Testaa persoonallisuutesi
Vesku
Oma tulokseni:
PERSOONALLISUUSTYYPPISI
ISFP (Introvertti-Havaitsija-Tunteva-Spontaani)
Kuuluisia ISFP-luonteita:
Marie Antoinette
Fred Astaire
Donald Sutherland
Marilyn Monroe
Elizabeth Taylor
Magic Johnson
Michael Jackson
1 % testiin vastanneista kuuluu samaan ryhmään kuin sinä.
Tauno
http://www.2h.com/personality-tests.html
Personality tests on this page may give you some new thoughts about your own
personality. We do not give psychological advice and are not trained in that
profession. Tests are only for your entertainment
---
RHETI Enneagram Test
http://www.enneagraminstitute.com/dis_sample_36.asp
PTypes Personality Types
http://www.geocities.com/ptypes/index.html
Personality Disorder Test
http://www.4degreez.com/misc/personality_disorder_test.mv
This test, sponsored by 4degreez.com, is meant to help determine whether or
not you have a personality disorder. It is not meant to be used as a
diagnostic tool, but rather as a tool to give you insight into a potential
disorder that may be having a negative impact on your life. If you believe
you may be suffering from a personality disorder or any other disorder, you
should ask your family doctor to recommend a therapist in your area to meet
with.
---
Online Screening for Personality Disorders
http://www.med.nyu.edu/Psych/screens/pds.html
Esa
Paranoid: High
Schizoid: High
Schizotypal: Very High
Antisocial: Moderate
Borderline: Moderate
Histrionic: High
Narcissistic: Moderate
Avoidant: Very High
Dependent: Moderate
Obsessive-Compulsive: Low
Näinpä näin
PERSOONALLISUUSTYYPPISI
INFP (Introvertti-Intuitiivinen-Tunteva-Spontaani)
Kuuluisia INFP-luonteita:
Maria, Jeesuksen äiti
Luukas
Johannes
William Shakespeare
A. A. Milne
Laura Ingalls Wilder
Helen Keller
Anne Frank
Donna Reed
James Herriot
Amy Tan
John F. Kennedy, jr
INFP:llä tuntuu olevan loppumaton usko hyvyyden vaikutukseen. Hän ei jaa
ihmisiä hyviin ja pahoihin, vaan uskoo, että paatuneellakin rikollisella on
hyvät puolensa. INFP suhde ulkomaailmaan on tyyni ja rauhallinen ja hänellä
on korkea omantunnonarvo, jonka saa omista arvoistaan. INFP on kiinnostunut
omasta, sisäisestä maailmastaan ja saa tyydytyksen omien ideoidensa ja
ajatustensa toteuttamisesta, eikä välttämättä kaipaa ulkopuolisten rohkaisua
tai palautetta. Usein hänellä on myös hyvä mielikuvitus ja lapsena hänellä
saattaa olla "näkymättömiä" ystäviä. Yleensä INFP:llä on vain muutamia,
hyviä ystäviä, kunhan on kelpuuttanut heidät ensin ystäväpiiriinsä.
Ystävänä INFP on uskollinen ja suhde kestää yleensä vuosikausia, jos ei
vuosikymmeniä. Läheisistä suhteista huolimatta INFP ei välttämättä kerro
syvimpiä ajatuksiaan edes ystävilleen, sillä hänellä on tapana tutkiskella
asioita itsekseen. Tästä johtuen hän saattaa tuntua joskus hyvinkin
epäsosiaaliselta.
5 % testiin vastanneista kuuluu samaan ryhmään kuin sinä.
esa
Sanctius
kopioitu tutuista disorder -listoista, laittamalla vain niitä ennen
"do you" tai "have you" -etuliitteet. Tämä ei ole mielestäni paras
tapa luoda testejä. Ihan hienoja testejä, mutta odotin kuitenkin
ammattimaisempaa näkemystä asiasta kuin jenkkicollegen psykologian
kotitehtävänä juostenkustuja häkkyröitä. Eikö ihmiset vaan viitsi?
Esimerkiksi "Do you experience magical thinking that influences your
behavior?" on aina selvä schizotypical-kysymys ja "Do you have a
pattern of unstable and intense relationships with others?" taas lisää
borderline-laskuria. Se olisi ihan sama että laittaako kysymyksiin
"käytkö kirkossa?" saadakseen skitsotyyppisen häiriön, vaiko että
"katsotko kauniita ja rohkeita" saadakseen borderline-häiriön...
Esa:
>Paranoid: High Schizoid: High Schizotypal: Very High ...
Mä sain kaikista low, paitsi schizotypalista moderaten, mikä lienee
kaikkien vähänkään ei-materialistien kohtalo. Parantukaamme täten:
Ei kannata tuntea mitään ihollaan,
tai tulee setä valkoinen hakemaan.
Älä usko voimaan korkeimpaan joka
rakastaa, sillä siitä vasta häkki
heilahtaa. Kiellä kaikki, mitä et
voi koskettaa, herää todellisuuteen!
Älä lue iltarukousta, tai aamulla
heräät huoneessa pehmustetussa...
I'm sick of schizotypal! *lausuu iltarukouksen ja tuntee lämpimän
kutinan leviävän selkärankaa pitkin sydämestä päälakeen...* O:-)
--
Men are as fishes, immersed in the sea of emotions.
http://www.kolumbus.fi/sanctius/mypic.html
Make
"Esa" <eael...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:a07v35$rue$1...@tron.sci.fi...> esa
Et osaisi kertoa tyhmälle josko vastaavia testejä voisi löytää jostain
suomeksi?
Make
Esa
Sanctius <sanc...@mail.com> wrote in message
news:q52f2us30bihdkhko...@4ax.com...
> Suurin osa persoonallisuushäiriötestien kysymyksistä oli suoraan
> kopioitu tutuista disorder -listoista, laittamalla vain niitä ennen
> "do you" tai "have you" -etuliitteet. Tämä ei ole mielestäni paras
> tapa luoda testejä. Ihan hienoja testejä, mutta odotin kuitenkin
> ammattimaisempaa näkemystä asiasta kuin jenkkicollegen psykologian
> kotitehtävänä juostenkustuja häkkyröitä. Eikö ihmiset vaan viitsi?
>
määrittelemään ja ihanteena kai on semmoinen aina hymyilevä peri jenkki joka
on maksimaalisen hyödyllinen korporaatiolleen. Jokainen joka kykenee
kuitenkin elämäänsä elämään ilman että on jatkuva vakava konflikti päällä
muiden ihmisten kanssa kai kuitenkin on ok. Sekin voi kai olla positiivista
kuten vaikkapa Sokrateen tapauksessa. Oli persoonallisuus sitten minkälainen
tahansa niin sitä voi kärsiä vaikka suunnattomasta sosiaalisesta fobiasta,
masennuksesta ja ahdistuksesta josta on päästävä eroon että kykenee
kehittämään itselleen sen paljon puhutun elämän.
>
> Esimerkiksi "Do you experience magical thinking that influences your
> behavior?" on aina selvä schizotypical-kysymys ja "Do you have a
> pattern of unstable and intense relationships with others?" taas lisää
> borderline-laskuria. Se olisi ihan sama että laittaako kysymyksiin
> "käytkö kirkossa?" saadakseen skitsotyyppisen häiriön, vaiko että
> "katsotko kauniita ja rohkeita" saadakseen borderline-häiriön...
>
suomeksi ollut josta tuli pointseiksi INFP antoi tavallaan ehkä aika lailla
samansuuntaisen tuloksen mutta ilman sitä 'häiriö' etuliitettä. En minä
tiedä kuinka paljon arvoa näille voi antaa mutta testit ovat hauskoja.
Itsetuntemus on kai muutenkin tärkeää.
>
> Esa:
> >Paranoid: High Schizoid: High Schizotypal: Very High ...
>
> Mä sain kaikista low, paitsi schizotypalista moderaten, mikä lienee
> kaikkien vähänkään ei-materialistien kohtalo. Parantukaamme täten:
>
> Ei kannata tuntea mitään ihollaan,
> tai tulee setä valkoinen hakemaan.
> Älä usko voimaan korkeimpaan joka
> rakastaa, sillä siitä vasta häkki
> heilahtaa. Kiellä kaikki, mitä et
> voi koskettaa, herää todellisuuteen!
> Älä lue iltarukousta, tai aamulla
> heräät huoneessa pehmustetussa...
>
ilmestyksiä jolloin sitten pääsisi varmasti lepäämään muttei ole vielä
tuommoista riemua tullut kohdattua. Seroxat kyllä auttaa myös pitämään sen
tason loitolla.
>
> I'm sick of schizotypal! *lausuu iltarukouksen ja tuntee lämpimän
> kutinan leviävän selkärankaa pitkin sydämestä päälakeen...* O:-)
>
schizotypaalein romaani. Hieno kirja. Pakko kehua.
esa
Sanctius
>Mä sain kaikista low, paitsi schizotypalista moderaten
Hmm, ilmankos schizotypal-mittari värähti, koska sen ei-patologinen
kaksoispuolisko on Idiosyncratic personality type, "The Scientist":
http://www.geocities.com/ptypes/schizotypal.html
___________________________________________________________________
Dr. John M. Oldham has defined the Idiosyncratic personality style.
The following six characteristic traits and behaviors are listed in
his The New Personality Self-Portrait.
1) Inner life. Idiosyncratic individuals are tuned in to and sustained
by their own feelings and belief systems, whether or not others accept
or understand their particular worldview or approach to life.
2) Own world. They are self-directed and independent, requiring few
close relationships.
3) Own thing. Oblivious to convention, Idiosyncratic individuals
create interesting, unusual, often eccentric lifestyles.
4) Expanded reality. Open to anything, they are interested in the
occult, the extrasensory, and the supernatural.
5) Metaphysics. They are drawn to abstract and speculative thinking.
6) Outward view. Though they are inner-directed and follow their own
hearts and minds, Idiosyncratic men and women are keen observers of
others, particularly sensitive to how other people react to them.
___________________________________________________________________
Löytyneekö ryhmästä muitakin idiosynkraattisia eksentrikkoja? O:-)
Sanctius
>Oletko lukenut Umberto Econ Foulcaultin heilurin? Siinä on
>varmaan maailman schizotypaalein romaani. Hieno kirja. Pakko kehua.
Romaanit ovat jääneet viimeaikoina käytännönläheisen okkulttismystisen
matskun jalkoihin, mutta ehkäpä sitä viel jokupäivä ehtii fiktiotakin.
Liekkö sattumaa, mutta Umberto Eco on kuin onkin schizotypaalia tai
idiosynkraattista persoonallisuutta, kuten näemmä ovat monet muutkin:
Clive Barker, Tim Burton, Kurt Cobain, René Descartes, Umberto Eco,
Albert Einstein, James Joyce, Franz Kafka, Stephen King, Stanley
Kubrick, John Lennon, David Lynch, Friedrich Nietzsche, Jean Paul
Sartre.
Yllättäen joukosta löytyy hyvin paljon ihmisiä joiden tuotoksista
nauttii suuresti. Ikäänkuin olisi samaa perhettä. Hassua... O:-)
Esa
> >Oletko lukenut Umberto Econ Foulcaultin heilurin? Siinä on
> >varmaan maailman schizotypaalein romaani. Hieno kirja. Pakko kehua.
>
> Romaanit ovat jääneet viimeaikoina käytännönläheisen okkulttismystisen
> matskun jalkoihin, mutta ehkäpä sitä viel jokupäivä ehtii fiktiotakin.
>
matskua käsittelevä kirja.
Tuomas
varovainen mitä puhuu tai jotain muuta neuroleptiä. Kyseiset lääkkeet eivät
tee muuta kun hidastavat aivojen dopamiini ja/tai
serotoniiniaineenvaihduntaa.
Whatever makes you happy whatever you want, youré so fucking special, I wish
I was special. Skitso olen itsekin :)
"Sanctius" <sanc...@mail.com> wrote in message
news:qkcf2uon4sq93esje...@4ax.com...
Anne a.k.a. Batcat
news:14IV7.1551$O5....@nntpserver.swip.net:
> http://www.4degreez.com/misc/personality_disorder_test.mv
Paranoid: Moderate
Schizoid: Low
Schizotypal: High
Antisocial: Low
Borderline: Low
Histrionic: Moderate
Narcissistic: Low
Avoidant: Low
Dependent: Low
Obsessive-Compulsive: High
INFJ
--
---A.
Tauno
| http://www.4degreez.com/misc/personality_disorder_test.mv
|
| This test, sponsored by 4degreez.com, is meant to help determine whether
or
| not you have a personality disorder. It is not meant to be used as a
| diagnostic tool, but rather as a tool to give you insight into a potential
| disorder that may be having a negative impact on your life. If you believe
| you may be suffering from a personality disorder or any other disorder,
you
| should ask your family doctor to recommend a therapist in your area to
meet
| with.
| ---
|
| Online Screening for Personality Disorders
| http://www.med.nyu.edu/Psych/screens/pds.html
Paranoid
Schizoid
Schizotypal
Antisocial
Borderline
Histrionic
Narcissistic
Avoidant
Dependent
Obsessive-Compulsive
Kaikki nuo yllä mainitut _persoonallisuusstruktuurit_ tai -tyypit eivät
sinänsä ole häiriöitä. Paitsi borderline, joka ei ole persoonallisuustyyppi
vaan persoonallisuuden häiriön taso. Muita tasoja ovat neuroottinen ja
psykoottinen.
On korostettava että ihmisellä voi olla esimerkiksi skitsoidinen tai
hysteerinen peruspersoonallisuus, mutta siitä huolimatta ihminen voi olla
täysin terve - on luonnollista että meillä kaikilla on jonkin tyyppinen
persoonallisuus ja tempperamentti. Mutta terveellä tasolla sanomme
skitsoidista henkilöä ehkä hiljaiseksi ja hysteeristä vilkkaaksi. Ja
kompulsiivista ehkä tarkaksi ja tunnolliseksi jne.
Käytännössä siis persoonallisuushäiriö ja borderline ovat sama asia, ja tuo
yllä oleva lista selvittää vain että millä eri tavoin tuo borderline voi
ilmetä.
Tauno
Make
"Tuomas" <Tuo...@eikuulu.fi> kirjoitti
viestissä:uZ2W7.109$v94....@read2.inet.fi...
> Lääkkeeksi voi saada Risperdalia jos menee lääkärille. Kannattaa olla
> varovainen mitä puhuu tai jotain muuta neuroleptiä. Kyseiset lääkkeet
eivät
> tee muuta kun hidastavat aivojen dopamiini ja/tai
> serotoniiniaineenvaihduntaa.
