tyrmäsi melkein suoraan sen että se ei ole teknisesti oikea.
> Koskapa villaa "maata" vasten ottaa mahdollisen kosteuden itseensä eikä
> vapauta sitä pois vaan kerää ja kerää kosteutta ja sitten loppuihanuutena
> alkaa homehuttaan uutta lattiaa ja muitakin rakenteita. Tätä vaikutusta
> vanhalla kunnon luonnonmateriaalillahan ei ole koska kutteripuru esimerkiks
> kastuttuaan kuivuu itsestään omia aikojaan ja näin onkin erinomainen siinä
> suhteessa mutta kylmää eristävänä aika kelvoton nyky mittakaavassa.
Että mulla nousee nykyään niskakarvat pystyy tämän "hengittävä" sanan
kanssa. Kyllä on jollain välähtänyt, kun on keksinyt sanan jolla voi
sujuvasti kuvata seuraavia ilmiöitä, sen tarkemmin yksilöimättä mitä
näistä kulloinkin tarkoitetaan:
- läpäisee ilmaa (eli on epätiivis, mutta sehän *ei* kuulosta kivalta)
- läpäisee vesihöyryä
- kykenee absorboimaan vettä
- tehty puusta tms. "luonnonmateriaalista" (asbestikin on
luonnonmateriaali)
Mineraalivillakin läpäisee ilmaa ja vesihöyryä (liiankin hyvin), joten
hengittävyys lieneekin jotain muuta kuin mitä minulle sanasta
ensimmäiseksi tulee mieleen - olisiko kyseessa materiaalin kyky sitoa
vettä itseensä?
Ei ole "hengittävyydestä" suurta iloa, jos rakenne ei missään välissä
pääse kuivumaan - ei se puru loputtomiin kykene kosteutta sitomaan.
Alapohjan lämmöneristeiden alle ei mitään lahoavaa pitäisi jättää.
Marko
sokkeli
lasivilla ei hengitä joten se todennäköisesti luonnoneristeitä vasten
asennettuna aiheuttaa kosteushaittoja. Syksyllä makuuhuoneen remontin
yhteydessä koolasimme ulkoseinät suoraan, asensimme 50 mm pellavaeristeen ja
Ekovilla-sulkupaperin ja päällimmäiseksi puolipaneelin ja halltex-levyn
minkä tapetoimme (on muuten kiven alla perus-halltex, pinnoitettuja kyllä
löytyy vaikka mistä putiikista). Hyvältä tuntuu ja näyttää. Halltexia
tulemme käyttämään muuallakin missä seinät uusimme.
Tapio Viljava
"sokkeli" <sauli.t...@kangasala.fi> wrote in message
news:a25psb$86e$1...@news.kolumbus.fi...
> Hyvältä kuulostaa lattian osalta. Seiniä koskee sama kuin lattiaakin, eli
> lasivilla ei hengitä joten se todennäköisesti luonnoneristeitä vasten
> asennettuna aiheuttaa kosteushaittoja.
Miten niin lasivilla ei hengitä? Mitä tarkoitat "hengittämisellä" tässä
yhteydessä?
Tapsa
sokkeli
> yhteydessä?
Lasikuitu sitoo kosteutta täysin erilailla kuin luonnoneristeet, se ei
kuivu, eikä tämän jälkeen hengitäkään. On se nähty ja koettu. Vintin
purueristeen lisäyksen yhteydessä otin purujen päältä ja sisältä erillisiä
lasivillalevyjä pois, ja ne kaikki, varsinkin purujen päällä olleet palat,
olivat selvästi kostuneita. Eli niiden ympäriltä piti tietty vaihtaa myös
kostuneet purut. Muualla vintillä missä oli pelkkää purua eristeenä ei
kosteushaittaa ollut vaikka kuinka penkoi.
>
> Tapsa
>
>
Tapio Viljava
> Lasikuitu sitoo kosteutta täysin erilailla kuin luonnoneristeet, se ei
> kuivu, eikä tämän jälkeen hengitäkään. On se nähty ja koettu. Vintin
> purueristeen lisäyksen yhteydessä otin purujen päältä ja sisältä erillisiä
> lasivillalevyjä pois, ja ne kaikki, varsinkin purujen päällä olleet palat,
> olivat selvästi kostuneita
Joo, mutta noissa tapauksissa vesi on joutunut lasivillaan joko
"normaalisti" kondensoitumalla tai katon läpi vuotamalla tms. Ei lasivilla
kaappaa vettä ilmasta sen kummemmin kuin muutkaan materiaalit, mutta se
kastuu heti pienestäkin vesimäärästä, koska kuitu ei ime yhtään vettä toisin
kuin puru, johon mahtuu imeytymään melkoisesti ennen kuin se näkyy ja tuntuu
kosteutena. Mutta kyllähän se lasivilla hengittää eli kosteus menee läpi,
ellei kastepiste sijoitu villan sisään.
Tapsa
sokkeli
hengittävissä rakenteissa koska se sitoo sitä kosteutta! Juuri
kosteudensitovuuden vuoksihan sen kanssa käytetään muovia kosteussulkkuna.
Ja kondension vuoksi sitä ei pahemmin kannata käyttää vierekkäin vanhojen
hengittävien rakenteiden kanssa. Vai...?
Toni Arte
Lasivilla (tai vuorivilla) ei sido kosteutta, eli se ei kostu vaan
kastuu. Märkä lasivilla ei eristä eikä kuivu kovinkaan helposti. Siksi
sitä muovia tarvitaan.
Selluvilla ym. pystyy sitomaan melkoisesti vettä itseensä kastumatta. Ja
myöskin kuivuu omia aikojaan.
--
Toni
Jamppe
Tossa aikaisemmin totesin että talo ei kärsi kosteusongelmista.. No
rakenteet ovat kuivia, mutta tossa eräs kirvesmies totesi
ammattituntemuksella että ikkunan alukset uusittava lahovian vuoksi..
Ikkunat ovat uudehkot - ne uusittiin vuonna 1996. Mutta sitä edeltäneet
ruudut eivät olleet niin varmoja vaan ovat päästäneet veden rakenteeseen
joka nyt paljastaa itsensä tummuneena puuna.
En ole nyt kuin yhtä ikkunaa kattonut, mutta jäljellä olis 8 eli
todennäköisesti kaikkien ikkunoitten alta löytyy lahoa. Ja sitä saattaa olla
sitten paljonkin?!
Selvä terveyshaitta!
Mustumat ovat haltexin alla vinolaudoituksessa..
Olisko tässä huone kerraallaan leikattava mustumat pois ja korvattava eriste
ja sitten laittaa uusi luonnon materiaalinen eriste esim. kuitu siihen.
Eikö vinolaudoitus ole kantavaa rakennetta, voiko sitä ottaa noin seinistä
suoraan pois rikkomatta mahdollisesti mitään. Riittääkö että vinolaudoitus
korvataan mustumien osalta vaaka mallisella?
Tunkee sitä kuitua sitten niihin kohtii mihkä tarvii.. Kuinka sitten
lisäeriste kohtiin joissa mustumaa ei ole.. Pitääkö raakasti ottaa kaikki
vanha vinolaudoitus pois ja laittaa kuitu seinää vasten ja sitten korvata
vaaka laudoituksella, vai riittääkö tässä laudoituksen tilalla lastulevy?
Ei taija uus talo paljoo kalliimmaks tulla ;(
Jamppe @ Pohjanmaa
Petri Kärhä
> Päivää!
>
> Tossa aikaisemmin totesin että talo ei kärsi kosteusongelmista.. No
Et ole vieläkään vastannut siihen tärkeimpään kysymykseen, eli Miksi
olet ryhtynyt tekemään tuota remonttia?
Minusta kuulostaa siltä, että jos lattia kerran toimii, niin kannattaisi
vaan hioa ja maalat ne lankut, jos jotain on pakko tehdä. Miksi se
lattia pitää uusia kokonaan? "If it ain't broken, don't fix it."
Nuo esittämäsi korjaussuunnitelmat kuulostaa tosi pahoilta. Juuri niiltä
huuhaasyteemeiltä, joilla suuri osa Suomen rakennuskannasta on pilattu.
Vanhat talot kannattaa korjata talon rakennusajan tekniikoilla. Minä en
näe mitään perusteita tehdä betonisia maanvaraisia lattioita tai vaihtaa
villoja vuorivillaan. Enkä minä ole edes mitenkään fanaattinen
perinnerakentamisen puolustaja, päinvastoin - Asun
kivivilla/muovihöyrysulku-talossa, jonka viime kesänä maalasin lateksilla.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Mikko Rasi
Olen ehdottomasti puukuitueristeen kannalla, jos lattiaa haluat lisäeristää.
Nämä sellu- tai ekovilla tuotteet ovat mineraalivillan hintaluokassa. Omassa
hintaluokassaan käsittääkseni painivat pellavaeristeet. Ilmasulkupaperi hyvin
laitettuna eristeen päälle ei liene pahitteeksi, jotta lattiasta saadaan
mahdollisimman tiivis ja lämmin talvella. Seinien ja lattian liitoskohdat on
myös hyvä tiivistää huolellisesti. Itse käyttäisin siihen uretaanivaahtoa,
vaikka ekofanaatikot eivät kyllä siedä sen nimen kuulemista. Ei tuohon
hengittävyys- termiin kannata sen enempää takertua. Jos halluat lukea asiasta
mielenkiintoisia mielipiteitä pistä vaikka haku googlella vetämään ja lue
ajatuksella ihmisten mielipiteet ja sen jälkeen muodosta omasi.
