Lahonkestävyyttä seinään???
Petteri Saarinen
rakentamisessa. Toiseksi ihmetyttää, kun suositellaan jotain puulajia
saunan paneeliksi, koska sen lahonkestävyys on hyvä.
Olenko mä jotenkin ymmärtänyt rakentamisen väärin. Eikös paikkojen
pitäisi rakennuksessa pysyä kuivina eikä siten lahonkestävyydellä ole
asian kanssa mitään tekemistä.
Tässä olen seurannut yhden saunan lahoamista. Rakennettu 50-luvulla
liian matalalle laatalle ja rinteen suhteen siten, että vesi valuu
siihen saunaan aina keväisin. Niin ja vielä puoleksi naapurin puolelle.
(Naapuri oli itsekin sitä rakentamassa, joten luvat tais tulla siinä
samassa.) Tässäkin tapauksessa saunan ilmeisesti kuusiset paneelit on
kuivat ja hyvät ja se hirsikehikko siinä ympärillä lahonnut puoleen
seinään.
Sitten olen katsellut kun kestopuuta pistettiin toimistorakennuksen
seiniin. Niihin sitten kiinnitettiin ikkunoiden karmit. Siis miksi tällä
tavalla? Eikös niiden puiden pitäisi pysyä kuivina? Jos ne kastuu niin
eikös se ympärillä oleva betoni ja eristeetkin kastu ja sitten
homehtuvat? Pysyypähän ikkunat paikallaan. Eikös tässä ole sitten
suunnittelu- tai rakennusvirhe, jos nuo puut pääsee kastumaan? Muutama
vuosi sitten katselin työmatkalla vanhan rintamamiestalotyyppisen talon
kuistin remonttia. Tehtiin perustukset joihin tuli korkeutta maanpinnan
yläpuolellekin yli metri. No sitten ne veti siihen huovan ja alajuoksun
kestopuusta siihen päälle. Kuistiin tuli myös kunnon räystäät. Siis
miksi kestopuusta? Jos siihen sokkeliin pääsee kosteus ja ne alajuoksut
kastuvat, niin eikös se vesi mene seuraavaan osaan saakka.
Kyllä mä nyt vähän ihmettelen.
Petteri
Anne-ly
> Eikös tässä ole sitten suunnittelu- tai rakennusvirhe,
> Jos siihen sokkeliin pääsee kosteus ja ne alajuoksut
> kastuvat, niin eikös se vesi mene seuraavaan osaan saakka.
Virhe tai ei , mutta ne ulkoseinän puu-alajuoksun MÄÄRÄYKSET ...
Ministeriön määräyksiä valmistelevat virkamiehet eivät kai usko ...
Anne-ly
Petteri Saarinen
Anne-ly wrote:
Vai että oikein määräys. Taidetaan kipsata jalka jos on pää kipeä.
Milläköhän perusteella tollanen määräys on tehty? Suuressa viisaudessa
kai. No kymmenen vuoden päästä on koko seinä tehtävä sitten kestopuusta
määräysten mukaan.
Petteri
Martti Paalanen
<kyoto_p...@hotmail.com> wrote:
>Virhe tai ei , mutta ne ulkoseinän puu-alajuoksun MÄÄRÄYKSET ...
>Ministeriön määräyksiä valmistelevat virkamiehet eivät kai usko ...
>
Onko varmasti määräys? Minulta runkotoimittaja kysyi aikoinaan,
haluanko painekyllästetyn alajuoksun vai otetaanko oletus joka (jo)
silloin oli kyllästämätön.
-Martti
Petri Kärhä
Petteri Saarinen wrote:
> Vai että oikein määräys. Taidetaan kipsata jalka jos on pää kipeä.
> Milläköhän perusteella tollanen määräys on tehty? Suuressa viisaudessa
> kai. No kymmenen vuoden päästä on koko seinä tehtävä sitten kestopuusta
> määräysten mukaan.
Ei vara venettä kaada, sano. Ei ne painekyllästetyt alajuoksut siellä
mitään haittaa ja lisäkustannus on marginaalinen. Tietty määrä
päällekkäisyyttä suojauksissa on ihan hyvä juttu. Alajuoksujen
lahoaminen estetään nykyään suurimmassa osassa taloja ainakin
seuraavilla tavoilla:
- Korkea sokkeli
- Salaojat
- Patolevy
- 60 sentin pystysalaojitus hiekalla
- 60 sentin räystäät
- Maanpinnan kallistus talosta poispäin
- Verhouksen tuuletusrako
- Kattohuopakaista sokkelin ja alajuoksun välissä
- Höyrysulku
- Painekyllästys
Kyllä minustakin tuossa listassa tuo painekyllästys on ihan turha juttu,
mutta kun ei siitä ole haittaa, niin mikäs siinä. Kaikki listan kohdat
on mahdollista ryssiä, ja niin myös tehdään. On ihan hyvä ettei seinien
lahoamista jätetä yhden kortin varaan.
Talotehtailla kyllä sinänsä olisi älynkäyttökin sallittua. Eräällä
pienelementtejä käyttävällä talotehtaalla sokkelin päälle asennetaan
painekyllästetyt alajuoksut, mutta näiden päälle naulattavissa
elementeissä alajuoksu on tavallista puuta. Eipä tuossa konstruktiossa
painekyllästyksellä ole mitään virkaa. Höyrysulun rei'istä
seinäelementtiin mahdollisesti kondensoituva vesi lässähtää tavallisen
puun päälle. Mahdollista kosteussiltaa pitkin maasta nouseva kosteus ei
myöskään ymmärrä, että alin alajuoksu on painekyllästetty, vaan nousee
siitä ylös varsinaiseen seinärunkoon.
On talossa muitakin turhia osia, niinkuin nyt salaojat. Ei niissä kulje
vettä, jos ne on oikein asennettu. Vesi kulkee salaojien ympärillä
olevan sorakerroksen pohjalla. Mutta kun ei nekään putket paljon maksa,
niin kannattaa ne työllisyyden parantamiseksi asentaa, vaikkapa
hämähäkkien juoksuradaksi, niinkuin joku täällä joskus esitti.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Petteri Saarinen
Petri Kärhä wrote:
Niinpä, mutta jos se painekyllästetty alajuoksu kastuu, niin kastuu myös sen
ympäristökin. Ei se painekyllästys estä kosteutta. Sitäpaitsi tuo
kyllästäminen rasittaa ympäristöä alusta loppuun. Ihan turhaa sen käyttö on
siellä missä puun ei missään tapauksessa pitäisi kastua ja kuivua, kastua ja
kuivua jne. Kenen intresseissä ton kestopuun käyttö on seinän sisällä?
Petteri
Markus Vuori
>
> - Korkea sokkeli
> - Salaojat
> - Patolevy
> - 60 sentin pystysalaojitus hiekalla
> - 60 sentin räystäät
> - Maanpinnan kallistus talosta poispäin
> - Verhouksen tuuletusrako
> - Kattohuopakaista sokkelin ja alajuoksun välissä
> - Höyrysulku
Muuten ihan hyvä lista, mutta minusta 60 sentin räystäät
on aika lyhyet... myös ulkonäöllisesti. Itse ajattelin tehdä
n. 70-90 cm räystäät.. onko siitä jotain haittaa?
Petri Kärhä
> Niinpä, mutta jos se painekyllästetty alajuoksu kastuu, niin kastuu myös sen
> ympäristökin. Ei se painekyllästys estä kosteutta.
Voisi tietysti ajatella, että vesi gravitaation vaikutuksesta pyrkii
alaspäin. (Vettä voi päästä seinän sisään esim. höyrysulussa olevista
ammottavista aukoista kondensoitumalla, tai sadevesi voi löytää jonkin
kummallisen reitin). Alajuoksua alemmas vesi ei pääse, koska sen alla on
tervahuopaa tai vastaavaa. Näin ollen se on se alajuoksu joka lilluu
vedessä, jos jotain lilluu.
> Sitäpaitsi tuo
> kyllästäminen rasittaa ympäristöä alusta loppuun.
Se se vasta rassaa ympäristöä, jos taloja remontoidaan jatkuvasti tai
rakennetaan uudestaan. Ympäristön suojelu on jo tehnyt talojen
maalauksesta jatkuvan riesan, kun ei maalien tekoon saa käyttää kunnon
suoja-aineita, esim. lyijyvalkoinen on kielletty. Painekyllästettyä
puuta tarvitsee sinne tänne, eikä siitä kannata ottaa nokkiinsa.