> Whatever makes you happy whatever you want, youré so fucking special,
I wish
> I was special. Skitso olen itsekin :)
Just näin itse mitä neuroleptit tekee ihmiselle, mutta mä haluaisin
koittaa tämmöistä testiä, mutta ei taida missään olla suomen kielellä
niitä?
M
Tauno
http://www.aanet.aanekoski.fi/iq/iqtest.html
(Mittaa älykkyysosamäärän 174 pisteeseen asti)
Testiin käytettävissä oleva aika on 20 minuuttia
Tapio Manninen
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti viestissä
news:14IV7.1551$O5....@nntpserver.swip.net...
> Personality tests
> http://www.2h.com/personality-tests.html
. We do not give psychological advice and are not trained in that
> profession. Tests are only for your entertainment
Edellä mainittua ei voi liikaa korostaa. Tällaiset itsehoitotestit saattavat
enemmän sekoittaa kuin selventää asioita varsinkin sellaiselle ihmiselle,
jolla jokin todellinen häiriö on. Näitten viihteellisyys kyllä unohtuu saman
tien kun niitä täyttää ja varsinkin tuloksen tullessa.
> ---
>
> RHETI Enneagram Test
> http://www.enneagraminstitute.com/dis_sample_36.asp
>
> PTypes Personality Types
> http://www.geocities.com/ptypes/index.html
>
Näihin enneagrammipohjaisiin testeihin suhtautuisin kyllä pelkästään
viihteellisesti. Lähinnä kahdesta syystä: ne eivät ole testiteoreettisesti
valideja muussa mielessä kuin siinä, että ne mittaavat sitä, mitä ne on
suunniteltukin mittaavaksi, ei muuta. Samalla periaatteella voi kehittää
vaikkapa pannukakun paistotestin ja julistaa, että se on tärkeäkin
persoonallisuuden piirre. Toiseksi ne kaventavat käsitystä ihmisen
persoonallisuudesta ja voivat johtaa itseään toteuttaviin ennusteisiin (
minä nyt olen tällainen kolmonen, ei kannata muuta yrittääkään) tai latteaan
ihmiskuvaan (voiko viitoselta nyt mitään muuta odottaakaan).
Jos nyt joku kuitenkin haluaa systeemiin tutustua, suomeksikin löytyy
(pastori) Olli Valtosen kirjoja, mm. Yhdeksänkulmainen peili.
> Personality Disorder Test
> http://www.4degreez.com/misc/personality_disorder_test.mv
>
> This test, sponsored by 4degreez.com, is meant to help determine whether
or
> not you have a personality disorder. It is not meant to be used as a
> diagnostic tool, but rather as a tool to give you insight into a potential
> disorder that may be having a negative impact on your life.
Tämä edellinen testi onkin sitten jo vaarallisempaa kamaa. Varsinkin jos
puhutaan persoonallisuuden häiriöistä, kuten Tauno olet ihan oikein muissa
threadeissa maininnutkin. Jos on neuroosityyppistä häiriötä tyrkyllä,
tällaiset saattavat antaa kyllä vähän suuntaviittaa. Lievemmissäkin
psykooseissa alkaa sairauden tunto häipyä ja vastaukset saattavat
itsetulkittuina olla hyvinkin terveenoloisia ja ristiriidassa todellisen
tilanteen kanssa. Toinen asia sitten on se, että tällaiset testit ovat liian
läpinäkyviä. Vastaaja pystyy manipuloimaan testitulosta melko helpostikin.
Eipä siinä mitään, jos itselleen viihteellisesti valehtelee, mutta
vastaavanlaisia käyttävät myös (ammattitaidottomat) psykiatrit ja
huuhaaterapeutit myöskin diagnosointivälineinä. Keskivahvan masennuksen saa
halutessaan papereihinsa, kun muistaa vastata tyylin:
Oletko ajatellut itsemurhaa. Kyllä, usein.
Tunnetko olevasi umpikujassa. Kyllä.
Nautitko elämästäsi. En lainkaan.
Tauno
"Tapio Manninen" wrote:
|
| "Tauno" kirjoitti:
---
| > Personality Disorder Test
| > http://www.4degreez.com/misc/personality_disorder_test.mv
| >
| > This test, sponsored by 4degreez.com, is meant to help determine whether
| or
| > not you have a personality disorder. It is not meant to be used as a
| > diagnostic tool, but rather as a tool to give you insight into a
potential
| > disorder that may be having a negative impact on your life.
|
| Tämä edellinen testi onkin sitten jo vaarallisempaa kamaa. Varsinkin jos
| puhutaan persoonallisuuden häiriöistä, kuten Tauno olet ihan oikein muissa
| threadeissa maininnutkin. Jos on neuroosityyppistä häiriötä tyrkyllä,
| tällaiset saattavat antaa kyllä vähän suuntaviittaa. Lievemmissäkin
| psykooseissa alkaa sairauden tunto häipyä ja vastaukset saattavat
| itsetulkittuina olla hyvinkin terveenoloisia ja ristiriidassa todellisen
| tilanteen kanssa.
Tampereen yliopisto Psykologian laitos
http://www.uta.fi/laitokset/psyk/studies/opetmat/psyh/a7_1.htm
Markku Ojanen
1. PSYYKKISTEN HÄIRIÖIDEN LUONNE
Ihmisen epätäydellisyys näkyy kaikkialla. Tämänkin luvun otsake oli pitkään
ONGLMAT. Katsommepa mihin suuntaan tahansa, sisäänpäin tai ulospäin,
vasemmalle tai oikealla, kuva ei ole rohkaiseva. Aiheutamme itsellemme ja
toinen toisillemme suurta vahinkoa, murhetta, ahdistusta, tuhoa ja
kärsimystä.
Näistä ongelmista on vaikea saada otetta. Ne ovat niin moninaisia
ja -ulotteisia, että käytössä on useita eri sanoja, jotka ainakin osaksi
menevät päällekkäin. Puhutaan mielisairauksista, mielenterveyden ongelmista,
psyykkisistä tai psykologisista häiriöistä. Varmaan muitakin sanoja on
käytössä. Miten näitä ongelmia voitaisiin jäsentää ja ymmärtää?
---
Psykiatrinen diagnoosi ei auta ymmärtämään, mistä jonkin tietyn yksilön
ongelmassa todella on kysymys. Vaikka monet asiantuntijatkin sanovat, että
mielenterveyden ongelmat ovat samanlaisia kuin muutkin terveyteen liittyvät
ongelmat eli sairaudet, ei väite pidä paikkaansa.
---
Millaisia sanoja ihmisen arkisten ongelmien ja vaikeuksien kuvaamisessa
pitäisi käyttää? Mikään sana ei tunnu oikein osuvalta. Puhumme ongelmista,
häiriöistä ja mielisairauksista, joskus jopa taudeistakin. Ongelma tuo
mieleen älyllisen tehtävän, joka ainakin periaatteessa on ratkaistavissa.
Häiriö tuo mieleen koneen.
---
_____
http://groups.google.com/groups?hl=sv&selm=N.062096.200922.23%40LOCALNAME
[---] Minä yritän opetella puhumaan niin ettei synny
vaikutelmaa omahyväisyydestä eikä muiden mollaamisesta. Mutta se ei ole
helppoa kun suhtaudun kriittisesti perinteisen psykiatrian oppeihin.
Minä nimittäin uskon, että monet perinteisen psykiatrian opit ihan
oikeasti pahentavat potilaan omgelmia ja usein kun yritän selittää sitä
miten joku diagnoosi tai teoria pahentaa potilaan tilaa käytän parodiaa
tai huumoria tai liioittelua saadakseni pointini perille, mutta se tietenkin
loukkaa joitakin ihmisiä.
Esimerkiksi olen sitä mieltä, että persoonallisuushäiriödiagnooseista
yleensä ja varsinkin mainitsemastasi rajatilahäiriöstä on potilaalle
enemmän haittaa kuin hyötyä. Se on monien tuohon diagnoosiin uskovien
mielestä vaikea nähdä ja siksi olen myös tätä diagnoosia kyseenalaistaessani
käyttänyt parodiaa ja ironiaa. Nyt yritän pidättäytyä siitä, mutta mitä
sinun
mielestäsi minun pitäisi tehdä jos haluaisin esimerkiksi vakuuttaa sinut
siitä,
että persoonallisuushäiriö-leima on potilaan kannalta haitallinen ja että se
hidastaa pikemminkin kuin jouduttaa potilaan paranemista. Mikä vakuuttaisi
sinut siitä, että olen oikeassa tai että mielipiteeni olisi edes vakavasti
otettava? Kehunko itseäni ja mollaanko muita jos kerron jonkin tarinan
siitä,
miten joku ihminen oli saanut tuon diagnoosin ja meni vain huononpaan
suuntaan
kun alkoi itsekin uskomaan olevansa persoonallisuudeltaan häiriintynyt ja
jos
hän vielä olisi parantunut jollakin sellaisella hoidolla, jossa hänet
saatiin
uskomaan että hänelle annettu persoonallisuushäiriö diagnoosi oli virhe,
joka
kuvasti enemmänkin hoitavan tahon furstraatiota kuin hänen
häiriintyneisyyttään?
Olisiko se toisten mollaamista ja itsekehua? Kun ollaan asioista aivan
vastakkaista mieltä keskusteleminen ei ole helppoa, mutta kannattaa yrittää.
Ystävällisin terveisin
Ben Furman
_____
http://www.seekerschurch.org/mission/learners/arms/199707.htm
"We put labels on life all the time. "Right," "wrong," "success," "failure,"
"lucky," "unlucky," may be as limiting a way of seeing things as "diabetic,"
"epileptic," "manic-depressive," or even "invalid." Labeling sets up an
expectation of life that is often so compelling we can no longer see things
as they really are. This expectation often gives us a false sense of
familiarity toward something that is really new and unprecedented. We are in
relationship with our expectations and not with life itself.
---
"In my experience, a diagnosis is an opinion and not a prediction. What
would it be like if more people allowed for the presence of the unknown, and
accepted the words of their medical experts in this same way? The diagnosis
is cancer. What that will mean remains to be seen. "Like a diagnosis, a
label is an attempt to assert control and manage uncertainty. It may allow
us the security and comfort of mental closure and encourage us not to think
about things again. But life never comes to a closure, life is process, even
mystery. Life is known only by those who have found a way to be comfortable
with change and the unknown. Given the nature of life, there may be no
security, only adventure."
_____
Questioning Unreliable Diagnoses Of Schizophrenia.
http://www.mind-in-manchester.org.uk/forum/qudos/qudos.htm
QUDOS: a support project for anyone who believes they are wrongly diagnosed
as having schizophrenia. We will try to help those wrongly stigmatized with
this diagnosis by providing information and advice.
---
Diagnosis of psychiatric conditions is generally recognized as being one of
the more unreliable areas of modern medicine: Doctor Hans Eysenck(5),
Emeritus Professor of Psychology at the University of London, cited a study
in which psychiatrists could agree on a diagnosis in only 20% of cases.
The lack of any consistent physiological features makes schizophrenia
particularly liable to mis-identification. Instances of mis-diagnosis
occur so frequently that many mental health workers readily concur with
Doctors Colby and Spar (2) in identifying unreliability of diagnosis as
constituting one of the major difficulties facing psychiatry today.
_____
http://showcase.netins.net/web/mikebellspage/rfp-08.htm
---
Assume that 5 percent of the population has some disease, and that the
medical test to diagnose the disease is 98 percent accurate. If you were
tested and your test came back positive, what is the likelihood that you
really do have the disease?
The probability that you have the disease is surprisingly only 20 percent.
Paulos further points out that many tests (of various kinds) are far less
accurate than the 98 percent assumed here and therefore prove even less.
---
INNUMERACY: Mathematical Illiteracy and its Consequences
by John Allen Paulos (Farrar, Straus and Giroux; 1988)
_____
Tauno
- J -
persoonallisuushäiriö, mutta persoonallisuushäiriöitä on toki muitakin.
Meissä jokaisessa voi olla piirteitä useistakin pers.häiriöistä, mutta se ei
tarkoita, että olisi kyseinen pers.häiriö. Joku voi esim. ajatella usein
toisten ajattelevan hänestä kielteisesti, mutta se ei tarkoita, että hän
olisi sairaalla tavalla paranoidinen. Sen sijaan ihmisellä, jolla nämä
oireet hallitsevat käyttäytymistä päivästä toiseen, voidaan sanoa olevan
persoonallisuushäiriö. Tällöin todennäköisesti ihminen alkaa myös toimia sen
mukaan, että ihmiset vaikkapa puhuvat hänestä jatkuvasti pahaa yrittäen
vahingoittaa häntä. Enkä tarkoita tällä nyt niin voimakasta asiaa kuin
harhaisuus!
"Bomba Claat" <bomba...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:37033c62.01122...@posting.google.com...
> "Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> wrote in message
news:<i07W7.1690$O5....@nntpserver.swip.net>...
>
> > On korostettava että ihmisellä voi olla esimerkiksi skitsoidinen tai
> > hysteerinen peruspersoonallisuus, mutta siitä huolimatta ihminen voi
olla
> > täysin terve - on luonnollista että meillä kaikilla on jonkin tyyppinen
> > persoonallisuus ja tempperamentti. Mutta terveellä tasolla sanomme
> > skitsoidista henkilöä ehkä hiljaiseksi ja hysteeristä vilkkaaksi. Ja
> > kompulsiivista ehkä tarkaksi ja tunnolliseksi jne.
>
> tosiaankaan ihan noin mene muuta kuin sellaisten päissä jotka edelleen
> pakenee ja narraa ja valehtelee.
> Ruotuun Tauno ja äkkiä! Back to the reality! Lopeta aivojesi turha
> rääkkääminen sinäkin.
> Tavallisenkin kansan keskuudessa on niitä jotka sanoo totuuksia
> suoraan kun ne sellaisenaan edessään näkevät.
>
> > Käytännössä siis persoonallisuushäiriö ja borderline ovat sama asia, ja
tuo
> > yllä oleva lista selvittää vain että millä eri tavoin tuo borderline voi
> > ilmetä.
>
> hauskuuttaa lähinnä vain luokkien keksijää itseään. Auttaahan ne
> -joskus- selventämään ehkä -jotain-, mutta kuitenkin taipumukset ja
> ominaisuudet pakkaavat vähän jokaisen kohdalla muodostumaan niin
> päällekkäisiksi vyyhdeiksi yhtä sun toista taipumusta ja ominaisuutta
> ,niin että loppujen lopuksi analysoinnista ei ole pidemmän päälle
> mitään iloa ja huom! niilläkin voi alkaa pakenemaan itseään jos hyvin
> käy.