(http://www.google.com/grphp?hl=fi)
Valmistajien omia tutkimuksia voi lukea niiden omilta sivuiltaan esim.
www.paroc.fi, www.ekovilla.fi tai www.termex.fi (tämä ei ollut mainos vaan
vinkki:-)
Älä hyviä haltex- levyjä pois revi jos siihen ei ole mitään syytä. Sielä ne
menevät lisäeristeenä.
Jos seinissä on n.100mm purua+muutamat rakennuspaperit+lauta+haltex
sisäpinnalla, niin kokemuksesta voin sanoa että ei lisäeristys turhaa ole. Siitä
mitenkä se toteutetaan sisäpuolelle on monellaista mielipidettä, mutta sen voin
sanoa, että Anselmi on ehkä niistä kalleimmasta päästä. Lisäksi aina jos
huomattavaa sisäpuolista eristystä suoritetaan pitäsi vuorilaudan tuulettuvuus
varmistaa.
Lattian voi mielestäni pinnoittaa millä tykkää kunhan muistaa, että puulattia on
hieno ja muovimatto mukava:-)
t:Mikko
Jamppe
> olet ryhtynyt tekemään tuota remonttia?
Talo on kylmä! Ja sisusta kaipaa uudistusta.. Lämmitysjärjestelmä kehno.
Keittiönkalusteet uusittava. Viemärijärj ontuu.
> Minusta kuulostaa siltä, että jos lattia kerran toimii, niin kannattaisi
> vaan hioa ja maalat ne lankut, jos jotain on pakko tehdä. Miksi se
> lattia pitää uusia kokonaan? "If it ain't broken, don't fix it."
Ponttilankkuja ei hevillä saa irroitettuu nätisti. Tympee laittaa takas,
mutta mahdollista varmasti mikäli haluaa niitä käyttää lisäeristeen laiton
jälkeen.
Minulla ei ole mitään hengitystie ongelmia tai sitten muita mahdollisia home
ongelmia. Mutta mistä sen sitten tietää milloin puhkee mikäli hometta on
paljon?!
Jamppe
Tapio Viljava
Eipäs kunpas... siis ei se sido kosteutta, nimenomaan juuri siksi, että se
on tehty lasista. Mutta jos siihen joutuu jostain vettä (siis sinne kuitujen
väliin), se vesi ei tahdo kuivua. Sama ilmiö esiintyy kaikissa
eristysmateriaaleissa jos ne pääsevät kastumaan. Sellu puolestaan nimenomaan
sitoo kosteutta, jonka vuoksi se ei helposti kastu, eli vesi adsorboituu
sellukuituihin. Tälläkin on tietysti rajansa, eli kun vettä joutuu selluun
tarpeeksi, sekin kyllästyy ja lopputulos on sama eli märkä eriste, joka ei
tahdo kuivua. Vitsi on siinä, että jos paikat ovat kunnossa eli vettä ei
tule ylenmäärin, sellu kykenee imemään sen. Sitten kun tulee kuivempi aika,
vesi haihtuu hiljalleen pois. Sellu siis toimii ikään kuin kosteusakkuna.
Tätä ominaisuutta lasivillalla ei ole.
Tapsa
Pauli Laaksonen
>
> > Et ole vieläkään vastannut siihen tärkeimpään kysymykseen, eli Miksi
> > olet ryhtynyt tekemään tuota remonttia?
>
> Talo on kylmä! Ja sisusta kaipaa uudistusta.. Lämmitysjärjestelmä kehno.
> Keittiönkalusteet uusittava. Viemärijärj ontuu.
Talo on varmasti kylmä jos lämmitysjärjestelmä on kehno..
Arvaan: talossa on vanha leivin- tmv puulämmitteinen uuni ja
suorasähköpattereita ripoteltu sinnetänne 70-80 -luvulla. Jos näin on
niin lämmitysjärjestelmä ei ole kehno, sitä pitää vaan osata käyttää.
Tai sitten tehdä jumalaton ziljoonan markan remontti ja tuhota kaikki
alkuperäinen. Samalla vaivalla ellei helpommalla tekee jo uuden talon
entisen viereen.
Koska kyseessä on (syntymä)kotitalosi, on sen ennallaanpitämisessä
varmaan tiettyä tunnepohjaakin.
Joku kaipasi FAQia rakentamisesta. Tähän kohtaan rintamamiestalon
kunnostuksesta perusFAQ:ina voisi laittaa:
"Lue Panu Kailan Talokirja, erityisesti kohdat puurakentamisesta ja
mieti sen jälkeen kaikki uudelleen alusta" ..eikä tämä ollut mainos..
--Pauli--
Jotain ehdotuksia lämmityksen saneeraukseen ja lattia-asiaan:
http://www.wirsbo.fi/golvvarme/golvvarme12.html
http://www.wirsbo.fi/radiator/golvsockel.html
Jamppe
"Pauli Laaksonen" wrote in message
> Talo on varmasti kylmä jos lämmitysjärjestelmä on kehno..
Totta! Mutta kehnonkin lämmitysjärjestelmän aikaansaama lämpö ei karkaa
maailmalle mikäli rakenteet hieman hidastaisivat sitä.
Lisäksi hyväkään lämmitysjärjestelmä ei saa pidettyä taloa tai mitään
muutakaan tilaa lämpimänä, jos talo vuotaa kylmää niin seinistä kuin
lattiasta..
> Arvaan: talossa on vanha leivin- tmv puulämmitteinen uuni ja
> suorasähköpattereita ripoteltu sinnetänne
Ei ole takkaa enää vaan pari puulämmitteistä uunii. Sähköpattereita ei ole
montaa - löytyy kuitenkin. Hyvä arvaus - ei kovin vaikea sellainen ;)
Jamppe
jwm
> > Et ole vieläkään vastannut siihen tärkeimpään kysymykseen, eli Miksi
> > olet ryhtynyt tekemään tuota remonttia?
>
> Talo on kylmä!
Ja kuka on sanonut, että se johtuu lattiasta? Rakenne vaikuttaa
sellaiselta, että edes rahalla et saa parempaa.
> Ja sisusta kaipaa uudistusta.
Ei sen takia tarvitse koko taloa purkaa.
> . Lämmitysjärjestelmä kehno.
Minkäslainen se sitten on?
> Keittiönkalusteet uusittava.
Sekään ei edellytä lattian purkua. :=)>
> Viemärijärj ontuu.
Miten? Onko se esim ollut vähällä käytöllä ja päässyt kuivumaan?
Kun putken 'hoonaa', se vetää taas 50 vuotta.
Muutenkin voisit rauhoittua. Jos vinolauta on joskus saanut vettä
ja vähän tummunut, se ei ole samaa kuin 'laho ja homeesssa'.
Onneksi.
jouko
--
!! jos lähetät mailin, korjaa osoite !!
Tapio Viljava
"Jamppe" <jam...@hotmail.POISTAcom> wrote in message
news:a26i08$5ah$1...@plaza.suomi.net...
> Totta! Mutta kehnonkin lämmitysjärjestelmän aikaansaama lämpö ei karkaa
> maailmalle mikäli rakenteet hieman hidastaisivat sitä.
> Lisäksi hyväkään lämmitysjärjestelmä ei saa pidettyä taloa tai mitään
> muutakaan tilaa lämpimänä, jos talo vuotaa kylmää niin seinistä kuin
> lattiasta..
Jep. Mutta uskoisin, että lattia ei kuvaamasi perusteella ole kovin suuri
syyllinen, etkä voi paljoakaan talon lämmönpitävyyttä kohentaa vaikka laitat
lattiaan omaisuuden. Kannattaisi keskittyä seiniin ja yläpohjaan. Ja
mahdollisesti ikkunoihin sekä oviin.
Tapsa
peks...@nospam-iki.fi.invalid
> todennäköisesti kaikkien ikkunoitten alta löytyy lahoa. Ja sitä saattaa
> olla sitten paljonkin?! Selvä terveyshaitta!
Ei laho puu ihmeemmin terveysongelmia aiheuta, saattaapa pölistä kuivana
ja kosteana tuoksahtaa ikävästi. Homeen ja sienien itiöt ym. sen sijaan
voivat olla ongelma.
P. Kailan oppeja mukaillen kosteusvaurioiden korjauksessa oikea järjestys
on seuraava:
1) Poistetaan kosteuden syyt (huonot tippalistat, vuotava ränni tms.)
2) Seurataan tilannetta
3) Korjataan vaurioitunut kohta jos se on rakenteellisesti rikki tai
häiritsee jotenkin erityisesti.
Pointti on siinä että kun lahoamisen aiheuttaja poistetaan lahoaminen
pysähtyy. Jopa lattiasieni kuolee jos se kuivuu (tosin se on aika taitava
kosteuden etsimisessä) eikä sitä sen kummemin tarvitse poistaa jos se on
jo kuollut. Toisaalta jos poistaa lahoa puuta ja laittaa uutta tilalle
poistamatta lahon syytä saa korjata samaa paikka vuosi vuoden perään.
-- pekka sallinen @ iki fi
Markku Nevalainen
>
> Talo on kylmä!
Esititkö siis timpurillesi ja suunnittelijallesi tämän kommentin, ja
he ehdottivat että ensinnä aletaan repiä auki lattiaa.
--> Vaihda sekä viallinen timpuri että suunnittelija ehjiin ja toi-
miviin.
> Ja sisusta kaipaa uudistusta..
Jaa millaisia? Tapeteillä, maaleilla yms. sisuksia usein uudistetaan.
