Hirsitalon lisäeristäminen turvallisesti
Heikki Jokinen
jotta hirsiseinän lahoamista ei aiheutettaisi?
Eristeen tyyppi ja paksuus? Villa lienee tavallisin.
Hyörysulku, ainako tarpeellinen?
Ulkolaudoitus, tuuletusrako välttämätönkö (vanhoissa rakennuksissa voi
puuttua), mahdolliset tuulensuojat, paperit, levyt yms?
Ulkolaudoituksen maalaus? Onko lateksi haitallinen? Jotkun lateksin
tuomitsevat kaikissa yhteyksissä.
Vanhemmissa hirsirakennuksissa on varmaan tavattu alimpien hirsien
lahoamista. Onko lahoamisen perimmäinen syy ulkoa seinää pitki valuva
vesi vai kivijalan kautta johtuva kosteus. Betonin tiedän voivan
nostaa kosteutta seinärakenteisiin, mutta voiko myös oikea kovistä
kasattu kivijalka johtaa kosteutta?
Kokemusperäistä "varmaa" tietoa varmasti on, mutta viisastelijoitakin
liikkuu, joille kelpaavat vain perinteiset ratkaisut, jotka ovat
olleet jo "toissavuosisadalla" käytössä.
Petteri Saarinen
Näin mitenkään valintaa helpottamatta tai sitten ei. Tulee vaan mieleen,
että Espoossa on vanha hirsirakenteinen pappila, jossa on käytetty viime
vuosisadalla käytettyä saneeraustekniikkaa. Rahaa käytettiin reilusti
toista miljoonaa. Nyt se on asumiskiellossa. Sinne pistettiin
höyrysulkumuovit ym viimesenpäälle sydeemit ja sit se homehtu. Eli on kai
sitten korjauksia ja korjauksia. Että silleen.
Petteri
Pauli Laaksonen
Heikki Jokinen wrote:
> Kokemusperäistä "varmaa" tietoa varmasti on, mutta viisastelijoitakin
> liikkuu, joille kelpaavat vain perinteiset ratkaisut, jotka ovat
> olleet jo "toissavuosisadalla" käytössä.
Mars kirjastoon hakemaan Panu Kailan "Talokirja" jos hirsitalolle aiot
jotain tehdä!!
Rauno Kangas
paremmat asiantuntijat kumoavat toinen toisensa toinen toistaan pätevämmillä
argumenteillä. Keskustelun tasosta voisi ennustaa varsin epäakateemistä :-)
Uskaltaudun kuitenkin muutamalla rivillä kommentoimaan.
> Onko hirsiseinän lisäeritämisessä jotakin erikoisesti huomioitavaa,
> jotta hirsiseinän lahoamista ei aiheutettaisi?
Kosteudelle ja/tai ulkoilmalle altista rakennetta ei varmaankaan voida
estää lahoamasta, mutta lahoamisen ja muiden kosteusongelmien
vauhtia voidaan olla kiivastuttamatta, kunhan rakennetaan oikein.
> Eristeen tyyppi ja paksuus? Villa lienee tavallisin.
Mineraalivillat lienevät yleisimpiä, mutta eko- ja selluvilla lisäävät
varmaankin
osuuttaan ajan myötä. Molemmilla päästään oikein rakentaen hyvään loppu-
tulokseen.
> Hyörysulku, ainako tarpeellinen?
Perinteisten mineraalivillojen yhteydessä kyllä. Nyttemmin olen kuullut,
että
Paroc olisi uusimmissa suunnitteluohjeissaan kehitellyt jo muovitontakin
tapaa rakentaa. Puukuitueristeisissä hirsiseinissä sitävastoin ei
pääsääntöisesti
käytetä höyrynsulkumuovia vaan ilmansulkupaperia. Idea perustuu siihen,
että valtaosa rakenteeseen joutuvasta kosteuskuormasta menee sinne
vuotoilman mukana. Kun vuotoilma on poissuljettu, rakenteeseen joutuvan
kosteuden määrä on niin pieni, että kokonaan puukuituinen seinärakenne
pystyy sen haitat eliminoimaan.
> Ulkolaudoitus, tuuletusrako välttämätönkö (vanhoissa rakennuksissa voi
> puuttua), mahdolliset tuulensuojat, paperit, levyt yms?