>
> Sista Real & Simple
Tapio Manninen
Minun tarkoitukseni oli kuitenkin sanoa, ettei monimutkaisia asioita ole
syytä yksinkertaistaa liikaa ja että diagnoosien teko ei muutamalla
pintapuolisella testillä onnistu. Sitäkin olen aivan liikaa nähnyt. Markku
Ojasen kanssa olen pääpiirteissään samaa mieltä. Ben Furmanin kanssa en
välitä käydä debatoimaan näin mutkan kautta. Mitä mieltä itse olet?
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti viestissä
news:dFjW7.1746$O5....@nntpserver.swip.net...
- J -
"Tapio Manninen" <tapio.m...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:a0ck3i$jm$1...@news.kolumbus.fi...
Tauno
"Tapio Manninen" wrote:
| En tiedä, mikä näitten pitkien lainauksiesi perimmäinen tarkoitus oli /
on.
Että näistä diagnooseista ja niiden varmuudesta voi olla montaa eri mieltä.
| Minun tarkoitukseni oli kuitenkin sanoa, ettei monimutkaisia asioita ole
| syytä yksinkertaistaa liikaa ja että diagnoosien teko ei muutamalla
| pintapuolisella testillä onnistu.
Ei tietenkään. Mutta hyvä pitää mielessä että diagnoosit (esim. ICD-10)
tehdään ainoastaan pelkkien oireiden perusteella. Jos jollain on
persoonallisuushäiriö, sillä viitataan AINOASTAAN oireisiin. Diagnoosi
sinänsä ei kerro mitään siitä mitä ongelmia tuon häiriön taustalla
mahdollisesti voisi olla tai että miten sitä pitäisi hoitaa tai jos sitä
ylipäätään voi hoitaa, tai edes ymmärtää. Esimerkiksi, kun tietyt kriteerit
on täytetty, voidaan joku henkilö diagnostisoida skitsofreeniseksi. Eri
koulukuntiin kuuluvat psykiatrit ja terapeutit tappelevat sitten siitä että
miten skitsofreniaa olisi parasta hoitaa. Diagnostisten järjestelmien
päätarkoitus on että eri koulukuntiin kuuluvat terapeutit, psykiatrit ja
maallikotkin pääsisivät yhteisymmärrykseen siitä, että millä nimillä
tietynlaisia oireyhtymiä, häiriöitä ja sairauksia voidaan kutsua.
| Sitäkin olen aivan liikaa nähnyt. Markku
| Ojasen kanssa olen pääpiirteissään samaa mieltä. Ben Furmanin kanssa en
| välitä käydä debatoimaan näin mutkan kautta. Mitä mieltä itse olet?
Niin mistä?
Tauno
Tapio Manninen
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti viestissä
news:yWpW7.1810$O5....@nntpserver.swip.net...
>
>
> "Tapio Manninen" wrote:
> | En tiedä, mikä näitten pitkien lainauksiesi perimmäinen tarkoitus oli /
> on.
>
> Että näistä diagnooseista ja niiden varmuudesta voi olla montaa eri
mieltä.
>
> | Minun tarkoitukseni oli kuitenkin sanoa, ettei monimutkaisia asioita ole
> | syytä yksinkertaistaa liikaa ja että diagnoosien teko ei muutamalla
> | pintapuolisella testillä onnistu.
>
> Ei tietenkään. Mutta hyvä pitää mielessä että diagnoosit (esim. ICD-10)
> tehdään ainoastaan pelkkien oireiden perusteella. Jos jollain on
> persoonallisuushäiriö, sillä viitataan AINOASTAAN oireisiin. Diagnoosi
> sinänsä ei kerro mitään siitä mitä ongelmia tuon häiriön taustalla
> mahdollisesti voisi olla tai että miten sitä pitäisi hoitaa tai jos sitä
> ylipäätään voi hoitaa, tai edes ymmärtää. Esimerkiksi, kun tietyt
kriteerit
> on täytetty, voidaan joku henkilö diagnostisoida skitsofreeniseksi. Eri
> koulukuntiin kuuluvat psykiatrit ja terapeutit tappelevat sitten siitä
että
> miten skitsofreniaa olisi parasta hoitaa. Diagnostisten järjestelmien
> päätarkoitus on että eri koulukuntiin kuuluvat terapeutit, psykiatrit ja
> maallikotkin pääsisivät yhteisymmärrykseen siitä, että millä nimillä
> tietynlaisia oireyhtymiä, häiriöitä ja sairauksia voidaan kutsua.
>
Tästä emme saa eri,ieöisyyttä aikaan.
> | Sitäkin olen aivan liikaa nähnyt. Markku
> | Ojasen kanssa olen pääpiirteissään samaa mieltä. Ben Furmanin kanssa en
> | välitä käydä debatoimaan näin mutkan kautta. Mitä mieltä itse olet?
>
> Niin mistä?
>
No siteeraamistasi Ojasen ja Furmanin kirjoituksista.
> Tauno
>
Tauno
"Tapio Manninen" wrote:|
| "Tauno" kirjoitti
|
| > | Sitäkin olen aivan liikaa nähnyt. Markku
| > | Ojasen kanssa olen pääpiirteissään samaa mieltä. Ben Furmanin kanssa
en
| > | välitä käydä debatoimaan näin mutkan kautta. Mitä mieltä itse olet?
| >
| > Niin mistä?
| >
| No siteeraamistasi Ojasen ja Furmanin kirjoituksista.
No joo, pidin tuota Ojasen kirjoitusta hyvin asiallisena.
http://groups.google.com/groups?hl=sv&selm=52c29b%24d8t%40oravannahka.Helsin
ki.FI
---
Muuten haluan sanoa ett{ seurasin keskustelua Rajatilah{iri|st{
taannoin ja siihen haluan vain sanoa, ett{ en usko koko h{iri|n
olemassaoloon. Ep{ilen vahvasti, ett{ persoonallisuush{iri|t eiv{t ole
oikeasti olemassa vaan kyseess{ on diagnoosi joka kuvaa enemm{nkin
terapeutin frustraation tunnetta yhteisty|ss{ asiakkaan kanssa kuin
asiakasta IMHO.
Ben Furman
_____
Ja tuolla Furmanilla on tosi mahtava huumorintaju. Provosoi ja herättää
ajatuksia. On aina mukava seurata oman mielensä liikkeitä kun joku toinen
esittää omista näkemyksistä poikkeavan mielipiteen. ;)
Tauno
Diamond Dog
Tulos tuossa testissä oli jokunen kuukausi sitten 142 ja nyt kun tein
sen uudelleen, tulos oli 147. Hei! Olen tulossa älykkäämmäksi koko
ajan! Mikä onkaan ÄO:ni, kun teen sen vielä pariin kertaan!
Pääsenköhän jo sitten mensaan!?
Dogg
susse
"Tauno" lähetti<tauno.l...@swipnet.se>
> Psykiatrinen diagnoosi ei auta ymmärtämään, mistä jonkin tietyn yksilön
> ongelmassa todella on kysymys.
Ei todellakaan auta tajuamaan. Vasta käytännössä huomaa ettei
kyseessä ollutkaan tietyksi diagnosoitu ongelmainen ja ratkaisua hakeva
ihminen
vaan sairauteensa syvääkin syvemmin kiintynyt vittuilija, jonka ns. sairaus
tarkoittaakin käytännössä
epäsosiaalisen käyttäytymiseen fiksoitumista ja sen ihannointia sekä itsessä
että muissa.
> Minä nimittäin uskon, että monet perinteisen psykiatrian opit ihan
> oikeasti pahentavat potilaan omgelmia
Joo, pahentavat todella. Kun joku näkee pikku-ukkoja
se sattaa alkaa näkemään isoja -ukkoja jos sille kertoo
pikku- ukkojen johtuvan psykoosista.
Vielä pahempaa on se, että psykoottiselle annettaisiin harhoja poistavia
lääkkeitä.
Nykyäänhän on niin, että hullut itse päättävät miten hoitoa toteutetaan
mistä
johtuen ne eivät käy hoidossa oikeastaan enää ollenkaan , niinkuin kukaan
sellainen joka mieltää itsensä pysyvästä todellisuudentajun vinoumasta
huolimatta terveeksi.
>ja usein kun yritän selittää sitä
> miten joku diagnoosi tai teoria pahentaa potilaan tilaa käytän parodiaa
> tai huumoria tai liioittelua saadakseni pointini perille, mutta se
tietenkin
> loukkaa joitakin ihmisiä.
Johtuen tällaisesta helläotteisuudesta psykiatrisen hoidon läpi "livahtaa"
lukemattomia moniongelmaisia
ihmisiä joista on ympäristölleen huomattavasti haittaa. Mikäli heille
lyötäisiin diagnoosi eli lappu otsaan ja sen mukainen pakkohoito samantien
päälle, he eivät ehkä kerkiäisi aiheuttaa lähiympäristössään ( perhe,
ystävät, työkaverit...) niin suurta tuhoa.
> Esimerkiksi olen sitä mieltä, että persoonallisuushäiriödiagnooseista
> yleensä ja varsinkin mainitsemastasi rajatilahäiriöstä on potilaalle
> enemmän haittaa kuin hyötyä.
Toki. On parempi sanoa rajatilahäiriöiselle että tämä on lähestulkoon terve
ja jättää
se sittemmin mitään valvontaa vaille koska se on lähestulkoon terve.
Seuraukset ovat yhteiskunnalliselta kannalta katsoen usein sangen
mielenkiintoisia, puhumattakaan yksilöistä.
> kun alkoi itsekin uskomaan olevansa persoonallisuudeltaan häiriintynyt
Vallan kauheaa! Minäkin tiedän yhden kroonisen valehtelijan ja
pahantahtoisen muiden
vahingoittajan joka on varmaankin ihan terve kaikin puolin. Silittäkäämme
vaavin poskea!
Itseasaissa juuri siksi että sitä on vuosia silitelty tauti ei ole päässyt
paranemaan ja seuraukset ovat ainakin kolmen muun ihmisen kannalta olleet
erittäin ikäviä.
Milloin psykiatrian parissa aletaan huomata että monissa "sairauksissa" on
lopulta kyse siitä
että sairastunut tahtoo pitää kynsin ja hampain kiinni oikeudestaan omaan
häiriökäyttäytymiseensä
eikä suostu mieltämään sitä sairaaksi saati sitten pyrkimään siitä eroon?
Erittäin usein. Nämä ihmiset eivät halua tulla terveiksi ympäristön
tarkoittamalla tavalla vaan
haluavat että heidän vinoumansa hyväksytään. Ja koska ympäristö ei voi
hyväksyä niitä oman kärsimyksensä vuoksi, sairaat joutuvat kärsimään siitä
ettei heitä kaikin puolin hyväksytä minkä he olettavat välttämättömäksi
tervehtymiselleen ( menikö monimutkaiseksi?).
Susanna
- J -
> >ja usein kun yritän selittää sitä
> > miten joku diagnoosi tai teoria pahentaa potilaan tilaa
Oletko koskaan nähnyt potilasta, joka on tyytyväinen, kun saa pahalle
ololleen nimen ja tietäen tämän nimen pystyy itsekin ottamaan aiheesta
selvää? Minä olen. Usein.
"susse" <mi...@dlc.fi> kirjoitti viestissä:a0fqo9$eq$1...@tron.sci.fi...
- J -
vähintäänkin typerää.
Totuus on kuitenkin se, että yhteiskuntamme vaatii niitä diagnooseja, jotta
pt saisi esim. sairausloman tai että pt saisi kuntoutusrahaa, jolloinka
voidaan ajatella, että tälläisen diagnoosin asettaminen myös osaltaan auttaa
potilasta.
Minä tarkoitin sitä, että pt voi myös olla tyytyväinen siitä, että saa
jonkin nimen aiemmin epämääräiselle pahalle ololleen. Samoin kuin esim.
syöpäpt toivoo tietenkin, ettei hänellä olisi syöpää, mutta silti hän haluaa
tietää totuuden ja diagnoosin saatuaan voi saada ASIANMUKAISTA hoitoa.
Samoin epämääräisestä ahdistuksesta kärsivä pt voi haluta tietää, että hän
sairastaa nk. paniikkihäiriötä, johon voi kuulua monenlaisia oireita,
puhumattakaan, että monenlaiset asiat voivat aiheuttaa näitä oireita ja on
tärkeää selvittää, mitkä asiat JUURI hänen kohdallaan paniikkia aiheuttavat.
Silti, vaikka hoito on yksilöllinen, niin seuraavan kerran, kun pt saa
paniikkikohtauksen, hänen ei enää ehkä tarvitsekaan pelätä sydäninfarktia,
vaan hän voi ajatella, että "tämä on nyt sitä paniikkia, tähän ei kuole" ja
jo se on askel parempaa kohti.
Erityisen tärkeää voi olla lähteä keskustelemaan pt:n kanssa siitä, mitä
kyseinen diagnoosi merkitsee hänelle, ainakin silloin, jos kyseessä
raskaampi diagnoosi, esim. skitsofrenia. Pt:lla voi olla monenlaisia pelkoja
ja ennakkoluuloja omasta diagnoosistaan ja siksi siitä on hyvä keskustella.
Nämä olivat minun ajatuksiani, ei Ben Furmanin. = )
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti
viestissä:H1_W7.2083$O5....@nntpserver.swip.net...
>
> "- J -" wrote:
> | Tauno kirjoitti:
> |
> | > >ja usein kun yritän selittää sitä
> | > > miten joku diagnoosi tai teoria pahentaa potilaan tilaa
> |
> | Oletko koskaan nähnyt potilasta, joka on tyytyväinen, kun saa pahalle
> | ololleen nimen ja tietäen tämän nimen pystyy itsekin ottamaan aiheesta
> | selvää? Minä olen. Usein.
>
> Ei tuo yllä oleva ollut minun kirjoittamaani vaan Ben Furmanin.
>
> Mehän tiedämme kaikki että psykodiagnostiikkaa voidaan käyttää väärin. Ne
> eivät auta psykiatria näkemään ihmisen monimuotoisia ongelmia ja sisäistä
> rikkautta. Lääkkeitä määrätään jotta potilas rauhoittuisi ja diagnoosi
> tehdään vastaamaan lääkitystä. Vaikeat potilaat leimataan patologisiksi.
> Laitetaan lappu otsaan. Kärsimystä kestämätön terapeutti yrittää pitää
> potilaansa loitolla älyllistämällä hänen ongelmansa, ja pakottaa ne sitten
> väkisin sopimaan johonkin diagnostiseen kategoriaan. Terapiatunnit kuluvat
> siihen että mietitään mikä diagnoosi olisi sopiva jotta KELAlta tippuisi
> korvauksia, jne.
>
> Mutta ei potilasta voi auttaa jos terapeutti ei ymmärrä mikä häntä vaivaa.