Mutta nämähän on ihan eri kiireysluokan asioita kuin peruskorjaukset.
> Lämmitysjärjestelmä kehno.
Suoran sähkölämmityksen pattereiden uusiminen tai lisääminen ei ole
iso toimenpide. Jos vaan sähkövedot sen kestää. Vesilämmityksen uusiminen
onkin hiukan isompi työ.
> Keittiönkalusteet uusittava.
Keittiökaappien valitsemiseen menee rahaa, mutta se ei muuten ole
kovin vaikeata. Valinnassa ei tarvita suunnittelijaa eikä timpuria,
paikallelaittamisessa voi tarvita naapurin kätevää ukkoa apuun. Nää
valinnat ehtii tehdä milloin vain. Joko heti paikalla, tai sitten vasta
5 vuoden kuluttua.
> Viemärijärj ontuu.
No tätä kannattaa jo pohtiakin, siinä peruskorjuksen yhteydessä. Että
miten pahasti se ontuu, ja mitä kaikkia putkistoja on uusittava.
Kysy siltä suunnittelijaltasi, että mitähän h..iä mun pitäisi nyt
oikein tehdä. Sellaisin minimikustannuksin. Että saisin tämän kämpän:
a) talvilämpimäksi ja vedottomaksi
b) saan vesijohdot ja viemärit tarkistettua ja kuntoon
MNe
Markku Nevalainen
>
> Eikö vinolaudoitus ole kantavaa rakennetta, voiko sitä ottaa noin seinistä
> suoraan pois rikkomatta mahdollisesti mitään. Riittääkö että vinolaudoitus
> korvataan mustumien osalta vaaka mallisella?
>
Minkähänmoinen työnjako sinulla oikein on sen kirvesmiehesi kanssa?
Jos heppu käyttää itsestään nimitystä kirvesmies, niin kyllä hän
tuntee vinolaudoitukset yms. ikivanhat ja perinteiset rakenteet,
ja tietää mitä niiden kanssa voi tehdä.
> Pitääkö raakasti ottaa kaikki
> vanha vinolaudoitus pois ja laittaa kuitu seinää vasten ja sitten korvata
> vaaka laudoituksella, vai riittääkö tässä laudoituksen tilalla lastulevy?
>
Kysy nyt hiukan siltä tilanteen nähneeltä kirvesmieheltä, että mitä
kannattaisi vaihdossa tehdä.
Aivan kaikkia märkiä, ja tummuneita puupalasia ei seinistä edes kannata
alkaa vaihtamaankaan. Jos on niin pehmeätä ja lahoa ettei enää naula
pysy kiinni, niin net vaihdetaan.
Mutta yleisesti, estetään hyvin niiden jatkokastuminen, ja annetaan kesän
kuivata kosteat paikat.
MNe
Jamppe
"Tapio Viljava" <tapio.viljava@danisco*poista*.com> wrote in message
news:iiA18.209$qW2....@read2.inet.fi...
> Kannattaisi keskittyä seiniin ja yläpohjaan. Ja
> mahdollisesti ikkunoihin sekä oviin.
>
No joo, mä pyysin tänään kaupungin rakennustarkastajaa pistäytyyn, et antas
oman kommenttinsa asiasta. Voi todellakin olla että jos nyt noi seinät läpi
kävis niin huomattava parannus tulisi.
Mut katotaan, tossa oli kommentti eräällä wirsbon lattialämmityksestä - sen
voisi asentaa vanhan puulattian päällekin ja sen putkijutun päälle vain
lattialastulevy ja laminaatti.. En sitten tiiä onko miten mahottoman kallis
toteutus ja onko tässä jokin huono puoli?
Pitäähän tässä investoida se sähkökattila että saa sen veden lämpimäks.. ei
prkl mennee vaikeaksi.. Sehän ei sitten ole varaava systeemi vaan sähköä
kuluu niin kamalasti että oikein puistattaa.. hohhoi..
Mutta eikö seinistä kuitenkin kannata poistaa ensisijaisesti lahokohdat ts.
tummunut puu ja korvata se uudella. Sillä jos nyt siihen päälle vain alkaa
laittaa lisää tavaraa niin eihän sellaisella mitään estetä. Vois ajatella
että suorastaan siirretään ongelmaa vain muutamalla vuodella?!
Ei taija ensisijaisesti koskea lattiaan vaan laittas jonkinmoisen uunin
sisälle(varaavan sellaisen) ja ulkopuolen seiniin sitten sitä eristettä -
ulkoverhous menis uusiks.
Toisaalta vaikka ulkovuori on hyvä, niin jos sen eristeen laittais sinne ja
kasvattais ulkopuolta sen villakerroksen (ei lasivilllaa tieten täälläkään)
verran niin sitten sinne sisälle sen pelkän saneeraus levyn vois jopa
laittaakin, eiköstä juu, vaan tässä tulee se laho juttu mikä pitäs poistaa..
Voi voi - pää mennee pyörälle pienemmästäkin ;(
Jamppe
Jamppe
"jwm" <joo...@luukku.com> wrote in message
news:3C46D402...@luukku.com...
> Jamppe wrote:
>
> > > Et ole vieläkään vastannut siihen tärkeimpään kysymykseen, eli Miksi
> > > olet ryhtynyt tekemään tuota remonttia?
> >
> > Talo on kylmä!
>
> Ja kuka on sanonut, että se johtuu lattiasta? Rakenne vaikuttaa
> sellaiselta, että edes rahalla et saa parempaa.
Ensimmäinen kommentti kokeneelta timpurilta (35v hommissa) että vanha lattia
pois ja villa siihen päälle. Seiniin sitten uretaania ja sitten välikatolta
seinien sisään kutterinpurua korvaamaan laskeumat.
>
> > Ja sisusta kaipaa uudistusta.
>
> Ei sen takia tarvitse koko taloa purkaa.
>
Ei varmaan, mutta aattelin että jos jonkin tekee niin tekee sen kunnolla
eikä puoliks. Toisaalta jos hienoksi laittaa ja rahat palaan(panostaa
sisustaan) ja sitten pinnoitteet mennee pilalle jostain lämmitysteknisestä
syystä tai kondensio ilmiöstä - niin alkaa tympii ihan kympillä.
"Mutta toisaalta se ei pelaa joka pelkää.. Mitään ei voi sattua jos ei tee."
> > . Lämmitysjärjestelmä kehno.
>
> Minkäslainen se sitten on?
Se on alitehoinen. Mutta tuntuu että en viitti alkaa sähköpattereita uusiin
koska jos seinät valskaa niin lämpö mennee harakoille mutta toisaalta mitä
olen kuullut ja nyt tässä ynnäillessäni et mikäli haluu pitää tehdyn lämmön
sisällä ja tiivistää taloo liikaa niin tuloksena on homeen ja lahoamisen
yhtälö, jos sen väärin tekee..
Tarkoituksenani on ollut laittaa lisä lämmitys, siis sellainen varaava
takka, mutta siksi lattiat ja seinät olis paras korjata ensin ja mulle on
esitetty (suunnittelija) et uretaani levy seinään ja sitten betonikakku
lattiaan.
>
> > Keittiönkalusteet uusittava.
>
> Sekään ei edellytä lattian purkua. :=)>
>
Joo mutta olis kiva - aattelin (huom imperfekti) että jos seiniä ja lattiaa
ei laiteta kuntoon niin jos uuden keittiön tekkeen niin sitten muutaman
vuoden kuluttuu tuloksena vois olla ehkä uuden remontin tarve.. Tiedä
sitten..
> > Viemärijärj ontuu.
>
> Miten? Onko se esim ollut vähällä käytöllä ja päässyt kuivumaan?
> Kun putken 'hoonaa', se vetää taas 50 vuotta.
>
No uus viemäriputki pitäis keittiöstä vetää ainaski ja koska keittiön
nykyinen paikka muuttuu..
> Muutenkin voisit rauhoittua. Jos vinolauta on joskus saanut vettä
> ja vähän tummunut, se ei ole samaa kuin 'laho ja homeesssa'.
> Onneksi.
Kun timpurit napsivat käsillään haltexii että näkisivät kuinka paha seinä on
ottivat he samalla siitä vasaran ja kumauttivat seinään että ihan laho, et
läpi menee näin.. (Ei mennyt läpi)
No ei se mun mielestä niin laho sentää oo että käsiin murenee mutta
kuitenkin sellainen joskus kastuneen oloinen. Ja joistain lattian alareunan
kohdista puun pintaa lähtenyt pois.
Kuiva nyt <- Uudet ikkunat ovat poistaneet kosteuden pääsyn ;)
Jamppe
Markku Nevalainen
>
> on tehty lasista. Mutta jos siihen joutuu jostain vettä (siis sinne kuitujen
> väliin), se vesi ei tahdo kuivua.
Eihän tuosta ole kyse. Ei se vesi sinne villan lasiputkiloihin van-
giksi jää, vaan kyllä kostunut lasivilla kuivuu siinä missä kostunut
puukuitueristekin.
Lasivillan heikkoutena pidetään sitä, että siihen joutunut kosteus
tiivistyy melko helposti, vedeksi asti, ja lirahtaa lopulta alajuoksun
päälle makaamaan. Se alkaa aikaa päälle lahottamaan puuta, ja
elättämään hometta.
Tämän vuoksi lasivillalla eristettyjen talojen huonekosteus
pyritään pitämään visusti erossa seinän villoista. Ja siksi
seinät vuorataan höyrynsulkumuoveilla.
