Rica Combi, uuden teknologian öljykattila
Pena
Esitteessä puhutaan jopa 30% pienemmästä kulutuksesta. Totta vai tarua?
junnu
> Osaako joku kertoa Rica Combista?
> Esitteessä puhutaan jopa 30% pienemmästä kulutuksesta. Totta vai tarua?
30 % verrattuna mihin ?
junnu
Pauli Laaksonen
> Osaako joku kertoa Rica Combista?
> Esitteessä puhutaan jopa 30% pienemmästä kulutuksesta. Totta vai tarua?
No tuolla Euroopassa käytetään vielä vähän parempia systeemeitä, Rica
lupaa hyötysuhteeksi 96.4% kun vaikkapa Viessmann heittää yli sadan
prosentin (104%) hyötysuhteet..
http://www.viessmann.de/web/germany/de_publish.nsf/Content/Vitoplus300
Jotain hyötysuhteesta kertonee se että savupiippua ei tarvitse tehdä
rosterista vaan tavallinen PP-viemäriputki riittää koska
savukaasulämpötila pysyy +50-70C välillä. Kertyvä kondenssivesi
puhdistetaan ja johdetaan viemäriin joten päästöjä ei juuri tule
piipusta eikä vedestä..
Maassa jossa energian hinta on kallis, on panostus tuotekehitykseen ehkä
hieman isompi kuin halvan energian Suomessa..
Joo en tiedä asiasta juuri tuon enempää, ihmettelen vaan miksi täällä
energiatekniikan perähikiällä ei kuluttajat osaa vaatia tuollaisia.
Lienee Oilonilla ja kotimaisilla peltilaatikkovalmistajilla turhan kova
monopoli.. Ja sähkö on liian halpaa..
Kimmo Saarinen
>
> Pena wrote:
> > Osaako joku kertoa Rica Combista?
> > Esitteessä puhutaan jopa 30% pienemmästä kulutuksesta. Totta vai tarua?
>
> No tuolla Euroopassa käytetään vielä vähän parempia systeemeitä, Rica
> lupaa hyötysuhteeksi 96.4% kun vaikkapa Viessmann heittää yli sadan
> prosentin (104%) hyötysuhteet..
Häh? Mitenkähän tuo hyötysuhde on laskettu? Yli sadan prosentin
hyötysuhdehan tarkoittaa sitä, että kattila nappaa lämmistysenergiaa
ympäristöstään polttoaineen lisäksi!
> http://www.viessmann.de/web/germany/de_publish.nsf/Content/Vitoplus300
> Jotain hyötysuhteesta kertonee se että savupiippua ei tarvitse tehdä
> rosterista vaan tavallinen PP-viemäriputki riittää koska
> savukaasulämpötila pysyy +50-70C välillä.
Jos näin on tilanne, niin yli 100%:n hyötysuhde tarkoittaa sitten
sen kattilahuoneen (imuilman) lämpötilan olevan joko yli tuon +50-70C
tai sitten kattilaan on integroitu lämpöpumppu tai sitten
aurinkopaneelit.
Tuo alhainen savukaasulämpötila tarkoittaa myös sitä, että kattilan
veden läpötilakin on alle tuon 50-70C. Sopii varmaan hyvin
matalaenergia-taloihin, joissa lämmitysjärjestelmässä kiertävän
veden lämpötila voi olla matala. Mutta entä käyttövesi, se kun
tulisi saada yli 55C asteiseksi?
k@ ()
Kimmo Saarinen
kauan sitten unohdettua taitoa ja luke tuota sivustoa eteenpäin ;-)
Kimmo Saarinen wrote:
>
> Pauli Laaksonen wrote:
> >
> > Pena wrote:
> > > Osaako joku kertoa Rica Combista?
> > > Esitteessä puhutaan jopa 30% pienemmästä kulutuksesta. Totta vai tarua?
> >
> > No tuolla Euroopassa käytetään vielä vähän parempia systeemeitä, Rica
> > lupaa hyötysuhteeksi 96.4% kun vaikkapa Viessmann heittää yli sadan
> > prosentin (104%) hyötysuhteet..
>
> Häh? Mitenkähän tuo hyötysuhde on laskettu? Yli sadan prosentin
> hyötysuhdehan tarkoittaa sitä, että kattila nappaa lämmistysenergiaa
> ympäristöstään polttoaineen lisäksi!
No niinpä se olikin joku normihyötysuhde ja siihen perustuva
vertailuluku. Eli saksalaiset ovat normittaneet kattilan siten,
että lämpöhäviöt (poistokaasut, kattilan lämpövuoto) ovat
5% ja loppu 95% menee hyötyyn ('uusi', vanhassa 65% hyöty, 12%
poistokaasut ja 20% tuota muuta häviötä).
104% tarkoittaa siis kattilan hyötysuhdetta 98.8% (vuositasolla?)
joka on kyllä kova sekin.
Meikäläisen LAKA10 ja Oilon Junior Pro - yhdistelmällä on 94%
hyötysuhde, palokaasujen lämpötila on 130-140C ja sen matalampia
ne eivät oikeastaan voikaan olla nykyisellä hormilla (haponkestävä
sisäputki tiilihormissa, mutta ei kondenssin poistoa).
k@ ()
Olli Toivanen
> > No tuolla Euroopassa käytetään vielä vähän parempia systeemeitä, Rica
> > lupaa hyötysuhteeksi 96.4% kun vaikkapa Viessmann heittää yli sadan
> > prosentin (104%) hyötysuhteet..
>
> Häh? Mitenkähän tuo hyötysuhde on laskettu? Yli sadan prosentin
> hyötysuhdehan tarkoittaa sitä, että kattila nappaa lämmistysenergiaa
> ympäristöstään polttoaineen lisäksi!
Kaiketi hyötysuhde on laskettu polttoaineen alemman lämpöarvon mukaan,
niin kuin mainosesitteissä aina koska sillä saadaan suurempi lukuarvo.
Alempaa lämpöarvoa laskettaessa ei huomioida lämpöä, joka saadaan
kun savukaasun sisältämä vesihöyry tiivistyy vedeksi, eli
faasinmuutosentalpiaa.
Ylemmällä lämpöarvolla laskettuna hyötysuhde olisi alle 100%.
> > http://www.viessmann.de/web/germany/de_publish.nsf/Content/Vitoplus300
> > Jotain hyötysuhteesta kertonee se että savupiippua ei tarvitse tehdä
> > rosterista vaan tavallinen PP-viemäriputki riittää koska
> > savukaasulämpötila pysyy +50-70C välillä.
Eli saadaan talteen lämpöä, joka vapautuu veden tiivistyessä.
> Tuo alhainen savukaasulämpötila tarkoittaa myös sitä, että kattilan
> veden läpötilakin on alle tuon 50-70C. Sopii varmaan hyvin
> matalaenergia-taloihin, joissa lämmitysjärjestelmässä kiertävän
> veden lämpötila voi olla matala. Mutta entä käyttövesi, se kun
> tulisi saada yli 55C asteiseksi?