> On tietenkin vain hyvä jos nuo vaivat voidaan pukea sanalliseen muotoon.
Ja
> hyvä vielä jos nuo sanat vastaavat jotain diagnoosia. Mutta on tärkeää
että
> hoidetaan potilasta eikä diagnoosia.
>
> Tauno
>
Tauno
"- J -" wrote:
| Tietenkin on hyvä ja tärkeintä hoitaa potilasta. Diagnoosin hoitaminen on
| vähintäänkin typerää.
|
| Totuus on kuitenkin se, että yhteiskuntamme vaatii niitä diagnooseja,
jotta
| pt saisi esim. sairausloman tai että pt saisi kuntoutusrahaa, jolloinka
| voidaan ajatella, että tälläisen diagnoosin asettaminen myös osaltaan
auttaa
| potilasta.
Eli yhteiskunta ei auta jos potilas ei täytä tiettyjä diagnostisia
kriteerejä, vaikka potilas olisikin yhteiskunnallisen avun tarpeessa. No,
tämä on tietenkin lähinnä poliitikkojen ongelma. Ja yhteiskunnan.
| Minä tarkoitin sitä, että pt voi myös olla tyytyväinen siitä, että saa
| jonkin nimen aiemmin epämääräiselle pahalle ololleen. Samoin kuin esim.
| syöpäpt toivoo tietenkin, ettei hänellä olisi syöpää, mutta silti hän
haluaa
| tietää totuuden ja diagnoosin saatuaan voi saada ASIANMUKAISTA hoitoa.
| Samoin epämääräisestä ahdistuksesta kärsivä pt voi haluta tietää, että hän
| sairastaa nk. paniikkihäiriötä, johon voi kuulua monenlaisia oireita,
| puhumattakaan, että monenlaiset asiat voivat aiheuttaa näitä oireita ja on
| tärkeää selvittää, mitkä asiat JUURI hänen kohdallaan paniikkia
aiheuttavat.
Olen samaa mieltä, mutta diagnoosi ei koskaan kerro minkälaiset asiat
aiheuttavat noita ongelmia. Diagnoosit tehdään pelkkien oireiden
perusteella. Tämän vuoksi pelkän diagnoosin perusteella ei voida selvittää
miten jonkin tietyn asiakkaan ongelmia olisi asianmukaista hoitaa. Jotta
asianmukaista hoitoa voidaan antaa, täytyy myös tietää millainen on tuo
potilas joka kärsii tietynlaisista ongelmista - siis myös potilaan
persoonallisuus, nykytilanne ja tausta on tunnettava. Ja tässä on yleensä
aina enemmän tai vähemmän vakavia puutteita.
| Silti, vaikka hoito on yksilöllinen, niin seuraavan kerran, kun pt saa
| paniikkikohtauksen, hänen ei enää ehkä tarvitsekaan pelätä sydäninfarktia,
| vaan hän voi ajatella, että "tämä on nyt sitä paniikkia, tähän ei kuole"
ja
| jo se on askel parempaa kohti.
Totta. Mutta jos potilas kuolee sydäninfarktiin niin sitten hän oli
ilmeisesti saanut väärän tai puutteellisen diagnoosin. Siitä huolimatta että
tuo diagnoosi oli annettu aivan ohjekirjan sääntöjen mukaisesti.
| Erityisen tärkeää voi olla lähteä keskustelemaan pt:n kanssa siitä, mitä
| kyseinen diagnoosi merkitsee hänelle, ainakin silloin, jos kyseessä
| raskaampi diagnoosi, esim. skitsofrenia.
Diagnoosi ei merkitse mitään muuta kuin että tietyt diagnostiset kriteerit
on täytetty. Mitä tuon diagnoosin pohjalta pitäisi sitten tehdä on ihan
toinen asia, ja se on jatkuva kiistelyaihe.
| Pt:lla voi olla monenlaisia pelkoja
| ja ennakkoluuloja omasta diagnoosistaan ja siksi siitä on hyvä
keskustella.
Diagnoosi on vain nimike erilaisille oireyhtymille. Siitä on toki hyvä
keskustella.
Diagnoosi on toki välttämätön ja käytännöllinenkin apuväline, en minä sitä
kiellä, mutta on oltava tietoinen miten rajoittunut apuväline se on. Se voi
auttaa ymmärtämään ja avartamaan käsityksiä, mutta se voi myös tehdä
sokeaksi.
Tauno
- J -
> Eli yhteiskunta ei auta jos potilas ei täytä tiettyjä diagnostisia
> kriteerejä, vaikka potilas olisikin yhteiskunnallisen avun tarpeessa. No,
> tämä on tietenkin lähinnä poliitikkojen ongelma. Ja yhteiskunnan.
Se on vähän miten se katsotaan. Enhän minäkään voi jäädä sairauslomalle
huvikseni. Kyllä minulla tulee olla joku sairaus, johon ko. loma perustuu.
En myöskään voi saada kuntoutyukseeni tukea, ellei minulla ole jotain
kuntoutettavaa! Se on sitten asia erikseen, jos puhutaan
mielenterveyspalveluista (supportiivinen terapia, arviot yms.) Niitä kyllä
saa ilman diagnoosiakin.
> Olen samaa mieltä, mutta diagnoosi ei koskaan kerro minkälaiset asiat
> aiheuttavat noita ongelmia. Diagnoosit tehdään pelkkien oireiden
> perusteella. Tämän vuoksi pelkän diagnoosin perusteella ei voida selvittää
> miten jonkin tietyn asiakkaan ongelmia olisi asianmukaista hoitaa. Jotta
> asianmukaista hoitoa voidaan antaa, täytyy myös tietää millainen on tuo
> potilas joka kärsii tietynlaisista ongelmista - siis myös potilaan
> persoonallisuus, nykytilanne ja tausta on tunnettava. Ja tässä on yleensä
> aina enemmän tai vähemmän vakavia puutteita.
Olisitpa Tauno lukenut, mitä minä kirjoitin. Juuri tuonhan minä sanoin,
joskin hieman eri sanoin!!!!!!
> Totta. Mutta jos potilas kuolee sydäninfarktiin niin sitten hän oli
> ilmeisesti saanut väärän tai puutteellisen diagnoosin. Siitä huolimatta
että
> tuo diagnoosi oli annettu aivan ohjekirjan sääntöjen mukaisesti.
Siinä vaiheessa, kun pt:lle asetetaan paniikkihäiriödiagnoosi, hänet on on
jo somaattisesti tutkittu useita kertoja, jotta on pystytty sulkemaan
sydänsairauden tn. pois. Näin ollen on varmistuttu, että sydäninfarktin
vaaraa ei ole, eikä pt:n ahdistuneisuus johdu muustakaan fyysisestä
sairaudesta.
Ja kysehän ei ollut nyt vain tästä yhdestä ainoasta diagnoosista. Se nyt
vain sattui olemaan se, joka tuli mieleeni...
> Diagnoosi ei merkitse mitään muuta kuin että tietyt diagnostiset kriteerit
> on täytetty. Mitä tuon diagnoosin pohjalta pitäisi sitten tehdä on ihan
> toinen asia, ja se on jatkuva kiistelyaihe.
En tiedä edustatko täällä jotain ammattikuntaa vai mitä, mutta itse tiedän,
että diagnoosi voi merkitä pt:lle hyvinkin monenlaisia asioita! Hyvin
yllättäviäkin asioita!!!
> Diagnoosi on vain nimike erilaisille oireyhtymille. Siitä on toki hyvä
> keskustella.
Tuonkin totesin aiemmassa kirjoituksessani: Luitkos sinä sitä lainkaan?? =)
> Diagnoosi on toki välttämätön ja käytännöllinenkin apuväline, en minä sitä
> kiellä, mutta on oltava tietoinen miten rajoittunut apuväline se on. Se
voi
> auttaa ymmärtämään ja avartamaan käsityksiä, mutta se voi myös tehdä
> sokeaksi.
Samaa mieltä ja sen suuntaisesti mielestäni aiemmin kirjoitinkin. Ilmeisesti
en sitten osannut ilmaista itseäni kunnolla.
Joka tapauksessa turhan myyttisyyden poistamiseksi psykologian ja
psykiatrian yltä on mielestäni hyvä keskustella avoimesti pt:n kanssa tämän
diagnoosista, mikäli pt sen itse ottaa puheeksi.
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti
viestissä:X20X7.2104$O5....@nntpserver.swip.net...
Tauno
"- J -" wrote:
| Tauno kirjoitti:
|
| > Eli yhteiskunta ei auta jos potilas ei täytä tiettyjä diagnostisia
| > kriteerejä, vaikka potilas olisikin yhteiskunnallisen avun tarpeessa.
No,
| > tämä on tietenkin lähinnä poliitikkojen ongelma. Ja yhteiskunnan.
|
| Se on vähän miten se katsotaan. Enhän minäkään voi jäädä sairauslomalle
| huvikseni. Kyllä minulla tulee olla joku sairaus, johon ko. loma perustuu.
| En myöskään voi saada kuntoutyukseeni tukea, ellei minulla ole jotain
| kuntoutettavaa!
| Se on sitten asia erikseen, jos puhutaan
| mielenterveyspalveluista (supportiivinen terapia, arviot yms.) Niitä kyllä
| saa ilman diagnoosiakin.
Niitä kyllä saa, mutta toinen asia on että miten KELA saadaan korvaamaan ne.
| > Totta. Mutta jos potilas kuolee sydäninfarktiin niin sitten hän oli
| > ilmeisesti saanut väärän tai puutteellisen diagnoosin. Siitä huolimatta
| että
| > tuo diagnoosi oli annettu aivan ohjekirjan sääntöjen mukaisesti.
|
| Siinä vaiheessa, kun pt:lle asetetaan paniikkihäiriödiagnoosi, hänet on on
| jo somaattisesti tutkittu useita kertoja, jotta on pystytty sulkemaan
| sydänsairauden tn. pois. Näin ollen on varmistuttu, että sydäninfarktin
| vaaraa ei ole, eikä pt:n ahdistuneisuus johdu muustakaan fyysisestä
| sairaudesta.
| Ja kysehän ei ollut nyt vain tästä yhdestä ainoasta diagnoosista. Se nyt
| vain sattui olemaan se, joka tuli mieleeni...
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19981204/ajas/981204aj01.html
---
Kritiikki on tietysti sallittua, eikä virheitä tai epäonnistumisia pidä
peitellä. Kaikki virheet eivät tietysti nytkään tule julkisuuteen asti.
Väärä diagnoosi on väärä diagnoosi ja epäystävällinen tai asiaton kohtelu on
virhe sinänsä. Säästöt ja voimavarojen puute eivät selitä kaikkia
epäonnistumisia. Terveydenhuolto on myös inhimillistä toimintaa, ja virheitä
sattuu olivatpa resurssit miten hyvät tahansa.
Mielenkiintoinen kysymys onkin, voiko organisaatiota tai taustalla olevia
poliittisia päättäjiä syyttää väärästä diagnoosista tai huonosta kohtelusta,
mikäli taustalla ovat tosiaan alimitoitetut resurssit. Ja onko oikea tie
amerikkalaismallinen korvausoikeudenkäyntien kierre, jossa yhä enemmän
terveydenhuollon kustannuksista ohjataan lakimiesten taskuun. Sitä tietä
kustannukset vakuutuksineen kasvaisivat edelleen.
Tyytymättömyys terveydenhuoltoon voi myös johtua epärealistisista
toiveista. Lääketieteelliseen taudinmääritykseen ja hoitoon liittyy
todennäköisyyksien arviointia, ja työssään lääkärin on siedettävä
epävarmuutta.
---
Kirjoittaja on Suomen Lääkäriliiton puheenjohtaja.
| > Diagnoosi ei merkitse mitään muuta kuin että tietyt diagnostiset
kriteerit
| > on täytetty. Mitä tuon diagnoosin pohjalta pitäisi sitten tehdä on ihan
| > toinen asia, ja se on jatkuva kiistelyaihe.
|
| En tiedä edustatko täällä jotain ammattikuntaa vai mitä, mutta itse
tiedän,
| että diagnoosi voi merkitä pt:lle hyvinkin monenlaisia asioita! Hyvin
| yllättäviäkin asioita!!!
http://www.ystavyydenmajatalo.fi/finnish/tekstit/terapia/terapia-3.html#Head
ing31
---
Kun psykiatri antaa jollekin diagnoosiksi "rajatilahäiriöinen" tai
"narsistinen", se voi olla vilpitön yritys antaa psykiatrisesti perusteltu
kuvaus tämän ihmisen olemuksesta. Todellisuudessa se usein merkitsee sitä,
että potilas yksinkertaisesti nähdään ja koetaan hankalana tapauksena,
rasittavana, ärsyttävänä ja kohtuuttoman vaativana ihmisenä tai
itsekeskeisenä hemmoteltuna kakarana. Hänestä tulee vain tyhmä ja rasittava
piikki perseessä, joka mielellään annetaan jonkun toisen hoitoon.[47]
---
[47] Gordon Warme. The Psychotherapist. Use and Abuse of Psychological
Influence. Jason Aronson Inc. London. 1996. S. 23.Gordon Warme. The
Psychotherapist. Use and Abuse of Psychological Influence. Jason Aronson
Inc. London. 1996. S. 23.
| > Diagnoosi on toki välttämätön ja käytännöllinenkin apuväline, en minä
sitä
| > kiellä, mutta on oltava tietoinen miten rajoittunut apuväline se on. Se
| voi
| > auttaa ymmärtämään ja avartamaan käsityksiä, mutta se voi myös tehdä
| > sokeaksi.
|
| Samaa mieltä ja sen suuntaisesti mielestäni aiemmin kirjoitinkin.
Ilmeisesti
| en sitten osannut ilmaista itseäni kunnolla.
| Joka tapauksessa turhan myyttisyyden poistamiseksi psykologian ja
| psykiatrian yltä on mielestäni hyvä keskustella avoimesti pt:n kanssa
tämän
| diagnoosista, mikäli pt sen itse ottaa puheeksi.
http://www.ystavyydenmajatalo.fi/finnish/tekstit/terapia/terapia-3.html#Head
ing31
d) Diagnoosit
---
Koska psykoterapia on ottanut mallinsa lääketieteeltä, diagnoositkin
yritetään tehdä yhtä tieteellisen tarkoiksi. "Sairaudelle" tai "psyykkisen
mekanismin häiriölle" täytyy löytyä joku nimi ja sille pitää keksiä ongelmaa
vastaava hoitomuoto. Ero on vain siinä, että lääkärit yleensä antavat
diagnoosinsa potilaan tietoon, mutta psykiatrit eivät mielellään sitä tee.
