Re: Saako ATV -peräkärryn rekisteriin
Kalervo Ahokas
ettei juuri vastattavaa löydy)). Toki syynä se, että on tullut autonkuormina
ydinvastalunta tupasiinsa oikeen ÄIJÄKAADOLLA! Ja hyvä niin, jahka saamme
myös SDP:lle viimen ikävöidyn ydinvastaisemman johdon niin ..! Noo toki
katellaan miten homma pelittää, mutta Lipposen ote puolueestaan lentää kuin
sirrilintu Katmanduun.. .)
*Vaan hei iloa irti tästä?
*Yleisön pyynnöstä alan julkaisemaan Suomen ydinaavikoitumisen
nykytilastamme kertovaa faktaa.
M.T.28.05-08. Ilmatieteen laitos.
PAIKKA SADE mm.
_________________
Helsinki
Kiikkala
Turku 3,5mm
Jormala
Pori
Niinisalo
Tampere
Jokioinen 0,2
Lahti
Utti
L.ranta 0,7
Mikkeli
Ilomantsi 1,9
Joensuu 1,3
Kuopio 1,1
Viitasaari 2,7
Jyväskylä 0,3
Ähtäri 2,0
Kauhava 0,3
Vaasa 0,5
Ylivieska 1,0
Kajaani 0,2
Ruukki 0,5
Pudasjärvi
Suomussalmi 0,4
Kuusamo 1,5
Rovaniemi 4,4
Pello 1,3
Salla
Sodankylä 1,5
Muonio
Kilpisjärvi 1,1
Ivalo
Utsjoki
*KESKIARVO= 34kpl/ 0,78mm
Keskisadantavrk. 2mm/5vrk/10mm= 7,8%
JÄI -92,2% satamatta
_________________
*Niin? Kuka oikeasti edes yllättyi, että jälleen kerran lirvahti
kevätkuukausi tuskin muutaman prosentin normisadannalla? Toki
ilmatieteenlaitos vedättää kuun lopulla pokkana, että maailma suorastaan
hukkuu vesiin. No se meitä tietysti vain valheen määrässä enää jaksaa
huvituttaa. Oikeesti siis kuka tuollaista paskaa edes viittii lukea enää,
kun jokainen ymmärtää, että ollaan ydinaavikoitumisessa kamelikyydissä jo
kohti -50% normisadannan huonompaa päätä.
*Toki on päivän selvää, ettei tilanne parane kuin ajamalla ydinmörskät
rakettikuormana aurinkoon paskaksi. Meillä meni tässä nyt mehiläiset,
matelijat, sammakot, ehkä jo ensi viikolle taas odotamme mm. ydinlauhteisiin
kuolevan meremme syytämää kaspiankampamaneetti-invaasioita. Puumme menee
näköjään paperienergiatarpeineen ankeroisille muutamassa vuodessa! No yhtä
kaikki KUKAAN ei tule sanomaan, ettenkö jo pitkään ja hartaasti varoitellut
tulevien "punasadeaikojen kauhuista". Nukkukaa hyvin kiivaat
ydinklingonimme, pian emme enää uskalla ydinaavikoitumisen edetessä kohti
vääjäämätöntä loppukliimaksiaan.(
Matti Fuchs
"Energiasuunnitelma 2030"- nimisen raportin (ES). Sen tekoon osallistui 1
600 insinööriä ja muita energia-asiantuntijoita. ES:stä sijoitukset
uudisenergiaan ovat ekologisesti ja taloudellisesti hyvin perusteltuja.
Samoin varteenotettavia vientimahdollisuuksia. Uudisenergia tulee rajusti
lisääntymään. Tanska pääsee v.2030 pitkälle kokonaan uudisenergiaan.
Arvellaan 50% osuutta jo silloin.
Kasvihuonepäästöistä poistuu 60% ja näin säästyy 15 miljardia kruunua/v.
Investointitulojen kasvuksi 30 miljardista 160 miljardiin v-30. Säästöä 845
petajoulesta 580 petajouleen. Suomessa 1 400 petajoulea. Teollisuus voi
vähentää 30%! Säästöä tästä 6 miljardia kruunua. Takaisinmaksuaika
investoinneista 6-7 vuodessa. Tähän budjetti 107 milj. euroa. Rakennusten
energiankulutuksen puolitus 2030. 15% tulisi aurinkoenergiasta. Sähköstä
pois 40%. Jo 2020 jälkeen rakennettavien talojen arvioidaan olevan JO
energianeutraalin. Energiasäästösäätiöön pannaan miljardi kruunua.
