Havuvaneria kipsilevyn korvaajaksi...?
Jarkko Järvikivi
Vastaan tuli surffaillessa:
http://www.rakennustieto.fi/rtnet/10793/10793.pdf
Nyt alkoikin kiinnostamaan tuo pontattu 15 - 18 mm havuvaneri
seiniin kipsilevyn sijasta, olisi käsittely ja myöhemmin esim. koukkujen
yms.
kiinnittäminen seinään helpompaa.
Rakenne olisi siis; koolaus (pystyt) - vaneri - vesieristys - laasti (tai
liima ...?) - laatat.
Löytyykö kommentteja/kokemuksia asiasta?
Kuin paljon tuollainen vaneri elää? Pysyvätkö laatat seinässä? Muuta?
- Jarkko -
Eero
> Nyt alkoikin kiinnostamaan tuo pontattu 15 - 18 mm havuvaneri
> seiniin kipsilevyn sijasta, olisi käsittely ja myöhemmin esim. koukkujen
> yms. kiinnittäminen seinään helpompaa.
Itse pistin vähän ohkasempaa vaneria pohjalle ja sitten kipsilevyä päälle.
Hyvin toimii.
Jarkko Järvikivi
news:ONPkb.673$k4.1...@news1.nokia.com...
Parilta rakennusmyyjältä tuosta kysellyt, eivät olleet ennen kuulleetkaan.
Sattui läheisen K-Raudan rakennuspuolelle yhtäaikaa rakennusalan
ammattilainen paikalle. Ei pitänyt
huonona ajatuksena...ei vain ole paljoa toteutettu...
- Jarkko -
A Stellberg
jos käsitin oikein tuosta edellisestä että siihen sitten
vesieristys,laasti,laatta
as
"Jarkko Järvikivi" <jarkko.j...@POIJES.nokia.com> kirjoitti viestissä
news:ESTkb.664$g4.1...@news2.nokia.com...
Jarkko Järvikivi
news:XgUkb.623$0d1...@read3.inet.fi...
> kyllähän kipsi on kosteuden kannalta järkevämpi ratkaisu jota itse tukisin
> jos käsitin oikein tuosta edellisestä että siihen sitten
> vesieristys,laasti,laatta
>
Mutu, vai onko perusteitakin?
Jos laitetaan kipsilevy ja vaneri vaikkapa suihkun alle joksikin aikaa,
kumpi liene käyttökuntoinen
suihkun jälkeen?
Ja eihän siihen kosteutta pääse, kun on se vesieristys. Jos vesieristys
pettää, ei kipsikään sitä
kestä.
Tällä hetkellä olen vahvasti vanerin kannalla. Koitankin nyt löytää jotain,
mitä en mahdollisesti
ole tullut ajatelleeksi tuon vanerin kanssa.
Esimerkiksi; kuinka suurta on vanerin "lämpöeläminen"? Jne...
- Jarkko -
Pirre
"Jarkko Järvikivi" <jarkko.j...@POIJES.nokia.com> wrote in message
news:pxUkb.667$g4.1...@news2.nokia.com...
Itse tein muutama kk sitten kylpyhuoneen (remontoitiin vanhaa
teollisuushallin saunaa + kylpytiloja) niin että tolppien päälle ruuvasin
20mm havuvaneria. Jämäköitti huomattavasti alkujaan vähän huteraa runkoa.
Kosteuseristyksen jälkeen laatoitus päälle. Ainoat miinuspuolet verrattuna
kipsiin oli hitaampi työstettävyys ja hinta ero. kylpyhuoneesta päin
tulevasta kosteudesta ei pitäisi olla huolta (vesieristyksen takia) mutta
ulkoapäin tulevasta kosteudesta tuskin on haittaa ??? (pientä). Normaalisti
olen laittanut ns. "kaakelilujalevystä" kosteat tilat (puurunko), ja taidan
laittaa jatkossakin, tämä poikkeus tehtiin asiakkaan pyynnöstä. (taisi olla
ylimääräistä vaneria takahuoneessa?)
pirre
junnu
9 tai 12 mm:n sekavaneeri , tai 11 mm:n lastulevy , tolpat k-k 600 ,
kaakeliluja päälle , hyvä tuloo .
junnu
piiska
> Sattui läheisen K-Raudan rakennuspuolelle yhtäaikaa rakennusalan
> ammattilainen paikalle. Ei pitänyt
> huonona ajatuksena...ei vain ole paljoa toteutettu...
On noita tehty. Jätä saumoihin noin 8-10 millin raot kosteuselämisen vuoksi.