Potilaan täytyy vain jäädä luottamaan siihen, että hänestä tehty "kliininen"
diagnoosi on "tieteellisesti" pätevä.
---
_____
Tauno
susse
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti viestissä news:X20X7.2104
> Eli yhteiskunta ei auta jos potilas ei täytä tiettyjä diagnostisia
> kriteerejä, vaikka potilas olisikin yhteiskunnallisen avun tarpeessa.
Yhteiskunta on varsin tiukka kaikenlaisten tukien väärinkäytön suhteen...
> Olen samaa mieltä, mutta diagnoosi ei koskaan kerro minkälaiset asiat
> aiheuttavat noita ongelmia. Diagnoosit tehdään pelkkien oireiden
> perusteella. Tämän vuoksi pelkän diagnoosin perusteella ei voida selvittää
> miten jonkin tietyn asiakkaan ongelmia olisi asianmukaista hoitaa.
Onko trollaattori- Taunolla jokin hyvä suunnitelma miten psyko-logit /-atrit
voitaisiin kouluttaa ymmärtämään kaikkia mahdollisia sairauksien variantteja
potevia henkilöitä näiden omista lähtökohdista käsin?!!!;0)
>Jotta asianmukaista hoitoa voidaan antaa, täytyy myös tietää millainen on
tuo
> potilas joka kärsii tietynlaisista ongelmista - siis myös potilaan
> persoonallisuus, nykytilanne ja tausta on tunnettava.
> Ja tässä on yleensä aina enemmän tai vähemmän vakavia puutteita.
...Tietää ruåttin tauno kertoa. Kerros nyt vielä kertaalleen Tauno, missä
päin Ruotsia
sinä asuitkaan?;0)
Ja miten meni joulu siellä Tukholman "etelä- puolella"?
Pohjoispuolen Susanna
susse
"Esa" <eael...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:a07v35$rue$1...@tron.sci.fi...
> PERSOONALLISUUSTYYPPISI
> INFP (Introvertti-Intuitiivinen-Tunteva-Spontaani)
>
> Kuuluisia INFP-luonteita:
> Maria, Jeesuksen äiti
> Luukas
> Johannes
> William Shakespeare
> A. A. Milne
> Laura Ingalls Wilder
> Helen Keller
> Anne Frank
> Donna Reed
> James Herriot
> Amy Tan
> John F. Kennedy, jr
> INFP:llä tuntuu olevan loppumaton usko hyvyyden vaikutukseen. Hän ei jaa
> ihmisiä hyviin ja pahoihin, vaan uskoo, että paatuneellakin rikollisella
on
> hyvät puolensa. INFP suhde ulkomaailmaan on tyyni ja rauhallinen ja
hänellä
> on korkea omantunnonarvo, jonka saa omista arvoistaan. INFP on
kiinnostunut
> omasta, sisäisestä maailmastaan ja saa tyydytyksen omien ideoidensa ja
> ajatustensa toteuttamisesta, eikä välttämättä kaipaa ulkopuolisten
rohkaisua
> tai palautetta. Usein hänellä on myös hyvä mielikuvitus ja lapsena hänellä
> saattaa olla "näkymättömiä" ystäviä. Yleensä INFP:llä on vain muutamia,
> hyviä ystäviä, kunhan on kelpuuttanut heidät ensin ystäväpiiriinsä.
> Ystävänä INFP on uskollinen ja suhde kestää yleensä vuosikausia, jos ei
> vuosikymmeniä. Läheisistä suhteista huolimatta INFP ei välttämättä kerro
> syvimpiä ajatuksiaan edes ystävilleen, sillä hänellä on tapana tutkiskella
> asioita itsekseen. Tästä johtuen hän saattaa tuntua joskus hyvinkin
> epäsosiaaliselta.
Hmps, sainkohan itse väärän "diagnoosin". Tämähän kuulostaa ihan minulle ;0)
Susa
susse
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se>
> Mehän tiedämme kaikki että psykodiagnostiikkaa voidaan käyttää väärin. Ne
> eivät auta psykiatria näkemään ihmisen monimuotoisia ongelmia ja sisäistä
> rikkautta.
Onpahan ainakin joku nimi jolla kutsua edessään istuvaa "ongelmakimppua".
Helpompi koiraakin on tutkia ymmärtämällä että edessä istuu koiraksi
kutsuttu otus kuin
xxx.
>Lääkkeitä määrätään jotta potilas rauhoittuisi ja diagnoosi
> tehdään vastaamaan lääkitystä.
Tauno on todella nimensä veroinen mies!
Mielisairaalaan kiikutettu sekapäinen henkilö
tungetaan täyteen lääkkeitä jotta tämä voitaisiin
sitten diagnosoida xxx: ksi?
Näinhän ne psykiatrit usein tekevät ;0)
Onko tässä kyseessä joku psykiatrien muodostama iskuryhmä joka
hakee uhrinsa kadulta ja kiikuttaa tämän väkisin hoitoon ja
pakkolääkitykseen nimetäkseen hänet sittemmin
vaikkapa maanisdepressiiviseksi? Jep.
>Vaikeat potilaat leimataan patologisiksi.
Sopeutumaton on usein patologinen tapaus.
> Laitetaan lappu otsaan.
Laitetaanhan kuolleillekin lappu varpaaseen. Ehkä joku kohta valittaa
siitäkin....
> Terapiatunnit kuluvat
> siihen että mietitään mikä diagnoosi olisi sopiva jotta KELAlta tippuisi
> korvauksia, jne.
Luulin että siellä käsitellään sitä kuuluisaa lapsuutta mutta näköjään
siellä mietitäänkin
diagnoosia. ;0)
> Mutta ei potilasta voi auttaa jos terapeutti ei ymmärrä mikä häntä vaivaa.
Vaihtelevalla menestyksellä ne kuitenkin ymmärtävät.
**
Siis kun epämääräiselle ololle saadaan nimi, se auttaa jo paljon.
Sairas saa paljon uutta itsetuntoa ajatuksesta ettei hän olekaan "hullu"
vaan
esim. borderline.
Susa
Esa
>
> "- J -" wrote:
> | Tauno kirjoitti:
> |
> | > >ja usein kun yritän selittää sitä
> | > > miten joku diagnoosi tai teoria pahentaa potilaan tilaa
> |
> | Oletko koskaan nähnyt potilasta, joka on tyytyväinen, kun saa pahalle
> | ololleen nimen ja tietäen tämän nimen pystyy itsekin ottamaan aiheesta
> | selvää? Minä olen. Usein.
>
>
> eivät auta psykiatria näkemään ihmisen monimuotoisia ongelmia ja sisäistä
> tehdään vastaamaan lääkitystä. Vaikeat potilaat leimataan patologisiksi.
> Laitetaan lappu otsaan. Kärsimystä kestämätön terapeutti yrittää pitää
> potilaansa loitolla älyllistämällä hänen ongelmansa, ja pakottaa ne sitten
> siihen että mietitään mikä diagnoosi olisi sopiva jotta KELAlta tippuisi
> korvauksia, jne.
>
käyttämään tieteellistä lähestymistapaa joka varmaan aika usein perustuu
tietoon joka varmasti usein perustuu hoitokokemuksiin. Jos yhden potilaan
ongelmat ovat samankaltaisia kuin jonkun toisen joskus aikaisemmin ja sille
on semmoinen tai tämmöinen diagnoosi tehty ja sen pohjalta toteutettu hoito
on toiminut niin kyllä kai on syytä ottaa lähtökohdaksi sama diagnoosi. Ja
potilaan on hyvä tietää myös se ettei ole yksin ja ainutkertainen kärsijä ja
friikki.
>
> Mutta ei potilasta voi auttaa jos terapeutti ei ymmärrä mikä häntä vaivaa.
Ja
> hyvä vielä jos nuo sanat vastaavat jotain diagnoosia. Mutta on tärkeää
että
> hoidetaan potilasta eikä diagnoosia.
>
tellä kuka on 'sairas' ja kuka ei ja mihin sen rajan vetää. Kaikkihan ovat
varmasti terapian tarpeessa eikä kenelläkään ole ollut täydellistä lapsuutta
tai muutenkaan elämää. Kun ei ole niin on sitten helppo sanoa jollekkin
luhistumispisteessä olevalle että ota itseäsi niskasta kiinni ja hyväksy
itsesi kokonaisuutena vaikka osa siitä kokonaisuudesta voi olla hyvinkin
sairas, semmoinen ei potilasta auta yhtään. Voihan ihminen olla vaikka
tavattoman erikoinen ja silti terve tai sairas ja toisaalta joku josta ei
päältä päin mitään näe myös. Potilaan ei ole myöskään aina helppo kuvailla
ongelmiaan perinpohjaisesti jollekkin lääkärille tai vastaavalle ja siksi
näitten pitäisi kai olla valppaita huomaamaan näitä seikkoja eikä siihen
välttämättä pysty jos ei ole jotain määreitä joitten pohjalta toimia. Jos ei
ole jotain määreitä joiden mukaan tapaus luokitellaan ja erotellaan se
sairaus henkilön persoonasta joka avun tarpeessa on niin mihin sitten koko
mielenterveys hoito perustuu? Jos joku on nykynormien mukaan ruma niin saa
ollakkin masentunut tai jos joku on muuten vain erikoinen niin sehän kuuluu
asiaan että on myös vaikeuksia. Ilman että pystytään tekemään diagnooseja
niin hommahan saattaa mennä sitten jonnekkin henkiparannus tai
kulttiuskovaisuus osastolle jossa sitten joku syöpä johtuu jostain
mystisistä energiavirroista ja kertoo ongelmista koko potilaan persoonassa
joista ei pääse eroon ilman että koko persoona muutetaan. Ei hoideta ihmisen
sairautta vaan muokataan koko ihmistä elämään joittenkin normien mukaan.
Tämmönen jaaritus tuli nyt.
esa
kati sinenmaa
> Suurin osa persoonallisuushäiriötestien kysymyksistä oli suoraan
> kopioitu tutuista disorder -listoista, laittamalla vain niitä ennen
> "do you" tai "have you" -etuliitteet. Tämä ei ole mielestäni paras
> tapa luoda testejä. Ihan hienoja testejä, mutta odotin kuitenkin
Mihinkä tyyppiin kuuluu tyyppi, joka luo personallisuustestejä?
Mihin tyyppiin kuuluu tyyppi, joka elää oman persoonallisuutensa
todeksi haitattamalla ns paskat persoonallisyystyypeille?
kati sinenmaa
> Jokainen kuitenkin pystytään varmaan johonkin kategoriaan tai karsinaan
> määrittelemään ja ihanteena kai on semmoinen aina hymyilevä peri jenkki joka
Jos jokainen pystytään karsinoimaan, mihin karsinaan kuuluu
tyyppi, joka luo karsinat --esim persoonallisuustestejä?
Tekevätkö lampaat lammaskarsinoita?
Jos persoonallisuustesti antaisi luotettavasti tyypitetyn
persoonallisuuden, niin luulisi näin järjellä ajatellen, ettei
sitä testiä ole voinut tehdä kukaan, joka kuuluu johonkin
kastiin!
Jumala on kastiton
Sanctius
>Kaikkihan ovat varmasti terapian tarpeessa eikä kenelläkään
>ole ollut täydellistä lapsuutta tai muutenkaan elämää.
Jos on tyytyväinen elämäänsä, niin tällöin on elänyt täydellisen
elämän. Mihin terapiaa sitten tarvitaan, ellei tekemään ihmisiä
tyytyväisiksi elämäänsä? En tiedä yhtään tyytyväistä, jota terapia
kiinnostaisi. Tyytyväisillä ei liene kiinnostusta korjata muidenkaan
elämää mitenkään, elleivät muut tee itsestä jotenkin tyytymätöntä.
Vain tyytymättömät väittävät ettei kukaan ole oikeasti tyytyväinen.
Tyytyväiset puolestaan uskovat kun joku sanoo olevansa tyytyväinen.
--
Men are as fishes, immersed in the sea of emotions.
http://www.kolumbus.fi/sanctius/mypic.html
kati sinenmaa
> tellä kuka on 'sairas' ja kuka ei ja mihin sen rajan vetää. Kaikkihan ovat
> varmasti terapian tarpeessa eikä kenelläkään ole ollut täydellistä lapsuutta
> tai muutenkaan elämää. Kun ei ole niin on sitten helppo sanoa jollekkin
Tuosta voisi päätellä, että terapeutit ovat maksaneet tämän mainoksen?
Minä voin ainakin todeta, että minun elämä on täydellistä,
koska en minulla ei ole kotiterapeuttia, eikä muitakaan
kotijumalia.
Koska siis kaikki ovat terapian tarpeessa, ovatko terapeutit myös?
Entäpä, jos terapeutti paranee jollakin muulla terapialla, jolla Hän
itse terapoi asiakkaitaan?
- J -
Sisältö: Daniel, dan...@majatal.pp.fi
Ulkoasu: Topi Kaaresoja
Sivua on viimeksi päivitetty 18.5.1998
.... eli reilut kolme vuotta sitten.... =)
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti
viestissä:jxaX7.2178$O5....@nntpserver.swip.net...
Bomba Claat
> Jos on tyytyväinen elämäänsä, niin tällöin on elänyt täydellisen
> elämän. Mihin terapiaa sitten tarvitaan, ellei tekemään ihmisiä
> tyytyväisiksi elämäänsä?
Samaa mieltä. Jos on yleisesti puhuttaessa ainakin 75% tyytyväinen
elämäänsä niin terapia on tehonnut.
>En tiedä yhtään tyytyväistä, jota terapia
> kiinnostaisi. Tyytyväisillä ei liene kiinnostusta korjata muidenkaan
> elämää mitenkään, elleivät muut tee itsestä jotenkin tyytymätöntä.
Tai jos on itse perushuolehtivainen luonne.
> Vain tyytymättömät väittävät ettei kukaan ole oikeasti tyytyväinen.
> Tyytyväiset puolestaan uskovat kun joku sanoo olevansa tyytyväinen.
Niin kauan kuin minä muistan niin sinulla on ollut tämä
onnellisuus-tyytyväisyys-neuroosi, millä olet peittänyt ja millä
paennut lapsuutesi jättämiä traumoja ja mikä on sitä pumpulia mistä
olet joskus puhunut ja mikä myös liittyy siihen messias-kompleksiisi.
Kukaan ei ole tyytyväinen elämäänsä 100% kaiken aikaa vaan sekin on
hetkittäistä ja luonnollista elämään kuuluvaa vaihtelua. En minäkään.
Ja kuinka voin ollakaan tyytyväinen silloin kun tiedän, että sinunkin
asiasi ovat pahasti kesken, on vielä tuskaa jäänyt terapeuttisesti
kokematta, ---ehkä myös itseni aiheuttamien ikävien sekaannusten
takia--- ja koko ajan torjut niitä niin itsellesi kuin minulle kuin
muille.