Matalassa lämpötilassa saatua lämpöä voidaan käyttää sisään
tulevan kattilaveden esilämmitykseen. Ei sen tarvitse rajoittaa
loppulämpötilaa.
antero
Kimmo Saarinen wrote:
> Tuo alhainen savukaasulämpötila tarkoittaa myös sitä, että kattilan
> veden läpötilakin on alle tuon 50-70C. Sopii varmaan hyvin
> matalaenergia-taloihin, joissa lämmitysjärjestelmässä kiertävän
> veden lämpötila voi olla matala. Mutta entä käyttövesi, se kun
> tulisi saada yli 55C asteiseksi?
>
> k@ ()
Ei välttämättä, onhan se liekki kuuma siinäkin ja savukaasut voi ottaa ulos
vesitilan alaosasta jossa kerrostunut vesi on viileämpää ?
-A
Matti Raustia
>
>Meikäläisen LAKA10 ja Oilon Junior Pro - yhdistelmällä on 94%
>hyötysuhde, palokaasujen lämpötila on 130-140C ja sen matalampia
>ne eivät oikeastaan voikaan olla nykyisellä hormilla (haponkestävä
>sisäputki tiilihormissa, mutta ei kondenssin poistoa).
Meillä tehtiin juuri kattilaremontti, ja nyt kiinnostaisi tietää, miten
voidaan mitata tuommoisen kattilalaitoksen hyötysuhde?
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Kimmo Saarinen
>
> On Thu, 16 Oct 2003 09:42:47 GMT Kimmo Saarinen wrote:
> >
> >Meikäläisen LAKA10 ja Oilon Junior Pro - yhdistelmällä on 94%
> >hyötysuhde, palokaasujen lämpötila on 130-140C ja sen matalampia
> >ne eivät oikeastaan voikaan olla nykyisellä hormilla (haponkestävä
> >sisäputki tiilihormissa, mutta ei kondenssin poistoa).
>
> Meillä tehtiin juuri kattilaremontti, ja nyt kiinnostaisi tietää, miten
> voidaan mitata tuommoisen kattilalaitoksen hyötysuhde?
Kaipa sinulle annettiin asennuksen yhteydessä pöytäkirja kattilan
ja polttimen säädöistä? Ainakin meikäläiselle tuollainen annettiin
ynnä testerin tulostuskuitti (SO2, HC, CO, CO2, NxO yms. arvot,
kattilahuoneen lämpötila ja savukaasujen lämpötila) ja
tuo kyseinen testeri printtasi myös hyötysuhteen, joka lasketaan
jollakin kaavalla noista arvoista.
Tuossa säätöraportissa on käyrästö, jossa on eri mitta-arvoja
ripoteltuna käyrälle, ja kun noiden kahden käyrän väliin veri
suoran, niin välissä olevalta asteikolta näki hyötysyhteen.
Ei sen puoleen, vanha -70 luvun Högfors 13 Oilon Junior LF1 -
polttimella tuotti lämpöä 93%:n hyötysuhteella, mutta lämpöhäviöt
kattilahuoneeseen olivat nykyistä suuremmat. Nyt pannuhuone on
viileämpi, mikä toisaalta ei ole viereisen pesuhuoneen kannalta
välttämättä parempi juttu, sitä joutuu vastaavasti lämmittämään
enemmän kesälläkin.
Itseasiassa minä odotan enemmän lämmitysautomatiikan vaikutusta
kulutukseen. Ennen (viimevuotista) kattilaremppaa alkoi meikäläinen
käydä pannuhuoneessa yhä harvemmin kääntämässä käsin sitä
nelitieventtiiliä - nyt tästä huolehtii automatiikka.
BTW, kannattaa pitää ne tulipinnat puhtaana noesta, pienikin
kerros näkyy kummasti savukaasujen lämpötilassa eli on poissa
hyödystä.
k@ ()
Pauli Laaksonen
> On Thu, 16 Oct 2003, Kimmo Saarinen wrote:
>
>
>>>No tuolla Euroopassa käytetään vielä vähän parempia systeemeitä, Rica
>>>lupaa hyötysuhteeksi 96.4% kun vaikkapa Viessmann heittää yli sadan
>>>prosentin (104%) hyötysuhteet..
>>
>>Häh? Mitenkähän tuo hyötysuhde on laskettu? Yli sadan prosentin
>>hyötysuhdehan tarkoittaa sitä, että kattila nappaa lämmistysenergiaa
>>ympäristöstään polttoaineen lisäksi!
>
>
> Kaiketi hyötysuhde on laskettu polttoaineen alemman lämpöarvon mukaan,
> niin kuin mainosesitteissä aina koska sillä saadaan suurempi lukuarvo.
> Alempaa lämpöarvoa laskettaessa ei huomioida lämpöä, joka saadaan
> kun savukaasun sisältämä vesihöyry tiivistyy vedeksi, eli
> faasinmuutosentalpiaa.
>
> Ylemmällä lämpöarvolla laskettuna hyötysuhde olisi alle 100%.
Jep. Mutta ilmeisesti Rican ja Viessmannin hyötysuhteet ovat kuitenkin
siis keskenään vertailukelpoisia, olkoon absoluuttinen hyötysuhde sitten
toinen asia. Tuohon hyötysuhteen mittaamiseen näin jossain
DIN-standardin olemassaolevan (jota oletan sekä Rican että Viessmannin
käyttävän)
>>>http://www.viessmann.de/web/germany/de_publish.nsf/Content/Vitoplus300
>>>Jotain hyötysuhteesta kertonee se että savupiippua ei tarvitse tehdä
>>>rosterista vaan tavallinen PP-viemäriputki riittää koska
>>>savukaasulämpötila pysyy +50-70C välillä.
>>
>
> Eli saadaan talteen lämpöä, joka vapautuu veden tiivistyessä.
Juuri näin. Kondensoituva vesi puhdistetaan vielä
aktiivihiilisuodattimen läpi ja hapan vesi neutraloidaan
magnesiumhydroksidin kanssa jotta se voidaan päästää viemäriin. Kyllä
saksanpoika osaa ekoilut!
Tietty haitekki maksaa JämäOiloneita enemmän, tuollaisen
öl-brennwertkesselin hinta pyörii Saksassa 4kE: tuntumassa.
junnu
> öl-brennwertkesselin hinta pyörii Saksassa 4kE: tuntumassa.
Kuinkahan pitkä on takaisinmaksuaika , kun hintaero on yli 3000 e ????
junnu
ove
> kun hintaero on yli 3000 e ????
ilman korkoja hieman yli 20 vuotta
kattilalla on siis oltava vähintään 20 vuoden
"puhkiruostumattomuustakuu"
Juha
> > öl-brennwertkesselin hinta pyörii Saksassa 4kE: tuntumassa.
>
> Kuinkahan pitkä on takaisinmaksuaika , kun hintaero on yli 3000 e ????
Rican hinta on n. 2kE, joka sisältää automatiikan ja sähkövastuksen. Jämän
hinta samoilla varusteilla on lähes samaa luokkaa.
Jouni Saari
"Juha" <ju...@suomi24.fi> kirjoitti viestissä
news:2VLjb.343$en5...@reader1.news.jippii.net...