(Sama juttu kuin aikoinaan lastulevytetyissä seinissä)
Eero
> > > seiniin kipsilevyn sijasta, olisi käsittely ja myöhemmin esim.
koukkujen
> > > yms. kiinnittäminen seinään helpompaa.
> >
> > Itse pistin vähän ohkasempaa vaneria pohjalle ja sitten kipsilevyä
päälle.
> > Hyvin toimii.
> >
> >
> >
> Ajattelin, että jättäisi kipsilevyn kokonaan pois.
>
Pelkkä vaneri elää aika paljon,vesieriste menee helposti rikki. Kipsilevy
tyóssa vanerin päällä ei maksa paljoakaan lisää ja parantaa mielestäni
lopputulosta merkittävästi.
Pekka Taipale
> > Itse pistin vähän ohkasempaa vaneria pohjalle ja sitten kipsilevyä päälle.
> > Hyvin toimii.
>
> Ajattelin, että jättäisi kipsilevyn kokonaan pois.
Näin maallikkona tuntuisi siltä, että suoraan kaakelien alla olisi
kuitenkin parempi olla kipsilevy, koska kipsi ei elä kosteuden mukaan
mutta puuainekset elävät. Vesieristys tietysti pitäisi pitää itse
kylppärin kosteuden pois rakenteista, mutta rakenteissahan on aina
jotain muutakin kosteutta. Jos tuo muu kosteus saa vanerin hiukan
laajenemaan niin että vesieristeeseen tulee halkeama, lopputulos on
vaurio.
Muissa seinissä, joissa ei ole päällä laattoja tai muuta elämätöntä,
vaneri toimisi varmaan sellaisenaan.
--
Pekka Taipale -- pjt at iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
Kimmo Saarinen
>
> kyllähän kipsi on kosteuden kannalta järkevämpi ratkaisu jota itse tukisin
> jos käsitin oikein tuosta edellisestä että siihen sitten
> vesieristys,laasti,laatta
Tuota noin, minua ihan kiinnostaa, mikä tekee kipsistä kosteuden
kannalta järkevämmän ratkaisun?
Jos peruste on se, että kipsi on epäorganinen aine, niin silti
sen kipsilevyn päällä on kartonki, joka taas on organinen aine.
Kipsilevy imee vettä käsittääkseni jopa paremmin kuin vaneri.
Joka tapauksessa tällöin vesieristys on pettänyt ja kyse on vain
siitä, mitä sitten tapahtuu. Homehtuu se kipsilevykin.
Jos taas kyse on kosteuselämisestä, niin puurunkoisessa talossa
vanerilevy elää tuon puurakneteen mukana. Yleensä tuo rakenne
saavuttaa sen normaalikosteuden, joten suurempaa kosteuselämistä
tuskin tapahtuu tuon jälkeen. Tässä se riski taitaa olla siinä,
aiheuttaako tuo kosteuseläminen vesi/kosteuseristeisiin halkeamia.
k@ ()
Juha Ruismäki
> Ajattelin, että jättäisi kipsilevyn kokonaan pois.
Remontoin aikanaan vanhan rivitaloasuntoni kylppäriä jossa oli
lastulevyseinät ja muovimatto päällä. Silloin sain neuvon,
että mikäli muovimatto on ehjä ja hyvin kiinni alustassa, niin
sen päälle voi laatoittaa ja muovimatto ottaa vastaan lastulevyn
elämisen. Mikäli sen olisi repinyt pois, olisi pitänyt
lastulevy vaihtaa kipsilevyyn, kaakelilujaan tmv. elämättömään
materiaaliin.
Samaa epäilisin vähän tässäkin, eli kuinkahan laatat napsuvat
irti kun vaneeri elää alla. Omia kokemuksia ei minullakaan
ole, joten siinä mielessä tästä mielipiteestä ei ole apua.
Juha
Kimmo Saarinen
Turhaa. Silloin kun on kyse puurunkoisesta rakenteesta ja
suunnilleen vakiona pysyvästä rakennekosteudesta, niin kokemukseni
mukaan noin isot raot ovat täysin turhia.
Remppasin yläkerran keittiöstä tavallisen huoneen edellisen
omistajan tekemän mallin mukaan: lastulevyt puskulla,
saumassa levyn kantit höylätty 45 asteen viisteelle. Ei ole
kuuteen vuoteen näkynyt sitten mitään elämistä mihinkään
suuntaan.
Tein remppaa talvella, levyt olivat 11mm lastulevyä, kerkisivät
olla ko. tilassa pari viikkoa. Luulisi, että kesällä paremmalla
ilmankosteudella nuo levyt voisivat nousta kuprulle, mutta eivät
ole niin tehneet.
k@ ()
Pekka Huhta
>Nyt alkoikin kiinnostamaan tuo pontattu 15 - 18 mm havuvaneri
>seiniin kipsilevyn sijasta, olisi käsittely ja myöhemmin esim. koukkujen
>yms.