Mun on itseni paha olla tästä, enkä todellakaan ole sen takia itseeni
tyytyväinen. Olen sitä vasta sitten kun tiedän, että olen tehnyt
suhteesi kaiken voitavani eli parhaani ja että et ainakaan minun
takiani enää kärsi.
Siksi siis toivon, että en enää ole sinulle kauhea tai hirveä ja
pelottava/haluttava äitihahmo vaan vain toinen, lapsuudestasi täysin
erillä oleva ihminen. Ihminen jota elämä on rääkännyt, kohdellut
kaltoin samoin kuin sinuakin. Ja jolla ( kuten sinullakin vielä joskus
) oman ihan itse läpikäydyn terapian takia on kuin onkin myös
terapeuttista tajua, - sillä sitä minulla on, sanoivat muut mitä
tahansa- ja sen myös _tiedän_ !
Ja siksi toivon, että tajuat että olen viime kirjoituksissani
yrittänyt vain auttaa sinua kohtaamaan monen muun asian lisäksi myös
tämän totuuden.
Se, että pakenet panemalla mut kill-filtteriin on ollut vain oman
itsesi pakenemista!
The wolf travels with you - as long as you face the wolf!
Face the wolf, Sanctius!
Lopeta pakeneminen ja valehteleminen ja sano suoraan miten asiat ovat.
Sitä et nimittäin ole vielä montaakaan kertaa minulle/muille ihan
oikeasti tehnyt! Sulla on vatsassasi vaikka mitä kamaa piilossa! SE
sotkee sun ihmissuhteitasi! Sano se mitä oikeasti tarkoitat, äläkä ala
kieroa valehteluasi, jolla pimität kaiken, pakenet, salakavalasti
vihaat ja manipuloit itsesi pois itsellesikin tärkeistä
kohtaamistilanteista, joissa pitäisi olla suora!
ANNA TULLA!
LOPETA KILTTEYS, kaikkien parantaminen JA VÄÄRÄ ANTEEKSIANTO!
ALISTUMINEN JA/TAI VALTATAISTELU EI KANNATA ENÄÄ!
SULLA ON SIIHEN KAIKKI OIKEUS!
Ja jos et uskalla heti suoraan mulle kaikkea sanoa niin tee sitä yksin
fantasiassasi, pikku hiljaa enemmän ja enemmän niin alkaa kunnolla
selvitä ja helpottaa. Kohdista sanasi mielessäsi suoraan niille keille
se kuuluu.
Pääasia että paranet!
Ja sen jälkeen pouis kill-filtterit ja yksityispostia mulle siitä
miten etenet ja mikä on oikea ja kunnollinen lopputulos kohdallasi
niin saan minäkin selkeyden elämääni ja rauhan!
TAI jos olen suhteesi väärässä niin sitten KERRO mulle suoraan ja
selkeästi SEKIN, sillä muuten en tosiaankaan tiedä.
Sista Worried
bomba...@hotmail.com
Tauno
"Esa" wrote:
| Tauno wrote:
| >
| > Mehän tiedämme kaikki että psykodiagnostiikkaa voidaan käyttää väärin.
Ne
| > eivät auta psykiatria näkemään ihmisen monimuotoisia ongelmia ja
sisäistä
| > rikkautta. Lääkkeitä määrätään jotta potilas rauhoittuisi ja diagnoosi
| > tehdään vastaamaan lääkitystä. Vaikeat potilaat leimataan patologisiksi.
| > Laitetaan lappu otsaan. Kärsimystä kestämätön terapeutti yrittää pitää
| > potilaansa loitolla älyllistämällä hänen ongelmansa, ja pakottaa ne
sitten
| > väkisin sopimaan johonkin diagnostiseen kategoriaan. Terapiatunnit
kuluvat
| > siihen että mietitään mikä diagnoosi olisi sopiva jotta KELAlta tippuisi
| > korvauksia, jne.
| >
| Jos tuo nyt sitten on diagnosoinnin tarkoitus.
Ei diagnostisoinnin tarkoitus tietenkään ole sen väärinkäyttö. Diagnoosihan
on aivan ehdoton ja välttämätön, loistava apuväline - jos sitä ei käytetä
väärin.
| Kaipa psykiatriakin pyrkii
| käyttämään tieteellistä lähestymistapaa joka varmaan aika usein perustuu
| tietoon joka varmasti usein perustuu hoitokokemuksiin.
Ei diagnostiikka perustu hoitokokemuksiin. Mutta totta sen sijaan on että
psykiatrin suhtautumistapa potilaaseen saattaa olla tieteellinen.
Jos yhden potilaan
| ongelmat ovat samankaltaisia kuin jonkun toisen joskus aikaisemmin ja
sille
| on semmoinen tai tämmöinen diagnoosi tehty ja sen pohjalta toteutettu
hoito
| on toiminut niin kyllä kai on syytä ottaa lähtökohdaksi sama diagnoosi.
Ei diagnoosia tehdä sillä perusteella jos hoito on toiminut tai ei. Mutta
jos hoito on onnistunut yhden potilaan suhteen saattaa olla mukava ottaa
lähtökohdaksi sama diagnoosia myös seuraavan potilaan suhteen. Se on
kuitenkin diagnoosin väärinkäyttöä, koska diagnoosi on tuossa tapauksessa
tehty kyseenalaisin perustein.
| Ja
| potilaan on hyvä tietää myös se ettei ole yksin ja ainutkertainen kärsijä
ja
| friikki.
Diagnoosin hyvä puoli on että se voi joskus saada aikaan myös tämän tapaisia
marginaalivoittoja.
| > Mutta ei potilasta voi auttaa jos terapeutti ei ymmärrä mikä häntä
vaivaa.
| > On tietenkin vain hyvä jos nuo vaivat voidaan pukea sanalliseen muotoon.
| Ja
| > hyvä vielä jos nuo sanat vastaavat jotain diagnoosia. Mutta on tärkeää
| että
| > hoidetaan potilasta eikä diagnoosia.
| >
| Tulee mieleen että ilman näitä diagnooseja voi olla vaikea sitten olla
määri
| tellä kuka on 'sairas' ja kuka ei ja mihin sen rajan vetää.
Tätähän varten ne diagnostiset systeemit on juuri kehitetty.
| Kaikkihan ovat
| varmasti terapian tarpeessa eikä kenelläkään ole ollut täydellistä
lapsuutta
| tai muutenkaan elämää. Kun ei ole niin on sitten helppo sanoa jollekkin
| luhistumispisteessä olevalle että ota itseäsi niskasta kiinni ja hyväksy
| itsesi kokonaisuutena vaikka osa siitä kokonaisuudesta voi olla hyvinkin
| sairas, semmoinen ei potilasta auta yhtään.
Haiskahtaa käyttäytymisterapialle. Tässähän annataan jo ohjeita siihen miten
jonkin häiriön suhteen pitäisi toimia, ja sillä ei ole diagnostiikan kanssa
yhtään mitään tekemistä.
| Voihan ihminen olla vaikka
| tavattoman erikoinen ja silti terve tai sairas ja toisaalta joku josta ei
| päältä päin mitään näe myös. Potilaan ei ole myöskään aina helppo kuvailla
| ongelmiaan perinpohjaisesti jollekkin lääkärille tai vastaavalle ja siksi
| näitten pitäisi kai olla valppaita huomaamaan näitä seikkoja eikä siihen
| välttämättä pysty jos ei ole jotain määreitä joitten pohjalta toimia.
Ensin määritellään oireet. Sitten lasketaan oireet yhteen, jonka jälkeen
ohjekirjasta katsotaan mihin diagnostiseen kategoriaan ne sopivat.
Lääkärillä on määreet joitten pohjalta toimia.
| Jos ei
| ole jotain määreitä joiden mukaan tapaus luokitellaan ja erotellaan se
| sairaus henkilön persoonasta joka avun tarpeessa on niin mihin sitten koko
| mielenterveys hoito perustuu?
Miten persoonallisuushäiriöt voidaan erottaa henkilön persoonasta?
| Jos joku on nykynormien mukaan ruma niin saa
| ollakkin masentunut tai jos joku on muuten vain erikoinen niin sehän
kuuluu
| asiaan että on myös vaikeuksia.
Tässä on kulttuurista kysymys, ei diagnostiikasta.
| Ilman että pystytään tekemään diagnooseja
| niin hommahan saattaa mennä sitten jonnekkin henkiparannus tai
| kulttiuskovaisuus osastolle jossa sitten joku syöpä johtuu jostain
Itse syöpä on diagnoosi, ei se mistä se johtuu.
| mystisistä energiavirroista ja kertoo ongelmista koko potilaan persoonassa
| joista ei pääse eroon ilman että koko persoona muutetaan.
| Ei hoideta ihmisen
| sairautta vaan muokataan koko ihmistä elämään joittenkin normien mukaan.
Ei diagnooseja tehdä koskaan syiden, vaan pelkkien oireisen perusteella.
Diagnoosit eivät myöskään kerro miten sairautta pitäisi hoitaa. Mutta
persoonallisuushäiriöiden suhteen yleinen käytäntö kuitenkin on että tuosta
häiriöstä kärsivän persoonallisuus yritetään muuttaa.
Jos häiriö johtuu sairaasta elämästä, mitä silloin pitäisi hoitaa? Riippuu
tietenkin siitä mitä koulukuntaa edustaa.
Tauno
- J -
ilmaiseksi omasta kunnasta? Ei siihen KELA:a tarvita!!!
Perustelit taas mielipiteitäni pitkillä lainauksilla. Miten , jos kertoisit
välillä omasi ihan omin sanoin?
Ja toisekseen.... useimmat lainauksesi tukivat aiemmin sanomaani, joten
jospa lukisit sen ihan alkuperäisen viestini uudelleen, ihan ajatuksen
kanssa!
- J -
> Jos on tyytyväinen elämäänsä, niin tällöin on elänyt täydellisen
> elämän.
Entä jos on tyytyväinen elämäänsä nyt, mutta ei ollut esim. vuosi sitten?
Onko täydellinen elämä vasta alkanut vai voiko sitten elämästään enää
sanoakaan, että se on ollut täydellinen? Onko ylipäätään ketään, joka olisi
aina tyytyväinen elämäänsä? Itselläni ainakin tuo tyytyväisyyden aste
vaihtelee eri aikoina.
"Sanctius" <sanc...@mail.com> kirjoitti
viestissä:t78r2u0ip0rj0no8k...@4ax.com...
Sanctius
>Entä jos on tyytyväinen elämäänsä nyt,
>mutta ei ollut esim. vuosi sitten?
"Entä jos" on eniten käytetty ajatus
mikä tekee ihmisen tyytymättömäksi.
>Onko täydellinen elämä vasta alkanut vai voiko sitten
>elämästään enää sanoakaan, että se on ollut täydellinen?
"Entä jos elämäni ei olekkaan täydellinen? Entä jos vain kuvittelenkin
olevani onnellinen? Entä jos en enää huomenna olekkaan iloinen? Entä
jos Liisa jättää? Entä jos Markku murisee? Entä jos huomenna ei ole
pouta? Entä jos nolasin itseni kirjoittamalla tämän? Entä jos...?"
>Onko ylipäätään ketään, joka olisi aina tyytyväinen elämäänsä?
Miksi ei olisi? Ei tyytyväisyys vaadi suuria ponnisteluja.
- J -
> "Entä jos" on eniten käytetty ajatus
> mikä tekee ihmisen tyytymättömäksi.
Laita sitten jos sanan paikalle kun!
"Sanctius" <sanc...@mail.com> kirjoitti
viestissä:00ur2uso0492ncb3t...@4ax.com...
Tauno
"- J -" wrote:
| Miksi kaikkien pitäisi mennä yksityiseen psykoterapiaan, kun palveluja saa
| ilmaiseksi omasta kunnasta? Ei siihen KELA:a tarvita!!!
"Korvatessaan psykoterapiaa Kela ohjaasi mielenterveystyön avokentälle
vuonna 1996 noin 70 milj. markkaa."
http://www.mtkl.fi/tietopankki/tilastoja/Mielenterveystyontoimijoita.html
___
On se sitten sairasta touhua että KELA tuhlaa vuosittain kymmeniä miljoonia
psykoterapiaan, vaikka kunnat antavat sitä ihan ilmaiseksi.
| Perustelit taas mielipiteitäni pitkillä lainauksilla. Miten , jos
kertoisit
| välillä omasi ihan omin sanoin?
Kun menen yksityiselle voin _itse_ valita sen terapeutin ja terapiamuodon
jonka haluan. Parhaassa tapauksessa KELA korvaa. Mutta jos olen täysin työ-
ja opiskelukykyinen ihminen KELA ei korvaa mitään, vaikka olisin kuinka
neuroottinen. Ja kunnasta ei taida juuri tippua palveluja, jos sanon että
tarvitsen terapiaa koska epäilen että alitajunnassani on jotain
tiedostomattomia alueita ja haluan oppia tuntemaan itseni paremmin ja
kehittyä ihmisenä. Pitäisivät kohta hulluna ja veisivät pakkohoitoon.
| Ja toisekseen.... useimmat lainauksesi tukivat aiemmin sanomaani, joten
| jospa lukisit sen ihan alkuperäisen viestini uudelleen, ihan ajatuksen
| kanssa!
Mutta minähän vain yritin perustella ja tukea mielipiteitäsi noilla
lainauksilla!
Tauno
- J -
aiemmin!
KELA:n kustantamaan terapiaan pääsee kyllä ihan neuroottisen tason
häiriölläkin. Tälläinen diagnoosi on esim. epämääräinen masennus- ja
ahdistuneisuushäiriö, joka käytännössä voidaan tehdä meistä kaikista
jossakin elämäntilanteessa.
Tietenkään kuntien tarjoamat palvelut eivät anna samanlaista valinnan
mahdollisuutta, kuin kuvasit, mutta onhan monia, jotka kaipaavat vain
supportiivisia keskusteluja. Lisäksi myös kunnissa työskentelee koulutettuja
psykoterapeutteja (erilaisista koulukunnista). Kannattaa ottaa selvää oman
kunnan mahdollisuuksista.
Lisäksi olen eri mieltä siitä, kuka pääsee kunnallisiin palveluihin. Jos
menet kunnalliseen mielenterveystoimistoon/psykiatrian poliklinikalle ja
kerrot, että epäilet alitajunnassasi olevan asioita, jotka sinua vaivaavat
aika ajoin tai jos varsinkin pystyt sanomaan, että ne tuottavat sinulle
ahdistusta aika ajoin, pääset varmaankin vastaanotoille. Sitä, millaisille,
riippunee paljolti kuntasi tarjonnasta. Valitettavasti!