MNe
Jamppe
news:3C46D7...@iki.fi...
> Kysy nyt hiukan siltä tilanteen nähneeltä kirvesmieheltä, että mitä
> kannattaisi vaihdossa tehdä.
Mulle sanottiin että ota yhteys rakennustarkastajaan, toiseksi kommentiks
että kalliiksi tulee kolmas jo lähenteli sitä että uus talo.
Tuntuu siltä että minun pitäisi tietää kaikki asiat.. No, kiireen pitäminen
tulee kalliiksi - pittää pistää jarruja päälle. Oon tässä - myönnän - hieman
hätäilly.
Jamppe
Jochen Grandell
Vanhan rintamamiestalon kunnostuksessa mukana pyörineenä oli ainakin
itselleni yllätys kuinka paljon purua seiniin saikin lisätä - käytännössä koko
yläkerta oli ilman purueristettä, vaikka olikin ollut asuinkäytössä ilmeisesti
lähes alusta alkaen. Jossain kohdin (mm. portaikossa) purukato ulottui
ensimmäiseenkin kerrokseen. Huonekohtaisilla uuneilla ja lisäpattereilla oli
kuitenkin selvitty varsin hyvin siihen asti, vaikka olikin nukuttu pelkässä
ilmaeristeisessä lautatalossa.
Eli kannattaa ainakin selvittää miten pitkälle se puru oikeasti ulottuu...
Tapio Viljava
> > on tehty lasista. Mutta jos siihen joutuu jostain vettä (siis sinne
kuitujen
> > väliin), se vesi ei tahdo kuivua.
> Eihän tuosta ole kyse. Ei se vesi sinne villan lasiputkiloihin van-
> giksi jää, vaan kyllä kostunut lasivilla kuivuu siinä missä kostunut
> puukuitueristekin.
No, siis se vesi on siellä kuitujen välissä. Ja kuivuu pirun huonosti. Yhtä
huonosti kuin kostunut puukuitueristekin.
> Lasivillan heikkoutena pidetään sitä, että siihen joutunut kosteus
> tiivistyy melko helposti, vedeksi asti, ja lirahtaa lopulta alajuoksun
> päälle makaamaan. Se alkaa aikaa päälle lahottamaan puuta, ja
> elättämään hometta.
Ei se sinne sen helpommin tiivisty kuin puukuitueristeeseenkään. Jos siis
kosteus ja kastepiste ovat samat. Mutta jos tiivistyy, tapahtuu se lirahdus,
koska lasikuitu ei ime vettä toisin kuin puukuitu.
Tapsa
Petri Kärhä
Näyttää siltä, että remontoitavaa on, ja teet sen joka tapauksessa,
joten ehkä joitain vinkkejä.
Ihan ensikksi (toistaisin koska joku muukin tämän jo esitti): Hanki
Kailan Talotohtori-kirja, lue se, ja mieti sitten remonttia uudestaan!
Kirja maksaa muutaman euro-kympin, joten et voi menettää oikeastaan
mitään. Suunnitelmasi muuttuvat taatusti.
Jamppe wrote:
> Ensimmäinen kommentti kokeneelta timpurilta (35v hommissa) että vanha lattia
> pois ja villa siihen päälle.
En jaksa ymmärtää miksi se lattia olisi kylmä. Veikkaan syyksi noita
vaihdettuja ikkunoita. Korvausilmaa ei pääse kämppään enää falskaavista
ikkunan pokista, joten se tulee lattian ja seinien raoista. Tämä ei
parane villalla vaan paperilla. (Ilmastoinnin korvausilman saanti
pitäisi myös tarkistaa).
Jos sinne lattiaan villat pitää vaihtaa tai lisätä, niin mieluummin
selluvillaa.
Jossain mailissasi mainitsit, että lattiaksi on ehdotettu soraa,
styroksia ja betonilaattaa, eli maanvaraista kelluvaa betonilattiaa.
Minun mielestäni tämä ei ole suinkaan mikään riskitön vaihtoehto.
Konstruktion kosteuskäyttäytyminen saattaa olla aika kenkku. Mieluummin
vaikka rossipohja tuuletusaukoilla, jos lattia pitää rakentaa uudestaan.
> Seiniin sitten uretaania ja sitten välikatolta
> seinien sisään kutterinpurua korvaamaan laskeumat.
Varmista ensin seinän ulkopuolen rakenne. Todennäköisesti paneloinnin
alla on vinolaudoitus ja tervapaperi. Tämä tervapaperi toimii
höyrynsulkuna. Seinä on tarkoitettu kastumaan ja kuivumaan sisäpuolelta,
jolloin rakenne tasaa huoneilman kosteutta. Jos nyt laitat sisäpuolelle
uretaanilevyn, joka myös varsinkin alumiinipinnoitteensa takia on hyvä
höyrynsulku, niin koteloit seinässä olevan kosteuden ikiajoiksi. Seinän
sisään pääsevät valumavedet eivät myöskään kuivu enää mihinkään.
Parempi ratkaisu seinän eristämiseksi olisi mielestäni esim:
-Seinäpinnoitteiden purku sisäpuolen vinolaudoitukseen asti
-Läpimätien vinolautojen ja muun puutavaran vaihto
-Seinärakenteiden kuivatus
-Purun täyttö yläkautta
-Lisäkoolaus ja jokin puupohjainen villa vinolaudoitukseen kiinni
-Höyrynsulkupaperi (ei muovitettu)
-Kipsilevy (Kailan kirjan taulukon mukaan hengittävä)
-Kangas tai paperitapetti ilman muovipinnoitetta.
> Se on alitehoinen. Mutta tuntuu että en viitti alkaa sähköpattereita uusiin
> koska jos seinät valskaa niin lämpö mennee harakoille mutta toisaalta mitä
> olen kuullut ja nyt tässä ynnäillessäni et mikäli haluu pitää tehdyn lämmön
> sisällä ja tiivistää taloo liikaa niin tuloksena on homeen ja lahoamisen
> yhtälö, jos sen väärin tekee..
Näillä tiivistysvirityksillä tuhottiin 70-luvulla hirmu määrä taloja.
Kailan kirjassa oli joitain tutkimuksia, joiden mukaan lisäeristys ei
säästänytkään energiaa. Uskon sen jossain määrin. Kylmän tunne ei
välttämättä johdu liian ohuista eristeistä vaan ilmavuodoista. Toisaalta
talossa on oltava ilmanvaihto.
> Tarkoituksenani on ollut laittaa lisä lämmitys, siis sellainen varaava
> takka, mutta siksi lattiat ja seinät olis paras korjata ensin ja mulle on
> esitetty (suunnittelija) et uretaani levy seinään ja sitten betonikakku
> lattiaan.
Taloja tehdään nykyään näin, mutta ne on suunniteltu kokonaan noiden
konstruktioiden mukaan. Esim. seinät harvenevat ulospäin toisin kuin
vanhoissa taloissa. Seinien liittyminen lattiaan on suunniteltu sen
mukaan, että taloon valetaan betonilattia. Helposti tulee mokia, jos
vanhaan taloon läntätään uusia ratkaisuja sen kummemmin miettimättä.
> No uus viemäriputki pitäis keittiöstä vetää ainaski ja koska keittiön
> nykyinen paikka muuttuu..
Kyllä se lattia sitten uusiksi menee. Mieti vaan tarkkaan miten. Ehkä
niitä turpeita ei kannata laittaa takaisin.
> Kun timpurit napsivat käsillään haltexii että näkisivät kuinka paha seinä on
> ottivat he samalla siitä vasaran ja kumauttivat seinään että ihan laho, et
> läpi menee näin.. (Ei mennyt läpi)
Seinärakenteet ovat olleet jompaan kuntaan suuntaan sen verran harvat,
että ne ovat päässeet sateiden jälkeen kuivumaan.
Markku Nevalainen
>
> Mulle sanottiin että ota yhteys rakennustarkastajaan, toiseksi kommentiks
> että kalliiksi tulee kolmas jo lähenteli sitä että uus talo.
>
Mutta jos olet tekemässä vanhaan taloon lattia- ja seinä yms. remonttia,
niin mihinkä tällöin rakennustarkastajaa tarvitaan?
Rakennustarkastajaa tarvitaan kun rakennetaan uusia taloja, tai tehdään
julkisivuun tms. vaikuttavia muutoksia ym.
Pikakelauksella löytyi linkki Valkeakosken rakennstarkastajan tehtäviin
http://www.vlk.fi/ASUMINEN/RAKENTAM/RAKENNA.HTM
Löytyisi lisääkin, ja itse alkuperäinen lakitekstikin tietysti. Mutta
mielestäni rakennustarkastaja ei ole se heppu, jonka yleiset
tehtäväkuvat nyt auttaisivat ko. korjaushommassasi. Mitään
lupaa vaativaa muutosta kun ei olla tekemässä.
> Tuntuu siltä että minun pitäisi tietää kaikki asiat..
Se timpuri 35-vuoden kokemuksellaan vaikuttaa kokeneelta. Mutta
mahtaako kuitenkaan olla täysin paras henkilö tuohon koko korjaus-
suunnitelman tekoon.
Vaivaapa pahuuttasi oman kuntasi rakennusvalvontaa, ja muita tek-
nisen toimiston heppuja. Itse asiassa, pienemmissä kunnissa voi
siellä se rakennustarkastaja -niminen heppukin tosiaan tulla
vastaan.
Kerro probleemasi, ja pyydä hyviä vinkkejä, miten kannattais edetä.
Osaavat ainakin neuvoa joitakin suht hyväksi tietämiään korjaus-
urakoijia ym.