Liikenne Tanskassa vielä kasvaa 2%/v. Siitä tullaan poistamaan 20%
nykytasosta korvaamalla siitä biopolttoaineella. Viidennes sähköautoihin.
Rautateille lisäystä. Verotus suosimaan ympäristöystävällisiä autoja.
Kuljetuksiin 200 miljardia kruunua l. 27miljardia. Vähentäen
terveydenhuoltoa, ruuhkien ja ympäristönsuojelun menot. Huomattavasti
nykyistä suurempi osuus uusiutuvista lähteistä. Tuulipuolella Tanska suuntaa
merien offshoretuulivoimaan. ES:n tavoite on kaksinkertaistaa tuulivoimaansa
sähköstä huikeaan 60 prosenttiin!!!
Aurinkosoluille 2030 ennakoidaan 2% ja aaltovoiman 5% sähköntuotannosta.
Aaltovoimaa pidetään erittäin merkittävänä. Biomassasta ennakoidaan 30%
v.2030. Mukana biopolttoaineiden 20%. Biokaasuun luotetaan, samoin uuden
sukupolven biopolttoaineisiin. Näihin Tanska sijoittaa paljon.
Biopolttoainesektorikasvaa 20 miljardiin kruunuun 2,7miljardiin euroon.
Kolmannes 2030 voimaloista käyttää jo tehokkaita polttokennoja ja
lämpöpumput ovat arkilaitteita. Tutkimuksiin nostetaan 350 miljoonasta
miljardiin kruunuun. Valtio kevittää uudisenergiainvestointiriskittömämpiä
syöttötariffeja. "Saastuttaja maksaa periaatteella!"(Suomessa ydinalalle
moinen olisi ennenkokematonta!)
Suositellaan luopumista verotuksesta joka estää siirtymistä fossiileista
uudisenergiaan. Lentopetrolille veroa. Tanskassa on oleellisesti helpompaa
toteuttaa uutta energiapolitiikkaa. Valitettavasti meillä ei edelleenkään
olla valmiita sellaisiin toimiin, joilla kokonaisenergian kulutus saadaan
selvään laskuun ja uusiutuvan energian ja sitä tukevan teknologian käyttö
vahvaan nousuun.
U.B. Linström kehitys- ja ympäristökysymyksiin erikoistunen professorin
yleisöosastokirjoituslyhemnelmä.
Ari
edes sit� laajasti tunnettua faktaa, ett� h�nen mm. 60v juhlat j�rjesti, kas
kummaa TVO! Olisi toimittajilta kyll� ollut minimi vaatia edes n�in r�ike��
faktaa esille.
Mutta kuten olemme saaneet tottua ydinhallinnon tekemiin
r�t�s/lahjusjuttuep�ilyihin ei maassamme tietysti kukaan yksinkertaisesti
uskalla kajota. Ei vaikka kyseess� oli siis juttu, joka on laajasti jo nyt
paikkakunnilla tiedossa.
No toki Lipposen kaltaiset massarahavirrat ydinalalta on klassikkoja ja
niin maare perusteellisen hiljaa ollaan mm. Lipposen nykyrahoittajan
ydinalan lonkeroista my�s n�iss�. Sopii kysy�, ett� halutaanko totuutta
ydinkorruptiomme tasoista oikeasti edes etsi�?(
Robert Lehto
yh� valtaisat vesivarannot, siihen liittyv�t mekaniikat tietysti meit� my�s
jatkossa kiinnostavat. T�ss� aiheesta lis��:
Marsin pinnalla joskus lainehtinut vesi oli niin pikisuolaista, ett�
ainakaan Maan pinnalla esiintyv�t el�m�nmuodot eiv�t olisi tulleet siin�
toimeen. Marsin kivilajeja tutkineiden Harvardin yliopiston ja Stony Brookin
yliopiston tutkijoiden tulokset on julkaistu viimeisimm�ss�
Science-lehdess�. "Kaikki Maan eli�lajit tarvitsevat nestem�ist� vett�, ja
siksi vett� on pidetty el�m�n v�himm�isvaatimuksena my�s Marsissa", sanoo
Harvardin post-doc-tutkija Nicholas J. Tosca.
*Pikisuolaista? Outo termi. Suola kyll�st�� joka tapauksessa mm. Posivan
ydinj�teluolaston pohjia jo valmiiksi yli 8%< pitoisuuksin ja sy� sinne
tulevaksi aiottua mm. bentoniittisuojaketta kuin sokeria! +400C l�mpimi�
heikkoja ja valmiiksi vuotavia kuparikapseleita vain "hiukan" hitaammin.
