Ikkunoiden tiivistäminen
MH
Meillä on 16 vuotta vanha omakotitalo, jonka ikkunat on "vanhan
tyylisiä" ympäröivän 50-luvun alueen tapaan eli on 90-120 cm leveitä
kolmelasisia ikkunoita, joiden sivuilla 60 cm leveät ikkunat. Korkeus
kaikissa 120. Kaikki siis on varsin pieniä.
Niiden tiivistys on ollut alusta saakka ongelmallista. Kovilla
pakkasilla on varsinkin kapeisiin ikkunoihin huoneesta riippuen tullut
kuurankukkia ja sisimmän lasin alareuna ollut märkä (johtuneeko siitä,
että näitä ikkunoita on auottu eniten ja tiivisteet siten kuluneempia).
Viime syksynä kaikkiin ikkunoihin laitettiin säleverhot 2 sisemmän lasin
väliin. Sen jälkeen toisenkin lasin sisäpinta alareunasta on höyrystynyt
(uusi ilmiö). Höyryn raja mukailee ikkunalla olevien esineiden linjaa.
Ilmiö syntyy yön aikana eli silloin kun verho on alhaalla. Kun säleverho
nostetaan aamulla niin ikkuna kuivuu päivän aikana (yleensä). Eli siis
se ikkuna, jonka säleverho on ylhäällä ei höyrysty (yleensä). Tai jos
sverho on laskettu puoliväliin, on höyryraita verhon alareunan
kohdalla. Kaikissa ikkunoissa ei ole kukkalautaa, mutta silti niihin
tulee em. ilmiöitä (näillä 0-asteen ilmoilla).
Olen koittanut laittaa uusia ja uudenlaisia kumitiivisteitä sekä
vaihdella tiivistyssysteemiä saaden itseni lähes sekopäiseksi.
Pääperiaate minulla on ollut, että uloimmassa tiivisteessä on
alareunassa pari ilmarakoa ja ne 2 sisempää ympäri tiiviit.
Tietääkö joku mikä voisi auttaa? Onko syy ikkunoissa vai itse talossa?
Vai vaikuttaako se, että usein meillä on 5-henkisen perheen pyykkejä (2
telinettä ja 5 henkaria) yön sisällä kuivumassa ja päivät parvekkeella.
Makuuhuoneiden ovet on kuitenkin yön kiinni.
Tiivistysvikaa epäilen siksi, että samassa huoneessa on yksi ikkuna hyvä
ja toinen ei.
-- Hokkaset --
J H
MH kirjoitti viestissä <
>
>Meillä on 16 vuotta vanha omakotitalo
>Vai vaikuttaako se, että usein meillä on 5-henkisen perheen pyykkejä (2
>telinettä ja 5 henkaria) yön sisällä kuivumassa ja päivät parvekkeella.
>Makuuhuoneiden ovet on kuitenkin yön kiinni.
>Tiivistysvikaa epäilen siksi, että samassa huoneessa on yksi ikkuna hyvä
>ja toinen ei.
Ongelma ei taida olla ikkunoiden tiivistyksessä vaan ilmanvaihdossa. 5-henkinen
perhe ilman pyykkiäkin tuottaa niin paljon kosteutta, että jos ilmanvaihto ei
ole riittävä, niin kylmään ikkunaan tiivistyy kosteutta. 16 vuotta sitten
taidettiin jo rakentaa niitä 'liian tiiviitä' taloja?
Jaana
MH
J H wrote:
>
> Ongelma ei taida olla ikkunoiden tiivistyksessä vaan ilmanvaihdossa. 5-henkinen
> perhe ilman pyykkiäkin tuottaa niin paljon kosteutta, että jos ilmanvaihto ei
> ole riittävä, niin kylmään ikkunaan tiivistyy kosteutta. 16 vuotta sitten
> taidettiin jo rakentaa niitä 'liian tiiviitä' taloja?
> Jaana
Meillä on huippuimuri, mutta se ei tietenkään ole aina päällä. Ja poistoventtiilit
perinteisissä paikoissa eli saunatiloissa, vessoissa, vaatehuoneissa ja liesikupu
keittiössä. Parvekkeen ovi on usein auki, mutta näillä keleillä se ei taida auttaa.
Talossa on 2 makuuhuonetta, saunatilat, pannuhuone ja autotalli alakerrassa.