Jos ulkoverhous tehdään laudoista, kannattaa sen tuulettuminen järjestää
koolaamalla verhous irti muista rakenteista.
> Ulkolaudoituksen maalaus? Onko lateksi haitallinen? Jotkun lateksin
> tuomitsevat kaikissa yhteyksissä.
Tuulettuvan ulkoverhouksen maalaustapa on vapaavalintaisempi kuin
tuulettumattoman, jossa pitää ehdottomasti käyttää eihöyrytiivistä
suojakäsittelyä tai maalausta.
> Vanhemmissa hirsirakennuksissa on varmaan tavattu alimpien hirsien
> lahoamista. Onko lahoamisen perimmäinen syy ulkoa seinää pitki valuva
> vesi vai kivijalan kautta johtuva kosteus. Betonin tiedän voivan
> nostaa kosteutta seinärakenteisiin, mutta voiko myös oikea kovistä
> kasattu kivijalka johtaa kosteutta?
Ulkoa tuleva ja perustuksesta johtuva kosteus ovat pääsyylliset alimman
varvin vaurioihin. Perustus - vaikka luonnonkivinenkin - pitäisi eristää
riittävästi puurakenteista kosteuden nousua vastaan. Luonnokivi ei juuri
johda kosteutta ylöspäin, mutta luonnonkivien hikoilun esim. lämpötilan
voimakkaasti noustessa ei saisi antaa kastella hirsien alapintaa.
> Kokemusperäistä "varmaa" tietoa varmasti on, mutta viisastelijoitakin
> liikkuu, joille kelpaavat vain perinteiset ratkaisut, jotka ovat
> olleet jo "toissavuosisadalla" käytössä.
RAKENTAVIN TERVEISIN
Rauno Kangas
Opittua ja pikkusen kokemusperäistä hirsitietoa jo vuodesta 2000
Heikki Jokinen
Siksipä asiaan tietävien mielipiteitä kysyn, kun tuollaista on
tapahtunut. On varmaan myös onnistuneita saneerauksia tehty. Mikä
sitten erottaa onnistuneen saneerauksen epäonnistuneesta? Tuollaisen
vanhan rakennuksen saneeraukseen voi varmaan olla monia syitä. Osassa
on jo valmiina havaittavissa homeen haju. Ei tarvitse kuin sulkea
luonnollinen harvojen seinien kautta tapahtuva tuuletus, niin
lopputulos on varma. Hieman uudemmissa rakennuksissa luulisin olevan
paremmat onnistumisen mahdollisuudet.
Jouni Lahtinen
"Heikki Jokinen" <heikki....@valmet.com> wrote in message
news:3bef9da2...@news.valmet.com...
> Onko hirsiseinän lisäeritämisessä jotakin erikoisesti huomioitavaa,
> jotta hirsiseinän lahoamista ei aiheutettaisi?
>
> Eristeen tyyppi ja paksuus? Villa lienee tavallisin.
Jep villaa ne käyttää yleensä lämmöneristeenä mutta paljonko ja mihin ? Sisä
vai ulkopuolelle ? Mätäneminenhän johtuneen kaiketi siitä että rakenteeseen
tiivistyvä kosteus ei pääse haihtumaan pois ja home alkaa pesimään.
Lisäeristäminen siirtää aina kastepistettä rakenteessa ja lisäeristämällä
"väärään" paikkaan siirrät kastepisteen puurakenteeseen ja höyrynsulku estää
sen haihtumisen joten lopputulos on sitten jo historiaa...
>
> Hyörysulku, ainako tarpeellinen?
>
> Ulkolaudoitus, tuuletusrako välttämätönkö (vanhoissa rakennuksissa voi
> puuttua), mahdolliset tuulensuojat, paperit, levyt yms?
>
Laittaisin itse aina tuuletusraon uuden ulkoverhouksen alle jotta sinne
tiivistyvä kosteus pääsee myös poistumaan
> Ulkolaudoituksen maalaus? Onko lateksi haitallinen? Jotkun lateksin
> tuomitsevat kaikissa yhteyksissä.
>
Itse olen maalannut lateksilla. Olen yhä hengissä.
Jorma.H...@kone.com
hyvää luettavaa, suosittelen.
Tosin sitä - kuten kaikkea muutakin -
kannattaa lukea kriittisesti.
