Legalett perustukset paalutettavaan kohteeseen?
Sami
Onko kenelläkään kokemuksia Legalettin lämpöperustuksista ja miten
kyseinen perustustapa soveltuu paalutettavaan kohteeseen. Tuleeko
ongelmia vajoamisen kanssa, mitä pitäisi huomioida?
Tero Soukko
Meillä on Legalett ja oli mahdollisuus siihen että joudumme
paaluttamaan. Hieman keskustelin asiasta heidän kanssaan. Parhaan
vastauksen saat tietysti ottamalla yhteyden Lintermiin, ovat ihan hyviä
asiakaspalvelun suhteen.
Ymmärtääkseni suurempia ongelmia ei tule jos maa kantaa sen verran, että
laatan valu saadaan suoritettua. Väittävät jopa että selvitään
halvemmilla paaluilla, kun niitä voidaan laittaa tasaisemmin ympäri
laattaa. Mutta jos maa on täysin kantamatonta velliä, suota, kuten
meillä (vaihdoimme maat maksamalla itsemme kipeiksi), on homma ainakin
hankalampi. Legalett on edelleen mahdollinen, mutta vaatii valun
kahdessa erässä (valetaan osa, annetaan vajota ja kovettua, kun on
kovettunut niin että loppuosa ei vajoa, valetaan pinta, tai pahimmassa
tapauksessa liittolaatan käyttöä (jolloin mielestäni koko perustuksen
hyvä idea ja edut menee hukkaan).
t.Tero
Tommi Salminen
Legalett-perustus paalutettuna ja sen päällä suurelementeistä tehty
Jukka-Talo, jossa on nyt asuttu melkein vuosi.
En oikein ymmärrä miten Jukka-Talo poikkeaisi muista talotehtaista. Ei
meillä ainakaan mitään yhteensopivuusongelmia ollut. Linterm teki
perustussuunnitelmat, perustuksen mittapiirroksen toimittivat
talotehtaalle.
Lintermin sivuilla (www.linterm.fi) on rakennekuvat sekä maanvaraiseen että
paalutettavaan kohteeseen. Meillekin sanottiin, että paaluja tarvitaan
vähemmän kuin muissa perustustavoissa, mutta sitä on vaikea tietää kun en
sitten teettänyt paalutussuunnitelmaa muille vaihtoehdoille. Meidän Legalett
laatta on n. 100 m2, siihen meni 25 teräspaalua (15 kpl RR90 + 6 kpl terassi
RR60, 4 kpl kuisti RR60).
Jos tilaat Legalett-perustuksen asennettuna, huomioi että Rakentajan
vastuulla on seuraavat asiat:
- Maanpinnan pitää olla täysin oikeassa korossa, sokkeleille pitää tehdä
urat etteivät asentajat joudu koskemaan lapioon
- Linjapukit ja -langat valmiiksi
- Paalujen lämpöeristys 10 mm:n styroxilla
- Sokkeleiden reunatuenta soralla
- Joitakin putkitöitä, ainakaan meillä Radon ja takan korvausilmaputket
eivät kuuluneet LVI urakkaan.
Meillä Legalettiin ei saanut pilareille muotteja, joten ne tein itse.
Betonit tosin sain muotteihin saman valun yhteydessä. Ainakaan meidän
tapauksessa Legalett ei siis ollut täysin "avaimet käteen" -perustus.
Legalettin hyvät ja huonot puolet oletkin varmaan jo selvittänyt itsellesi
joten ei niistä tässä enempää.
Tommi
"Sami" <da...@jippii.fi> wrote in message
news:b8b99b76.02041...@posting.google.com...
Björn Lindgren
Asianomaisena selventäisin tapausta hieman.
Legalett-rakenne soveltuu erittäin hyvin paalutettaviin kohteisiin.
Rakenneteknisesti se on verrattavissa paikalla valettuun
ontelolaattaan. Aivan kuten Tero Soukko mainitsee on Legaletissa
suurempi vapaus sijoittaa paalut symmetrisesti kantavan laatan alle
kuin palkki/ontelolaatta perustuksessa.