> > > Tietty haitekki maksaa JämäOiloneita enemmän, tuollaisen
> >
> > Kuinkahan pitkä on takaisinmaksuaika , kun hintaero on yli 3000 e ????
>
> Rican hinta on n. 2kE, joka sisältää automatiikan ja sähkövastuksen. Jämän
> hinta samoilla varusteilla on lähes samaa luokkaa.
>
Toisaalta jos vaikka remppaa sähkölämmitteiseen taloon öljylämmitystä tai
rakentaa uutta, eli hormia ei vielä ole valmiina, niin hintaero supistuu
reippaasti. Öl-brennwertkesselin ei tarvittu kunnon haponkestävää hormia,
vaan muovi-pakoputkikin riittää. Tai vaikka vanhankin kattilan vaihdossa
pitäisi Rican kanssa putkittaa tai pitää pakokaasujen lämpö yli 100 asteen,
eli voi silti säästää vetämällä sen muoviputken joko hormin sisään tai
seinästä ulos.
Jouni
ove
"Jouni Saari" <spam...@jippii.fi> kirjoitti
viestissä:nxNjb.376$en5...@reader1.news.jippii.net...
Suomessa voi muoviputken käyttö savuhormina tökätä palotarkastukseen
piiska
> rosterista vaan tavallinen PP-viemäriputki riittää koska
> savukaasulämpötila pysyy +50-70C välillä. Kertyvä kondenssivesi
> puhdistetaan ja johdetaan viemäriin joten päästöjä ei juuri tule
> piipusta eikä vedestä..
Paitti että tarttee tehrä. Suomen paloturvallisuusmääräykset ei salli
muoviputkea savupiippuna.
> Lienee Oilonilla ja kotimaisilla peltilaatikkovalmistajilla turhan kova
> monopoli.. Ja sähkö on liian halpaa..
Kyllä Oilon esitteli siniliekkipolttimen ja vastavat teknologiat jo 20
vuotta sitten, mutta jostain syystä ne painuivat unholaan. Ei vissiin ollut
kysyntää?
piiska
> Suomessa voi muoviputken käyttö savuhormina tökätä palotarkastukseen
Eikä vaan voi vaan se tökkää. Kattilalaitos joutuu palopäällikön ukaasin
nojalla täydelliseen käyttökieltoon. Hyötysuhde on sen jälkeen Ricassa 0%.
Miltäs kuulostaa? :-)
junnu
Sorry , meni poltin ja kattila sekaisin . Jämä Miniter maksoi pari v
sitten 14500 Suomen markkaa , Bentone - poltin vuosi sitten 4100 fim
asennettuna . Hyötysuhteesta en osaa sanoa mitään . Vanha systeemi oli
Etna Combi -76 ja Oilon Junior samaa vuosikertaa . Putkarin mielestä
300 - 500 l pienempi kulutus / vuosi uudella systeemillä .
junnu
ove
> vuotta sitten, mutta jostain syystä ne painuivat unholaan.
> Ei vissiin ollut kysyntää?
ei ollut ei - vielä silloin
- ja tuskin hetikohta tuleekaan,
joten
Oilonin oli pakko alkaa roudata silloisia uutuus-polttimoitaan
sinne keski-EUvostoliittoon, jonnekin kauas Saksanmaalle
tähän ryhmään on eksynyt henkilöitä, jotka kyllä tietävät
kuka Napoleon oli, mutta jotka ovat lintsanneet oikein joukolla
maamme teknologian lähihistorian oppitunneilta
öljykattilan ja -polttimon tärkein ominaisuus ei suinkaan ole
hyötysuhde vaan on se, että synsteemi toimii sorkkimatta
häiriöttä vähintään kaksi vuotta - eikä vain kolme (3) päivää
paitsi jos on piilottanut Kossu-pullonsa pannuhuoneeseen
jolloin häiriönpoistokin voi olla hauskaa
junnu
>
> öljykattilan ja -polttimon tärkein ominaisuus ei suinkaan ole
> hyötysuhde vaan on se, että synsteemi toimii sorkkimatta
> häiriöttä vähintään kaksi vuotta - eikä vain kolme (3) päivää
Pieni ero hyötysuhteessa ei merkitse käytännössä mitään , varsinkin
jos sijoituksen laskennallinen takaisinmaksuaika on luokkaa 20 v . Se
ei yhtään naurata , kun poltin sammuu jouluaaton aattona ( kokemusta
on ) , vaikka hyötysuhde olisi 150 % .
> paitsi jos on piilottanut Kossu-pullonsa pannuhuoneeseen
> jolloin häiriönpoistokin voi olla hauskaa
Pannuhuonelämpöinen Kossu saattaa aiheuttaa vieroitusoireita
seuraavana päivänä ....
junnu
Timo Hyvonen
> sinne keski-EUvostoliittoon, jonnekin kauas Saksanmaalle
Ach. Torsti-Anne-Ly is back!
Cool!
t. Timo
PJK
"Timo Hyvonen" <t...@iki.fi> wrote in message
news:m3fzhqh1...@guru.guru-group.fi...
Expert / whatever
nobody
and if you remember:
nobody is right - so, I must be nobody
Vesa
> BTW, kannattaa pitää ne tulipinnat puhtaana noesta, pienikin
> kerros näkyy kummasti savukaasujen lämpötilassa eli on poissa
> hyödystä.
Minkähänlaisella taltta-vasara -yhdistelmätyökalulla ne tulipinnat saisi
puhtaaksi. Kun kohta olisi aika siirtyä klapeista takaisin öljyyn. Olen
ihmetellyt, että putsaako kukaan nykyisin kattilansa tulipesää, kun kahden
kaupungin rautakauppojen ja putkiliikkeiden kiertämisen jälkeen en ole
löytänyt sellaista harjaa, jolla voisi tulipesän takaseinää putsata.
Sivuseinäharjan (pitkä varsi johon kierretään jäykkä teräsharja, leikattu
suorakaiteen muotoiseksi, hinta suolainen) lopulta löysin mutta siinäkin
harjakset loppuvat useita senttimetrejä ennen rautalangasta väännettyä
päätylenkkiä.
Olli
> puhtaaksi. Kun kohta olisi aika siirtyä klapeista takaisin öljyyn. Olen
> ihmetellyt, että putsaako kukaan nykyisin kattilansa tulipesää, kun kahden
> kaupungin rautakauppojen ja putkiliikkeiden kiertämisen jälkeen en ole
> löytänyt sellaista harjaa, jolla voisi tulipesän takaseinää putsata.
> Sivuseinäharjan (pitkä varsi johon kierretään jäykkä teräsharja, leikattu
> suorakaiteen muotoiseksi, hinta suolainen) lopulta löysin mutta siinäkin
> harjakset loppuvat useita senttimetrejä ennen rautalangasta väännettyä
> päätylenkkiä.
Samaa olen ihmetellyt. En ole keksinyt takaseinän nuohoamiseen mitään
järkevää konstia, paras työkalu mitä minulta sen putsaamiseen löytyy on
sellanen "tuhkalasta" (tms.); siis varren päässä poikittain oleva latta
rautalevy, jolla takaseinää saa avustavasti rapsutettua. Sillä saa vaan
huonon lopputuloksen mutta paremman kuin ilman rapsutusta.