Yläkerrassa keittiö + 3 huonetta. Lämmin ilma nousee alhaalta yläkertaan ja näyttää
siltä, että alakerran ikkunat on kirkkaat. Ja alakerrassa on kaikki meidän
korvausilmaventtiilit.
- Hokkaset -
Merja Sippola
Jos ilmanvaihtoa ei pysty tehostamaan, voisi ehkä harkita kondensoivan
ilmankuivaajan (Esteri) hankkimista.
Merja
Timo Hyvonen
> Meillä on huippuimuri, mutta se ei tietenkään ole aina päällä. Ja poistoventtiilit
Tsekkaa vielä, miten asuntonne ilmanvaihto on suunniteltu. Meillä ainakin
rivarissa huippuimuri oli aina päällä - sitä ei edes saanut pois
päältä. Saunaa lämmittäessä (yläkerrassa) säädettiin yläkerran imu
isommaksi, muuten imettiin enemmän alakerrasta. Talo oli rakennettu 1988.
t. Timo
MH
Timo Hyvonen wrote:
> Tsekkaa vielä, miten asuntonne ilmanvaihto on suunniteltu. Meillä ainakin
> rivarissa huippuimuri oli aina päällä - sitä ei edes saanut pois
> päältä. Saunaa lämmittäessä (yläkerrassa) säädettiin yläkerran imu
> isommaksi, muuten imettiin enemmän alakerrasta. Talo oli rakennettu 1988.
>
> t. Timo
Silloin kun taloa rakennettiin olin töissä LVI-suunnittelutoimistossa
ilmastointipuolella, eli muistan suunnitelman kyllä kun olen iskenyt siihen omat
näppini.
Talo on suunniteltu aivan samoin kuin siihen aikaan siellä oli tapa. Taloyhtiöissä oli
juuri tuo mainitsemasi systeemi, mutta meillä huippari käynnistetään liesikuvusta ja
kone imee peltiä säätämällä joko kaikkialta tai muualta paitsi keittiöstä.
Ainakin puukiukaan sytytyksen ajaksi huippari on sammutettava.
Täällä jo aiemmin mainittu perheen kosteuden tuottaminen tuntuu myös mahdolliselta
syyltä. Tilanne kun on vuosien mittaan syntynyt samaa tahtia kuin porukka lisääntynyt ja
nyt kun koko urheileva sakki tulee päivittäin reeneistä hikisenä ja kosteissa vaatteissa
voi kai sekin sitten olla osasyy. Tällaista tilannetta ei silloin kaksikymppisenä
suunnitellessa osannut kuvitella.
-Hokkaset-
Merja Sippola
Anteeksi että kysyn tyhmiä, mutta onko silloin kun huippuimuri on poissa
päältä, tilanne että mikään ei kierrätä ilmaa? Ei ihme jos kostuu ikkunat.
VTT:n uusimmassa tutkimuksessa sanottiin muuten että koneellinen poisto
pitäisi pitää koko ajan päällä jo sisäilman epäpuhtauksien vähentämiseksi.
Merja
MH
Merja Sippola wrote:
> Anteeksi että kysyn tyhmiä, mutta onko silloin kun huippuimuri on poissa
> päältä, tilanne että mikään ei kierrätä ilmaa? Ei ihme jos kostuu ikkunat.
>
Kyllä silloin on käynnissä pelkkä luonnonkierto. Asut varmaan jossain
rivitaloyhtiössä kun sitä ihmettelet. Omakotitaloissa ei kai useimmissa ole
jatkuvaa koneellista poistoa (uudemmissa kuin meillä saattaa olla, en tiedä
kun en enää nykyään ole alalla). Kaikissa ei ole edes liesituuletinta. Ne
saattavat kyllä olla niitä "vanhaan hyvään aikaan" tehtyjä. Kerrostaloistakin
muistan että niissä oli kellonajat milloin poisto on päällä ja tämän takia
huoneistoista ei voinut yhdistää liesituulettimen kanavaa hormiin ettei käryt
kulje huoneistosta toiseen.
Saa toki huipparin tehoa meilläkin säädettyä ja pidettyä päällä miten itse
haluaa.
>
> VTT:n uusimmassa tutkimuksessa sanottiin muuten että koneellinen poisto
> pitäisi pitää koko ajan päällä jo sisäilman epäpuhtauksien vähentämiseksi.