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti
viestissä:sLnX7.2270$O5....@nntpserver.swip.net...
susse
"- J -" <jii...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:vqjX7.160$CV2....@read2.inet.fi...
>
http://www.ystavyydenmajatalo.fi/finnish/tekstit/terapia/terapia-3.html#Head
>
> Sisältö: Daniel, dan...@majatal.pp.fi
> Ulkoasu: Topi Kaaresoja
> Sivua on viimeksi päivitetty 18.5.1998
>
> .... eli reilut kolme vuotta sitten.... =)
Tästä tulee mieleen jokin kaaaaaaaaaaaaukainen...jotain pörröistä ja
törröistä, muistaakseni.
Susa
Sanctius
>Entä KUN on tyytyväinen elämäänsä nyt, mutta ei ollut esim.
>vuosi sitten? Onko täydellinen elämä vasta alkanut vai voiko
>sitten elämästään enää sanoakaan, että se on ollut täydellinen?
"Hänen elämänsä" on kokoelma ajatuksia nykyhetkessä, ja joka pitää
sisällään ajatuksen, jonka mukaan "hän ei ollut tyytyväinen elämäänsä
vuosi sitten". Koskapa hän on tyytyväinen kokoelmaansa, niin voidaan
sanoa että hänen täydellinen elämänsä alkoi sillä hetkellä kun hän oli
tyytyväinen ajatuksiinsa omasta elämästään. Samoiten hänen täydellinen
elämänsä on mennyttä sillä silmänräpäyksellä kun hän ei enää ole
tyytyväinen tähän ajatuskokoelmaan, jota hän kutsuu "omaksi elämäksi".
Tauno
"- J -" wrote:
| KELA:n kustantamaan terapiaan pääsee kyllä ihan neuroottisen tason
| häiriölläkin. Tälläinen diagnoosi on esim. epämääräinen masennus- ja
| ahdistuneisuushäiriö, joka käytännössä voidaan tehdä meistä kaikista
| jossakin elämäntilanteessa.
http://www.sairaanhyvaopas.net/psykoterapia.html
PSYKOTERAPIA (MASENNUS)
---
Psykoterapiaan hakeutumisen tavallisimmat syyt ovat ahdistus, masennus,
pelot sekä ongelmat ihmissuhteissa, työssä tai opiskelussa.
Mistä? Asiakas joutuu itse hankkimaan psykoterapeutin itselleen. Osa
mielenterveyspalveluista on julkisia, osa yksityisiä.
Haettaessa psykoterapiaa Kelan kuntoutuksena tarvitaan lääkärin lähete,
missä arvioidaan psykoterapian tarve. Lähete viedään Kelan
paikallistoimistoon, missä täytetään kuntoutushakemus ja virkailija
haastattelee asiakasta. Tätä ennen on asiakkaan täytynyt etsiä itselleen
psykoterapeutti valmiiksi.
Kela kustantaa terapiaa henkilölle, jonka työkyky tai opiskelu on sairauden
vuoksi uhattuna ja jonka työelämässä tai opiskelussa jaksamista tai työhön
paluuta voidaan terapian avulla tukea.
Hoitoa aloitettaessa asiakas tekee oman psykoterapeuttinsa kanssa
psykoterapiasopimuksen joko suullisena tai kirjallisena. Sopimus luo
asiakkaalle turvallisuutta ja saa hänet tietoiseksi omista oikeuksistaan ja
velvollisuuksistaan.
---
_____
http://www.epshp.fi/yl_info/psyko.htm
---
KELA:n kuntoutusmäärärahoista korvaamassa psykoterapiassa potilaan
vuosittaisten hoitokäyntien määrän tulee olla vähintään 40 ja enintään 120.
---
_____
Kelan myöntämät etuudet
http://www.mtkl.fi/kuntoutuminen/kehittamiskeskus/tietopalvelu/4a.html
---
Pitkäaikaiset avokuntoutusjaksot ovat muuna kuin sopeutumisvalmennuksena
toteutettavia yksilöllisiä kuntoutusjaksoja. Ne kestävät
kuntoutussuunnitelmaan perustuen vähintään yhden, enintään kolme vuotta.
Avohoitona toteutetaan lääketieteellisesti päteviksi katsottuja
kuntoutusmenetelmiä ja terapioita:
* fysioterapia
* toimintaterapia
* puheterapia
* psykoterapia
* muu terapia (esim. perhe- ja kuvataideterapia)
* neuropsykologinen kuntoutus
---
_____
| Tietenkään kuntien tarjoamat palvelut eivät anna samanlaista valinnan
| mahdollisuutta, kuin kuvasit, mutta onhan monia, jotka kaipaavat vain
| supportiivisia keskusteluja.
Avopalvelut ovat mielenterveyspalvelujen kantava rakenne
http://www.stakes.fi/me/toimijoita/kunnat-avopalvelut.html
Mielenterveyspalvelujen tarve on kaikkissa ikäryhmissä erilaisten
epidemiologisten tutkimusten mukaan erittäin suuri.
Erilaisissa väestötutkimuksissa on jatkuvasti todettu, miten aikuisväestöstä
viidennes-kolmannes osoittaa eriasteisia mielenterveyden häiriöitä. Suurin
esiintyvyys osuu myöhempään keski-ikään molemmilla sukupuolilla.
Varsinaisten psykoosien esiintyvyys on luonnollisesti pienempi ja se on on
suunnilleen samansuuruinen eri kulttuureissa ja eri aikakausina, noin yhden
prosentin luokkaa. Lapsilla esiintyy psyykkisiä oireita neljänneksellä ja
vakavamman häiriön merkkejä liki kymmenesosalla. Nuoruuden kriisivaiheissa
häiriöitä esiintyy kaksin verroin lapsuusikään verrattuna.
Mielenterveyspalvelujen tarjonta on vähäistä verrattuna arvioihin niiden
tarpeesta. Millään muulla sairastamisen alueella ei ole yhtä suurta
ristiriitaa tarpeen ja tarjonnan välillä. Vaikka tutkimuksiin perustuvia
tarvearvioita pidettäisiin ylimitoitettuina, mielenterveyspalvelujen kysyntä
omalta osaltaan osoittaa tilanteen ongelmallisuuden. Kansalaisten on vaikea
saada apua ongelmiinsa silloin kuin he sitä tarvitsevat siitäkin huolimatta
että kynnys mielenterveyspalvelujen käyttöön on edelleen korkea. Yksikään
tämän selvityksen aikana kuultu taho ei pitänyt nykyistä palvelujen
tarjontaa missään hoitopisteessä riittävänä.
---
_____
http://www.epshp.fi/yl_info/psyko.htm
---
Psykoterapian tarve ja palvelujen saatavuus
Psykoterapiakoulutustoimikunta (1989) pitää realistisena tavoitteena sitä,
että psykoterapian tarve ensisijaisena hoitomuotona voidaan tyydyttää
kahdella (2) prosentilla väestöstä.
---
_____
Helsingin Sanomat
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=970603va01&pvm=19970603
Ajassa - Tiistaina 3.6.1997
Mitä psyykenlääkkeet peittävät?
Juha Siltala
---
Psyykenlääkkeiden käyttö on viime vuosina rajusti lisääntynyt. Käyttäjien
kokonaismäärä oli viime vuonna 720 000. Kansaneläkelaitoksen tilastojen
mukaan rauhoittavia lääkkeitä söi 270 000, unilääkkeitä 270 000,
masennuslääkkeitä 209 000 ja psykoosilääkkeitä 130 000 henkilöä (kaikkien
apteekkien arvioitu myynti 1996).
---
Asiantuntijoiden mukaan uudetkin masennuslääkkeet auttaisivat parhaiten
yhdistettynä psykoterapiaan. Kela korvasi 5 500 psykoterapiaa vuonna 1995,
viime vuonna enää 4 500. Ilmeisesti Kela on tehnyt linjavalinnan, jonka
mukaan potilaan omien merkitysten kuuntelu pitkäaikaisessa psykoterapiassa
on tarpeetonta ylellisyyttä. Jos kärsiville tarjotaan vain pikasopeutusta
positiivisen ajattelun hengessä, heiltä evätään oikeus rakentaa uudestaan
suhde maailmaan omaa kokemustaan kunnioittaen.
---
_____
NUORISOTUTKIMUS 18 (2000):1
PÄÄKIRJOITUS
Mielen vai mielettömyyden millennium?
http://www.alli.fi/alli/nuorisotutkimus100.html#paakkari
Sari Näre
---
Nykyään Suomessa mielenterveysongelmat ovat yleisin ennenaikaiselle
eläkkeelle siirtymisen syy ja eläköityminen tapahtuu nuorempana kuin muiden
syiden takia: alle 45-vuotiaina eläkkeelle siirtyneistä 60% kärsii
mielenterveysongelmista. Suomalaisista melkein joka viides kärsii jonkin
asteisista psyykkisistä ongelmista ja lähes 700 000 suomalaisen lasketaan
syövän erilaisia uni- ja psyykenlääkkeitä.
---
Terttu Arajärven esiin tuomien arvioiden mukaan Suomessa on jopa 100 000
alle 15-vuotiasta erityistukea ja hoitoa tarvitsevaa lasta ja noin 2400 alle
vuoden ikäistä kaltoin kohdeltua lasta. Kaija Ikäheimo on puolestaan
laskenut, että alle kouluikäisistä vähintään joka viides - yli 60 000
lasta - tarvitsisi psyykkistä tukea. Stakesin kouluterveystutkimuksesta voi
päätellä, että melkein joka kymmenes nuori näyttäisi tarvitsevan tukea
masennukseensa tai ahdistukseensa. Vakavammin masentuneita nuorista on
kolmesta viiteen prosenttiin.
---
Professori Ville Lehtisen arvion mukaan Suomessa noin 400 000
mielenterveyshäiriöstä kärsivää jää ilman hoitoa. Kaikkein huonoimmin
resurssoitu mielenterveyspotilaiden ryhmä on se, johon juuri kannattaisi
panostaa: lapset ja nuoret. Alaikäisten mielenterveyspalveluihin on satsattu
kuitenkin vain puolet siitä mitä aikuisten palveluihin - kaikkein vähiten on
panostettu tyttöjen psyykkiseen hoitoon.
---
Alle 19-vuotiaana tekee vuosittain itsemurhan keskimäärin 50-60 suomalaista.
Osa itsemurhista ja niiden yrityksistä kätkeytyy onnettomuuksiin. Itsemurhat
ovat 15-25-vuotiaiden ikäryhmässä yleisin kuolinsyy.
---
Myös Irmeli Järventie on saanut Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1999
julkaisemassa tutkimuksessaan hälyttäviä tuloksia helsinkiläisten
7-12-vuotiaiden peruskoululaisten hyvinvoinnista, jota kartoitettiin
kysymällä tietoja lapsilta itseltään: lasten perushoivan saannin ja
masentuneisuuden perusteella 26%:lla koululaisista ei ole syrjäytymisriskiä,
45%:lla on lievä ja 29%:lla vakava syrjäytymisriski. Tutkituista
koululaisista 54%:lla psyykkinen hyvinvointi on heikentynyt tai vakavasti
heikentynyt. Lapsista 45%:lla on puutteita perushoivan, kuten riittävän
unen, puhtauden ja ruoan saamisessa.
---
Joka kymmenes neuvolaikäinen lapsi elää perheessä, jossa on hänen
kehitystään vaarantavia tekijöitä, esimerkiksi päihde- ja
mielenterveysongelmia tai henkistä, ruumiillista tai seksuaalista
väkivaltaa. Väkivaltakokemukset - niin kohteena kuin todistajana eli
näkymättömänä uhrina - tuottavat lapselle pahinta stressiä. Omien
vanhempiensa pahoinpitelyn vuoksi sairaalahoitoon joutuu vuosittain Suomessa
noin 250 lasta - pari kolme lasta vuodessa kuolee pahoinpitelyyn. Lapsen
stressi vaikuttaa aivoihin ja hidastaa hänen kehitystään: traumatisoitunut
lapsi voi reagoida stressiin ylivilkkaudella tai vetäytymällä.
---
Helsingin kaupungin perheväkivallan ja seksuaalisen riiston hoidollisen
projektin yhteydessä ilmeni, että perheväkivaltaa kokeneita, sekä tyttöjä
että poikia, yhdisti runsas toisten kiusaaminen. Koulukiusaajien taustalla
voi siis usein olla väkivaltaa. Stakesin kouluterveyskyselyn mukaan melkein
kolmasosa peruskoululaisista kertoo joutuneensa joskus koulukiusaamisen
kohteeksi, noin 8% pojista ja tytöistä 4-5% kohtaa sitä vähintään kerran
viikossa. Vähintään kerran viikossa muita kiusanneita on 7%.
---
Työkuntoisuuden ylläpitämisen retoriikkaan turvautunut Kela ei ole suosinut
lasten ja nuorten terapian rahoittamista eikä alalle kouluttautuneita ole
siksi riittävästi.
---
_____
| Lisäksi myös kunnissa työskentelee koulutettuja
| psykoterapeutteja (erilaisista koulukunnista). Kannattaa ottaa selvää oman
| kunnan mahdollisuuksista.
Jo puhelinluettelostakin saattaa löytyä paljon informaatiota.
| Lisäksi olen eri mieltä siitä, kuka pääsee kunnallisiin palveluihin. Jos
| menet kunnalliseen mielenterveystoimistoon/psykiatrian poliklinikalle ja
| kerrot, että epäilet alitajunnassasi olevan asioita, jotka sinua vaivaavat
| aika ajoin tai jos varsinkin pystyt sanomaan, että ne tuottavat sinulle
| ahdistusta aika ajoin, pääset varmaankin vastaanotoille. Sitä,
millaisille,
| riippunee paljolti kuntasi tarjonnasta. Valitettavasti!
Miksi mielenterveystoimistoon tarvitaan lähete?
Eikö juuri sinne pitäisi olla mahdollisimman matala kynnys mennä?
http://www.mtkl.fi/tietopankki/kysy/kv1.htm
Niin sanottujen mielenterveystoimistojen lähetekäytäntö vaihtelee Suomessa
paikkakunnittain, niin kuin vaihtelee niiden nimikin. Kunnallisen,
psykiatrista erikoissairaanhoitoa tarjoavan avohoidon yksikön nimi voi olla
esimerkiksi psykiatrian poliklinikka, mielenterveysneuvola, psykiatrian
yksikkö tai mielenterveyskeskus.
