Re: Kiikarin jalka
Kyösti Peltonen
100% puhtailla energiamäärillään, joita sille tuottaa esim. wanhasta
palaneesta vesiekosähkövoimasta kunnostettu perinteinen
pienvesivoimalayhtiömme Lapijoen sähkö 12v aikana. 10 000 000kWh?" Kertoen
selkeää viestiä siitä miten oikeasti energianhuoltoamme pitäisi suunnata
uusille urilleen.
L.S.19.05-08. (Kyse on siitä massiivisesta kuparin tuhlauksesta jota
Posiva/TVO tunkee vuosimiljoonaksi totaalihaaskuun pois maailmasta jota
muuten 30v jaksoissaan kiertävä neitseellinen kupari edustaa. Näin jää
kansantaloudestamme kiertämättä 33 333 kertaa kyseinen 90 000t
kuparitonnistomäärä. Huikein taloustappioin vuosimiljoonan jemmaansa. Se
tietää tuleville sukupolvillemme käsittämättömän suuren jalomettaliaarteen
poistumista talouskasvuistamme ikuisesti!) "Kuparikaan ei tule tyhjästä.
Ympäristökeskuksen Outokummun kuparista laskemia. Yhteen (15t)
loppusijoituskapseliin tarvittava kupari aiheuttaa 82 500kg
hiilidioksidipäästöt. Energiaa kuluu noin 130 megawattituntia, (yhtä paljon
kuin sähkölämmitteinen pientalo kuluttaa 6,5 vuodessa. )Polttoöljyä palaa 7
500kg ja kivihiiltä 29 000kg. Raakaöljyä tarvitaan 2 600kg.
Kuparikaivoksessa kalliota on pilkottu yhden kapselin tarpeisiin lähes 500
tonnia. 12 000 uraanitonnin loppusijoitus edellyttää 6 000
polttoainekapselia. Lähde Suomen ympäristökeskus, Luvata Pori Oy Posiva".
Lasketaan nyt malliksi mitä puolestaan edustaa Lapijoen Sähkön tuotanto
edelliseen ydinvoiman AIHEUTTAMIIN megasaastutukseen verrattuna.10
000MW/130MW/kiapseli= 77 kapselia/ 15 000kg. Lapijoen sähkön tähänastisella
tuotannolla Suomen talous menetyksen sijaan SAISI:
-(10 000 000kWh sähkönä)
- 1 155 000kg puhdasta kuparia kansantalouteemme
- Säästäisi 6 352 500kg hiilidioksidipäästöt
- Polttoöljyä 577 500kg
- Kivihiiltä 2 233 000kg
- Raakaöljyä 200 200kg
- Kuparimalmia 38 500 000kg
Tällä aineella toisin käytettynä EI olisi loppusijoitettuna siis:
*154 000 kiloa plutoniumpolttoainekapseleita!*
* 1 540 000 kg bentoniittia Posivaonkaloon!*
_______________________________
n.50 712 200 kg materiaali vapaaseen käyttöön!
___________________________________
*Miten tätä enää voisi kommentoida? .. .. .MYKISTÄVÄÄ.. !
Jussi H�nninen
"Energiasuunnitelma 2030"- nimisen raportin (ES). Sen tekoon osallistui 1
600 insin��ri� ja muita energia-asiantuntijoita. ES:st� sijoitukset
uudisenergiaan ovat ekologisesti ja taloudellisesti hyvin perusteltuja.
Samoin varteenotettavia vientimahdollisuuksia. Uudisenergia tulee rajusti
lis��ntym��n. Tanska p��see v.2030 pitk�lle kokonaan uudisenergiaan.
Arvellaan 50% osuutta jo silloin.
Kasvihuonep��st�ist� poistuu 60% ja n�in s��styy 15 miljardia kruunua/v.
Investointitulojen kasvuksi 30 miljardista 160 miljardiin v-30. S��st�� 845
petajoulesta 580 petajouleen. Suomessa 1 400 petajoulea. Teollisuus voi
v�hent�� 30%! S��st�� t�st� 6 miljardia kruunua. Takaisinmaksuaika
investoinneista 6-7 vuodessa. T�h�n budjetti 107 milj. euroa. Rakennusten
energiankulutuksen puolitus 2030. 15% tulisi aurinkoenergiasta. S�hk�st�
pois 40%. Jo 2020 j�lkeen rakennettavien talojen arvioidaan olevan JO
energianeutraalin. Energias��st�s��ti��n pannaan miljardi kruunua.
Liikenne Tanskassa viel� kasvaa 2%/v. Siit� tullaan poistamaan 20%
nykytasosta korvaamalla siit� biopolttoaineella. Viidennes s�hk�autoihin.
Rautateille lis�yst�. Verotus suosimaan ymp�rist�yst�v�llisi� autoja.
Kuljetuksiin 200 miljardia kruunua l. 27miljardia. V�hent�en
terveydenhuoltoa, ruuhkien ja ymp�rist�nsuojelun menot. Huomattavasti
nykyist� suurempi osuus uusiutuvista l�hteist�. Tuulipuolella Tanska suuntaa
merien offshoretuulivoimaan. ES:n tavoite on kaksinkertaistaa tuulivoimaansa
s�hk�st� huikeaan 60 prosenttiin!!!
Aurinkosoluille 2030 ennakoidaan 2% ja aaltovoiman 5% s�hk�ntuotannosta.
Aaltovoimaa pidet��n eritt�in merkitt�v�n�. Biomassasta ennakoidaan 30%
v.2030. Mukana biopolttoaineiden 20%. Biokaasuun luotetaan, samoin uuden
sukupolven biopolttoaineisiin. N�ihin Tanska sijoittaa paljon.
Biopolttoainesektorikasvaa 20 miljardiin kruunuun 2,7miljardiin euroon.
Kolmannes 2030 voimaloista k�ytt�� jo tehokkaita polttokennoja ja
l�mp�pumput ovat arkilaitteita. Tutkimuksiin nostetaan 350 miljoonasta
miljardiin kruunuun. Valtio kevitt�� uudisenergiainvestointiriskitt�m�mpi�
sy�tt�tariffeja. "Saastuttaja maksaa periaatteella!"(Suomessa ydinalalle
moinen olisi ennenkokematonta!)
Suositellaan luopumista verotuksesta joka est�� siirtymist� fossiileista
uudisenergiaan. Lentopetrolille veroa. Tanskassa on oleellisesti helpompaa
toteuttaa uutta energiapolitiikkaa. Valitettavasti meill� ei edelleenk��n
olla valmiita sellaisiin toimiin, joilla kokonaisenergian kulutus saadaan
selv��n laskuun ja uusiutuvan energian ja sit� tukevan teknologian k�ytt�
vahvaan nousuun.
U.B. Linstr�m kehitys- ja ymp�rist�kysymyksiin erikoistunen professorin
yleis�osastokirjoituslyhemnelm�.