Ekologisesti kestävää on se, että talo rakennetaan vain kerran.
> kuivua jne. Kenen intresseissä ton kestopuun käyttö on seinän sisällä?
Miksi se pitäisi jättää pois? Painekyllästetyn lankun hintaero
kyllästämättömään on pari markkaa metri. Lisäkulut ovat parin sadan
luokkaa. Kyllästysaineet pysyvät seinän sisällä noin 100 vuotta. Jos
kaikki muu menee pieleen, niin ne voivat antaa talolle lisäaikaa
vaikkapa pari vuosikymmentä. Ihan hyvä investointi sekä rahallisesti,
että ympäristön kannalta.
Leena Kivivalli
: suoja-aineita, esim. lyijyvalkoinen on kielletty. Painekyllästettyä
: puuta tarvitsee sinne tänne, eikä siitä kannata ottaa nokkiinsa.
: Ekologisesti kestävää on se, että talo rakennetaan vain kerran.
Niinhän se on. Asunkin lähes satavuotiaassa talossa, joka on jotenkin
saatu rakennettua ja pysymään kunnossa ilman painekyllästettyä
puuta. On perusteetonta väittää, että painekyllästetyn puun käyttö olisi
ekologiselta kannalta jotenkin välttämätöntä.
Painekyllästetyn puun valmistusta ja käyttöä koskevia kieltoja tippuu
korviin tuolta muun Euroopan suunnalta vähän väliä. Esim. Hollannissa
alkaa olla jo aika moni kyllästysmenetelmä kielletty. Veikkaanpa, että
rajoituksia on tulevaisuudessa tulossa pikemminkin lisää kuin että
niitä oltaisiin purkamassa. Tästäkin syystä voisi olla hyvä miettiä
muita ratkaisuja kosteusongelmien hoitamiseen.
Leena
le...@iki.fi
Petteri Saarinen
Petri Kärhä wrote:
> Petteri Saarinen wrote:
> > Niinpä, mutta jos se painekyllästetty alajuoksu kastuu, niin kastuu myös sen
> > ympäristökin. Ei se painekyllästys estä kosteutta.
>
> Voisi tietysti ajatella, että vesi gravitaation vaikutuksesta pyrkii
> alaspäin. (Vettä voi päästä seinän sisään esim. höyrysulussa olevista
> ammottavista aukoista kondensoitumalla, tai sadevesi voi löytää jonkin
> kummallisen reitin). Alajuoksua alemmas vesi ei pääse, koska sen alla on
> tervahuopaa tai vastaavaa. Näin ollen se on se alajuoksu joka lilluu
> vedessä, jos jotain lilluu.
>
Olekkos kuullu kapilaari-ilmiöstä. Jos se alajuoksu lilluu vedessä, niin on se
seinä märkä useampia senttejä, ellei kymmeniä senttejä ylöspäinkin. Ja ne
runkotolppien alapäät on kiinni niissä aljuoksuissa, sekä ne eristeet jne.
>
> > Sitäpaitsi tuo
> > kyllästäminen rasittaa ympäristöä alusta loppuun.
>
> Se se vasta rassaa ympäristöä, jos taloja remontoidaan jatkuvasti tai
> rakennetaan uudestaan. Ympäristön suojelu on jo tehnyt talojen
> maalauksesta jatkuvan riesan, kun ei maalien tekoon saa käyttää kunnon
> suoja-aineita, esim. lyijyvalkoinen on kielletty. Painekyllästettyä
> puuta tarvitsee sinne tänne, eikä siitä kannata ottaa nokkiinsa.
> Ekologisesti kestävää on se, että talo rakennetaan vain kerran.
>
Joo kyllä, mutta ei siihen kunnollarakentamiseen tarvita kestopuuta kuivaksi
tarkoitettuun paikkaan. Ja toi remontoiminen ei kyllä nykypäivänä tapahdu
pelkästään jonkun rakenteen hajoamisen takia. Enemmänkin on kyseessä joku
tilankäytön muutos, tai ulkonäöksellinen homma. Eikä noi muutu vaikka rakenteet
olis tehty kestopuusta. Ja jos rakenne on jostain syystä lahonnu, mädäntyny tai
muuten hajonnut, niin eikös silloin pitäisi pureutua syy- ja seuraussuhteisiin?
Toi kestopuun ylenmääräinen käyttö on kuin kusisi housuihinsa; vähänaikaa
lämmittää, mutta tulee kahta kauheempi kylmä myöhemmin.
Enkä ole ottanut nokkiini painekyllästetyn käyttöä. Ihmettelen vaan tätä
turhuutta.
Tosta maaleista sen verran että olekko lukenut Kalevi Järvisen kirjan
Puurakennusten ulkomaalaus?
Mitenköhän ne harmaat vuosisatoja vanhat maalaamattomat talot esim Seurasaaressa
on pysyneet pystyssä? Ja ne harmaat ladot?
>
> > kuivua jne. Kenen intresseissä ton kestopuun käyttö on seinän sisällä?
>
> Miksi se pitäisi jättää pois? Painekyllästetyn lankun hintaero
> kyllästämättömään on pari markkaa metri. Lisäkulut ovat parin sadan
> luokkaa. Kyllästysaineet pysyvät seinän sisällä noin 100 vuotta. Jos
> kaikki muu menee pieleen, niin ne voivat antaa talolle lisäaikaa
> vaikkapa pari vuosikymmentä. Ihan hyvä investointi sekä rahallisesti,
> että ympäristön kannalta.
Eikun rakennetaan se sokkelin ja rungon liitos siten kuin se on tarkoitettukin
pysymään kuivana, eikä oiota. Ja vielä kerran kyllä se painekyllästetyn puun
ympärillä oleva seinäkin kastuu, jos se alajuoksukin, tai ne ikkunan pokien
ympäristön puutkin(mikä niitten termi nyt onkin).
Markus Vuori
>
>Eikun rakennetaan se sokkelin ja rungon liitos siten kuin se on tarkoitettukin
Mitäs tämä tarkoittaa käytännön tasolla? Eli miten se
rakennetaan oikein ja miten väärin?
Petteri Saarinen
Markus Vuori wrote:
No onhan noita esimerkkejä vino pino kummastakin tapauksesta suomen maaperällä.
Varmimmin saat talon heikkoon kuntoon rakentamalla matalasokkelisen
salaojittamattoman talon ilman räystäitä pimeään notkelmaan. Ohjaa vielä sadevedet
suoraan talon nurkalle. Ei siinä kestopuinen alajuoksu auta mitenkään.
Ja se pitkäikäisempi tapa on jo mainittu Kärhän vastineessa. Niin ja pidetään se
viherpeukalo poissa niistä sokkelinvierustoilta. Mutta ennenkaikkea pitää se vesi
pysyä rakenteista poissa. Ei se sen kummenpaa ole. Kuiva puu ei lahoa eikä mätäne.
Virhe on tehty silloin, kun alettiin tehdä kellarittomia matalasokkelisia taloja.
Ja kun räystäätkin ulkonäkösyistä tms lyhennettiin olemattomiin päästettiin "piru"
irti. Ulkoverhous ilman tuuletusrakoakin toimii jos eletään niinkuin puoli
vuosisataa sitten. Veden kanssa läträäminen jätettiin silloin erilliseen saunaan ja
pyykkitupaan.
Petteri
Janne Janhunen
Markus Vuori wrote:
>
> Muuten ihan hyvä lista, mutta minusta 60 sentin räystäät
> on aika lyhyet... myös ulkonäöllisesti. Itse ajattelin tehdä
> n. 70-90 cm räystäät.. onko siitä jotain haittaa?
Räystäiden levitys on aina pois luonnonvalosta talon sisällä, mutta jos
tuo ei haittaa, ei kai siitä muuta harmia ole, kuin marginaalisesti
lisääntyneet kustannukset.
J.
Petri Kärhä
Petteri Saarinen wrote:
> Olekkos kuullu kapilaari-ilmiöstä. Jos se alajuoksu lilluu vedessä, niin on se
> seinä märkä useampia senttejä, ellei kymmeniä senttejä ylöspäinkin. Ja ne
> runkotolppien alapäät on kiinni niissä aljuoksuissa, sekä ne eristeet jne.