Siksi Ruotsi on hyllyyt�m�ss� ep�onnistunutta kuparikapselointia uraanin
loppuisijoituksessa. Siksi kai t�t� juttua halutaan h�m�ysmieless�
modifioida oudosti. Kyse on siis "TVO/Posivakonsortion tulevin
bentoniittimokatermein = "suolakyll�stetty vesi"!
"Kaikki Maan vesi ei kuitenkaan tue el�m��. L�mp�tila, happamuus ja
suolapitoisuus asettavat rajat", Tosca sanoo. Tosca analysoi suolam��ri�
nelj� miljardia vuotta vanhasta Mars-kivest�, jota ovat tutkineet Nasa:n
Mars Exploration Rover, Opportunity, ja Marsin kiertoradalta toimivat
tutkimusalukset. Mars Roverin havainnot ovat aiemmin antaneet aihetta
innostukseen, kun niiden perusteella on tehty p��telmi� punaisen planeetan
vesiesiintymist�.
"On ajateltu, ett� vaikka Mars t�n��n on surkea paikka el��, aiemmin
olosuhteet ovat voineet muistuttaa enemm�n Maata, sanoo Harvardin
planeettatutkimuksen professori Andrew Knoll. "N�iden tulosten mukaan Mars
oli kuitenkin jo nelj� miljardia vuotta sitten surkea paikka el��. Mars ei
ehk� ikin� ole ollut Maan kaltainen."
Tosca ja Knoll tutkivat Mars-kivien mineraalij��mi� m��ritt��kseen Marsin
pinnalla joskus olleen veden "vesiaktiviteetin" eli sen, kuinka paljon
vedess� on liuenneita aineita. Vesimolekyylit tarttuvat jatkuvasti
ymp�rist�n liukeneviin molekyyleihin, joten vesiaktiviteetti heijastaa sit�,
kuinka suuri osa vedest� on k�ytett�viss� biologisiin prosesseihin.
Puhtaan veden vesiaktiviteetti on 1,0 ja sen kaikki molekyylit ovat
biologisten prosessien k�ytett�viss�. Meriveden vesiaktiviteetti on 0,98.
Harvat organismit selvi�v�t vedess�, jonka vesiaktiviteetti on alle 0,9 ja
alle 0,85 lukemissa el�� tuskin mik��n. Mineraalien kemiallinen koostumus
viittaa siihen, ett� Marsin muinaisen veden vesiaktiviteetti oli v�lill�
0,78-0,86 ja saattoi huipussaan olla jopa 0,5. N�in tujussa liemess� ei
mik��n Maan eli� selvi�.
*T�ss� lienee kyse siit� miten paljon valenssi-ionisaatioista on toimintaan
"auki". Joka tapauksessa outoa terminologiaa jostain kumman syyst�?
"T�m� ei tarkoita, etteik� Marsissa olisi voinut olla el�m��, mutta ainakin
sen on t�ytynyt olla hyvin toisenlaista kuin Maassa. Ronskeinkaan halofiili
eli suolaa suosiva eli� ei kest� noin hurjia lukemia", Knoll sanoo.
Tutkijoiden mukaan Maan halofiilit ovat kehittyneet lajeista, jotka
asustivat puhtaammissa vesiss�. "Suola est�� mikrobien kasvua. Siksih�n
suolaa on k�ytetty ruoan s�il�nt�aineena", Tosca muistuttaa. Toscan ja
Knollin tutkimat kivet ovat per�isin Meridiani Planumilta, jonka uskotaan
kuuluneen muinaisen Marsin m�rimpiin ja el�m�lle yst�v�llisimpiin
ymp�rist�ihin.
Aiemmin verkkopalvelussa
Ensimm�inen "pehme� lasku" Marsiin 32 vuoteen onnistui t�ydellisesti
[26.05.2008] �
Suomalaistutkija uskoo Mars-eli�ihin [16.01.2008] �
Tutkijat l�ysiv�t planeetan el�m�lle suotuisalta vy�hykkeelt�
[12.11.2007] �
Ensimm�inen "pehme� lasku" Marsiin 32 vuoteen onnistui t�ydellisesti
[26.05.2008] �
Ensimm�inen kairaajaluotain laskeutuu Marsiin kahden viikon p��st�
[07.05.2008] �
Hawking: Ihminen saatava Marsiin vuoteen 2025 menness� [23.04.2008] �