Kaila suosittelee hirsirakennukseen
kevyttä lisäeristystä, joka tehdään
laittamalla sisäpuolelle esim. 2 kerrosta
2.5 cm:n puukuitulevyä. Eli siis ei
mitään höyrysulkumuoveja tms. Ja ulkoseinät
maalataan hengittävällä aidolla öljymaalilla.
Silloin ulkoverhouksen tuuletusraolla
ei ole niin väliä, eikä sitä yleensä
vanhoissa taloissa olekaan. Sen sijaan
laudoituksen ja hirren välissä pitäisi/saisi
kaiketi olla jonkinlainen tuulensuojapaperi.
Ja siis tuulensuoja on eri asia kuin
höyrysulku.
Itse olen hankkinut vanhan hirsitalon,
joka on peruskorjattu ja lisäeristetty
70-luvulla silloisten oppien mukaisesti.
Eli hirrren päälle on vedetty 10 cm:n vuorivilla,
sitten höyrynsulkumuovi ja sen päälle pontattu kovalevy
sisäverhoukseksi. Ulkolaudoitus on jätetty ennalleen
eli tuuletusrakoa ei ole. Koko komeus on maalattu
lateksilla. Ainoa ongelma on lateksin oppikirjamainen
hilseily irti seinästä paikoitellen. Mitään muita
vaurioita ei ole. Eli tuollainenkin rakenne
näyttää toimivan, mutta talo ei silloin tietenkään
enää toimi perinteisen hengittävän hirsirakennuksen
tapaan vaan se muistuttaa enemmän 70-luvun omakotitaloa.
t Jorma
JukkaK
Jorma.H...@kone.com wrote:
> Panu Kailan Talotohtori on tosiaan
> hyvää luettavaa, suosittelen.
> Tosin sitä - kuten kaikkea muutakin -
> kannattaa lukea kriittisesti.
>
> Kaila suosittelee hirsirakennukseen
> kevyttä lisäeristystä, joka tehdään
> laittamalla sisäpuolelle esim. 2 kerrosta
> 2.5 cm:n puukuitulevyä. Eli siis ei
> mitään höyrysulkumuoveja tms. Ja ulkoseinät
> maalataan hengittävällä aidolla öljymaalilla.
> Silloin ulkoverhouksen tuuletusraolla
> ei ole niin väliä, eikä sitä yleensä
> vanhoissa taloissa olekaan. Sen sijaan
> laudoituksen ja hirren välissä pitäisi/saisi
> kaiketi olla jonkinlainen tuulensuojapaperi.
> Ja siis tuulensuoja on eri asia kuin
> höyrysulku.
Jaa, että onko tuossa siten jotain vikaa tuossa ohjeessa? Minusta kuulostaa ihan
hyvältä.
Vai ymmärsinkö vain väärin tuon kehotuksen kriittiseen lukemiseen :-)
JukkaK
Jorma.H...@kone.com
>
> Moi,
>
> Jorma.H...@kone.com wrote:
>
> > Panu Kailan Talotohtori on tosiaan
> > hyvää luettavaa, suosittelen.
> > Tosin sitä - kuten kaikkea muutakin -
> > kannattaa lukea kriittisesti.
> hyvältä.
Ei ohjeessa ole mitään vikaa, päin vastoin. Jos joutuisin (tai pääsisin)
uusimaan oman taloni eristykset, tekisin juuri noin. Mutta
se parjattu lasivilla-muovimenetelmäkin toimii, ainakin joissain
tapauksissa.
> Vai ymmärsinkö vain väärin tuon kehotuksen kriittiseen lukemiseen :-)
Kaikkeen lukemaansa kannattaa aina suhtautua kriittisesti.
Vaikka Kaila onkin alan guru, kannattaa kirja lukea ajatuksella
ja yrittää itsekin ymmärtää, mistä on kyse esimerkiksi
hengittävässä seinärakenteessa. Minusta Kailan
suositukset kestävät kyllä hyvin kriittisenkin tarkastelun...
Jorma
>
> JukkaK
Petri Kärhä
> mitään höyrysulkumuoveja tms. Ja ulkoseinät maalataan hengittävällä
> aidolla öljymaalilla.