Olen miettinyt kaikenlaisia virityksiä (mm. auton raappa tikun päähän
ruuvattuna, teräsharja varren päähän poikittain), mutta luulisi tuohon
olevan olemassa oikeakin (valmis)työkalu.
Olli
Vesa
> Samaa olen ihmetellyt. En ole keksinyt takaseinän nuohoamiseen mitään
> järkevää konstia, paras työkalu mitä minulta sen putsaamiseen löytyy
> on sellanen "tuhkalasta" (tms.); siis varren päässä poikittain oleva
Kaupassa, josta nuohousharjan ostin, myyjä tiesi että sama harjan tekijä
kyllä valmistaa takaseinäharjaa, joka on saman irtovarren päähän ruuvattava
ilmeisesti hiukan kuin maalitelan varren muotoinen harja jossa harjakset
ovat poikittain varteen nähden. Mutta koska harjakauppias oli K-Rauta, niin
'Voi voi, ei kuulu Keskon tuotevalikoimaan, yritä nyt jostain itse löytää
sellainen harja.'
Hankkimani varsi-harja -yhdistelmän on valmistaja on Lindgren.
Hank
> Samaa olen ihmetellyt. En ole keksinyt takaseinän nuohoamiseen mitään
> järkevää konstia, paras työkalu mitä minulta sen putsaamiseen löytyy on
> sellanen "tuhkalasta" (tms.); siis varren päässä poikittain oleva latta
> rautalevy, jolla takaseinää saa avustavasti rapsutettua. Sillä saa vaan
> huonon lopputuloksen mutta paremman kuin ilman rapsutusta.
>
> Olen miettinyt kaikenlaisia virityksiä (mm. auton raappa tikun päähän
> ruuvattuna, teräsharja varren päähän poikittain), mutta luulisi tuohon
> olevan olemassa oikeakin (valmis)työkalu.
>
> Olli
Itsekin funtsin vastaavia virityksiä, mutta nykyään otan kouraani
kaarevan messinkiharjan ja työnnän koko käden (kuumuudelta suojattuna)
kattilaan. Ulottuvuus on riittävä lähes koko palotilaan. Naamataulu
kylläkin joutuu luukun lähelle, joten käytän kevyttä hengityssuojainta
pölyjen katkua vastaan. Lämmintä touhua ...
Vesa
> Itsekin funtsin vastaavia virityksiä, mutta nykyään otan kouraani
> kaarevan messinkiharjan ja työnnän koko käden (kuumuudelta suojattuna)
> kattilaan. Ulottuvuus on riittävä lähes koko palotilaan. Naamataulu
> kylläkin joutuu luukun lähelle, joten käytän kevyttä hengityssuojainta
> pölyjen katkua vastaan. Lämmintä touhua ...
Juuri tuota välttääkseni jotain 'sivistyneenpää' haluaisin keksiä. Paksu,
lasittuneen tuntuinen karsta kyllä lähtisi petkeleelläkin, mutta se tuntuu
hiukan rajulta keinolta tulipintojen putsaukseen.
-VJ-
Pauli Laaksonen
>>Kyllä Oilon esitteli siniliekkipolttimen ja vastavat teknologiat jo 20
>>vuotta sitten, mutta jostain syystä ne painuivat unholaan.
>>Ei vissiin ollut kysyntää?
Eiköhän tuo ole normaalia suomalaisen r&d:n tulosta..
Kehitetään hienoja vermeitä muutaman miljoonan väestöpohjalle,
laitteiden tuotantokustannukset 10-100x tavalliseen tuotteeseen
verrattuna ja markkinasegmentit olemattomat. Vientiponnisteluja ei osata
tehdä eikä kotimaan markkinat vedä uutta tuotetta putkimiesten
"innovatiivisella" alalla joten ne kolme valmistunutta protoa myydään
joko romuiksi tai jollekin innokkaalle DIY-miehelle ja lopulta koko
projekti haudataan ö-mappiin..
> ei ollut ei - vielä silloin
> - ja tuskin hetikohta tuleekaan,
> joten
>
> Oilonin oli pakko alkaa roudata silloisia uutuus-polttimoitaan
> sinne keski-EUvostoliittoon, jonnekin kauas Saksanmaalle
>
> tähän ryhmään on eksynyt henkilöitä, jotka kyllä tietävät
> kuka Napoleon oli, mutta jotka ovat lintsanneet oikein joukolla
> maamme teknologian lähihistorian oppitunneilta
Kerro! Alkoi heti kiinnostaa!
Onko siis nämä kondensoivat matalalämpökattilat alunperin
suomalaiskeksintö jonka saksalaiset ovat sittemmin osanneet
tuotannollistaa ja markkinoida järkevämmin...
eläköön tämä kumisaapasmaa!!
Pena
> > Esitteessä puhutaan jopa 30% pienemmästä kulutuksesta. Totta vai tarua?
>
>
> junnu
Aihe vaihtui saksalaiseen matalalämmityskattilaan ja Oilonin polttimeen.
Tarkoitin tätä Rican esitteestä (www.ricadesign.com):
"Rica Combin uusi teknologia antaa mahdollisuuden kulutustasoon, joka on
keskimäärin 25-30 % alhaisempi verrattuna aikaisemman teknologian
kattiloihin. Kokonaistaloudellisesti kattilan alhaisempi kulutustaso
mahdollistaa kattilainvestoinnin takaisinmaksun keskimäärin 10 vuodessa.
Kattilan lieriömäinen tulipesä ja savukaasukonvektion rakenne mahdollistavat
korkean hyötysuhteen, lisäksi energian kulutusta alentaa patentoitu
lämmönvaihdin ja käyttövesikierukan käänteiskäyttö."
Pena
M.Saren
news:Wa9lb.1$VT...@reader1.news.jippii.net:
>> > Osaako joku kertoa Rica Combista?
>> > Esitteessä puhutaan jopa 30% pienemmästä kulutuksesta. Totta vai
>> > tarua?
>>
>> 30 % verrattuna mihin ?
Just niin.
> Tarkoitin tätä Rican esitteestä (www.ricadesign.com):
> "Rica Combin uusi teknologia antaa mahdollisuuden kulutustasoon, joka
> on keskimäärin 25-30 % alhaisempi verrattuna aikaisemman teknologian
> kattiloihin. Kokonaistaloudellisesti kattilan alhaisempi kulutustaso
> mahdollistaa kattilainvestoinnin takaisinmaksun keskimäärin 10
> vuodessa. Kattilan lieriömäinen tulipesä ja savukaasukonvektion
> rakenne mahdollistavat korkean hyötysuhteen, lisäksi energian
> kulutusta alentaa patentoitu lämmönvaihdin ja käyttövesikierukan
> käänteiskäyttö."
Tämähän on tätä markkinoinnin räikeätä väärinkäyttöä, josta on ennenkin
paasattua täällä njuusseissa.