>
> Merja
>
>
-Hokkaset-
Merja Sippola
Niin, mutta vanhoissa taloissa oli koko systeemi sellainen että
luonnonkierto toimi ja riitti. Puuhellaa lämmitettiin lähes joka päivä
ja korvausilma otettiin ikkunoiden kautta. Eikä pyykkiä yleensä pesty
ja kuivatettu sisällä, vaan pestiin erillisessä saunarakennuksessa ja
kuivatettiin vintillä tai ulkona. Mahtaako luonnonkierto toimia kunnolla
huippuimurilla ja korvausilmaventtiileillä varustetussa talossa?
Ainakin luulisin että yhtenä vaarana on että pölyt tulevat hormista
takaisin sisälle.
Asun paritalossa. Meillä on se tyypillinen systeemi jota säädetään
liesituulettimesta, mutta kyllä meillä pitää huippari olla koko ajan
päällä, jottei ala vaatteet kostua. Jos ei laiteta ruokaa, tai pyykätä
tai saunota niin kakkosteho riittää. Ykkönen on jo vähän niukka.
(Asteikko on yhdestä neljään ja lisäksi on säätöpelti, otetaanko
enemmän lieden päältä vai muualta). Meitä on kolme henkeä.
Merja
MH
Merja Sippola wrote:
> Niin, mutta vanhoissa taloissa oli koko systeemi sellainen että
> luonnonkierto toimi ja riitti.
Näinhän minä tarkoitinkin. Vanhan hyvän ajan taloilla tarkoitin tarkemmin
niitä, joihin ei vielä laitettu muovikalvoja (joka paikkaan). Eli siis myös
2. lapsuudenkotiani, joka valmistui -62. Sekä muitakin sen ajan taloja, ei
tämä ole ainut.
> Puuhellaa lämmitettiin lähes joka päivä
> ja korvausilma otettiin ikkunoiden kautta.
En nyt ajatellut ihan näin kauas. Silloin oli jo sähköhellat. Ja hellan
yläpuolella Pax-puhallin.
> Eikä pyykkiä yleensä pesty
> ja kuivatettu sisällä, vaan pestiin erillisessä saunarakennuksessa ja
> kuivatettiin vintillä tai ulkona.
Pyykki pestiin sisällä olevan saunan tiloissa koneella ja kuivauspaikka
valittiin säiden mukaan, muttei ainakaan vintillä. Homma toimi ja talot on
edelleenkin kunnossa.
Eikä meidän kodissa nykyiselläkään systeemillä toki vaatteet eikä muukaan
irtain tunnu kosteilta, patjat homehdu tms.
Tämä keskustelu on edennyt aika kauas alkuperäisestä viestistäni. Vaikka on
ihan mukava saada keskustelua aikaiseksi niin kiinnostaakohan muita
vuoropuhelumme? Alkuperäiseen asiaani otan kuitenkin mielelläni muiltakin
mielipiteitä. Kiitokset jo osallistuneille.
>
> Merja
- Hokkaset-
Jm Matikainen
koneellinen ilmastointi ei toimi, eli ilma ei liiku mihinkään, jos kone ei
ole päällä; älä sammuta, ikkunoiden kostumisriski suurenee!
erikoistapauksissa, joissa koneellisen ilmastoinnin hormit ovat sopivan
korkeita, ilma voi liikkua ilman konetta pienellä nopeudella
ulommaisten ikkunantiivisteiden yläreunaankin voi tehdä raon, jotta
ikkunaväli tuultuu, kokeillen löytyy ratkaisu.
helpointa on kiilata ulkoikkuna pahvinpalalla aavistus raolleen ja testata
näin tiivistämisen vaikutus
luonnollinen eli painovoimainen ilmastointi säädetään venttiilien auki- ja
kiinni asennoilla säätilan ja kosteusrasituksen mukaan
Tapio Helenius
Muistutukseksi vielä nuo koneellisen poiston ja painovoimaisen ilmanvaihdon
perusperiaatteet.
Poisto likaisista tiloista.
Korvausilmaventtiilit makuuhuoneisiin sekä oleskelutiloihin
Makuuhuoneiden ovet yöllä auki tai todella reilut kynnysraot, ei mitään
millin rakoja.
Koneellinen poisto aina päällä.