> Oon tässä - myönnän - hieman hätäilly.
No hyvä että myönnät sen. Sillä kuulun perusteella, voi olla niin
että jos et itse ymmärrä mitä timpurisi ja suunnittelijasi selittävät,
niin hekään eivät täysin pysy kärryillä, että mitä itse asiassa nyt
haluat talollesi tehdä.
Missä järjestyksessä edetään, ja paljonko olet valmis siihen
sijoittamaan, jne. Vai oletko tosiaan valmis vaikka purkamaankin
tuon vanhan talon, vai mitä.
Vedät nyt rauhassa topan Norttia. Ja alat sitten rauhalliseen
alusta, asetat vaikka jonkin karkean aikarajan, vaikka 3..20 kuu-
kautta, jonka perästä haluat homman olevan valmiina.
Ja sittan vaan pala kerrallaan norsua syömään. Hommahan ei siel-
tä tontilta minnekään karkaa.
MNe
Markku Nevalainen
>
>
> No, siis se vesi on siellä kuitujen välissä. Ja kuivuu pirun huonosti. Yhtä
> huonosti kuin kostunut puukuitueristekin.
>
Kuivumisen hitaus ei ole se ongelma. Minkään tyyppinen, seinän sisällä
oleva villahan ei kuivu "nopeasti". Vaan viikkoja, tai kuukausia
siinä aina menee.
Mutta pellava/puuvillavalmistajat väittävät että hidän villansa
kosteus saa olla jopa 12%, aiheuttamatta ongelmaa.
http://www.flaxlin.fi/tiedot.html
En tiedä kykeneekö lasivilla edes sitomaan itseensä tuollaista prosentti-
määrää vettä, vai tiivistyykö se aina jo ennen sitä, sinne alajuoksun
päälle.
Kuivumisnopeus ei ole se tärkein kriteeri, vaan lasivillan kanssa
ongelma syntyy jo siinä vaiheessa kun villa pääsee kostumaan, sillä
silloin kosteus alkaa nopeasti myös tiivistyä.
MNe
Junnu
Jos puu on tummunut , musta , sillä ei ole mitään merkitystä , siitä on
vielä piiiitkä homeeseen .
Junnu .
Timo Hyvonen
paljon rahaa lisää lämmitykseen..
t. Timo
Timo Hyvonen
tässä, että lattiaremontilla saataisiin lämpöä lisää sähkölaskun
pysyessä samana.
Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2
lattia auki 10 000 isommat patterit 10 kpl = 4000,-
valu 10 000 Sähkölaskun lisäys vuositasolla 1000,-
styroksit 1 000
lastulevyt 5 000
laminaatti 10 000
Yhteensä 36 000 4000,- + 1000/vuosi
Takaisinmaksuaika ilman korkoja siis tälle lattian eristeremontille olisi
32 vuotta.
Voit laskea samanlailla seinärempan. Itse vetäisin sisäpintoihin
kipsilevyt tapetn pohjaksi (talo oli tupakoitu) - ainakin seinän läpi
tuuleminen häviää tällä metodilla.
t. Timo
KWr
viestissä:a26nhk$9op$1...@plaza.suomi.net...
> Mulle sanottiin että ota yhteys rakennustarkastajaan, toiseksi kommentiks
> että kalliiksi tulee kolmas jo lähenteli sitä että uus talo.
>
> Tuntuu siltä että minun pitäisi tietää kaikki asiat.. No, kiireen
pitäminen
> tulee kalliiksi - pittää pistää jarruja päälle. Oon tässä - myönnän -
hieman
> hätäilly.
>
> Jamppe
>
>
Nyt puhut asiaa! Tuollaisen talon/projektin kanssa ei missään nimessä
kannata lähtä hätäilemään!! Jos talo on vain suinkin siinä kunnossa, että
siinä voi pystyä asumaan niin muuta sinne asumaan - tai jos sulla on niin
paljon rahaa, että voit asua jossain esim vuokralla remontin ajan, niin
tutki taloa ihan rauhassa ja lue Panu Kailaa... Käsityksesi muuttuvat
varmaan ja tulet saamaan kodistasi aivan varmasti lämpimän ja terveellisen,
hyvän talon.
Kaiken maailman lattialämmitykset, LTO-koneet, uretaanit ym tämän päivän
termit varmasti pyörivät suunnittelijoiden, kavereidesi ja omissa
jutuissasi, mutta muista, että vanhasta et saa uutta, mutta _uudenveroisen_.
Teemme itse kutakuinkin samanlaiseen taloon/tapaukseen remonttia. Jos haluat
tietoa omista linjanvedoistamme, niin mailaile. Lähetän kuvan
sfnet.tiedostot -newsiin meidän lähtokohdista -> "lahoa..."
Karri
Ari Greus
>
> Varmista ensin seinän ulkopuolen rakenne. Todennäköisesti paneloinnin
> alla on vinolaudoitus ja tervapaperi. Tämä tervapaperi toimii
> höyrynsulkuna. Seinä on tarkoitettu kastumaan ja kuivumaan sisäpuolelta,
> jolloin rakenne tasaa huoneilman kosteutta. Jos nyt laitat sisäpuolelle
> uretaanilevyn, joka myös varsinkin alumiinipinnoitteensa takia on hyvä
> höyrynsulku, niin koteloit seinässä olevan kosteuden ikiajoiksi. Seinän
> sisään pääsevät valumavedet eivät myöskään kuivu enää mihinkään.
>
tarkoitettu lämmöneristeen ulkopuolelle tuulensuojaksi ja se EI toimi
höyrysulkuna.
http://w3.woodfocus.fi/theme_woodfocus/staattiset/oppaat/puujulkisivut/julsivut.htm
-Ari
Rakentaja raju
puurakenteisiin niin lukaiskaapa VTT:n julkaisu 791 "Lämmöneristeiden
merkitys rakennusten biologisissa vaurioissa".
Tutkimuksessa oli kokeellisesti vertailtu kuinka lasivilla, kivivilla
ja selluvilla käyttäytyvät puurakenteen kanssa erilaisissa
kosteusrasitustilanteissa. Selluvilla oli vertailussa aivan
ylivoimainen. Huomattavaa oli, että vaikka selluvillan kosteus% nousi
korkeammaksi kuin lasi- tai vuorivillalla niin silti mikrobien kasvu
ja puun biologinen vaurioituminen oli huomattavasti vähäisempää kuin
vertailun muilla eristeillä. Tämä on selluvillassa käytetyn boorin
ansiota joka kostuessaan siirtyy myös puurakenteen pintasolukkoon ja
estää mikrobien tarttumisen siihen. Huolestuttava piirre lasi-ja
vuorivillalla oli myös se, että mikrobit saivat niiden kuidut
katkeamaan jolloin villa oli kuivuttuaan haurasta.
Nyt tulee liikaa ilmaista mainosta selluvillatehtaille... Ekovilla ja
muut selluvillayhtiöt voivat laittaa shekin tulemaan tästä
mainospätkästä ;)
T:R.R.
Dr Feelgood
"Jamppe" <jam...@hotmail.POISTAcom> wrote in message
> Toisaalta vaikka ulkovuori on hyvä, niin jos sen eristeen laittais sinne
ja
> kasvattais ulkopuolta sen villakerroksen (ei lasivilllaa tieten
täälläkään)
> verran niin sitten sinne sisälle sen pelkän saneeraus levyn vois jopa
> laittaakin, eiköstä juu, vaan tässä tulee se laho juttu mikä pitäs
poistaa..
> Voi voi - pää mennee pyörälle pienemmästäkin ;(
>
talotohtorin ennekuin aloitat remontin.
Maltillinen lisäeristys voisi olla paikallaan, itselläni on tarkoitus lisätä
ulkoseinien alaosaan (ikkunoista alaspäin) tuulensuojalevy. Uskoisin tämän
jo auttavan alanurkkien vetoisuuteen jonkin verran.
Mutta tarvitseeko vanhan talon olla yhtä tiivis ja mukavan lämmin kuin
uuden? Vanhaan taloon kuuluu pieni veto siellä täällä ja täysin tiivistä
siitä ei saa kuin kivijalasta ylöspäin uutta rakentamalla. Ja tässähän ei
taas ole mitään järkeä.
Talosi on vanha mutta varmasti hyvin rakennettu, hyväksy siis se. Remontoi
maltilla pyri säilyttämään alkuperäiset kestävät rakenteet mahdollisimman
pitkälle.
"Konkari kirvesmiehesi" varmaan tekisi mielellään isonkin remontin taloosi,
sehän on hänen leipänsä.
Tero
Tapio Viljava
> Kuivumisen hitaus ei ole se ongelma. Minkään tyyppinen, seinän sisällä
> oleva villahan ei kuivu "nopeasti". Vaan viikkoja, tai kuukausia
> siinä aina menee.
Niinhän minä sanoin.
> Mutta pellava/puuvillavalmistajat väittävät että hidän villansa
> kosteus saa olla jopa 12%, aiheuttamatta ongelmaa.
Pitää paikkansa, ja johtuu siitä, että puukuitu ottaa sen veden sisäänsä, se
ei siis ole aistittavissa "märkyytenä".
> En tiedä kykeneekö lasivilla edes sitomaan itseensä tuollaista prosentti-
> määrää vettä, vai tiivistyykö se aina jo ennen sitä, sinne alajuoksun
> päälle.