>kiinnittäminen seinään helpompaa.
>Rakenne olisi siis; koolaus (pystyt) - vaneri - vesieristys - laasti (tai
>liima ...?) - laatat.
>Löytyykö kommentteja/kokemuksia asiasta?
No, kun rakenneltiin Viaporin Telakalla vanhoihin kaljaaseihin saunoja
niin vaneristahan ne tehtiin. Sen vuoksi ajattelin raplailla omaan
taloonkin samanlaisen.
Saimme kiinni rakennusmestarin joka on tehnyt ja kunnostanut paljon
vanhoja (hirsi)taloja ja hänen mukaansa vaneri on hyvä jos siihen vaan on
varaa. Sanoi kyllä että usein asiakkaat haluavat ennemmin erikoiskovan
kipsilevyn kustannussyistä.
Omana kokemuksenani sanoisin että se mitä olen vanhoja taloja (ja veneitä)
purkanut niin kipsilevy on tuhannen paskaa pienenkin kosteusvahingon
jälkeen ja vaneri kestää veneessäkin (jossa sitten on kylppäriin
verrattuna kertaluokkaa jytkymmät kosteusrasitukset) hyvin suojattuna
vuosikymmeniä. Kipsilevyyn poratusta vesisulun läpäisevästä
kiinnitysreiästä pääsee vesi pilaamaan kipsin isolta alueelta, mutta
vaikka vanerikin kärsii samanlaisesta töpeksinnästä niin se säilyttää
kuitenkin lujuutensa kosteanakin kymmenet vuodet.
>Kuin paljon tuollainen vaneri elää? Pysyvätkö laatat seinässä? Muuta?
Vaneri elää hyvin vähän, koska viilut ovat ristissä. Nyrkkisääntönä
kymppimillin vanerille on turpoaminen suojaamattomana ulkotilassa n.
0,8-1%, eli 1 mm/m tai pikkuisen alle. Eli siis hyvin suojattuna kylppärin
seinässä luokkaa "tosivähän". Vaneri pitää vain suojata molemmin puolin
eli jos sisäpuolelle tulee kosteussulku, niin ulkopuolelle kerros pari
öljymaalia jotta vaneri ei käyristy kun kosteustasapaino on erilainen eri
puolilla levyä. Käyristyminen saattaa irroittaa kaakelit.
Ja niille jotka nipottavat useista päällekkäisistä kosteussulkukerroksista
tuon ulkopuolen maalaamisen suhteen voidaan todeta, että johan siellä on
puolen tusinaa täysin kosteudenkestävää resorsinolihartsisaumaa vanerin
sisällä... :)
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Jouni Saari
"Pekka Huhta" <pekka...@puuvene.net> wrote in message
news:phuhta.1...@kosh.hut.fi...
>>
> Ja niille jotka nipottavat useista päällekkäisistä kosteussulkukerroksista
> tuon ulkopuolen maalaamisen suhteen voidaan todeta, että johan siellä on
> puolen tusinaa täysin kosteudenkestävää resorsinolihartsisaumaa vanerin
> sisällä... :)
Taas tosen käden tietoa/kuulopuhetta:
Kylppärin lattiaan maton alle suositeltiin sellaista filmiliimattua veneria,
jossa kuitenkinkin on päälimmäinen kerros käsittelemätöntä viilua. Kuulemma
ns. filmivanerin päällä ei liimat ja vesieristeet tykkää pysyä, vaikka itse
materiaali kestääkin säitä. Tiedä sitten, oli mattomiesten suositus.
Katso vaikka lasten leikkipuistoista, ne leikkimökkien katot on filmivaneria
sellaisenaan, ja muksut on paikka paikoin ehtineet kuluttaa päällimmäiset
viilukerrokset jo pois. Hyvin näyttää kestävän siltikin, vaikka
liimakerroksia on jo paljastunut saappaiden ja hiekan ahkeralla käytöllä.
Vanerin reunatkin on sateelle altiina.
Tuo takapinnan maalaus pitää muistaa. Itse ei olisi tullut mieleen.
Jouni
Kare Pietilä
> Vaneri elää hyvin vähän, koska viilut ovat ristissä. Nyrkkisääntönä
> kymppimillin vanerille on turpoaminen suojaamattomana ulkotilassa n.