Ricadesign:in väite: "25-30% alhaisempi" "aikaisemman teknologian
kattiloihin" voi oikeasti tarkoittaa ihan-mitä-tahansa jolloin väite ei
ole itseasiassa väärinkään. Huijauksen rajat alkavat olla kyllä lähellä.
Mitään muuta dataa ei tuohon tueksi tarjota - senhän voisi joutua
todistamaan oikeaksi..
Jos kuluttajaraukka luulee tämän 25-30% säästöväitteen pätevän juuri
hänen omaan kattilaansa - niin sehän on sitten huonompi juttu. Minäkin
ostaisin jos tuohon päästään. 1000 litraa öljyä vuodessa säästäisi 4-500
euroa joka kuolettaisi kattilan vaihdon pois muutamassa vuodessa
Harhaanjohtavaa? - erittäin...
tv mika
Kimmo Saarinen
Pena wrote:
> > 30 % verrattuna mihin ?
> >
> > junnu
<snip>
> Tarkoitin tätä Rican esitteestä (www.ricadesign.com):
> "Rica Combin uusi teknologia antaa mahdollisuuden kulutustasoon, joka on
> keskimäärin 25-30 % alhaisempi verrattuna aikaisemman teknologian
> kattiloihin.
Aiheellinen kysymys. Jos esim. -70 luvun Högfors 13 kattilalla
päästään 93.5% hyötysuhteeseen ja Rica itse ilmoittaa oman
kattilansa hyötysuhteeksi 96.3%, niin mihin 'aikaisemman
teknologian kattiloihin' tässä sitten viitataan.
Jos lasketaan 30%:lla, niin vertailtavan kattilan hyötysuhde
olisi 96.3/1.3 % = 74%
Högfors13 kattilaan verrattuna Combilla saataisiin
(96.3-93.5)/93.5 * 100% = 3.0% parannus kulutuksessa.
Laka10:llä tämä olisi vastaavasti
(96.5-94.5)/94.5 * 100% = 2.1%
Näin ei kuitenkaan voida laskea, koska:
> Kokonaistaloudellisesti kattilan alhaisempi kulutustaso
> mahdollistaa kattilainvestoinnin takaisinmaksun keskimäärin 10 vuodessa.
> Kattilan lieriömäinen tulipesä ja savukaasukonvektion rakenne mahdollistavat
> korkean hyötysuhteen, lisäksi energian kulutusta alentaa patentoitu
> lämmönvaihdin ja käyttövesikierukan käänteiskäyttö."
Okei, taikasana onkin kokonaistaloudellisuus. Tätä ei voidakaan
ihan heti laskeakaan, koska kokonaistaloudellisuus riippuu niin
monesta asiasta. Esim. meillä kattilahuone on pohjakerroksessa,
jossa kattilan vuotolämpö pitää peruslämpöä kellarikerroksessa.
Meneekö vuotolämpö hyödyksi vai hukkaan? Tästähän on kyse!
Haluaisin todella nähdä ihan käytännössä, missä ja miten
noihin 25%-30% alhaisempiin kulutustasoihin on päästy
(ja mikä on kattilan ja säätöautomatiikan osuus tässä).
k@ ()
Pena
> kattiloihin" voi oikeasti tarkoittaa ihan-mitä-tahansa jolloin väite ei
> ole itseasiassa väärinkään. Huijauksen rajat alkavat olla kyllä lähellä.
> Mitään muuta dataa ei tuohon tueksi tarjota - senhän voisi joutua
> todistamaan oikeaksi..
Rican dataa (lähde: www.ricadesign.com):
Miten energian kulutus pidetään alhaisena:
* Rakenne - kattilan lieriömäinen tulipesä ja savukaasukonvektion rakenne
mahdollistavat laajan tehoalueen ja korkean hyötysuhteen
* Alhaisempi savukaasujen lämpötila - suuri osa polttimen tuottamasta
lämmöstä on siirretty käyttö- ja kattilaveteen
* Alhaisempi kattilaveden lämpötila - korkeaa kattilaveden lämpötilaa ei
tarvita käyttöveden valmistukseen
* Käyttöveden lämmitys kulutuksen mukaan - aikaisemman teknologian
kattilassa kattilavesi pidetään aina kuumempana kulutuksesta riippumatta.
Kuitenkin lämmintä käyttövettä tarvitaan päivässä vain muutamia tunteja.
* Käänteiskäyttö - lämmönvaihtimen ja kiertovesipumpun avulla
käyttövesikierukka luovuttaa kattilaveteen lämpöä, joka on perinteisesti
mennyt savukaasujen mukana piippuun
* Täsmäohjattu polttimen toiminta - poltin käynnistyy vain tarpeen mukaan
Päästäänkö energiankulutuksessa samaan lopputulokseen kaikilla kattiloilla?
Vesa
> Tarkoitin tätä Rican esitteestä (www.ricadesign.com):
> "Rica Combin uusi teknologia antaa mahdollisuuden kulutustasoon, joka
> on keskimäärin 25-30 % alhaisempi verrattuna aikaisemman teknologian
> kattiloihin. Kokonaistaloudellisesti kattilan alhaisempi kulutustaso
> mahdollistaa kattilainvestoinnin takaisinmaksun keskimäärin 10
> vuodessa. Kattilan lieriömäinen tulipesä ja savukaasukonvektion
Kun nykyinen kattilani on öljypolttimella varustettu klapikattila vuodelta
1977, niin se on varmasti aikaisemman teknologian kattila. Nykyinen
öljynkulutus on noin 3000 l/vuosi. Jos arvioin varovasti säästöksi Rican
kattilalla vain alarajan kohdalta 25% vuodessa, niin säästö olisi kymmenessä
vuodessa 7500 litraa öljyä joka tekee säästöllä maksettavan kattilan
hinnaksi asennuksineen 2700 euroa + jotenkin se korkokin pitäisi tähän
mukaan laskea.
Minkälainen sopimus pitäisi kattilakauppiaan kanssa tehdä, että jos luvattu
säästö ei toteudu niin kattilan hinnasta sitten yliluvattu osa palautetaan
minulle?
-VJ-
junnu
>
> Päästäänkö energiankulutuksessa samaan lopputulokseen kaikilla kattiloilla?
Ei sunkaan ne kovin kaukana toistaan oikein säädettynä , mainoksesta
saa kuvan että Rica olisi ikiliikkuja , mitä se suinkaan ei ole . 1
Kilo tai litra öljyä sisältää tietyn määrän energiaa .
junnu
Kimmo Saarinen
>
> > Ricadesign:in väite: "25-30% alhaisempi" "aikaisemman teknologian
> > kattiloihin" voi oikeasti tarkoittaa ihan-mitä-tahansa jolloin väite ei
> > ole itseasiassa väärinkään. Huijauksen rajat alkavat olla kyllä lähellä.
> > Mitään muuta dataa ei tuohon tueksi tarjota - senhän voisi joutua
> > todistamaan oikeaksi..
>
> Rican dataa (lähde: www.ricadesign.com):
> Miten energian kulutus pidetään alhaisena:
> * Rakenne - kattilan lieriömäinen tulipesä ja savukaasukonvektion rakenne
> mahdollistavat laajan tehoalueen ja korkean hyötysuhteen
Siis _mahdollistavat_ laajan tehoalueen ja korkean hyötysuhteen.