Ei se kykene sitomaan käytännössä yhtään vettä yllä kuvatussa mielessä kuten
puukuitu. Sen sijaan se sitoo kyllä jonkin verran vettä kapillaarisesti
kuitujen väliin, eli märässä lasivillassa vesi ei aivan heti lähde valumaan.
Sen voi todeta nostelemalla märkää villalevyä. ei sieltä saa vettä
ravistelemalla pois. Mutta hissukseen se sieltä valuu, sitä nopeammin mitä
nopeammin sitä tulee lisää. Lasivillassa siis tiivistynyt tai vuotanut vesi
kulkee kuitujen välissä ainoastaan painovoiman suuntaan eli alaspäin. Samoin
tietysti myös purussa tms. selluloosapitoisessa eristeessä mutta sillä
erotuksella, että toisin kuin lasivillassa, selluvillassa osa valuvasta
vedestä imeytyy kuituun. Imeytymätön vesi jatkaa valumistaan ja
imeytymistään kunnes kaikki on imeytynyt, mikäli käytettävissä on tarpeeksi
paksulti eristettä. Lisäksi sellussa kosteus siirtyy myös jonkin verran
sivusuunnassa kuidusta toiseen. Siis sama ilmiö kuin vaipoissa.
> Kuivumisnopeus ei ole se tärkein kriteeri, vaan lasivillan kanssa
> ongelma syntyy jo siinä vaiheessa kun villa pääsee kostumaan, sillä
> silloin kosteus alkaa nopeasti myös tiivistyä.
Sinulla on jotenkin terminologia sekaisin. Kun lämpötila laskee niin, että
ilman suhteellinen kosteus ylittää 100 %, vesihöyry alkaa tiivistyä. Silloin
se on jo vettä eikä tiivisty siitä sen enempää sen kummemmin kuin
vuotovesikään. Kun näin käy, eriste kastuu. Lasivilla jää märäksi, mutta
sellu näennäisesti kuivuu, kun vesi imeytyy kuituun. Näin voi tapahtua niin
kauan kunnes ylitetään tuo 12 % tai mikä lieneekään.
Tapsa
Jamppe
"Rintamamiestalon peruskorjaus - sfnet.keskustelu.rakentaminen".
Pistän sinne vielä ainakin kuvat ikkunan alaosasta ja lattian rakenteesta,
kunhan saan digikameran haettuu..
Jamppe
ps. Faq olis tosi fiksu juttu! Kuviakin löytyis varmasti monelta
rempattavista kohteista, jotka kiinnostais yhtä jos toista ;)
Markku Nevalainen
>
> Sinulla on jotenkin terminologia sekaisin. Kun lämpötila laskee niin, että
> ilman suhteellinen kosteus ylittää 100 %, vesihöyry alkaa tiivistyä.
Niin se alkaa tiivistyä. Ja myös lasivilla kykenee pitämään itsessään
tuota tiivistynyttä kosteutta, eli vettä, jonkin verran, ilman että
se alkaa valua noroina alapuun päälle.
Talon ulkopuolelta lasivillaan vuoden mittaan tuleva kosteus on niin
vähäistä, että se ei ala vielä kerätä vesilammikkoa. Sen sijaan huone-
ilmasta, ilmavuotojen kautta ulos pursuava ilma kuljettaa niin paljon
kosteutta, että sitä voi syntyä näkyviksi lammikoiksi asti.
Lasivillan eristysidean mukaan ilmavuotoja ei saa tapahtua, ja siksi
tiukan muoviset höyrysulut ovat tarpeen.
Näin ollen lasivillan kuivumisen "nopeudella" ei ole juuri mitään mer-
kitystä. Sillä jos lokakuussa alkaa vuotaa kosteutta seinän sisään,
niin se seinähän kuivaa vasta seuraavien helteiden aikaan, ensi ju-
hannuksena.
> Lisäksi sellussa kosteus siirtyy myös jonkin verran
> sivusuunnassa kuidusta toiseen. Siis sama ilmiö kuin vaipoissa.
Ei noidenkään valmistajien intressissä ole, että seinän sisään kerätään
halutaan kerätä sitä vettä paljon, jopa 12% edestä, makaamaan talven
ajaksi.
Vaan ekovilloja myydään juuri tuolla yllä mainitulla vaippa-argumen-
tilla, että villa kuljettaisi veden sivusunnassa, seinän läpi, eikä
kosteutta pääse seinän sisään kerääntymään.
MNe
peks...@nospam-iki.fi.invalid
> Kun timpurit napsivat käsillään haltexii että näkisivät kuinka paha seinä on
> ottivat he samalla siitä vasaran ja kumauttivat seinään että ihan laho, et
> läpi menee näin.. (Ei mennyt läpi)
> No ei se mun mielestä niin laho sentää oo että käsiin murenee mutta
> kuitenkin sellainen joskus kastuneen oloinen. Ja joistain lattian alareunan
> kohdista puun pintaa lähtenyt pois.
Jos se ei kastu enää ei se enää lahoakaan. Kantavuus tuskin huononee
paljonkaan ellei puu ole läpimätää, ja jos kestää vasaraniskun ei hätää
pitäisi olla. Voit tietysti porata pienen reiän puuhun tai höylätä hiukan
pintaa ja tarkistaa miltä näyttää. Mutta jos on varmaa että vesivaurion
syy on poistettu ja jos on tarkoitus peittää se kuitenkin jollain (esim.
eristys ja gyproc-levyt) niin kannattaa jättää sinne vain ja uutta
pintaan.
Ja kuten moni aiemmin jo esitti, lattian uusiminen ei lämpötaloudellisesti
juuri tunnu missään. Kattoa ja seiniä kannattaa mieluummin tarkastella.
Mutta jos haluat lattialastulevyt ja lattialämmityksen laittaa niin jätä
vanha lattia alle, päälle pahvi tiivisteeksi (ei muovia), Wirsbon
putket ja päälle levyt.
Muista pitää pääsi kylmänä, ja muista myös tehdä itse päätökset
ratkaisuista. Rakennusalan ammattilaiset ovat yllättävän usein väärässä,
tekevät niinkuin aina ennekin eivätkä enää ajattele. Enemmän luottaisin
jokun vanhan maanviljelijän neuvoihin, he kun usein rakentelevat yhtä sun
toista vuosien mittaan ja ehtivät vielä nähdä miten rakenne käytännössä
toimii.
Toisaalta kun on pitkään jotain katsellut sen toimivuutta ja kauneutta ei
välttämättä huomaa, vaan halu uudistamiseen on kova.
KWr
Rakentaja raju <rakenta...@yahoo.co.uk> kirjoitti
viestissä:cace3a7a.0201...@posting.google.com...
>
> Nyt tulee liikaa ilmaista mainosta selluvillatehtaille... Ekovilla ja
> muut selluvillayhtiöt voivat laittaa shekin tulemaan tästä
> mainospätkästä ;)
>
> T:R.R.
Mainostaako Ekovilla Oy tuotettaan selluvillana? Onko tuotemerkki "Ekovilla"
selluloosaa? Käsittääkseni Ekovilla on puukuitueristettä, joka tehdään
kierrätyspaperista. Onko kierrätyspaperi selluloosaa? Itse asiassa: "Mitä
selluloosa on?"
En tiedä, että mitä paperia ko. kierrätyspaperissa on - todennäköisesti
kaikkea LWC:stä sanomalelehtipaperiin - mutta paljonko sellua on sitten
paperissa. Vastaus: "n. 30-40%."
Paljonko puussa on sellua? Kemiallisessa sellunvalmistuksessa saanto on n.
30%. Summa summarum; voiko ekovilla olla todellakin _selluvillaa_....
Karri
Timo Koivumäki
peks...@nospam-iki.fi.invalid wrote:
>Ja kuten moni aiemmin jo esitti, lattian uusiminen ei lämpötaloudellisesti
>juuri tunnu missään. Kattoa ja seiniä kannattaa mieluummin tarkastella.
Eikös lämpökamerakuvaus paljastaisi, mistä talo vuotaa. Lattiasta vai
muualta.
Onko semmoinen kallis juttu?
Jamppe
> Eikös lämpökamerakuvaus paljastaisi, mistä talo vuotaa. Lattiasta vai
> muualta.
> Onko semmoinen kallis juttu?
Kamera varmasti maksaa maltaita, mutta sen kuvauksenhan vois tehä kuka vain,
että kun jostain kameran lainaan sais. Mutta toisaalta ei se, että mistä
talo vuotaa ole ongelma, koska on aika selvää että seinät falskaa siinä
missä lattiakin..
Mietin tässä vain että millä tavalla sitä sitten lähtee lisäeristämään.
Tekkeekö paperille hyvän suunnitelman ja sitten lähtee sen perusteella
liikkeelle, ehkäpä.. Kun noita malleja tosiaankin on vaikka kuinka monta.
(yhtä monta kuin esittäjää;) )
Sellaista tässä päässäni pyörittelen muun työn ohessa, että laittais
ulkoseinään sen tuulensuoja levyn ikkunoitten alapuolelle. Ja sitten
sisäseiniin kipsilevyn. Mutta saiskait sitä sinne sisäseinäänkin jonkin
hengittävän (ohuen)lisäeristeen sen vanhan päälle.
Mutta jos vanhoja eristeitä ei ottais olleskaan pois seinistä, mutta siihen
jäis silloin ehkä jotaa jonka joku ottais pois..
Nyt vaan pittää vielä malttaa hetki ja lukkee se Kailan kirja - kunhan
löytää jostain kirjakaupasta ensinnä sen ;)
Paljonhan se wirsbon puulattian päälle tuleva vesiputkilämmitys juttu
maksaa.. Onko kukaan laittanut sitä tai onko käytännön kokemusta..?
