Raadon poistoputkisto ja kanavapuhallin?
Tero
laittanut sinne säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaan raadon
poistoputkiston. Putkisto on nostettu katolle ja siinä ei ole tällä hetkellä
puhallinta eikä huipparia. Radonin poistohan on tarkoitus
säteilyturvakeskuksen mukaan hoitaa ensisijaisesti ns. passiivisena eli
tiivistämällä alapohjan liikuntasaumat elastisella massalla (esim. bitumi)
ja jos tässä epäonnistutaan niin sitten otetaan putkisto ja imuri/puhallin
käyttöön.
Kymysys kuuluu että kannattaako radonpoistoputkisto tukkia vai antaa olla
vapaasti ilman puhallinta eli mihin suuntaan ilmavirta/ilmanpaine pyrkii
menemään. Tekeekö "vapaa virtaus" alipaineen sokkelin sisälle, jolloin olisi
ihan ok vai käykö jossain tilanteissa päinvastoin että tuleekin ylipainetta?
Pääsääntöisestihän putkistossa ilma lämpenee talon sisällä ja virtaus on
silloin luonnollisesti ulospäin jolloin syntynee sokkelin sisälle alipaine.
Vai laitanko suoraan kanava puhaltimen sen enempää kuutioimatta....? Mistä
muuten alipaineellinen maanvarainen perustus repii "korvausilmansa", sisältä
vai mistä? Luulisi että ilmanvaihto sokkelin sisällä ei olisi ollenkaan
pahasta ajatellen kosteutta vai mitä mieltä olette?
Tero
T Soukko
"Tero" <ter...@sci.fi> wrote in message
news:I8M98.63$_37....@read2.inet.fi...
> Kymysys kuuluu että kannattaako radonpoistoputkisto tukkia vai antaa olla
> vapaasti ilman puhallinta eli mihin suuntaan ilmavirta/ilmanpaine pyrkii
> menemään. Tekeekö "vapaa virtaus" alipaineen sokkelin sisälle, jolloin
olisi
> ihan ok vai käykö jossain tilanteissa päinvastoin että tuleekin
ylipainetta?
> Pääsääntöisestihän putkistossa ilma lämpenee talon sisällä ja virtaus on
> silloin luonnollisesti ulospäin jolloin syntynee sokkelin sisälle
alipaine.
Mä olen ymmärtänyt, että ilman imuria putkesta ei ole paljon hyötyä (ei
haittaakaan). Mun ymmärtääkseni ei ole väliä tukitko katolle vedetyn putken
vai et. Meillä on tarkoitus vetää putki ullakolle ja tukkia tiiviisti. Jos
myöhemmin radonmittauksissa ilmenee tarvetta vedätään putki loppuun asti
katolle ja laitetaan imuri.
> Vai laitanko suoraan kanava puhaltimen sen enempää kuutioimatta....? Mistä
> muuten alipaineellinen maanvarainen perustus repii "korvausilmansa",
sisältä
> vai mistä? Luulisi että ilmanvaihto sokkelin sisällä ei olisi ollenkaan
> pahasta ajatellen kosteutta vai mitä mieltä olette?
En tiedä, mutta oletan, että tuo korvausilma vedetää sisältä. Imurin ei kai
kuitenkaan ole tarkoitus olla kovin tehokas. Ei kai tuosta imurista mitään
haittaa ole, paitsi että jotain se ja sen laittaminen maksaa.
t.Tero (toinen)
isto virtanen
>Kymysys kuuluu että kannattaako radonpoistoputkisto tukkia vai antaa olla
>vapaasti ilman puhallinta eli mihin suuntaan ilmavirta/ilmanpaine pyrkii
>menemään. Tekeekö "vapaa virtaus" alipaineen sokkelin sisälle, jolloin olisi
>ihan ok vai käykö jossain tilanteissa päinvastoin että tuleekin ylipainetta?
>Pääsääntöisestihän putkistossa ilma lämpenee talon sisällä ja virtaus on
>silloin luonnollisesti ulospäin jolloin syntynee sokkelin sisälle alipaine.