OK. Onnistuu se muillakin ratkaisuilla, oleellista on saada kaikki
se lämpömäärä talteen, mikä polttoaineesta saadaan. Alhaiset
savukaasujen lämpötilat ja puhdas palaminen ovat tässä se
avainasia.
> * Alhaisempi savukaasujen lämpötila - suuri osa polttimen tuottamasta
> lämmöstä on siirretty käyttö- ja kattilaveteen
Näin juuri.
> * Alhaisempi kattilaveden lämpötila - korkeaa kattilaveden lämpötilaa ei
> tarvita käyttöveden valmistukseen
Kattila vuotaa aina jonkin verran lämpöä ympäristöönsä. Mitä
alhaisempi kattilan lämpötila, sitä pienemmällä teholla kattila
tuota lämpöä vuotaa. Suurin jäähdyttävä vaikutus on kattilan läpi
virtaavalla ilmalla, joten sellaiset polttimet, jotka sulkevat
ilmakanavan polton jälkeen, estävät tämän.
Taas, oleellista tässä on taaskin se, meneekö tuo vuotolämpö
hyötyyn vai hukkaan. Ainakin meillä tarvitsee kellarikerrosta
lämmittää kesälläkin, joten meillä tuo kattilan vuotolämpö
(joka on nykyisella kattilalla selvästi pienempi kuin
aikaisemmalla) menee hyötyyn.
> * Käyttöveden lämmitys kulutuksen mukaan - aikaisemman teknologian
> kattilassa kattilavesi pidetään aina kuumempana kulutuksesta riippumatta.
> Kuitenkin lämmintä käyttövettä tarvitaan päivässä vain muutamia tunteja.
Kyllä, lämmintä käyttövetta tarvitaan päivässä aika harvoin.
Mutta kun sitä tarvitaan, sitä on tultava riittävästi. Suurella
vesitilalla pidetään yllä tuota tuotantokapasiteettia. Ricalla
tuo systeemi on siinä mielessä fiksu, että lämmintä vettä piisaa,
kun poltin lämmittää suoraa tuota käyttövettä. Toisissa kattiloissa
suuri vesitilavuus tarkoitta myös sitä, että kun lämpötila on
kulutuksen vuoksi laskenut tarpeeksi, niin polttimen teho ei riitä
koko tuon vesimassan nopeaan lämmittämiseen.
Mutta kyllä nuo vanhatkin kattilat tuottavat lämmintä vettä
kulutuksen mukaan ;-) Jos ne eivät tuota, ne ovat rikki. Eri
asia on, että riittääkö kapasiteetti jatkuvaan käyttöön ja millä
kulutuksella.
> * Käänteiskäyttö - lämmönvaihtimen ja kiertovesipumpun avulla
> käyttövesikierukka luovuttaa kattilaveteen lämpöä, joka on perinteisesti
> mennyt savukaasujen mukana piippuun
Häh? Mitä tässä nyt oikein tarkoitetaan? Jos lopputulema on se,
että savukaasujen lämpötila on eri kattiloilla sama kattilan
sisältä hormiin menevän putken suulta mitattuna, on aivan sama,
millä tavalla se lämpö on sinne kattilaan jäänyt.
Jos tällä taas tarkoitetaan tapaa nostaa kattilan hyötysuhdetta,
niin asia on selvä. Se on yksi tapa tehdä noin, käyttövesisysteemi
on yksi elementti savukaasusolien ohella tuon lämpömäärän
nappaamisessa. Tällä ehkä saadaan pienempi kattilan koko tms.
Tosin tässä on yksi monimutkaisempi järjestelmäelementti lisää,
eli yksi ellei useampi vikapaikka sitten myöhemmin käyttöaikana.
> * Täsmäohjattu polttimen toiminta - poltin käynnistyy vain tarpeen mukaan
Ei hyvän tähden! Määrittele tarve! Poltin käynnistyy tavallisissakin
kattiloissa tarpeen mukaan, eli silloin kun kattilaveden lämpötila
mittauspisteessä alittaa asetetun raja-arvon! Oli käyttö sitten
lämmitykseen tai käyttöveteen, perinteinen kattila ei tee eroa
tässä suhteessa.
> Päästäänkö energiankulutuksessa samaan lopputulokseen kaikilla kattiloilla?
Nopeasti vastattuna: ei, koska on olemassa monenlaista kattilaa ja
näilläkin on eri hyötysuhteita.
Toiseksi, kuten tuolla yllä olen maininnut, kokonaiskulutukseen
vaikuttaa moni muukin asia (kuten mm. kattilan paikka, saadaanko
kattilan vuotolämpö hyödynnettyä lämmityksessä).
Itseasiassa, olen ymmärtänyt, että lyhyet polttojaksot eivät ole
välttämättä se hyötysuhteeltaan paras tapa vaan pidempi aika
vaikka matalammalla polttoteholla olisi parempi. En nyt osaa sanoa
tietolähteitä, josta tämän olen päähäni saanut, mutta tätä puoltaa
polttimen optimointi kattilan tehoalueelle - tätähän tehdään.
Mutta myyntipuhettahan tuo esite on. On faktaa ja sopivasti löysiä
viittauksia sopivassa yhteydessä.
k@ ()
Toni Arte
> Pena wrote:
>>* Käyttöveden lämmitys kulutuksen mukaan - aikaisemman teknologian
>>kattilassa kattilavesi pidetään aina kuumempana kulutuksesta riippumatta.
>>Kuitenkin lämmintä käyttövettä tarvitaan päivässä vain muutamia tunteja.
>
> Kyllä, lämmintä käyttövetta tarvitaan päivässä aika harvoin.
> Mutta kun sitä tarvitaan, sitä on tultava riittävästi. Suurella
> vesitilalla pidetään yllä tuota tuotantokapasiteettia. Ricalla
> tuo systeemi on siinä mielessä fiksu, että lämmintä vettä piisaa,
> kun poltin lämmittää suoraa tuota käyttövettä. Toisissa kattiloissa
> suuri vesitilavuus tarkoitta myös sitä, että kun lämpötila on
> kulutuksen vuoksi laskenut tarpeeksi, niin polttimen teho ei riitä
> koko tuon vesimassan nopeaan lämmittämiseen.
>
> Mutta kyllä nuo vanhatkin kattilat tuottavat lämmintä vettä
> kulutuksen mukaan ;-) Jos ne eivät tuota, ne ovat rikki. Eri
> asia on, että riittääkö kapasiteetti jatkuvaan käyttöön ja millä
> kulutuksella.
Laskeskelin tuossa taannoin itsekin miten paljon tehoa tarvitaan
suihkuveden lämmitykseen. Standardi suihkuhana virtaa (ilmeisesti
täysillä) 12 litraa minuutissa. Jos oletetaan kylmän veden lämpötilaksi
+10 astetta ja halutaan +37 astetta, niin tehoa veden lämmittämiseen
tarvitaan 22.6 kW. Vähän kun tinkii virtaamasta, niin tavallinen 17 kW
öljypoltin riittää juuri ja juuri yhteen suihkuun, ilman että tarvitaan
kattilavettä avuksi.