Jamppe
Markus Peuhkuri
> Paljonhan se wirsbon puulattian päälle tuleva vesiputkilämmitys juttu
> maksaa.. Onko kukaan laittanut sitä tai onko käytännön kokemusta..?
Ylipäänsä, tuota wirsboa tarkemmin tuntematta, lattiassa pitää olla
jotain muuta, paremmin lämpöä johtavaa materiaalia kuin puuta.
Toisilla nämä ovat metallisia lämpölamelleja, toisilla taas
kiviaineista materiaalia. Sinänsä helppo tapa olisi pistää vanhan
(lauta?)lattian päälle suoraan lattialämmitysputket ja sitten välin
täyttäisi kipsilevysuikaleilla ja kiviaineisella laastilla; tai sitten
kokonaan laastilla.
Lämpökuvaus on sinänsä hyvä tapa selvittää lämpötilaeroja, mistä voi
päästä selville vetopaikoista.
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
KWr
>
> > Paljonhan se wirsbon puulattian päälle tuleva vesiputkilämmitys juttu
> > maksaa.. Onko kukaan laittanut sitä tai onko käytännön kokemusta..?
>
Vesikiertoisesta ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta jos korjaat nykyisen
(tuulettuvan?) alapohjarakenteen niin, että siitä tulee kantava täytepohja
(ns rossilattia) ja välttämättä haluat lattialämmityksen, niin suora
sähkölämmityskin on mahdollisuus. Mielestäni hyvä vaihtoehto vanhaan
(elävään) puulattiaan; ei ainakaan tarvitse murehtia vesivahingoista niin
paljoa. Ja jollainhan vesi olisi kuitenkin lämmitettävä - talossasihan ei
ollut keskuslämmitystä?
Kaikenlisäksi mikäli aiot lämmittää paljon esim varaavaa takkaa, pönttöuunia
tai vastaavaa, niin suora sähkölämmitys reagoi nopeasti muihin
"lisälämmitysmuotoihin."
Karri
Jamppe
> (tuulettuvan?) alapohjarakenteen niin, että siitä tulee kantava täytepohja
Ei taija olla sellanen tuulettuva malli.. Tää on mitä ilmeisemmin täytettä
täynnä. Miksi sitä sitten kutsuu;)
> Ja jollainhan vesi olisi kuitenkin lämmitettävä - talossasihan ei
> ollut keskuslämmitystä?
Ei ole keskuslämmitystä, mutta tuossa olen ajatellut kato lämmittää sen
veden nk. sähkökattilalla. Sitten kun joutaa, niin olis tonne
navettarakennukseen tehnyt sellaisen hake strokerin, et vois hyödyntää puuta
kun sitä kerran on. Se sähkökattila olis sitten ollut varalla.
Sähkölattialämmitys tosiaan on mahdollinen mutta sen sähkön tuottaminen
luonnon antimilla ei oikeen onnistu helposti. Ei ole vettä virtaavaa
vieressä eikä merta mahtavaa puhaltamaan tuulimyllyy:)
Joskin mielenkiinnosta olisin kiinnostunut kyllä ehkä laittaan sellasen
tuulivoimalan, mutta oliskohan tässäkin Suomen valtio verottamassa kun
sähköautojenkin käyttöä "haittaverolla" ahdistetaan.
Eikö se perkule olis niin että mitä ympäristö ystävällisempi niin sitä
enemmän sitä valtio tukis mutta paskat!
Jos en lattialämmitystä vedellä toteuta niin sitten seuraavana ehkäpä
vesipatterit tai sitten yksinkertaisesti sähköparit, ja pääasiassa lämpö
silloin tuotettaisiin varaavalla takalla.
Pönttöuuni on vähän uusi termi mitä mahdetaan tarkoittaakaan.. Ei taida
takan tapainen olla?
Maalämpö sitten on asia erikseen - mahdollinen, mutta en nyt kamalasti
viitti päätä vaivata lämmityksellä kun sais vaan ton rempan aluilleen.
Että lisäeristtä minne ja miten paljon tuulensuoja levyä hyödyntää vois..
Mut siitä sitten kun saan sen rt:n arvion ja kommentit.
Kuvan kyllä postaan tosta "mustuneesta" ikkunan alusesta ja lattian
rakenteesta kunhan kerkiän sen digikameran hakee.
Jamppe
JukkaK
Jamppe wrote:
> Sellaista tässä päässäni pyörittelen muun työn ohessa, että laittais
> ulkoseinään sen tuulensuoja levyn ikkunoitten alapuolelle. Ja sitten
> sisäseiniin kipsilevyn. Mutta saiskait sitä sinne sisäseinäänkin jonkin
> hengittävän (ohuen)lisäeristeen sen vanhan päälle.
Puukuitulevyä. Löytyy muistaakseni 12 ja 22mm rakennuslevynä, nimellä
Lämpöleijona tms. tai pontattuna ja valmiiksi pinnoitettuna nimillä Haltex tai
Isotex. Puukuitulevyn eristävyys vastaa mineraalivillaa. ja jotkut viisammat
tahot sanovat, että lisäeristys on harvemmin tarpeen/kannattavaa, yleensä
riittää tiivistys, jonka saa myös aikaan tuolla puukuitulevyllä.
JukkaK
Markus Peuhkuri
> rakenteet ovat kuivia, mutta tossa eräs kirvesmies totesi
> ammattituntemuksella että ikkunan alukset uusittava lahovian vuoksi..
Ei se, että puu on ottanut väriä, välttämättä tarkoita sitä, että se
on vaihdettava. Jos puu on nyt kuivaa, niin mikäli se ei ole
heikentynyt liiaksi (jos kantava rakenne), ei sitä ole mitään
suurempaa syytä vaihtaa. On tietenkin paikallaan tarkistaa, että
siinä ei ole mitään etenevää vauriota.
Timo Koivumäki
<jam...@hotmail.comPOISTA> wrote:
>Kamera varmasti maksaa maltaita, mutta sen kuvauksenhan vois tehä kuka vain,
>että kun jostain kameran lainaan sais. Mutta toisaalta ei se, että mistä
Googlella löysin yhden hinnaston osoitteesta
http://www.hlvoima.fi/PH.htm
Saa siitä vähän tuntumaa, mitä lysti maksaa. (Hinnat euroja.)
Lämpökamerakuvaus
Kuvaus muille kuin
kaukolämpöasiakkaille
520
Lisätunnit (kamera + kuvaaja) 95
Mikäli kohteessa tarvitaan
kuvaajan lisäksi toinen henkilö,
on hänen tuntiveloituksensa
( Tilaaja voi avustaa kuvaajaa )
34,50 /h
Kuvauksen hinta sisältää
raportoinnin ja kuvat.
peks...@nospam-iki.fi.invalid
> Nyt vaan pittää vielä malttaa hetki ja lukkee se Kailan kirja - kunhan
> löytää jostain kirjakaupasta ensinnä sen ;)
Kokeile vaikka:
http://www.booknet.fi/kauppa/turunkk/
Löytyy haulla seuraava:
ISBN 9510194204. KAILA, PANU: "TALOTOHTORI : RAKENTAJAN PIKKUJÄTTILÄINEN"
2001 7. P SID 50,30 euroa.
Bol.fi listaa kirjan myös, hinta tosin peräti 57 euroa.
Tapio Viljava
"Jamppe" <jam...@hotmail.comPOISTA> wrote in message
news:a2983n$e7$1...@plaza.suomi.net...
> Kamera varmasti maksaa maltaita, mutta sen kuvauksenhan vois tehä kuka
vain,
> että kun jostain kameran lainaan sais. Mutta toisaalta ei se, että mistä
> talo vuotaa ole ongelma, koska on aika selvää että seinät falskaa siinä
> missä lattiakin..
> Mietin tässä vain että millä tavalla sitä sitten lähtee lisäeristämään.
Jotkut firmat tekevät lämpökamerakuvauksia. Esim. VTT:ltä saattaisi
tällainen palvelu löytyä. Siinä mielessä se kuvaaminen puolustaisi
paikkaansa, että hyvin todennäköisesti seinä ei ole tasaisesti huono, vaan
joissain kohdin on esim. purut painuneet, ja pahimmat kylmänreiät löytyvät
kameralla ja saattavat olla helposti "täsmäkorjattavissa" lisäämällä purua
(tai muuta eristettä) oikeisiin kohtiin. Lopputulosta voi sitten tehostaa
noilla tuulensuojilla ym.
Tapsa
Antti
> talotohtorin ennekuin aloitat remontin.
> Maltillinen lisäeristys voisi olla paikallaan, itselläni on tarkoitus
lisätä
> ulkoseinien alaosaan (ikkunoista alaspäin) tuulensuojalevy. Uskoisin tämän
> jo auttavan alanurkkien vetoisuuteen jonkin verran.
Mulla on mielessä ihan sama homma, tosin vasta ihan ajatuksena. Mitä levyä
olet meinannut käyttää? Ja miten vanhan ja uuden ulkoverhouksen
liittymäkohta? Onko sulla pysty vai vaakalaudoitus? Onko seinät
purutäytteiset? Mulla on toinen puoli taloa hirsirunko+lautaverhous ja
toinen puoli puruseinä. Nyt jolukuun pakkasilla hirsipäädyssä oli välillä
melkoinen viima nurkissa ja siitä heräsi ajatus verhoilla ulkopuolelta
alareunasta.