Joo, kyllä minä tämän tiedän, enkä jaksa siitä kinastella. Meilläkin
seinien lahoaminen on estetty ensi sijaisesti tekemällä kaikki rakenteet
oikein. Seiniin ei pääse mistään vettä, joten painekyllästetty alajuoksu
on ihan turha. Mutta jos varmuuden maksimoimiseksi haluaa käyttää
painekyllästettyä, niin minusta on ihan hyvä aloittaa alajuoksusta,
koska oletettavasti siinä on suurin kosteusrasitus. Jos ruvetaan hiuksia
halkomaan ja miettimään mihin kaikkiin paikkoihin se vesi voi päästä,
niin koko talo on tehtävä painekyllästetystä tavarasta, mikä on tietysti
mahdotonta.
Toinen seikka on se, että painekyllästetty alajuoksu on nykyään "hyvan
rakennustavan" mukainen rakenne. Jos jätät sen pois, niin
rakennusvalvonnan kanssa voi tulla ongelmia. Ja jos se kyllästämätön
alajuoksu sitten joskus jostain ihmeen syystä mätänee, niin
rakennusvalvonnasta löytyy mustaa valkoisella siitä, että se on
rakennettu rakennusajankohdan vallitsevan hyvän rakennustavan
vastaisesti.
> Tosta maaleista sen verran että olekko lukenut Kalevi Järvisen kirjan
> Puurakennusten ulkomaalaus?
Joo, ja suurimman osan Kailan kirjoistakin. Ihan hyvää luettavaa, mutta
ei kannata liikaa sekoittaa päätään.
> Mitenköhän ne harmaat vuosisatoja vanhat maalaamattomat talot esim Seurasaaressa
> on pysyneet pystyssä? Ja ne harmaat ladot?
Ihan hyvin. Jos tykkää arvokkaasti harmaantuneista ja tummuneista
taloista, niin talon maalaamatta jättäminen, harmaannuttaminen
kastelemalla, tai käsittely rautavihtrillillä on varmaan ihan hyvä
käsittelytapa. Tosin niissä vanhoissa maalamattomissa taloissa on
varmaan alunperin käytetty kaiken maailman kikkoja. Hirret on voitu
ennen kaatamista pihkaannuttaa, mikä suojaa ne. Eikä kyllä ole mitään
takeita, että nykyiset ohuet paneelilaudat ikääntyy yhtä kauniisti kuin
vuosisadan alkupuolen hirret.
Jos taas haluaa vaihteen vuoksi talonsa värilliseksi, niin minusta olisi
kiva, että maaliin saisi sekoittaa kaikki tarpeelliset myrkyt, jotta
pinta ei homehtuisi. Lyijyt kehiin vaan. Hyvän maalin pitäisi pysyä
seinässä talon käyttöiän, minkä jälkeen sen voisi toimittaa (lautoineen)
kaatopaikalle käsiteltäväksi, sinne samaan paikkaan minne
painekyllästettykin teoriassa menee.
Glimsin talomuseossa voi muuten perehtyä oikeaoppisesti punamullattuihin
taloihin. Punamulta on vielä ihan hyvässä kunnossa, vaikka
pystylomalaudoituksen alapäät onkin mädäntyneet pois melkein 10 sentin
korkeudelle asti. Missähän kunnossa on takana olevat alahirret? (Tämä
vain pointtina niille, jotka aina kehuu, kuinka ennen osattiin
rakentaa).
Petteri Saarinen
Petri Kärhä wrote:
> Mutta jos varmuuden maksimoimiseksi haluaa käyttää
> painekyllästettyä, niin minusta on ihan hyvä aloittaa alajuoksusta,
> koska oletettavasti siinä on suurin kosteusrasitus. Jos ruvetaan hiuksia
> halkomaan ja miettimään mihin kaikkiin paikkoihin se vesi voi päästä,
> niin koko talo on tehtävä painekyllästetystä tavarasta, mikä on tietysti
> mahdotonta.
>
Joo voihan sen tehdä vaikka kivestä, jos se lämpötaloudellisesti kannattaisi. Saahan
alajuoksun tehdä kestopuisesta materiaalista, mutta se on aivan turhaa, kun rakenteen
pitää pysyä kuivana. En rupea estelemään, kuhan ihmettelen.
>
> Toinen seikka on se, että painekyllästetty alajuoksu on nykyään "hyvan
> rakennustavan" mukainen rakenne. Jos jätät sen pois, niin
> rakennusvalvonnan kanssa voi tulla ongelmia. Ja jos se kyllästämätön
> alajuoksu sitten joskus jostain ihmeen syystä mätänee, niin
> rakennusvalvonnasta löytyy mustaa valkoisella siitä, että se on
> rakennettu rakennusajankohdan vallitsevan hyvän rakennustavan
> vastaisesti.
>
No niin, tässä nyt taitaa olla viranomainen pessy kätensä jutusta ja heitetään
varmuuden vuoksi tällainen määräys. Sitten kymmenen vuoden päästä ne pistää varmuuden
vuoksi sellaisen määräyksen, missä runkotolppien alapäät pitää olla kestopuusta. Jne.
>
> > Tosta maaleista sen verran että olekko lukenut Kalevi Järvisen kirjan
> > Puurakennusten ulkomaalaus?
>
> Joo, ja suurimman osan Kailan kirjoistakin. Ihan hyvää luettavaa, mutta
> ei kannata liikaa sekoittaa päätään.
>
Eipä niin. Järvinenkin esittää muutaman esimerkkitapauksen joissa ei tiedetä miksi
maalaus on epäonnistunut. Toisaalta ei kaikki vanha ole hyvää ja uusi huonoa sekä
päinvastoin.
>
> > Mitenköhän ne harmaat vuosisatoja vanhat maalaamattomat talot esim Seurasaaressa
> > on pysyneet pystyssä? Ja ne harmaat ladot?
>
> Ihan hyvin. Jos tykkää arvokkaasti harmaantuneista ja tummuneista
> taloista, niin talon maalaamatta jättäminen, harmaannuttaminen
> kastelemalla, tai käsittely rautavihtrillillä on varmaan ihan hyvä
> käsittelytapa. Tosin niissä vanhoissa maalamattomissa taloissa on
> varmaan alunperin käytetty kaiken maailman kikkoja. Hirret on voitu
> ennen kaatamista pihkaannuttaa, mikä suojaa ne. Eikä kyllä ole mitään
> takeita, että nykyiset ohuet paneelilaudat ikääntyy yhtä kauniisti kuin
> vuosisadan alkupuolen hirret.
>
Olenkin ihmetellyt mikä nykypäivän rakentamisessa estää tuon puiden koloamisen pari
vuotta ennen kaatoa? Tosin taisi taannoin olla Tekniikka&Taloudessa juttu, jossa
mainittiin pohjoispohjammaalla kokeiltavan tätä menetelmää uudelleen.
Toi heittoni noista rakennuksista oli esimerkkinä vain siitä, että ei maalaus ole
rakenteen kannalta autuaaksitekevä.
>
> Jos taas haluaa vaihteen vuoksi talonsa värilliseksi, niin minusta olisi
> kiva, että maaliin saisi sekoittaa kaikki tarpeelliset myrkyt, jotta
> pinta ei homehtuisi. Lyijyt kehiin vaan. Hyvän maalin pitäisi pysyä
> seinässä talon käyttöiän, minkä jälkeen sen voisi toimittaa (lautoineen)
> kaatopaikalle käsiteltäväksi, sinne samaan paikkaan minne
> painekyllästettykin teoriassa menee.
Tässäkin olisi tutkimuksen paikka, koska nykymaaleilla maalatuista taloista osa
homehtuu ulkolaudoituksestaan, mutta osa ei. Siis missä tässä mättää, halutaanko vain
oikaista?
Petteri
Markus Peuhkuri
> > Toinen seikka on se, että painekyllästetty alajuoksu on nykyään "hyvan
> > rakennustavan" mukainen rakenne. Jos jätät sen pois, niin
Meillä on alajuoksut ihan tavallista puuta, eikä siitä missään
vaiheessa rakennusvalvonta mutissut. Myöskin ulkona olevat
(terassien, parvekkeen, autokatoksen) kantavat tolpat ovat ihan
"vanhanaikaista" puuta eikä niistäkään mitään ongelmia ollut
rakennusvalvonnan kanssa.
> vuoksi sellaisen määräyksen, missä runkotolppien alapäät pitää olla
> kestopuusta. Jne.
Saksassa käsittääkseni pitää runkotolppien olla noin metrin
korkeudelle kestopuuta. Tanskassa taas rossipohja pitää tehdä
kestopuusta.
> taloista osa homehtuu ulkolaudoituksestaan, mutta osa ei. Siis missä
> tässä mättää, halutaanko vain oikaista?