Kattilassahan se parisataa litraa kattilavettä on juuri sitä varten että
tehoa saadaan hetkellisesti paljon, esimerkiksi juuri suihkua (tai
kahta) varten. Ja tietysti myös lämmitykseen, jotta saadaan tarpeeksi
pitkät polttimen käyntisyklit.
Jos kattilavettä on vaikkapa 200 litraa, se jäähtyy tuolla
suihkuesimerkillä (22.6 kW ottoteho) 1.6 astetta minuutissa. Ja
lämpenemisnopeus taas polttimen käydessä (93% hyötysuhteella
kattilaveteen) olisi 1.1 astetta minuutissa (jos kattilasta ei oteta
lämpötehoa ulos, mikä nyt on aika toereettinen tilanne).
--
Toni
Pekka Pessi
>Onko siis nämä kondensoivat matalalämpökattilat alunperin suomalaiskeksintö
>jonka saksalaiset ovat sittemmin osanneet tuotannollistaa ja markkinoida
>järkevämmin...
Ilmeisesti suomalaiset eivät sitten keksineet laittaa kattilan
perään muoviputkea savupiipuksi - muistelisin noiden ongelmana
olleen savupiipun syöpymisen alta aikayksikön. Savukaasut olivat
vielä silloin lähinnä lämmintä rikkihappoa, nyt löpökin on
vähärikkisempää.
Pekka
piiska
> perään muoviputkea savupiipuksi - muistelisin noiden ongelmana
> olleen savupiipun syöpymisen alta aikayksikön. Savukaasut olivat
> vielä silloin lähinnä lämmintä rikkihappoa, nyt löpökin on
> vähärikkisempää.
Paremminhan muovi rikkihappoa kestää kuin moni metalli. Vaan olisko
palotarkastajalla jotain sanomista asiaan?
ove
> perään muoviputkea savupiipuksi
muoviputken käyttö savuhormina on keksitty ja tutkittukin
- jo "moneen kertaan" sekä Suomessa että muualla EUvostoliitossa
mutta
Suomen rakentamismääräyksistä ei uusille polyeteeni-muovisillekaan
viemäriputkille savuhormeina löydy kannatusta, sillä muodon- ja
materiaalinmuutoksia alkaa muoviviemärihormeissa ilmetä
jatkuvassa käytössä jo +90 oC savukaasun poistolämpötiloilla
Saksassa käytetään myös lasista valmistettuja savuhormeja, mutta
jostain syystä ne eivät ole saavuttaneet suomalaisten nuohoojien
suosiota:
"kun pudottaa harjan kanssa sen 10 kg kuulan hormin yläpäästä alas,
niin ... tiedäthän kuinka siinä lasihormille käy"
> - muistelisin noiden ongelmana
> olleen savupiipun syöpymisen alta aikayksikön. Savukaasut olivat
> vielä silloin lähinnä lämmintä rikkihappoa, nyt löpökin on
> vähärikkisempää.
löpön savukaasut ovat jo aivan pienilläkin öljyn rikkipitoisuuksilla
yhä lämmintä - ja laimeaa! - rikkihappoa, joka kykenee haukkaamaan
myös haponkestävää peltiä,
jolloin myös kondensoivan kattilan viimeiset lämmönsiirtopinnatkin
(savukaasujen virtaussuunnassa) ovat syöpymisen riskivyöhykkeellä,
ja johon seikkaan Suomessa aikaisemmin myytyjen kondensoivien
öljykattiloiden innokkaasti alkanut myynti on lopulta tökännyt
ja happaman kondenssiveden neutralointi toimii (- siis teoriassa -)
vain pari ensimäistä kuukatta, jonka jälkeen neutralointigranulaattien
uusinta/regenerointi aina lähes poikkeuksetta laiminlyödään - täysin,
jolloin hapan kondenssivesi viemäriin laskettuna tekee nopeasti selvää
jossain yhä käytössä olevista, kunnan vanhoista betoniviemäreistä
Suomessa yleisesti käytetty "tavallinen" öljylämmityskattilatekniikka
on turvallista, luotettavaa ja erittäin käyttövarmaa ja kaikilla uusilla
kattila/poltin-yhdistelmillä on öljypolton hyötysuhde huippukorkea,
= 94 % ilman ongelmallista kondensointipelleilyäkin, joten
kenenkään ei ole ainakaan taloudellisessa mielessä järkevää hankkia
riesakseen ylihinnoiteltua kondenssikattilaa, jonka sitten joutuu ehkä
puhkisyöpymisen vuoksi vaihtamaan jo muutaman käyttövuoden
jälkeen vain yrittääkseen "säästää" joitakin hassuja hyötysuhde-
prosenttiyksiköitä
todellinen ero kondensoivan kattilan ja UUDEN, ns. "tavallisen"
öljykattilan hyötysuhteiden välillä on vain muutamia prosenttiyksiköitä
(= eli juuri vain sen verran kuin savukaasujen vesihöyryn kondensointi
voi tuottaa) eikä yhtään enempää, ja hulvattoman härskit mainoslöpinät
kymmenien prosenttiyksiköiden säästöistä ovat täyttä "puuta-heinää"
muutamat hassut aikaisemmat kondenssikattilabuumit ovat Suomessa
osoittautuneet lyhyiksi ja nopeasti ohi meneviksi kuriositeeteiksi,
ja kaikista niistä on tähän asti jäänyt vain erittäin paha mieli ja
"luu" herkkäuskoisten kattilahankkijoiden käteen - valitettavasti ...
... mutta panevathan ihmiset liian löysiä rahojaan sijoitusrahastoihinkin
piiska
> yhä lämmintä - ja laimeaa! - rikkihappoa, joka kykenee haukkaamaan
> myös haponkestävää peltiä,
No ei nyt sentään ove-annely. Kunnon haponkestävä teräslaatu ei ihan pikku
hapoista järky. Käypä joskus katsomassa paperitehtaalla, jossa noita litkuja
virtaa tuhansia litroja väkevissä konsentraatioissa ja välillä tulisen
kuumina. Kyllä ne haponkestävät laadut aika paljon kestävät.
> jolloin myös kondensoivan kattilan viimeiset lämmönsiirtopinnatkin
> (savukaasujen virtaussuunnassa) ovat syöpymisen riskivyöhykkeellä,
> ja johon seikkaan Suomessa aikaisemmin myytyjen kondensoivien
> öljykattiloiden innokkaasti alkanut myynti on lopulta tökännyt
Ongelma lienee enemmän se, että harvemmalla on kunnollista haponkestävää
kondenssisavupiippua. Yleensä yritetään tunkea se kondenssikattila
tiilipiipun kaveriksi ja sehän on sama kuin ikävyyksien etsiminen.
ove
> ... väkevissä konsentraatioissa ...
no, tokihan kaikille hapoillekin jokin kestävä materiaali löytyy ...