Mitähän tämä aito öljymaali nyt sitten on? Petrooliöljymaali saattaa
ehkä hengittääkin, jos hengittämisellä tarkoitetaan, että kosteus pääsee
maalikalvosta läpi. Rautakaupan "aidot" öljymaalit sitä vastoin
hengittävät ihan samalla tavalla kuin lateksitkin. Aluksi ne eivät
hengitä ollenkaan. Jos niiden taakse pääsee kosteutta, niin muutaman
vuoden päästä ne alkavat hengittämään. Ainoa ero on, että lateksi alkaa
hengittämään isoina lastuina, kun taas öljymaali hengittää pienempinä
paloina.
Hirsotalo kannattaa maalata jollain taatusti hengittävällä
pinnoitteella, esim. puunsuojalla tai punamullalla. Tai liekö sen
sittenkään väliä. Hirret halkeaa muutaman vuoden sisään, ja kosteus
pääsee poistumaan halkeamien kautta.
> Silloin ulkoverhouksen tuuletusraolla ei ole niin väliä, eikä sitä
> yleensä vanhoissa taloissa olekaan. Sen sijaan laudoituksen ja
> hirren välissä pitäisi/saisi kaiketi olla jonkinlainen
> tuulensuojapaperi. Ja siis tuulensuoja on eri asia kuin höyrysulku.
Tuo tuulensuojapaperi ajaa lähestulkoon saman asian, kuin muovikalvo
samassa paikassa ajaisi. Se estää talon sisäpuolelta rungon läpi tulevan
kosteuden pääsyn ulkolaudoitukseen. Verhouslautojen pitää pysyä kuivana,
koska niiden ulkopuiolella on tiivis maali. Saman asian ajaa
tuuletusrakokin. Ero on siinä, että jos seinälaudoitus on kosteaa
maalattaessa, niin kosteus pääsee kuivumaan. Suoraan tervapaperin päälle
lyötyjen lautojen on oltava maalattaessa kuivia.
> Itse olen hankkinut vanhan hirsitalon, joka on peruskorjattu ja
> lisäeristetty 70-luvulla silloisten oppien mukaisesti. Eli hirrren
> päälle on vedetty 10 cm:n vuorivilla, sitten höyrynsulkumuovi ja
> sen päälle pontattu kovalevy sisäverhoukseksi. Ulkolaudoitus on
> jätetty ennalleen eli tuuletusrakoa ei ole. Koko komeus on maalattu
lateksilla.
Rakenteiden pitäisi päästä kuivumaan jompaan kumpaan suuntaan, sisälle
tai ulos. Jos sisäpuolelle tulee höyrysulku, niin ulkopuoli pitäisi
jättää auki, esim. tuuletusraolla. Vanhoissa taloissa höyrysulku on
ulkopuolella (se tervapaperi verholautojen alla) joten sisäpuoli pitää
jätää auki esim. käyttämällä seinien levytykseen ja tapetointiin
puupohjaisia materiaaleja. Seinät kostuvat ja kuivuvat syklisesti vuoden
mittaan, mistä syystä eristeiden pitää kyetä siirtämään kosteutta.
Seinät voi joissain tapauksissa tukkia myös molemmilta puolilta, kuten
virheellisissä remonteissa usein tehdään. Kaikki "väärin" korjatut talot
eivät suinkaan mätäne. Ratkaisevaa lienee se, kuinka kuiva seinä on
siinä vaiheessa kun se pinnoitetaan molemmin puolin, ja kuinka paljon
sinne sen jälkeen pääsee vettä, esim. sokkelista tai seinän yläpäästä.
Hommaa voi demota sillä kuuluisalla ranskanleipämallilla. Jo kauan on
tiedetty, että muovipussiin pakattu ranskanleipä homehtuu, vaikka pussi
on vesitiivis. (Tämä vastaa rakentamista rautakaupan puutavaralla, joka
on huonosti kuivattua, sekä nykyistä aivotonta hosumista työmaalla).
Hihhulit käyttää tätä argumenttina siitä, ettei muovia saisi näkyä sataa
metriä lähempänä työmaata. Se mitä ei vielä ole huomattu on se, että jos
pussiin suljetaankin auringossa pari viikkoa kuivattu ranskanleipä, niin
se ei mene miksikään. Voisiko tästä oppia jotain?