Eräs, ihan vakavasti kokemuksen ja jopa tieteellisen tutkimuksen
kautta tunnettu asia on se, että pikakuivattu (uunikuivattu eli
normaali kauppapuutavara) homehtuu nopeammin kuin vanhanaikaisesti
seuraavaan vuoteen kuivattu tavara.
Tässä hitaassa kuivauksessa on tietenkin se ongelma, että metsurille
pitäisi palkkakin maksaa ja säilytystila maksaa ja metsän omistajakin
haluaa rahansa...
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
Petteri Saarinen
Markus Peuhkuri wrote:
> Petteri Saarinen <petteri.k.saarinen@ROSKAT_POISnokia.com> writes:
>
> > > Toinen seikka on se, että painekyllästetty alajuoksu on nykyään "hyvan
> > > rakennustavan" mukainen rakenne. Jos jätät sen pois, niin
>
> Meillä on alajuoksut ihan tavallista puuta, eikä siitä missään
> vaiheessa rakennusvalvonta mutissut. Myöskin ulkona olevat
> (terassien, parvekkeen, autokatoksen) kantavat tolpat ovat ihan
> "vanhanaikaista" puuta eikä niistäkään mitään ongelmia ollut
> rakennusvalvonnan kanssa.
>
> > vuoksi sellaisen määräyksen, missä runkotolppien alapäät pitää olla
> > kestopuusta. Jne.
>
> Saksassa käsittääkseni pitää runkotolppien olla noin metrin
> korkeudelle kestopuuta. Tanskassa taas rossipohja pitää tehdä
> kestopuusta.
>
Jahas ja mitäs se materiaali siinä kestopuun ympärillä. Kohta koko talo pitää
olla tehty kestopuusta niinkuin Kärhä aiemmin heitti.
>
> > taloista osa homehtuu ulkolaudoituksestaan, mutta osa ei. Siis missä
> > tässä mättää, halutaanko vain oikaista?
>
> Eräs, ihan vakavasti kokemuksen ja jopa tieteellisen tutkimuksen
> kautta tunnettu asia on se, että pikakuivattu (uunikuivattu eli
> normaali kauppapuutavara) homehtuu nopeammin kuin vanhanaikaisesti
> seuraavaan vuoteen kuivattu tavara.
>
> Tässä hitaassa kuivauksessa on tietenkin se ongelma, että metsurille
> pitäisi palkkakin maksaa ja säilytystila maksaa ja metsän omistajakin
> haluaa rahansa...
Nonih, taas oikastaan ja kipsataan jalka kun pää on kipeä. Eikun maaliin vaan
kaikki myrkyt ja kaiken saa halvalla. On se nyt kumma jos kerran syy on
löytynyt niin vielä pitää rimpuilla. Äh mä en jaksa.
Petteri
Jouni Saari
Petri Kärhä wrote:
>
> käsittelytapa. Tosin niissä vanhoissa maalamattomissa taloissa on
> varmaan alunperin käytetty kaiken maailman kikkoja. Hirret on voitu
> ennen kaatamista pihkaannuttaa, mikä suojaa ne. Eikä kyllä ole mitään
> takeita, että nykyiset ohuet paneelilaudat ikääntyy yhtä kauniisti kuin
> vuosisadan alkupuolen hirret.
Tuskin tavallisen talon hirsiä on vaivauduttu pihkaannuttamaan. Puu on
kyllä ollut tiiviimpää ja hitaammin kasvanutta jo luonnostaan.
Harmaantuminen muuten suojaa myös laholta. Sen saa aikaan
sinistäjäsieni, joka puolustautuu muilta sieniltä.
Nykyiset ohuet laudat ei kestä ikääntymistä edes maalin alla..
Kotinurkilla on esimerkkejä räystäättömistä taloista, joissa on alle
30-vuotiaat päreet seinissä. NÄyttävät tosiaan päretalolta, kaikki
laudat kippurassa eri suuntiin.
>
> Jos taas haluaa vaihteen vuoksi talonsa värilliseksi, niin minusta olisi
> kiva, että maaliin saisi sekoittaa kaikki tarpeelliset myrkyt, jotta
> pinta ei homehtuisi. Lyijyt kehiin vaan. Hyvän maalin pitäisi pysyä
> seinässä talon käyttöiän, minkä jälkeen sen voisi toimittaa (lautoineen)
> kaatopaikalle käsiteltäväksi, sinne samaan paikkaan minne
> painekyllästettykin teoriassa menee.
Noiden sienimyrkkyjen laatu vaihtelee tosiaan värin mukaan. Valkoiseen
sopii ainakin sinkki- ja lyijyvalkoinen.. En kyllä itsekään laittaisi
pihapiiriini tai ikkunankarmeihin tms mitään raskasmetalleilla
kyllästettyä kamaa. Ainakaan lateksimaalia, olisi vähemmän kivaa jos
sitten maalin rapistuttua lapsenlapsi popsii muutaman liuskan
lyijyvalkoista talon kyljestä mummolakäynnillä. Näitä lyijymaalien
aiheuttamia aivovaurioitahan on lapsilla ollut. Ennemmin pienet home-
tai leväpilkut pohjoisseinällä:-)
Kyllä talon eliniän aikana sitäpaitsi voi joutua poistamaankin maalia.
Ethän pysty sanomaan, mikä sen tönön elinikä tulee olemaan.
Viidenkymmenen vuoden kuluttua voi joku laittaa päälle väärät maalit, ja
koko pinta kesii pois.
Jouni
Jouni Saari
Petteri Saarinen wrote:
>
> Markus Peuhkuri wrote:
>
> > Saksassa käsittääkseni pitää runkotolppien olla noin metrin
> > korkeudelle kestopuuta. Tanskassa taas rossipohja pitää tehdä
> > kestopuusta.
> >
>
> Jahas ja mitäs se materiaali siinä kestopuun ympärillä. Kohta koko talo pitää
> olla tehty kestopuusta niinkuin Kärhä aiemmin heitti.
>
Tuossa ostaessani nykyistä taloa, löytyi rossipohjan alustaa penkoessani
lahonnut parrunkohta. Oli ilmeisesti lahonnut ihan vaan tuuletuksen
puutteesta, mutta aikas paikallinen vaurio oli. Siis alapinnassa pieni
alue, joku oli sitten puhkassut uuden tuuletusreiän muuriin siihen
lähettyville ja naulannut terveet puut lahon ympärille tukemaan
rakennetta. Ne naulatut tukipuut oli ihan kunnossa kuukausi sitten kun
viimeksi tuolla konttailin, vaikka kieltämättä tänä ja viime kesänä
kosteutta on rossipohjan alla riittänyt. Ovat tavallista puuta, lahoa ei
ole millään tavoin yritelty poistaa, mutta ei se siitä näköjään leviä.
Minunkin talo on kaikkea muuta kuin Kärhän määritelmien mukainen.
Alajuoksujen lahoa en tosin pelkää, purueristeet ei valauta vettä alas
noin vaan ja graniittipaasista ladottu muuri ei imaise vettä ylös vaikka
kuinka lillisi talo vesilätäkössä. Enemmän pelottaisi sen vesilätäkön
routiminen talvella.
Pitää vaan seurata talon toimintaa silloin tällöin, ja reagoida kun
hommat on menossa pieleen. Tuo pieni lahon alku on ihan hyvä pelotus,
näkee mitä tapahtuu, ellei tuuletus toimi. Rossipohjassa on sekin hyvä
puoli, että näkee talonsa altapäin. ( Niitä luukkuja on kyllä pitänyt
suurentaa entisestään jo vuoden verran, samoin rännien vedet menee mihin
sattuu... laiskuus haraa vastaan. Täytyy nyt ainakin rännit tsekata taas
syksyn lehtien jälkeen )
Jouni
Merja Sippola
>On talossa muitakin turhia osia, niinkuin nyt salaojat. Ei niissä kulje
>vettä, jos ne on oikein asennettu. Vesi kulkee salaojien ympärillä
>olevan sorakerroksen pohjalla. Mutta kun ei nekään putket paljon maksa,
>niin kannattaa ne työllisyyden parantamiseksi asentaa, vaikkapa
>hämähäkkien juoksuradaksi, niinkuin joku täällä joskus esitti.
Tjaah, eiköhän tuo ole veden määrästä kiinni. Seinään osuva viistosade
valuu seinänviertä alas ja on kivampi jos se menee salaojaan kuin
sokkeliin. Ja jollain tontilla on kallio tms rinne vieressä ja vesi
valuu keväällä rinnettä alas sitä tahtia, että kyllä se salaoja tarpeen
on vaikka rakennuksen vieressä kallistus onkin talosta poispäin.