> 0,8-1%, eli 1 mm/m tai pikkuisen alle. Eli siis hyvin suojattuna kylppärin
> seinässä luokkaa "tosivähän". Vaneri pitää vain suojata molemmin puolin
> eli jos sisäpuolelle tulee kosteussulku, niin ulkopuolelle kerros pari
> öljymaalia jotta vaneri ei käyristy kun kosteustasapaino on erilainen eri
> puolilla levyä. Käyristyminen saattaa irroittaa kaakelit.
0.8-1.0% tekee metrille 8-10 mm (joka ei enää olekaan niin vähän) vai
tuliko prosenttilukuihin virhe (1.0% kuulostaa pirun paljolta vanerille!).
Yhden vuosikymmeniä vanhan vanerikylpyhuoneen olen nähnyt, jossa vaneri
pullottaa koolausten välissä varmaan 10 milliä (per 60 cm); kaakelit
ovat silti pysyneet kauttaaltaan kiinni.
--
Oynu oynu oynu...
Pirre
"Pekka Taipale" <p...@iki.fi> wrote in message
news:m38ynf2...@dslnm.trs.ntc.nokia.com...
> "Jarkko Järvikivi" <jarkko.j...@POIJES.nokia.com> writes:
> > > Itse pistin vähän ohkasempaa vaneria pohjalle ja sitten kipsilevyä
päälle.
> > > Hyvin toimii.
> >
> > Ajattelin, että jättäisi kipsilevyn kokonaan pois.
>
> Näin maallikkona tuntuisi siltä, että suoraan kaakelien alla olisi
> kuitenkin parempi olla kipsilevy, koska kipsi ei elä kosteuden mukaan
> mutta puuainekset elävät. Vesieristys tietysti pitäisi pitää itse
> kylppärin kosteuden pois rakenteista, mutta rakenteissahan on aina
> jotain muutakin kosteutta. Jos tuo muu kosteus saa vanerin hiukan
> laajenemaan niin että vesieristeeseen tulee halkeama, lopputulos on
> vaurio.
Hetkinen, paljonkos vesieristeen valmistajat lupaat vesieristeelle
elastisuutta? esim kiillon kerafiber pääsideaine on synteettinen SBR-kumi.
Entäs paljon elää asiallisesti kiinnitetty vanerilevy?
> Muissa seinissä, joissa ei ole päällä laattoja tai muuta elämätöntä,
> vaneri toimisi varmaan sellaisenaan.
>
> --
> Pekka Taipale -- pjt at iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
pirre
junnu
> Kylppärin lattiaan maton alle suositeltiin sellaista filmiliimattua veneria,
> jossa kuitenkinkin on päälimmäinen kerros käsittelemätöntä viilua. Kuulemma
> ns. filmivanerin päällä ei liimat ja vesieristeet tykkää pysyä, vaikka itse
> materiaali kestääkin säitä. Tiedä sitten, oli mattomiesten suositus.
>
tartu mikään kiinni , Kiillon sivuilta tämä tieto löytyi .
junnu
Pekka Taipale
> Hetkinen, paljonkos vesieristeen valmistajat lupaat vesieristeelle
> elastisuutta?
Kyllähän se vesieriste on elastinen, mutta kun päällä oleva kiviaines
ei ole, niin olisin tässä ratkaisussa huolissani, että jos tausta
liikkuu ja laatat eivät jousta, niin liike voi kuluttaa tai terävä
kulma puhkaista vesieristeen.
Toni Virta
"Jouni Saari" <spam...@jippii.fi> wrote in message
news:2ialb.13$VT...@reader1.news.jippii.net...
> Taas tosen käden tietoa/kuulopuhetta:
> Kylppärin lattiaan maton alle suositeltiin sellaista filmiliimattua
veneria,
> jossa kuitenkinkin on päälimmäinen kerros käsittelemätöntä viilua.
Kuulemma
> ns. filmivanerin päällä ei liimat ja vesieristeet tykkää pysyä,
vaikka itse
> materiaali kestääkin säitä. Tiedä sitten, oli mattomiesten suositus.
Onkos tuo filmivaneri sama asia kuin vesivaneri? Siis sellaista
tummanruskeaa pinnaltaan.
Meillä kun yläkerran kylppäri uusittiin, käski remonttia tehnyt mies
hommaamaan nimenomaan filmivaneria. Kyseinen mies tekee pelkästään
kylppäriremontteja ja kun työn jälkeä ja muuta ammattitaitoa katseli,
niin näytti tietävän mistä puhuu.
Meillä piti laittaa tuo vaneri, koska lattia piti vetää uusiksi.
Lattiataso laski aiemmasta tilasta. Valu taas ei tullut kyseeseen,
koska paikassa oli aikaisemmin ollut porraskuilu, eli siinä ei ollut
ilman isoa lisätyötä sopivaa alustaa, jolle valaa.
TVirta