Painovoimaisissa kaksi tai useampikerroksisissa taloissa neutraalitaso
asettuu karkeasti puoleenväliin rakennuksen korkeutta pohjakerroksen
lattiasta ylimmän iv-piipun huippuun. Näin ollen yläkerta on normaalisti
ylipaineinen, jolloin sisäilman liikkumissuunta ei ole aina ulkoa
sisäänpäin, vaan sisältä ulos. Tällöin tapahtuu usein, että yläkerran
ikkunat huurtuvat myös lasien välistä kun kostea sisäilma pääsee ylipaineen
ajaman lasien väliin.
MH
Jm Matikainen wrote:
> ...
> ulommaisten ikkunantiivisteiden yläreunaankin voi tehdä raon, jotta
> ikkunaväli tuultuu, kokeillen löytyy ratkaisu.
Tämä on juuri se mistä alkuperäisessä kysymyksessäni kerroin. Olen kokeillut
ja tuntui siltä, että 1 ikkuna on hyvä yhdellä lailla ja toinen toisella.
>
> helpointa on kiilata ulkoikkuna pahvinpalalla aavistus raolleen ja testata
> näin tiivistämisen vaikutus
Hyvä uusi idea.
Meillä oli huippuimuri viime yön päällä pienimmällä teholla, melkein kiinni,
ja kaikki ikkunat oli aamulla kirkkaat.
Homma tuntuu nyt olevan hallinnassa.
-Hokkaset-
Solja Saarto
Merja Sippola wrote:
> Niin, mutta vanhoissa taloissa oli koko systeemi sellainen että
> luonnonkierto toimi ja riitti.
Minua tämä keskustelu kiinnostaa tavattomasti, koska joulukuun lopussa
muutamme ihan uuteen rivitalopäätyyn, jossa on koneellinen poisto. Oman
asumisurani aikana tämä on ensimmäinen talo jossa tällainen on. Paljon
tietoa olen tästä ryhmästä jo saanut: mm. sen, että poisto täytyy tilanteen
mukaan aina olla enemmän tai vähemmän päällä. Ja kaippa asunnon mukana tulee
asiasta joku ohjekirjanenkin (eiks nykyinen rakennus?lakikin jo velvoita,
että asukas saa ohjeet siitä kuinka asuntoa tulisi hoitaa, että
itseaiheutetuilta vaurioilta vältyttäisiin).
Asuimme 10 vuotta 30-luvulla rakennetussa kivikerrostalossa. Asunnon
ilmaivaihto oli kyllä aivan nolla luokkaa, johtuen mm. siitä
ilmanvaihtoholmit keittokomerossa ja kylpyhuoneessa olivat aivan tukossa.
Kuvitelkaa nyt: niitä ei oltu koskaan putsattu ja talo sijaitsi Helsingin
keskustassa vilkasliikenteisen väylän varrella ja vielä lähellä
hiilikasoja.(No, vähän ennen poismuuttoamme röörit putsattiin ja sen jälkeen
kylpyhuone olikin hyvin kylmä.) Asunto oli vaikea tuulettaa, kun molemmat
ikkunat olivat samalla puolella. Mutta kosteusongelmia en havainnut, ei edes
ikkunat huurustuneet vaikka pyykki kuivatettiin olo/makuuhuoneessa ja
suihkun jälkeen kylppärin ovi jätettiin auki (ja itse asiassa se oli
muutenkin aina raollaan kun sen sulkumekanismi oli rikki).
Nyt olemme muutaman vuoden asuneet 60-luvun alussa rakennetussa
kerrostalossa, jossa ei siis siinäkään ole koneellista poistoa. Mukava
läpitalon huoneisto, jossa tämä luonnonvoimainen poisto kait toimii, koska
en täälläkään ole havainnut mitään vaatteiden kostumista tai veden
tiivistymistä ikkunoihin. Kylppäri on kyllä pitkään suihkun jälkeen
melkoinen höyryhuone ja keittiön paistokäryt eivä kylläkään mene lieden
yläpuolella olevaan ilmanvaihtokavavaan vaan olohuoneeseen. Taloyhtiössä on
iso remontti meneillään (putket, sähköt) ja taloon tulee koneellinen poisto.
Meidän rappuun remontti tulee vasta poismuuttomme jälkeen.
Anteeksi nyt kun jaarittelin näin pitkään aiheesta epäteknisesti ;-). Kiitos
mielenkiintoisesta keskustelusta.
t. rakentamisesta ja rakennusasioista uutta tietoa janoava humanisti.
Merja Sippola
Kyllä siellä pitäisi ohjeet olla. Jos ei ole, niin vaadi
isännöitsijältä.
Merja