(jota ei tosin savuhormiksi ole vielä "löytynyt")
heh-heh
Pauli Laaksonen
> ja happaman kondenssiveden neutralointi toimii (- siis teoriassa -)
> vain pari ensimäistä kuukatta, jonka jälkeen neutralointigranulaattien
> uusinta/regenerointi aina lähes poikkeuksetta laiminlyödään - täysin,
> jolloin hapan kondenssivesi viemäriin laskettuna tekee nopeasti selvää
> jossain yhä käytössä olevista, kunnan vanhoista betoniviemäreistä
magnesiumhydroksidipalleroiden vaihtoväliksi luvataan 2-4 vuotta
riippuen kondenssiveden määrästä. En tiedä mihin sinun pari kk:tta
perustuu?! olisiko sen kotimaisen protokattilan kondenssiveden
kertyminen sitten niin moninkertaista että granulaatit kuluvat loppuun
ennenaikojaan?
> Suomessa yleisesti käytetty "tavallinen" öljylämmityskattilatekniikka
> on turvallista, luotettavaa ja erittäin käyttövarmaa ja kaikilla uusilla
> kattila/poltin-yhdistelmillä on öljypolton hyötysuhde huippukorkea,
> = 94 % ilman ongelmallista kondensointipelleilyäkin, joten
>
> kenenkään ei ole ainakaan taloudellisessa mielessä järkevää hankkia
> riesakseen ylihinnoiteltua kondenssikattilaa, jonka sitten joutuu ehkä
> puhkisyöpymisen vuoksi vaihtamaan jo muutaman käyttövuoden
> jälkeen vain yrittääkseen "säästää" joitakin hassuja hyötysuhde-
> prosenttiyksiköitä
Noissa saksalaisissa kattiloissa kaikki savukaasuille alttiit osat on on
kyllä tehty vielä vähän haponkestävääkin jalommasta materiaalista.
Erään kattilavalmistajan käyttämä teräslaatu (Wr.Nro 1.4539) sisältää
Cr20% Ni25% Mo4.5% Cu 1.5% C0.01% N0.06% eli reilusti tavallisen miehen
"happoterästä" jalompaa tavaraa ja tehty nimenomaan rikkihappoa
kestäväksi materiaaliksi. Ei tavallinen "AISI316" piipussa välttämättä
kestäisikään.
Siinä yksi syy miksi savupiippumateriaalina PP-putki. PTFEn lisäksi yksi
harvoja materiaaleja jotka kestävät rikkihappoa, PVC:nkin kesto on heikompi.
Ja sen käyttöalueena +50-75C on aivan normaalitasolla, PPs:n jatkuva
käyttöl-tila on +120C. Eiköhän tuolla ole automatiikkaa joka huolehtii
katkaisusta jos savukaasul-tilat nousevat liian korkealle.
Mutta on täysin ymmärrettävää suomalaiseen putkimieskulttuuriin
soveltuvan muovista tehtyä savukaasukanavistoa. Maailma jossa ongelmat
ratkotaan jakarilla ja lekalla ei kovin suopeasti haitekkiä katso..
piiska
> harvoja materiaaleja jotka kestävät rikkihappoa, PVC:nkin kesto on
heikompi.
> Ja sen käyttöalueena +50-75C on aivan normaalitasolla, PPs:n jatkuva
> käyttöl-tila on +120C. Eiköhän tuolla ole automatiikkaa joka huolehtii
> katkaisusta jos savukaasul-tilat nousevat liian korkealle.
>
> Mutta on täysin ymmärrettävää suomalaiseen putkimieskulttuuriin
> soveltuvan muovista tehtyä savukaasukanavistoa. Maailma jossa ongelmat
> ratkotaan jakarilla ja lekalla ei kovin suopeasti haitekkiä katso..
Ei noita asioita putkimiehet päätä.Esim PTFE-putki hoitaisi minunkin
mielestäni varmasti mainioisti kondenssikattilassa savupiipun hommat, mutta
ei sitä kannata savupiipuksi laittaa. Ei mee nimittäin IKINÄ
palotarkastuksesta läpi vaikka puhuisit kuin ruuneperi ja esitelisit vaikka
mitä automatiikkaa. Palotarkastaja vetäis henkselit asennuksen päälle ja
vaadituttais teräsputkea kehiin.
JiiHoo
Mitäs EU direktiivit sanoo? Mikäli jokin asia on jossain toisessa EU
maassa sallittu, niin Suomella täytynee olla aika hyvät perustelut
mikäli ne aikoo kieltää sen.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Matti Raustia
>Ei noita asioita putkimiehet päätä.Esim PTFE-putki hoitaisi minunkin
>mielestäni varmasti mainioisti kondenssikattilassa savupiipun hommat, mutta
>ei sitä kannata savupiipuksi laittaa. Ei mee nimittäin IKINÄ
>palotarkastuksesta läpi vaikka puhuisit kuin ruuneperi ja esitelisit vaikka
>mitä automatiikkaa. Palotarkastaja vetäis henkselit asennuksen päälle ja
>vaadituttais teräsputkea kehiin.
Mitä sillä "sisäpiipun" materiaalilla on väliä, jos tuo putki asennetaan
esim. normaalin tiilihormin sisälle ja täytetään hormin ja putken väli
samalla matskulla kuin hst-putkeakin käytettäessa?
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
ove
> esim. normaalin tiilihormin sisälle ja täytetään hormin ja putken väli
> samalla matskulla kuin hst-putkeakin käytettäessa?
HUI - kauhistus! Terroristi?
Oletko ryhtynyt oikein netissä jakamaan noita yksinkertaisen,
mutta tehokkaan tee-se-itse-nokipalopommin ohjeita
ja Direktiivi kieltää sullomasta MITÄÄN sinne putken "väliin"kään
kysy nyt ihmeessä ensin asiaa vaikka oman paikkakuntasi palotarkastajalta
ennenkuin virittelet vaarallisia pommejasi kenenkään savupiippuihin
piiska
> esim. normaalin tiilihormin sisälle ja täytetään hormin ja putken väli
> samalla matskulla kuin hst-putkeakin käytettäessa?
Kysyppä asiaa ympäristöministeriöstä yli-insinööri Bengt-Göran
Lindqvistiltä. Hänen mielestään sillä on väliä, koska on hän on antanut
Suomen rakentamismääräyskokoelmaan määräyksen savuhormeista E3, joka sanoo
muuratun savupiipun sisämateriaalista: " Hormin sisäkuori voidaan tehdä 4 mm
paksuisesta teräksestä tai valuraudasta. Sisäkuori voidaan tehdä myös
standardien SFS 720, SFS 725, SFS 752 tai SFS 757 mukaisista tai vastaavista
stabiloiduista ruostumattomista teräksistä. Näiden seinämäpaksuus on hormin
sisähalkaisija (mm) jaettuna 200:lla ja vähintään 1 mm, ellei muuta
osoiteta."
Matti Raustia
Niin, en epäillytkään määräyksen olemassaoloa. Ihmettelin syytä ko.
määräykseen.
piiska
> Niin, en epäillytkään määräyksen olemassaoloa. Ihmettelin syytä ko.
> määräykseen.
Ei taida Bengt-Göran nyyssejä lukea, joten turha on kysellä täällä. Kysy
suoraan "sudenlinnasta" ja kerro sitten meillekin.