Merja S
Merja Sippola
Isä laittoi aikoinaan noin 50 v sitten alajuoksun ja betonin väliin
bitumia eikä ole seinät lahonneet. Naapuri ei laittanut ja sai
uusia seinänsä jo vuosikymmeniä sitten.
Merja S
Merja Sippola
Ulkoseinälaudoituksen pitäisi olla vähintään 28 mm paksua ja mieluiten
ponttilautaa. Oikein sahattu (syykuvio suoraan, ei vinosti laudan reunasta
reunaan), ja sydänpuu ulospäin, tyvipää ylöspäin asennettu, eikä halki
naulattu, niin johan kestää, oli sitten punamullalla tai jollain muulla
maalattu. Ainakin jos räystään ulkonema on riittävä (yli 60 cm).
Merja S
Merja Sippola
Siis räystään ulkonemahan ei ole sama kuin räystään pituus. Kummasta nyt
puhut? Itse laittaisin ulkoneman (räystään ulkoreunan vaakaetäisyys
seinästä) noin 70 cm.
Valitettavasti 40 cm on nykyään yleisempi.
Merja S
Markus Vuori
>
>Siis räystään ulkonemahan ei ole sama kuin räystään pituus. Kummasta nyt
>puhut? Itse laittaisin ulkoneman (räystään ulkoreunan vaakaetäisyys
>seinästä) noin 70 cm.
Samoin.
>Valitettavasti 40 cm on nykyään yleisempi.
Joo. Ja ne on minusta törkeän näköisiä... joissain taloissa
taisi olla tosin vieläkin lyhyempi, kun eilen kävimme
uusia taloja katselemassa eräällä tuoreella asuntoalueella.
--
Markus V
Jarkko Huttunen
>
>Ulkoseinälaudoituksen pitäisi olla vähintään 28 mm paksua ja mieluiten
>ponttilautaa. Oikein sahattu (syykuvio suoraan, ei vinosti laudan reunasta
>reunaan), ja sydänpuu ulospäin,
Entä jos tekee pystylomalaudoituksen? Puuinfon opas kertoo, että aluslauta
laitetaan sydänpuu sisäänpäin ja päällyslauta sydän ulospäin?
Jake
Markus Vuori
>seinästä) noin 70 cm.
Jahas. Postasin äskeisen follarin lainkaan huomaamatta, että
tämä Merjan juttu oli kommentti itse kirjoittamaani postaukseen.
Tarkoitin lähinnä ulkonemaa, tosin se on enemmän tai vähemmän
samaa luokkaa kuin pituus, riippuen katon kaltevuudesta.
Mitään "käkikelloa" en ajatellut rakentaa (, mutta en toisaalta
tasakattoakaan).
(Quotaa seuraavalla kerralla alkup. postauksesta rivi tai pari mukaan,
että tietää, mitä juttua kommentoit eikä tarvi tilata palvelimelta koko
threadia.)
--
Markus V
Jouni Saari
Jarkko Huttunen wrote:
>
> Entä jos tekee pystylomalaudoituksen? Puuinfon opas kertoo, että aluslauta
> laitetaan sydänpuu sisäänpäin ja päällyslauta sydän ulospäin?
Samaa väitti Kaila, ja muuallakin ole nähnyt samaisen ohjeen. Vääntyvät
siis vastakkaisiin suuntiin. Kuulostaa järkevältä.
Merja Sippola
Hmm. Tuossa pystylomalaudoituksessa on muutama mietittävä asia.
Ensinnäkin loma- ja limilaudoitukset ovat ponttilaudoitusta huonompia
siksi että rakoja jää ja syntyy helpommin.
Toiseksi on totta että jos loma- tai limilaudoituksen laudat vääntyvät
vastakkaisiin suuntiin, niin jää vähemmän rakoa kuin jos vääntyisivät
samaan suuntaan. Joten Puuinfon ohje on järkevä. Toisaalta tässä
menetetään sydänpuupuolen parempi säänkestävyys niissä sisemmissä
laudoissa. No, nehän näkyvät vain osittain ja ovat osittain suojassa.
Oleellisempaa kuitenkin on että niissä laudoissa joissa sydänpuu
on sisäänpäin on latvapää ylöspäin.
Tämä tyvipää-latvapää -juttuhan johtuu siitä että puun runko on
kartio ja se sahataan akselin suuntaan, jolloin väärin laitetussa
laudassa avoimet putkimaisten soluonteloiden päät ovat ylöspäin ja
oikein laitetussa alaspäin.
Merja S
Merja Sippola
>Hmm. Tuossa pystylomalaudoituksessa on muutama mietittävä asia.
>Ensinnäkin loma- ja limilaudoitukset ovat ponttilaudoitusta huonompia
>siksi että rakoja jää ja syntyy helpommin.
>Toiseksi on totta että jos loma- tai limilaudoituksen laudat vääntyvät
>vastakkaisiin suuntiin, niin jää vähemmän rakoa kuin jos vääntyisivät
>samaan suuntaan. Joten Puuinfon ohje on järkevä. Toisaalta tässä
>menetetään sydänpuupuolen parempi säänkestävyys niissä sisemmissä
>laudoissa. No, nehän näkyvät vain osittain ja ovat osittain suojassa.
>Oleellisempaa kuitenkin on että niissä laudoissa joissa sydänpuu
>on sisäänpäin on latvapää ylöspäin.
Eikun nyt minä varmaan sotkin limit ja lomat. Kumpi niistä nyt oli
limi ja kumpi loma? Siis pystyssä jos laudat tulee sisempi kerros
harvaan ja välien päälle ja osittain alemmat peittäen tulee ulompi
kerros, niin laudat niin päin kuin edellä kirjoitin. Mutta vaaka-
laudoitushan tehdään niin että ylemmän laudan alareuna peittää
alemman laudan yläreunan, siis laudat pannaan vähän viistoon, kuin
toinen toisensa katoksi. Siinä laudat kannattanee olla kaikki
sydänpuu ulospäin, vai kuinka?
Merja S
Markus Peuhkuri
> Ensinnäkin loma- ja limilaudoitukset ovat ponttilaudoitusta huonompia
> siksi että rakoja jää ja syntyy helpommin.
Tuota, nyt en ymmärrä. Mitä ihmeen merkitystä ulkolaudotuksessa
olevilla (pienillä) raoilla? Edistävät vain tuuletusta. Jos
ponttilaudotuksessa laudat menevät lomittain puolisen senttiä niin
lomalaudotuksessa laudat ovat päällekkäin 1½ cm. Sahapintaan myös
maali (ja valitettavasti roskat) ottavat paremmin.
Onhan tietty meillä oleva reilun 10 cm paksuinen ulkoverhous aika
jykevä verrattuna 19 mm paneliin 19 mm riman päällä. Rakenne on
tuulensuojalevystä siis 25x50 rima vaakaan, 25x50 rima pystyyn
ja sitten 25x75 lauta alemmaksi ja 25x125 päälle.
Markus Peuhkuri
> Ensinnäkin loma- ja limilaudoitukset ovat ponttilaudoitusta huonompia
> siksi että rakoja jää ja syntyy helpommin.
Tuota, nyt en ymmärrä. Mitä ihmeen merkitystä ulkolaudotuksessa
olevilla (pienillä) raoilla? Edistävät vain tuuletusta. Jos
ponttilaudotuksessa laudat menevät lomittain puolisen senttiä niin
lomalaudotuksessa laudat ovat päällekkäin 1½ cm. Sahapintaan myös
maali (ja valitettavasti roskat) ottavat paremmin.
Onhan tietty meillä oleva reilun 10 cm paksuinen ulkoverhous aika
jykevä verrattuna 19 mm paneliin 19 mm riman päällä. Rakenne on
tuulensuojalevystä siis 25x50 rima pystyyn, 25x50 rima vaakaan ja
sitten 25x75 lauta alemmaksi ja 25x125 päälle, molemmat tietty
pystyyn.
Anne-ly
> Isä laittoi aikoinaan noin 50 v sitten alajuoksun ja betonin väliin
> bitumia eikä ole seinät lahonneet. Naapuri ei laittanut ja sai
> uusia seinänsä jo vuosikymmeniä sitten.