Massanvaihdon suuruus on luonnollisesti aina rakennuspaikan
topografiasta riippuvainen. Perustustavasta riippumatta rakennuksen
alla on oltava vähintään veden kapillarista nousua estävä
materiaalikerros (>30cm esim. sepeliä)
Legalett laatta valetaan aina kerralla. Tero Suokon tapauksessa yhden
kulman 20 mm vajonta johtui siitä että kulman ulkopuolella oli
maaurakoitsijan toimesta tehty ylimääräinen salaoja/viemärikaivuu eikä
sitä täytetty eikä tiivistetty asianomaisesti. Korkovirhe korjattiin
kuitenkin välittömästi meidän toimesta ja meidän kustannuksella.
Teemme jatkuvasti paalutettuja lämpöperustuksia Kirkkonummen, Espoon
ja Vantaan alueella. Tero Soukon tapaus on toistaiseksi
ainutlaatuinen.
Tero Soukko <tero....@nokia.com> wrote in message news:<3CBD6D8B...@nokia.com>...
Tero Soukko
Björn Lindgren wrote:
> Legalett laatta valetaan aina kerralla. Tero Suokon tapauksessa yhden
> kulman 20 mm vajonta johtui siitä että kulman ulkopuolella oli
> maaurakoitsijan toimesta tehty ylimääräinen salaoja/viemärikaivuu eikä
> sitä täytetty eikä tiivistetty asianomaisesti. Korkovirhe korjattiin
> kuitenkin välittömästi meidän toimesta ja meidän kustannuksella.
Kun mä puhuin vajoamisesta, puhuin siitä mistä puhuttiin ennenkuin hommiin alettiin. Eli kun
tontilla oli pelkkää savivelliä turpeen alla. Sanoit että tuossa tapauksessa on mahdollista
tehdä valu kahdessa erässä.
t.Tero
ait...@eispammia.cc.tut.fi
: paalutettavaan kohteeseen.
Mielenkiintoisia rakennekuvia. Tiiliseinää kannatelee "sokkelina" toimiva
lämmöneriste.
http://www.linterm.fi/images/tiiliverhous.pdf
Ilkka Maatta
> lämmöneriste.
Mitä muuten yksi Legalett sokkelielementti painaa?
Tero Soukko
Ilkka Maatta wrote:
En tiedä, mutta kaksi sisätyöläistä, tai yksi rakennusmies kantaa sellaisen
suht helposti.
t.Tero
T Soukko
Vähän tarkennusta paremmalla ajalla:
Meidän perustusta ei paalutettu, vaan noin 1000 kuutiota maata vaihdettiin
ja tiivistettiin. Silloin kun pohjatutkimus oli tehty, mutta lopullisia
tuloksia tai perustamistapasuositusta ei ollut vielä tullut, neuvottelin
Lintermin kanssa mahdollisista vaihtoehdoista. Tiesimme jo suunnilleen missä
syvyydessä kallio on ja näimme että sen päällä on paljon turvetta ja muuta
velliä.
Esille tulleita vaihtoehtoja oli kolme(mikäli paalutetaan):
1) Paalutetaan ja valetaan laatta ongelmitta
2) Kantamattoman maan päälle tehdään Legalett perustus liittolaatalla, niin
että se jää paalujen varaan. Eli tehdään perustus kuten tehtäisiin Legalett
lämmitys toiseen kerrokseen. Kantavan maan päälle (sitäkin löytyi) tehdään
perustus normaalisti.
3) Paalutetaan ja valetaan laatta, ja koska on oletettavaa että maa
tiivistetyn sorakerroksen alla painuu valun painosta, valetaan laatta vain
osittain ja betonin kovetuttua valetaan laatan pinta oikeaan korkoon.
Noista ykkösvaihto on siis se normaali, mutta koska meidän pohja oli täyttä
velliä, jompaa kumpaa kahdesta muusta olisi pitänyt käyttää. En vieläkään
tiedä mikä olisi tullut halvimmaksi, maanrakennus maksoi lähes saman kuin
perustusurakka avaimet käteen toimituksena. Jos olisimme tehneet tuulettuvan
alapohjan, olisi ainakin maanrakennuksessa säästynyt rahaa.
Taisin muuten edellisessä vastauksessani sekoittaa Björn ja Mats Lindgrenin,
sorry.
t.Tero