Piippu vetää yleensä ylöspäin. Todennäköisesti tuokin hormi toimii
sellaisena ja yrittää vetää ilmaa sokkelin sisältä. Riittääkö veto on
sitten toinen juttu. Kuka sen Radon-pitoisuuden toteaa? Joudutko
teettämään tutkimuksen yksityisellä vai onko se kunnan (=kaavoittajan)
ongelma?
>Vai laitanko suoraan kanava puhaltimen sen enempää kuutioimatta....? Mistä
>muuten alipaineellinen maanvarainen perustus repii "korvausilmansa", sisältä
>vai mistä? Luulisi että ilmanvaihto sokkelin sisällä ei olisi ollenkaan
>pahasta ajatellen kosteutta vai mitä mieltä olette?
Saan tästä ilmeisesti ilkeän maineen, mutta miksi alunperin rakensit
sen maanvaraisen perustuksen? Tuuletettu alapohja olisi poistanut koko
ongelman eikä tarvitsisi rissata sen huipparin kanssa. Sinuahan tämä
ei auta, mutta jos joku muu sattuu lukemaan niin tulipa jeesusteltua.
isto
Leena Kivivalli
: sitten toinen juttu. Kuka sen Radon-pitoisuuden toteaa? Joudutko
: teettämään tutkimuksen yksityisellä vai onko se kunnan (=kaavoittajan)
: ongelma?
Mitkään "yksityiset" eivät radonia mittaile; siitä huolehtii
Säteilyturvakeskus. Yksi mittauspurkki maksaa (tuloksineen) 36,93
euroa, isommissa erissä halvemmalla. Purkkeja tarvitaan asunnoissa
yksi tai kaksi. Tietoja löytyy sivulta
http://www.stuk.fi/mittauspalvelut/radonmittaus.html .
Leena
le...@iki.fi
Erkki Kiuru
tulee menetellä jos etukäteen on arvioitavissa ongelmia radonkaasusta.
Lattialaatan alle karkea sora- tai sepelitäyttö ja siihen 2-3 m jaolla
100mm salaojaputkisto, joka johdetaan talon keskiosilla ullakolle
menevään pystykanavaan. Hyviä ohjeita on STUK:n sivuilla ja kuntien
rakennus- tai terveysvalvonnasta.
Mutta miksi laittaisit kanavapuhaltimen, jos radonia ei huonetilassa
ole? Sen voit varmistaa pikkupurkilla, johon viitattiin toisessa
vastauksessa. Myös yksityiset laboratoriot mittaavat huoneilman
radonpitoisuuksia, mutta näistä mittauksista saadaan vain mittaushetken
hetkellinen arvo, jota on hyvin vaikeaa arvioida pitkän ajanjakson
radonpitoisuuteen. Pitoisuus vaihtelee hetkittäin mm. ilmanvaihdon,
tuuletuksen ym. johdosta. Siten esim. asunnon ostovaiheessa on hyvin
vaikeaa nopeasti selvittää onko ao. huoneistossa liian suuria
radonpitoisuuksia.
Jos huoneiston radonpitoisuus ylittää ohjearvot, niin siinä tapauksessa
kanavistoon tulee saada alipaine esim. kanavapuhaltimella ja sen avulla
ohjata hyvin hitaasti liikkuva ilmavirtaus lattian alla kohti kanavaa.
Korvausilma tulee maaperastä sokkelin alitse tai sokkelin vuodoista.
Huoneistosta ilmaa tuskin tulee jos olet tiivistänyt lattian saumat ja
liittymät. Muutenkin huoneilman johtaminen viileämpään alapohjaan tuo
todennäköisesti kosteusvahinkoja vesihöyryn tiivistyessä kylmiin
rakenteisiin.
Rossipohja on tietenkin hyvä ratkaisu radonalueella, mutta on
toteutuksena jonkin verran kalliimpi kuin maanvarainen laatta.
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).