Jotainhan siihen väliin pitäisi laittaa ... mutta
kun se tahtoo usein "kiireessä" unohtua ... monilta,
jopa paljon taloja rakentaneilta gryndereiltäkin
Anne-ly
Anne-ly
> Nykyiset ohuet laudat ei kestä ikääntymistä edes maalin alla..
joo, ja nimenomaan siellä ... maalin ... ALLA,
jossa kosteus muhii ... pääsemättä pois
> En kyllä itsekään laittaisi pihapiiriini tai ikkunankarmeihin
> tms mitään raskasmetalleilla kyllästettyä kamaa. Ainakaan
> lateksimaalia, olisi vähemmän kivaa jos sitten maalin
> rapistuttua lapsenlapsi popsii muutaman liuskan lyijyvalkoista
> talon kyljestä mummolakäynnillä.
Lapsille pitäisi antaa ... ruokaa ... tai ainaskin karkkia
ettei niiden tarvitse nälissään imeskellä myrkytettyjä
lateksimaalin kappaleita ... jotka mahtavat maistua hyvältä
Hyvä kun eivät mene jyrsimään painekyllästettyä alajuoksua ...
lähiöissämme heiluu paljon kaluja joita ei kannata imeä, mutta ei
niitä kukaan sen vuoksi vältä käyttämästä että ... "lapset syövät"
Anne-ly
Anne-ly
> Tjaah, eiköhän tuo ole veden määrästä kiinni.
> Seinään osuva viistosade valuu seinänviertä alas
> ja on kivampi jos se menee salaojaan kuin sokkeliin.
se ei ole yhtään kivampaa, sillä
sadevettä ei pidä johtaa salaojaan!
kvv-työnjohtaja ... Anne-ly
JukkaK
Petteri Saarinen wrote:
> Markus Vuori wrote:
>
> No onhan noita esimerkkejä vino pino kummastakin tapauksesta suomen maaperällä.
> Varmimmin saat talon heikkoon kuntoon rakentamalla matalasokkelisen
> salaojittamattoman talon ilman räystäitä pimeään notkelmaan. Ohjaa vielä sadevedet
> suoraan talon nurkalle. Ei siinä kestopuinen alajuoksu auta mitenkään.
>
Vaihdettiinpa tuossa viikonloppuna ovia tuohon meidän 23v. ikäiseen taloon. Talo on
perustettu matalalle, ilman salaojia ja kenttä on aika tasaista. Räystästä löytyy n.
puoli metriä ja siinä jopa rännitkin. Toinen porras sijaitsee n. 2m lipan alla, ja
toinen ovi vain räystään alla. Molempien kohdalla on betoniporras. Alajuoksun ja
sokkelin välissä jonkin sortin rakennusmuovi tms.
Lipan alla sateelta suojassa olevan portaan kynnyslaudan alapuoliset puuosat olivati
puhtaita kuin juuri sahalta haetut. Ainoastaan itse kynnyslauta ja betoniportaaseen
kosketuksissa ollut lauta oli olivat lahonneet, joista jälkimmäinen umpilaho, koska
laudan ja betonin rako oli tiivistämätön, josta sulava lumi pääsi tekemään tuhojaan.
No sitten taas se pelkän räystään alla olleen oven alimmaiset puuosat oli ihan eri
maailmasta. Kynnys hieman laho, sen alapuolella ollut 2x4 umpilaho, 4x4 alajuoksu
paikoitellen pintalahoa, em. puiden edessä ollut lauta umpilaho ja tämän alapuolella
osittain betoniportaan sisässä ollut 2x2 umpilaho. Ja kuten toisessa portaassa,
tässäkin oli betonin ja puuosien raot tiivistämättä. Heti portaan sivussa puu oli taas
ehyttä.
No tämän räystään alla olevan oven osalta meni kaikki puuosat alajouksua
lukuunottamatta vaihtoon, kun toisen oven kohdalla ei olisi tarvinnut vaihtaa kuin se
yksi lauta. Kynnyksen alapuolinen "korokepuu" tuli myös vaihdettua, lähinnä siksi että
uusi ovi mahtuisi paremmin.
> pysyä rakenteista poissa. Ei se sen kummenpaa ole. Kuiva puu ei lahoa eikä mätäne.
Juu tämä tuli taas kerran todistettua.
Itsekin satuin tuossa n. viikko sitten kaverin rakennuksella hämmästelemään talon
kyllästettyjä alajuoksuja. Kaveri siihen tuumasi vain "tietenkin!", ja keskustelu jäi
niiltä osin siihen. Voi tietenkin sanoa, että tuossa minun kynnykseni tapauksessa olisi
kyllästetty puu vähentänyt vaurioita, paitsi että siinäkin oli normaalipuusta tehty
alajuoksu säilynyt, tosin turvana oli sen ulkopuoliset puut. Syynä tuohon vaurioon oli
kuitenkin muut virheet, kuten puut kosketuksissa betoniin ja tiivistämättömät raot. Ja
tietenkin se lipan puute.
Vaikka nyt puuosat ovatkin irti betonista ja rako tiivistetään, tuli uudet puuosat
laitettua kyllästetystä, koska tiivisteen kesto ei ole 100% varma. Ennemminkin panisin
tuon prosenttimäärän siihen, että jossain vaiheessa se falskaa. Tosin siihen tulee
kyllä vielä peltikin koko liitoskohdan päälle. Taidanpa tehdä vielä sen lipankin
jossain vaiheessa. :-)
> Virhe on tehty silloin, kun alettiin tehdä kellarittomia matalasokkelisia taloja.
> Ja kun räystäätkin ulkonäkösyistä tms lyhennettiin olemattomiin päästettiin "piru"
En tiedä riittääkö nuo vielä taloa tuhoamaan. Ainakaan meillä tuo matala sokkeli ei
tunnu aiheuttavan ongelmia. Nuo räystäät mietityttää sen verran, että mitenhän ne
päädyt, jossa räystäs on kaukana korkeuksissa. Ei taida paljon suojata sitä seinän
alaosaa?
Kyllä minäkin lähtisin siitä, että jos alajuoksu suojataan kunnolla erilaisilta
kosteusvaikutuksilta, niin kyllästetty puu on aivan turha. Tosin ei se kyllä mitää
haittaakaan, mutta sille ei ole mitään tarvetta. Jossain portaan kohdalla tms.
riskipaikoissa se on jo perustellumpaa, muista rakenteista tai niiden puutteesta
riippuen.
JukkaK
guincho
Tuo 28mm tuntuu jo vähän liioittelulta. Uskoisin, että 22mm riittää
vahvuudeksi, jos puun kasvatuksessa ei ole käytetty turboboostia. 28mm
lauta on jo niin vahvaa, että saattaa vaatia ruuvikiinnityksen, kun
puu kuitenkin vääntyilee, alkaa irvistelee, ei ainakaan uunikuivattuna
seinään. Jos kuitenkin haluaa 28mm tai vahvemman laudan seinään, niin
ehkä puu kannattaisi kaataa ennen helmikuun loppua ja taaplata todella
hyvin ja kuivata useamman vuoden.
T:gb
Merja Sippola
>se ei ole yhtään kivampaa, sillä
>sadevettä ei pidä johtaa salaojaan!
Tuota - mihin sinä sen sadeveden siitä seinänviereltä johdat?
Merja S
Merja Sippola
28 mm suositus on koetulos sadetuskokeista TKK:lla. Tietysti, jos lauta
on muuten tosi hyvälaatuista, voi vähempikin riittää, mutta itse
laittaisin tuon 28 mm.
Merja S
Lauri Uusitalo
Muovin pintaa pitkin pois ?
Lauri
Petri Kärhä
Lauri Uusitalo wrote:
> Merja Sippola wrote:
> > Tuota - mihin sinä sen sadeveden siitä seinänviereltä johdat?
> Muovin pintaa pitkin pois ?
Tai saven? Tai sitten jos siinä seinän vieressä on pystysalaojitus
soralla, niin ei se pieni vesi mitään tee. Pääasia ettei rännejä vedä
salaojiin. Ränneistä tuleva sadevesi pitää johtaa seinien vierestä niin
pitkälle ettei se valu salaojakaivantoihin.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Merja Sippola
OK. Ei siis sadevettä salaojakaivantoihin. Mutta se vedenjohtaminen pitää
hoitaa niin ettei se vesi jää siihen seinänviereen. Se että siinä on
soraa ei aina riitä, jos vettä tulee paljon.
Ihan näin Espoon uusia tontteja katselleena. Jopa savirinteeseen ja sen
alle tehdään omakotitaloja.
Ja toisin paikoin taas tuulee niin että sadevesi tulee vaakasuoraan.