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Mikko Rasi
Petri Kärhä wrote:
> Jorma.H...@kone.com wrote:
> > mitään höyrysulkumuoveja tms. Ja ulkoseinät maalataan hengittävällä
> > aidolla öljymaalilla.
>
> Mitähän tämä aito öljymaali nyt sitten on? Petrooliöljymaali saattaa
> ehkä hengittääkin, jos hengittämisellä tarkoitetaan, että kosteus pääsee
> maalikalvosta läpi. Rautakaupan "aidot" öljymaalit sitä vastoin
> hengittävät ihan samalla tavalla kuin lateksitkin. Aluksi ne eivät
> hengitä ollenkaan. Jos niiden taakse pääsee kosteutta, niin muutaman
> vuoden päästä ne alkavat hengittämään. Ainoa ero on, että lateksi alkaa
> hengittämään isoina lastuina, kun taas öljymaali hengittää pienempinä
> paloina.
>
> Hirsotalo kannattaa maalata jollain taatusti hengittävällä
> pinnoitteella, esim. puunsuojalla tai punamullalla. Tai liekö sen
> sittenkään väliä. Hirret halkeaa muutaman vuoden sisään, ja kosteus
> pääsee poistumaan halkeamien kautta.
>
> > Silloin ulkoverhouksen tuuletusraolla ei ole niin väliä, eikä sitä
> > yleensä vanhoissa taloissa olekaan. Sen sijaan laudoituksen ja
> > hirren välissä pitäisi/saisi kaiketi olla jonkinlainen
> > tuulensuojapaperi. Ja siis tuulensuoja on eri asia kuin höyrysulku.
>
> Tuo tuulensuojapaperi ajaa lähestulkoon saman asian, kuin muovikalvo
> samassa paikassa ajaisi. Se estää talon sisäpuolelta rungon läpi tulevan
> kosteuden pääsyn ulkolaudoitukseen.
Ei ne nyt aivan samaa asiaa aja. Muovikalvo hyvin teipattuna on täysin
höyrytiivis, mutta paperi ei vaikka kuinka teippaisi. Tuulensuoja paperin
tehtävänä vuorilaudan takana on estää tuulen tuiverrusta rakenteen sisään,
ei sieltä pois. Ilmaraon tehtävänä on kuivattaa vuorilauta siltä osin kuin
kosteat kelit on sen kastelleet.
> Verhouslautojen pitää pysyä kuivana,
> koska niiden ulkopuiolella on tiivis maali. Saman asian ajaa
> tuuletusrakokin. Ero on siinä, että jos seinälaudoitus on kosteaa
> maalattaessa, niin kosteus pääsee kuivumaan. Suoraan tervapaperin päälle
> lyötyjen lautojen on oltava maalattaessa kuivia.
>
>
> > Itse olen hankkinut vanhan hirsitalon, joka on peruskorjattu ja
> > lisäeristetty 70-luvulla silloisten oppien mukaisesti. Eli hirrren
> > päälle on vedetty 10 cm:n vuorivilla, sitten höyrynsulkumuovi ja
> > sen päälle pontattu kovalevy sisäverhoukseksi. Ulkolaudoitus on
> > jätetty ennalleen eli tuuletusrakoa ei ole. Koko komeus on maalattu
> lateksilla.
>
> Rakenteiden pitäisi päästä kuivumaan jompaan kumpaan suuntaan, sisälle
> tai ulos. Jos sisäpuolelle tulee höyrysulku, niin ulkopuoli pitäisi
> jättää auki, esim. tuuletusraolla. Vanhoissa taloissa höyrysulku on
> ulkopuolella (se tervapaperi verholautojen alla) joten sisäpuoli pitää
> jätää auki esim. käyttämällä seinien levytykseen ja tapetointiin
> puupohjaisia materiaaleja
Vanhoissa taloissa höyrysulkua ei ole ! tervapaperi on tuulensuoja.
Sisäpuolella höyrysulkua ei tarvitse käytää jos kaikki seinän materiaalit
ovat hengittäviä toisin sanoen kykenevät sitomaan/luovuttamaan kosteutta
vallitsevan ilmankosteuden mukaan.
Erinäisillä paperi ja pahvieristeillä on vanhassa rakenteessa ilmasulun
tehtävä.
Talvella kun ulkona suhteellinen kosteus on huomattavasti sisätiloja
pienempi, pyrkii lämmin sisäilma entistä kiivaammin pihalle ja näin
ilmasulun merkitys korostuu, vaikka käytettäisiin puukuitueristeitä.