Alunperin kun ostettiin tämä talo niin vakaa aikomus oli eristää joka
huonetta sisäpuolelta 50mm+kipsilevyt päälle. Sitten ostin talotohtorin ja
muutaman lukuerran jälkeen tuli ihan muita ajatuksia. ensin tuli mieleen
haltex-levy sisälle, ja nyt on vaaka tosiaan kallistumassa ulkopuolisen
tuulensuojan asentamiseen. Ulkoverhous on alareunasta lahonnut, kun ed.
asukas on n. 10 v sitten vetänyt lateksit pintaan (ei ilmarakoa takana).
Ylempää laudat on vielä mielestäni ihan ok. Ei viittis ihan kaikkia lautoja
repiä irti niin siitä ajatus vain alareunan eristämisestä.
Jos kellä on kokemuksia moisesta projektista niin saa kertoa
Antti
Jamppe
<peks...@nospam-iki.fi.invalid> wrote
> http://www.booknet.fi/kauppa/turunkk/
> ISBN 9510194204. KAILA, PANU: "TALOTOHTORI : RAKENTAJAN PIKKUJÄTTILÄINEN"
>
> Bol.fi hinta 57 euroa.
>
> -- pekka sallinen @ iki fi
Ostin jo opuksen :) Oulun Suomalaisesta kirjakaupasta sai halvalla. Ne halus
ilmeisesti pikaiseen päästä eroon näistä teoksista koska alennettu hinta oli
30,11eur eli 179,03 vanhaa rahaa. Muuten liikkeenä ok, mutta mennee kiinni
vähä liian aikasin ;(
Jamppe
jwm
> Mainostaako Ekovilla Oy tuotettaan selluvillana? Onko tuotemerkki "Ekovilla"
> selluloosaa? Käsittääkseni Ekovilla on puukuitueristettä, joka tehdään
> kierrätyspaperista. Onko kierrätyspaperi selluloosaa?
Se nyt on sama, miksi kukakin sitä kutsuu, sama asia kuuitenkin: Jätepaperi-
mössöä ja jotain kemikaaleja palom ja homehtumisen estoon.
Tapio Viljava wrote:
> Jep. Mutta uskoisin, että lattia ei kuvaamasi perusteella ole kovin suuri
> syyllinen, etkä voi paljoakaan talon lämmönpitävyyttä kohentaa vaikka laitat
> lattiaan omaisuuden. Kannattaisi keskittyä seiniin ja yläpohjaan. Ja
> mahdollisesti ikkunoihin sekä oviin.
Samalla täytyy pitää järki kädessä. Esim ikkunoiden osuus seinäpinnasta
ja samalla lämmönhukasta on niin pieni, että wanhojen kunnostus on
aina etusijalla ja vasta pitkän tien päässä tulee uusiminen.
Ari Greus wrote:
> Ainakin tämä nykyinen "tervapaperi" = bitumikyllästetty musta paperi on
> tarkoitettu lämmöneristeen ulkopuolelle tuulensuojaksi ja se EI toimi
> höyrysulkuna.
Sen EI tarvitsekaan olla ilmatiivis. 'Tervapaperi' saa aikaan kyllä
riittävän
virtaukseneston ja on loppujenlopuksi parempi kuin täysin tiivis muovi.
Tässä tapauksessahan on kyse vielä vanhasta talosta, ilman nykyai-
kaisia ilmastointihömpötyksiä.
--
!! jos lähetät mailin, korjaa osoite !!
Dr Feelgood
"Antti" <vesa...@nic.fi> wrote >
> Mulla on mielessä ihan sama homma, tosin vasta ihan ajatuksena. Mitä levyä
> olet meinannut käyttää? Ja miten vanhan ja uuden ulkoverhouksen
> liittymäkohta? Onko sulla pysty vai vaakalaudoitus? Onko seinät
> purutäytteiset? Mulla on toinen puoli taloa hirsirunko+lautaverhous ja
> toinen puoli puruseinä. Nyt jolukuun pakkasilla hirsipäädyssä oli välillä
> melkoinen viima nurkissa ja siitä heräsi ajatus verhoilla ulkopuolelta
> alareunasta.
Tarkoitus olisi käyttää tuulileijonaa tai vastaavaa kuitulevyä.
Meillä on ennestään pystylaudoitus rimoilla, alaosaan ajattelin
vaakaponttilaudoitusta. Tuohon liittymäkohtaan pelti.
Vaikea on edeltäkäsin sanoa miltä tuo tulee näyttämään mutta uskoisin ettei
kuitenkaan kovin pahalta. Alaosahan jonkinverran pullistuu mikä ei
välttämättä ole ulkonäön kannalta paha asia.
Tero
Toni Latvasalo
> Jamppe wrote:
> >
> > Mulle sanottiin että ota yhteys rakennustarkastajaan, toiseksi
kommentiks
> > että kalliiksi tulee kolmas jo lähenteli sitä että uus talo.
> >
> > Tuntuu siltä että minun pitäisi tietää kaikki asiat..
>
> mahtaako kuitenkaan olla täysin paras henkilö tuohon koko korjaus-
> suunnitelman tekoon.
Mulla on tullut sellainen fiilis ettei niihin kirvesmiehiin kannata aina
uskoa mitä kaikkea ne ehdottaa.
Itsekin olen ruvennut kuuntelemaan isäni (30 v. kokemus kirvesmiehenä)
neuvoja hieman valikoivalla kuulolla, kun hän ehdotelee jotakin
rakennemenetelmiä käytettäväksi tulevassa talossamme tai remontoitavassa
mummonmökissämme. Hänellä kun ei ole noi fysiikan perusteet selvillä, niin
kuin itselläni (johtuen koulutus taustasta).
Kun vain panostaa ajankäyttöä hieman enemmän asioiden selvittämiseen, ja
jaksaa penkoa niitä asioita erilaisista lähteistä
(sfnet.keskustelu.rakentaminen, Kailan Talotohtori, Internet, jne.), niin
kyllä ne "oikeat" ratkaisut aina ennemmin tai myöhemmin löytyvät.
Onko muilla samantapaisia kokemuksia?
- maltti on valttia -
Toni L
Petri Kärhä
> Mulla on tullut sellainen fiilis ettei niihin kirvesmiehiin kannata aina
> uskoa mitä kaikkea ne ehdottaa.
...> kuin itselläni (johtuen koulutus taustasta).
...> (sfnet.keskustelu.rakentaminen, Kailan Talotohtori, Internet, jne.), niin
> kyllä ne "oikeat" ratkaisut aina ennemmin tai myöhemmin löytyvät.
> Onko muilla samantapaisia kokemuksia?
Jossain määrin joo, jossain määrin ei. Jos taloja tehdään kirvesmiesten
mentaliteetilla "niinkuin niitä on aina tehty" niin tyyppiratkaisuissa
olevia yleisiä virheitä ei tule korjattua. Meillä mm. timpurit halusi
asentaa ensin ovet, sitten niihin kynnykset, niinkuin aina on tehty.
Tämähän tukkii ilmastoinnin, vaikka kauniilta näyttääkin, ja vaikka niin
on aina tehty. Oli meillä paljon muitakin tällaisia juttuja.
Toisaalta pitää muistaa, että suunnittelijatkin tekevät virheitä. Meillä
LVI-asentaja korjaili suunnittelijan ohjeita, "koska niin ei yleensä
tehdä" ja korjaukset olivat ihan hyviä. Suunnittelija oli piirtänyt ulos
menevän vesijohdon sulkuhanoineen hellan taakse syvälle
keittiökaapistoihin. Sieltähän se olisi ollut näppärä aina syksyisin
sulkea. Putkea siirrettiin puoli metriä, jotta hana saatiin vessan
avattavaan komeroon. Jakotukki oli myös suunniteltu väärään paikkaan,
minkä asentaja huomasi.
Yksi pointti asiassa on kuvien tulkinta, mikä maallikolle on joskus aika
hankalaa. Timpurit ovat tottuneet lukemaan kuvia, joten se sujuu joskus
jossain määrin paremmin.
Kaiken kaikkiaan yhtälö on aika mutkikas. Rakentajan pitäisi käyttää
timpureiden ammattitaitoa, suunnitelmia ja omaa järkeä silleen sopivasti
ja kriittisesti. Ja tulee niitä virheitä sitten kuitenkin.
Ei sitä Kailan kirjaa sitten muuten kannata kaikilta osiltaan uskoa. Se
on 90 prosenttisesti asiaa mutta kaikilta osin ei. Hyviä taloja pystyy
rakentamaan muutenkin kuin Kailan ohjeiden mukaan. Ei kannata sekottaa
päätään. Jotkin uudisrakennusten ratkaisut toimivat, mutta Kaila tyrmää
ne täysin. Talo pitää nähdä kokonaisuutena. Se mikä ei toimi vanhoissa
taloissa, toimii ihan hyvin uusissa taloissa, ja joskus saattaa olla
päin vastoin.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Jm Matikainen
>jaksaa penkoa niitä asioita erilaisista lähteistä
>(sfnet.keskustelu.rakentaminen, Kailan Talotohtori, Internet, jne.), niin
>kyllä ne "oikeat" ratkaisut aina ennemmin tai myöhemmin löytyvät.
>Onko muilla samantapaisia kokemuksia?
....yllättävimmät asiat tapahtuvat tiloissa, joissa lämpötila ja kosteus
muuttuu jaksoittain ulkoilmaa lämpimämmäksi tai kylmemmäksi, jolloin
kosteuden kulkusuunta muuttuu joka kerta.
t. Jukka M.