Merja S
Petri Kärhä
Merja Sippola wrote:
> OK. Ei siis sadevettä salaojakaivantoihin. Mutta se vedenjohtaminen pitää
> hoitaa niin ettei se vesi jää siihen seinänviereen. Se että siinä on
> soraa ei aina riitä, jos vettä tulee paljon.
Sama rautalangasta:
- Maan pinta muokattava kallistaen talosta poispäin, ettei sadevesi valu
seinän viereen.
- Sadevesiränneistä tuleva vesi on johdettava kauemmas seinästä, esim.
putkia pitkin ojiin tai perusvesikaivoon, tai sitten kouruilla tarpeeksi
pitkälle.
- Seinän vieressä oleva pystysalaojasoritus päästää juuri siihen kohtaan
tulevan sateen salaojiin, mikä lienee yhdentekevää koska vesimäärä on
pieni. (Se katolta kerättävä vesi ja mahdollista rinnettä seinän viereen
valuva vesi on paljon).
Ja kas, salojille jää aika vähän tekemistä, mikä lienee ihan hyvä juttu.
> Ihan näin Espoon uusia tontteja katselleena. Jopa savirinteeseen ja sen
> alle tehdään omakotitaloja.
Voi savirinteeseenkin rakentaa kun tekee sen huolella. Talon päälle
rinteeseen pitää kaivaa niskaojat, ettei vesi valu rinteestä seinän
viereen. Muuten sitä vettä voi tulla aika tavalla.
> Ja toisin paikoin taas tuulee niin että sadevesi tulee vaakasuoraan.
Tämän kolikon kääntöpuolella on esteetön näköala etelään ja paljon
auringon paistetta, joten minä teen tässä kohtaa kompromissin vaikka
viistosade keljua onkin.
Anne-ly
> 28 mm suositus on koetulos sadetuskokeista TKK:lla.
> Tietysti, jos lauta on muuten tosi hyvälaatuista, voi
> vähempikin riittää, mutta itse laittaisin tuon 28 mm.
Niin minäkin, mutta olenkin täällä varmaan kanssasi ainoa,
joka on perehtynyt mainitsemaasi tutkimukseen.
25mm paksuinen lauta menettelee vielä jotenkin - mutta
hyvin "hätäsesti", ohuemmat ovatkin sitten "sutta ja sekundaa"
Anne-ly
Anne-ly
> Tuota - mihin sinä sen sadeveden siitä seinänviereltä johdat?
Rännien vedet johdetaan maan pinnan oikeanmuotoisella
profiloinnilla VÄHINTÄÄN 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta
maan pinnalle asennettavia betonikouruja tms. pitkin, jonka jälkeen
vedet valuvat ja virtailevat itsekseen sinne minne valuvat
(yleensä tontin rajoilla sijaitseviin avo-ojiin) ... tai naapurin tontille
tai imeytyvät maahan - kaukana rakennuksen varsinaisista salaojista
tai
rännien syöksytorvien alle sijoitetaan lehtien ym. roskien
poistoritilällä varustetut pönttö"kaivot" jotka liitetään
maanalaiseen TIIVIISEEN sadevesiviemäriputkistoon
(ei siis mistään rei'itetystä salaojaputkesta tehtyyn), joka
johdetaan tontin kadunpuoleisella rajalla olevaan kokoojakaivoon
(siihen samaan minne salaojatkin vedetään), josta kaikki vedet
johdetaan yhteisellä putkella kunnalliseen sadevesi(katu)viemäriin
- liitokset tehdään nykyisin yleensä kaivossa -
(jos kadussa sellainen sadevesiviemäri on) ... nykyisin usein jo on
kvv ... Anne-ly
Merja Sippola
Minä en puhunutkaan katolle satavasta vedestä vaan viistosateesta.
Mutta eiköhän tähän ole jo tullut vastauksia riittävästi. Se kallistus
on tosi tärkeä, vaikka harva sitä tuntuu tajuavan.
Merja S
Anne-ly
> Minä en puhunutkaan katolle satavasta vedestä vaan viistosateesta.
> Mutta eiköhän tähän ole jo tullut vastauksia riittävästi. Se kallistus
> on tosi tärkeä, vaikka harva sitä tuntuu tajuavan.
Jos/kun ei asu Katajannokalla tai Haukilahdenrannassa, niin sellaisia
viistosateita että seinäkin kastuu on ollut tasan kaksi kertaa tänä
vuonna - vaikka räystäsylitys olisi vain 400 mm ... viimeisen
rankan ukkosmyrskyn aikana ja yhden kerran aikaisemminkin ...
Seinään satanut vesi imeytyy seinään ... ja se mikä ei enää imeydy
valuu seinää pitkin alas ja menee - yleensä - HYVIN LÄPÄISEVÄN
sorastuksen läpi suoraan alas, kokonaan anturan pohjatason alapuolelle
sijoitettuun salojaan,
ja toisissa taloissa ...
se vesi menee oikein viistotun, tiiviin (savi)maakerroksen tai muovin
ohjaamana noin metrin etäisyydelle sokkelista ... ennenkuin se vajoaa
alas maahan sorakerrokseen ja ... ohjautuu sitten kuitenkin lopulta
sinne salaojaan
Anne-ly
Timo Koivumäki
<kyoto_p...@hotmail.com> wrote:
>sorastuksen läpi suoraan alas, kokonaan anturan pohjatason alapuolelle
>sijoitettuun salojaan,
Asun 20-luvulla rakennetussa hirsitalossa.
Minun taloni pitäisi kai sitten olla jo ihan *** koska siihen aikaan
salaojia ei vielä oltu keksitty.
Mutta siellähän vaan nököttää Nummenpakalla vankan savipatjan päällä.
Kuten ainakin 100 muutakin, joihin ei ole ikinä salaojia laitettu.
Anne-ly
> Asun 20-luvulla rakennetussa hirsitalossa.
Käsitin että keskustelun aihe on "rakentaminen" ...
Kivikaudella ihmiset bunkkasivat luolissa ... ei ollut salaojia, eikä lahoa
Monet luolat nököttävät yhä paikoillaan, arkeologien suureksi riemuksi
Suosittelen nyt pientä, pika-tilasto-otantaa:
Tutki Hässlingin kaavakarttaa 1920 luvulta, ja laske yhteen siinä
esitettyjen puutalojen lukumäärä. Kävele sitten Hässlingin tuon aikaiset
kadut ristiin ja rastiin, sekä laske nyt jäljellä olevien, tuon aikaisten ja
aivan kunnostamattomien puutalojen lukumäärä.
Laske jäljellä ja kunnossa olevien (kunnostamattomien) puutalojen
määrän suhde alunperin 20-luvulla rakennettujen puutalojen määrään.
Tulos on = noin ZERO
jolloin karmea TOTUUS esim. toimivan salaojituksen merkityksestä
puurakennusten pitkäaikaiskestävyydelle paljastunee sinullekin ...
vähättelysi ei kykene vähentämään OIKEAOPPISEN salaojituksen
merkitystä, ... sano
salaoja ... Anne-ly
Timo Koivumäki
<kyoto_p...@hotmail.com> wrote:
>vähättelysi ei kykene vähentämään OIKEAOPPISEN salaojituksen
>merkitystä, ... sano
Minä mitään vähättele.
Tarkoitinpahan vaan sitä, että jos talo ei ole 80 vuoteen salaojia
kaivannut, pitääkö ne nyt joka taloon laittaa.
"Mihin niitä nyt yhtäkkiä tarvittaisiin", sanoi rakennusinsinööri, kun
asiaa häneltä tiedustelin.
Antti Keinänen
> Tarkoitinpahan vaan sitä, että jos talo ei ole 80 vuoteen salaojia
> kaivannut, pitääkö ne nyt joka taloon laittaa.
>
... 80 v sitten talot rakennettiin paikoille joissa ei tarvittu salaojia.
Tai ainakin ne talot jotka edelleen ovat pystyssä...
t.antti
Anne-ly
> Tarkoitinpahan vaan sitä, että jos talo ei ole 80 vuoteen salaojia
> kaivannut, pitääkö ne nyt joka taloon laittaa.
Hyvin harva viitsii huvikseen ryhtyä salaojittamaan vanhaa taloaan,
ellei maakosteus ole jonkinmoinen ongelma ... ainaskin kellarissa.
... en edes minäkään ...
> "Mihin niitä nyt yhtäkkiä tarvittaisiin", sanoi rakennusinsinööri,
> kun asiaa häneltä tiedustelin.