> . Seinät kostuvat ja kuivuvat syklisesti vuoden
> mittaan, mistä syystä eristeiden pitää kyetä siirtämään kosteutta.
>
> Seinät voi joissain tapauksissa tukkia myös molemmilta puolilta, kuten
> virheellisissä remonteissa usein tehdään. Kaikki "väärin" korjatut talot
> eivät suinkaan mätäne. Ratkaisevaa lienee se, kuinka kuiva seinä on
> siinä vaiheessa kun se pinnoitetaan molemmin puolin, ja kuinka paljon
> sinne sen jälkeen pääsee vettä, esim. sokkelista tai seinän yläpäästä.
>
Kyllä tiiviisti saa olla "tukittu" jos meinaa ettei ilman kosteus pääse
seinän sisään.
Eivät varmaan "mätäne" mutta tiivistynyt kosteus edesauttaa homeen kasvua ja
lahottaja sienten esiintymistä.
Kompostissa tapahtuu mätänemistä, jos riittävää ilmankiertoa ei ole
järjestetty tai se on liian kostea.
t:Mikko
Petri Kärhä
Mikko Rasi wrote:
> Ei ne nyt aivan samaa asiaa aja. Muovikalvo hyvin teipattuna on
> täysin höyrytiivis, mutta paperi ei vaikka kuinka teippaisi.
Vaikuttaako se terva asiaan? En ole koskaan kokeillut, mutta veikkaisin,
että tervapaperista ei mene läpi vesi eikä höyry. Tarkoitus on tehdä
ilmasulku mutta siitä saattaa tulla höyrysulku jos kalvo ei läpäise höyryä.
> Talvella kun ulkona suhteellinen kosteus on huomattavasti sisätiloja
pienempi,
> pyrkii lämmin sisäilma entistä kiivaammin pihalle ja näin ilmasulun
> merkitys korostuu, vaikka käytettäisiin puukuitueristeitä.
Nyt ei jokin natsaa. Ilmasulun merkitys korostuu kovalla tuulella, tai
jos seinän yli on kova ilmanpaine-ero. Talvella korostuu höyrysulun
merkitys, ei ilmasulun.
Mikko Rasi
Petri Kärhä wrote:
> Mikko Rasi wrote:
> > Ei ne nyt aivan samaa asiaa aja. Muovikalvo hyvin teipattuna on
> > täysin höyrytiivis, mutta paperi ei vaikka kuinka teippaisi.
>
> Vaikuttaako se terva asiaan? En ole koskaan kokeillut, mutta veikkaisin,
> että tervapaperista ei mene läpi vesi eikä höyry. Tarkoitus on tehdä
> ilmasulku mutta siitä saattaa tulla höyrysulku jos kalvo ei läpäise höyryä.
>
> > Talvella kun ulkona suhteellinen kosteus on huomattavasti sisätiloja
> pienempi,
> > pyrkii lämmin sisäilma entistä kiivaammin pihalle ja näin ilmasulun
> > merkitys korostuu, vaikka käytettäisiin puukuitueristeitä.
>
> Nyt ei jokin natsaa. Ilmasulun merkitys korostuu kovalla tuulella, tai
> jos seinän yli on kova ilmanpaine-ero. Talvella korostuu höyrysulun
> merkitys, ei ilmasulun.
>
Kyllä se natsaa. Nimittäin laittaessasi höyrysulun seinärakenteen sisäpintaa,
tulet laittaneeksi siihen myös ilmasulun. Vai eikö muovi pidä ilmaa:-)
Puukuitu- ja pellavaeristeet eivät ainakaan valmistajien mukaan höyrysulkua
tarvitse, joten muovi voidaan korvata tiiviillä rakennuspaperilla.
t:Mikko
jwm
> Puukuitu- ja pellavaeristeet eivät ainakaan valmistajien mukaan höyrysulkua
> tarvitse, joten muovi voidaan korvata tiiviillä rakennuspaperilla.
Eikös wanhanajan tervapaperi voisi korvata muovin jokapaikassa?
Kysehan ei ole vedenpitävyydestä, vaan höyrynpitävyydestä.
jouko
--
-jos lähetät mailin, korjaa osoite--