Olen aivan samaa mieltä rakennusinsinöörisi kanssa: mikäli kosteus
ei ole 80 vuoteen vaivannut, niin tuskin se vaivaa tästä eteenpäinkään.
Mutta kun on kyse "uudesta" talosta, niin ainaskin Espoon
käräjäoikeuden tuomarit ovat "suuressa viisaudessaan" juuri
päätyneet tuomiolauselmaan, että salaojien vain osittaisetkin
puutteellisuudet (kuten esim. tarkistuskaivojen puute)
on aivan hirveä, ja 1990 luvun alussa tapahtuneesta
kaupantekohetkestä lähtien 16%:n korkoineen
ostajalle 70 000 mk:lla korvattava rakennusVIRHE,
vaikka ko. talon sokkeli ja jopa anturakin olisivat pysyneet
koko kuluneiden 10 vuoden ajan täysin kuivina,
ja jyrkässä rinteessä sijaitsevan talon anturan alle on
rakennusvaiheessa ajettu puoli metriä korkea kerros
karkeata salaojasepeliä ... salaojitus-maakerrokseksi ...
jossa mahdollinen perusvesi lorisee iloisesti alarinteeseen päin
routasyvyyden alapuolella, joten ...
... salaojat ja salaojien tarkistuskaivot kannattaa aina rakentaa,
vaikka lysti maksaisi 10 000 mk, niin säästyypä myöhemmin
ainakin 100 000 mk:n "vahingon"korvauksilta
asunto- ja kiinteistökauppariitojen ... Xpert
Jouni Saari
"Timo Koivumäki" wrote:
>
> Asun 20-luvulla rakennetussa hirsitalossa.
>
> Minun taloni pitäisi kai sitten olla jo ihan *** koska siihen aikaan
> salaojia ei vielä oltu keksitty.
>
> Mutta siellähän vaan nököttää Nummenpakalla vankan savipatjan päällä.
> Kuten ainakin 100 muutakin, joihin ei ole ikinä salaojia laitettu.
Ja jos siinä talossa on savikerroksen alla hirsiarina, jonka päällä
sitten luonnonkiviperustus, niin varmin tapa tuhota talo on laittaa ne
salaojat.
Hirsiarina kuivuu ja lahoaa -> talo uppoaa saveen. Eli perustusten
toiminta perustuu arinan pysymiseen märkänä saven sisällä.
Jouni
JukkaK
Anne-ly wrote:
> Laske jäljellä ja kunnossa olevien (kunnostamattomien) puutalojen
> määrän suhde alunperin 20-luvulla rakennettujen puutalojen määrään.
>
> Tulos on = noin ZERO
>
> jolloin karmea TOTUUS esim. toimivan salaojituksen merkityksestä
> puurakennusten pitkäaikaiskestävyydelle paljastunee sinullekin ...
>
Mitäs veikkaat, moniko näistä nykyajan salaojitetuista taloista on pystyssä 80v.
päästä KUNNOSTAMATTOMINA?! Uskoisin että lähestyy aika lailla tuota zeroa.
JukkaK
JukkaK
"Antti Keinänen" wrote:
> ... 80 v sitten talot rakennettiin paikoille joissa ei tarvittu salaojia.
> Tai ainakin ne talot jotka edelleen ovat pystyssä...
Minkälaisia ne sitten on nuo himoitut vanhat reakennuspaikat jossa ei tarvi
salaojia ja joita ei ole enää jäljellä?
Minusta kun tuntuu, että tämäkin on sellainen harhaluulo, jolle ei ole mitään
faktaa todisteena. Ainakin täällä meidän perillä kun ajelee, niin kyllä nuo
80-50v. vanhat salaojittamattomat talot on ihan samanlaisilla paikoilla kuin
uudemmatkin talot. Ja noita sodanjälkeisiä evakkokyliähän on rakennettu jos
mihinkin suon silmään ilman salaojia ja pystyssä vielä ovat ja vieläpä varsin
kovissa hinnoissa.
On vähän hankala uskoa, että jokaisen vanhan talon vieressä n. 10-100m
matkalla maaperä muuttuu niin dramaattisesti, että uusi talo pitää
salaojittaa.
JukkaK
M. Saren
> Moi,
>
> "Antti Keinänen" wrote:
>
> > ... 80 v sitten talot rakennettiin paikoille joissa ei tarvittu salaojia.
> > Tai ainakin ne talot jotka edelleen ovat pystyssä...
>
> Minkälaisia ne sitten on nuo himoitut vanhat reakennuspaikat jossa ei tarvi
> salaojia ja joita ei ole enää jäljellä?
Mäen nyppylä - muuta maastoa korkeammalla. Paikka josta ei kulje muita
maita kuivaavia ojia ohitse. Kivasti läpäisevä hiekkamaa ja silleen.
> On vähän hankala uskoa, että jokaisen vanhan talon vieressä n. 10-100m
> matkalla maaperä muuttuu niin dramaattisesti, että uusi talo pitää
> salaojittaa.
Usko pois.
Meidän alapiha on silkkaa savea ihan pinnassa 30 cm. Kadun toisella
puolella kaivettiin juuri 4:n metrin syvyinen kuoppa uutta taloa
varten, josta tuli savi vastaan vasta 3 metrin syvyydessä...
tv mika
Timo Koivumäki
<kyoto_p...@hotmail.com> wrote:
>Olen aivan samaa mieltä rakennusinsinöörisi kanssa: mikäli kosteus
>ei ole 80 vuoteen vaivannut, niin tuskin se vaivaa tästä eteenpäinkään.
Niinpä.
Ei siis ensimmäisenä kannata salaojiin investoida kun remonttia
aloittaa.
Ajattelisin, että päin vastoin voipi tulla ropleemi, kun maaperän
kosteus muuttuu. Näin on käynyt meillä. Talon toinen pää on painunut.
50-luvulla kaivettu viemäri vei kosteuden pois savesta.
>... salaojat ja salaojien tarkistuskaivot kannattaa aina rakentaa,
Jos uuden tekisin, ilman muuta salaojittaisin.
Mutta kai vanha ATK-viisaus pätee taloissakin: If it works, don't fix
it. :-)
Timo Koivumäki
wrote:
>Ja jos siinä talossa on savikerroksen alla hirsiarina, jonka päällä
>sitten luonnonkiviperustus, niin varmin tapa tuhota talo on laittaa ne
Toisessa viestissä kertoilinkin painumisesta. Homma korjattiin
kaimalla perusta auki metrin pätkissä, ensin niin alan kun pääsee ja
sitten perustuksen alle niin pitkälle kuin yltää. Sinne valettiin
betonista ylösalaiset T-kirjaimen muotoinen antura kok päädyn
matkalle.
Hirsiarinaa ei löytynyt, mutta kivistä tehty perustus ulottui n. 1,5
metriä maahan.
On ne nähnyt ennen vaivaa talon tekemisessä...
Petri Kärhä
"Timo Koivumäki" wrote:
> Hirsiarinaa ei löytynyt, mutta kivistä tehty perustus ulottui n. 1,5
> metriä maahan.
> On ne nähnyt ennen vaivaa talon tekemisessä...
Siinä se kaivamasi ratkaisu tulikin. Betoniset sokkelit alkoivat
yleistyä vasta 30 luvulla. Oikea kivijalka ei siirrä vettä
kapillaarisesti niinkuin betoni, joten salaojat on täysin turhat. (Tosin
vanhoja taloja voi joutua silloin tällöin vähän tunkkaamaan suoremmaksi,
kun maaperä salaojien ja routasuojausten puutteen vuoksi routii). Kivien
päällä on muuten varmaan tuohta kosteuseristeenä alimman hirren alla?
Vanhemmissa kellarikerroksisissa taloissakaan (esim. rintamamiestalot)
ei useinmiten ole salaojia. Alunperin on hyväksytty se, että kun
kellarissa ei asuta (vaan saunotaan, varastoidaan ja askarrellaan) niin
ei ole niin väliä vaikka seinät on kosteat. Perustus ei roudi, koska
anturat ovat syvällä. Säälittävää on, mitä Anne-lykin vastineessaan
sivusi, että nykyään tällaista ei enää hyväksytä, ja talon viimeisin
asukas voi hakea talon toiseksi viimeiseltä asukkaalta jättikorvauksia
kostean kellarikerroksen aiheuttamista homehaitoista. Kannattaa miettiä
tätä, kun myy rintamamiestaloa, ja kirjoittaa kauppakirjaan tätä koskeva
pykälä.