Suurissa kaupungeissa, ainakin Helsingissä ja Espoossa, psykiatrian
poliklinikalle tarvitaan lähete. Alueellisilla terveysasemilla on jokaiselle
omalääkäri, jolle voi varata ajan ja joka arvioi psykiatrisen hoidon
tarpeen.
Jos lääkäri arvioi, ettei ole tarvetta erikoissairaanhoitoon, myös
mielenterveyteen liittyviä ongelmia hoidetaan terveyskeskuksessa.
Terveyskeskuslääkäri voi määrätä esimerkiksi sairaslomaa tai lääkehoitoa.
Jos asiakkaan tilanne vaatii psykiatrista erikoissairaanhoitoa, omalääkäri
kirjoittaa lähetteen psykiatrian poliklinikalle aivan kuten mille tahansa
erikoislääkärille. Lähete toimii samalla ikään kuin maksusitoumuksena.
Myös työterveyshuollosta voi saada lähetteen. Virka-ajan ulkopuolella
palvelevat päivystävät terveysasemat. Tämä käytäntö säästää
erikoissairaanhoidon resursseja, jotka eivät riitä kaikkien alkukartoitusten
tekemiseen.
Pienemmillä paikkakunnilla ei yleensä tarvita lähetettä.
Mielenterveystoimistoon voi kävellä suoraan sisään ja kysyä neuvonnasta
aikaa vastaanotolle tai ajan voi varata puhelimella. Jos kynnys
terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon tuntuu matalammalta, myös niistä
ohjataan mielenterveystoimistoihin.
Minna Luntta
Kuntoutusneuvoja
_____
http://www.stakes.fi/me/toimijoita/kunnat-avopalvelut.html
---
Kansaneläkelaitos
Korvatessaan psykoterapiaa Kela ohjaa mielenterveystyön avokentälle vuonna
1996 noin 70 milj.markkaa. Yksityisvastaanottoa pitäviä psykoterapeutteja
maassa on eri alueilla hyvin eri lailla. Helsingin alueella Kelan
rahoittamassa yksityisterapiassa käy asiakasmäärä joka vastaa kolmannesta
Helsingin omista avomielenterveyspalveluasiakkaista, kun taas joillakin
toisilla alueilla yksityistä palvelutarjontaa ei juuri ole eikä
rahoitustakaan kanavoidu palvelujen täydennykseksi.
Psykoterapiapalvelujen tarve on edelleen suurempi kuin tarjonta, vaikka
erilaiset koulutusohjelmat ovat tuottaneet lisää koulutettuja
psykoterapeutteja. 1990-luvun alun lama on selvästi kanavoinut Kelan
rahoitukseen aikaisempaa enemmän ja varhaisemmin potilaita.
Epätarkoituksenmukainen tilanne on johtanut sosiaali- ja terveysministeriön
asettamaan erityisen selvityksen psykoterapiapalveluista ja erityisesti
terveydenhuollon ja kansaeläkelaitoksen välisestä työjaosta.
_____
2. Psykoterapiapalvelujen nykyinen rahoitus
Psykoterapian palvelujärjestelmässä on tällä hetkellä neljä erilaista
järjestämistapaa :
1. Kuntien omana palveluna tuottamat psykoterapiapalvelut Kuntien
palveluksessa olevien koulutettujen psykoterapeuttien virkatyönään
toteuttama psykoterapia.
---
2. Kuntien ja kuntayhtymien lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluna
rahoittama psykoterapia
---
3. Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksena toteutetut psykoterapiapalvelut
Palvelun tuottajat ovat yksityisiä ammatinharjoittajia. Palvelujen
laatua valvotaan mm keskitetyn toteuttajarekisterin avulla.
Psykoterapeuttien koulutusvaatimuksia seurataan. Vähimmäisvaatimuksena on
TEO:n edellyttämä koulutus nimikesuojatun psykoterapeutti- ammattinimikkeen
käytölle sekä kaksivuotinen työnohjaus.
Volyymi tällä hetkellä on noin 5 500 psykoterapiakuntoutusta saavaa
henkilöä vuosittain. Kustannukset ovat noin 53 miljoonaa markkaa vuodessa.
Määrällisesti suurin psykoterapiapalvelujärjestelmä.
4. Sairausvakuutuksesta korvattu psykoterapia
Kyseessä on kliinisin hoitotarpeen indikaatioin korvattu
yksityislääkärin antama psykoterapia. Korvausedellytyksenä ei ole
varsinaisia kuntoutusindikaatioita vaan hoidon tarve kuten muussakin
sairausvakuutuksesta korvattavassa hoidossa. Korvausta suoritetaan sekä
pitkistä että lyhyistä terapioista eri muodoissaaan. Pitkien
psykoterapioiden korvaa mista valvoo erityinen asiantuntijaelin.
---
Asiantuntijat ovat selvittäneet psykoterapiapalvelujen järjestämistapoja ja
volyymia sekä kustannusten jakoa terveydenhuollon ja Kansaneläkelaitoksen
kesken sekä perehtyneet psykoterapiakuntoutuksen kehittämistarpeisiin.
---
Keskeisenä kehittämiskohteena asiantuntijat pitävät tehokkaan ja
korkeatasoisen psykoterapiatarpeen arviointijärjestelmän aikaansaamista
kunnalliseen terveydenhuoltoon. Tämä tarkoittaa eräänlaisen psykiatristen
potilaiden "hoitotakuujärjestelmän" luomista siten, että potilaat hyvän
psykiatrisen pohjatutkimuksen ja asianmukaisen psykoterapian tai muun hoidon
tarpeen arvioinnin perusteella ohjattaisiin mahdollisimman
tarkoituksenmukaiseen joko terveydenhuollon tai Kansaneläkelaitoksen
toteuttamaan terapiaan.
Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksena järjestämän psykoterapian tulee edelleen
kohdistua nimenomaan niihin henkilöihin, joilla on työkyvyn menetyksen uhka,
joka voidaan psykoterapian keinoin torjua tai siirtää tai joiden työkykyä
voidaan psykoterapian tuella palauttaa.
---
_____
Tauno
P.S. Tässä tuli taas aika liuta noita lainauksia, mutta minä olen sillä
tavoin vähän vanhanaikainen, että mielestäni vankat mielipiteet on hyvä
muodostaa vasta sen jälkeen kun ollaan perillä faktoista. En viittaa tällä
mitenkään erityisesti juuri sinuun, sillä juuri faktaahan sinä olet
pääasiassa kirjoittanut. Kannattaa kuitenkin aina muistaa että kaikki fakta
on aina rajallista. Ja että jos mielipiteet muodostetaan ennen kuin ollaan
selvillä tosiasioista, niitä on pirun vaikea muuttaa sitten jälkeen päin.
Jos minä en ole muuta oppinut seuraamalla näitä keskusteluryhmiä, niin
ainakin tämän.
Tapio Manninen
>
> Sisältö: Daniel, dan...@majatal.pp.fi
> Ulkoasu: Topi Kaaresoja
> Sivua on viimeksi päivitetty 18.5.1998
>
> .... eli reilut kolme vuotta sitten.... =)
>
>
Majatalon kotisivulle, olisi Danielin tekstejä löytynyt enemmänkin,
viimeinen päivitys 17.12.01. Pari kuukautta sitten juttelin Danielin
(Nylund) kanssa. Sanoi lopettaneensa keskusteluryhmissä tramppaamisen, koska
niissä ei ole juuri mitään otsikon mukaista järjellistä keskustelua. Eipä
tuohon minulla juuri lisättävää ole - yhdelle harvoista järkevistä ja itse
ajattelevista terapeuteista.
Tapio Manninen
"susse" <mi...@dlc.fi> kirjoitti viestissä news:a0lkh1$bn9$1...@tron.sci.fi...
oli.
- J -
"susse" <mi...@dlc.fi> kirjoitti viestissä:a0lkh1$bn9$1...@tron.sci.fi...
- J -
> Haettaessa psykoterapiaa Kelan kuntoutuksena tarvitaan lääkärin lähete,
> missä arvioidaan psykoterapian tarve.
Ja tämän tarpeen täyttää aiemmin mainitsemani diagnoosi.
> Kela kustantaa terapiaa henkilölle, jonka työkyky tai opiskelu on
sairauden
> vuoksi uhattuna ja jonka työelämässä tai opiskelussa jaksamista tai työhön
> paluuta voidaan terapian avulla tukea.
Nii-in, ja vaikka olisi vain neuroottisen tason häiriö, kuten esim.
deppressio tai ahdistuneisuushäiriö, niin työkyky saattaa olla uhattuna,
koska voi esim. olla niin väsynyt tai koska keskittymiskyky on heikentynyt
jne. jne.
Näin se vaan menee!
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti
viestissä:rWsX7.2316$O5....@nntpserver.swip.net...
- J -
elää vähemmän täydellistä.... hmmm.... nerokasta! Muistelin vaan, että
alunperin esitit asiaa hieman toisin, mutta antaa olla....
"Sanctius" <sanc...@mail.com> kirjoitti
viestissä:skms2u41hn4u5kf1t...@4ax.com...
susse
"Bomba Claat" <bomba...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
>Yleensäkin luokittelu on mielestäni vähän kyseenalainen asia ja
> hauskuuttaa lähinnä vain luokkien keksijää itseään.
Ai, musta on mukavaa tietää että olen depressiivinen enkä ns. epäonnistunut
ihminen mutta
jos diagnoosi on persoonallisuushäiriö sitä on kieltämättä
vaikeampi hyväksyä ja siksi helpommin kieltää diagnoosien merkitys
ylipäätään.
Susa
Sakari Kinnunen
wrote:
Narsistinen ja haistattaja.
Sanakirjojen mukaan;
Narcissism, (av Narkissos), självbeundran, överdriven
självupptagenhet. I psykoanalytisk utvecklingsteori betyder narcissism
att den sexuella driften riktas mot den egna personen i stället för
mot omvärlden.
Itseihailu, liioteltu itsensäkorottaminen. Psykoanalyyttisessä
kehitysteoriassa merkitsee narsismi, että seksuaalinen vietti
suuntautuu omaan persoonaan ulkomaailman sijasta.
Narcissism (in psycho-analysis) mental state in which there is self
worship and excessive interest in one's own perfections.
SK
kati sinenmaa
>>Mihin tyyppiin kuuluu tyyppi, joka elää oman persoonallisuutensa
>>todeksi haitattamalla ns paskat persoonallisyystyypeille?
>>
>>
>
> Narsistinen ja haistattaja.
>
> Sanakirjojen mukaan;
>
> Narcissism, (av Narkissos), självbeundran, överdrive
> självupptagenhet. I psykoanalytisk utvecklingsteori betyder narcissism
> att den sexuella driften riktas mot den egna personen i stället för
> mot omvärlden.
>
> Itseihailu, liioteltu itsensäkorottaminen. Psykoanalyyttisessä
> kehitysteoriassa merkitsee narsismi, että seksuaalinen vietti
> suuntautuu omaan persoonaan ulkomaailman sijasta.
Entä, mihin tyyppiin kuuluu sellainen, joka
luo käsitteen narsistinen?
susse
> ?????
Pörrö Törrönen joskus aikoinaan mainosteli täällä ko. paikkaa.
Susa
Tauno
"- J -" wrote:
| Tauno kirjoitti:
|
| > Haettaessa psykoterapiaa Kelan kuntoutuksena tarvitaan lääkärin lähete,
| > missä arvioidaan psykoterapian tarve.
|
| Ja tämän tarpeen täyttää aiemmin mainitsemani diagnoosi.
|
| > Kela kustantaa terapiaa henkilölle, jonka työkyky tai opiskelu on
| sairauden
| > vuoksi uhattuna ja jonka työelämässä tai opiskelussa jaksamista tai
työhön
| > paluuta voidaan terapian avulla tukea.
|
| Nii-in, ja vaikka olisi vain neuroottisen tason häiriö, kuten esim.
| deppressio tai ahdistuneisuushäiriö, niin työkyky saattaa olla uhattuna,
| koska voi esim. olla niin väsynyt tai koska keskittymiskyky on heikentynyt
| jne. jne.
"Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan rauhoittavia lääkkeitä söi 270 000,
unilääkkeitä 270 000,
masennuslääkkeitä 209 000 ja psykoosilääkkeitä 130 000 henkilöä (kaikkien
apteekkien arvioitu myynti 1996)."
"Asiantuntijoiden mukaan uudetkin masennuslääkkeet auttaisivat parhaiten
yhdistettynä psykoterapiaan. Kela korvasi 5 500 psykoterapiaa vuonna 1995,
viime vuonna [1996] enää 4 500. Ilmeisesti Kela on tehnyt linjavalinnan,
jonka
mukaan potilaan omien merkitysten kuuntelu pitkäaikaisessa psykoterapiassa
on tarpeetonta ylellisyyttä."
"Psykoterapiakoulutustoimikunta (1989) pitää realistisena tavoitteena sitä,
että psykoterapian tarve ensisijaisena hoitomuotona voidaan tyydyttää
kahdella (2) prosentilla väestöstä."
"Professori Ville Lehtisen arvion mukaan Suomessa noin 400 000
mielenterveyshäiriöstä kärsivää jää ilman hoitoa."
"Mielenterveyspalvelujen tarjonta on vähäistä verrattuna arvioihin niiden
tarpeesta. Millään muulla sairastamisen alueella ei ole yhtä suurta
ristiriitaa tarpeen ja tarjonnan välillä. Vaikka tutkimuksiin perustuvia
tarvearvioita pidettäisiin ylimitoitettuina, mielenterveyspalvelujen kysyntä
omalta osaltaan osoittaa tilanteen ongelmallisuuden. Kansalaisten on vaikea
saada apua ongelmiinsa silloin kuin he sitä tarvitsevat siitäkin huolimatta
että kynnys mielenterveyspalvelujen käyttöön on edelleen korkea. Yksikään
tämän selvityksen aikana kuultu taho ei pitänyt nykyistä palvelujen
tarjontaa missään hoitopisteessä riittävänä."
| Näin se vaan menee!
Näyttää menevän.
Tauno
susse
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti viestissä news:rWsX7.2316
> PSYKOTERAPIA (MASENNUS)
> Haettaessa psykoterapiaa Kelan kuntoutuksena tarvitaan lääkärin lähete,
> missä arvioidaan psykoterapian tarve.
Tarvitaan B- lausunto. Kai sitä lähetteelsikin voi kutsua.
> Lähete viedään Kelan
> paikallistoimistoon, missä täytetään kuntoutushakemus ja virkailija
> haastattelee asiakasta.
Ja vitut siellä kukaan haastatettelee ketään. Pistetään B- lausunto ja
hakemus kuoreen ja tiputetaan Kelan luukkuun ja sitten odotetaan.
> Hoitoa aloitettaessa asiakas tekee oman psykoterapeuttinsa kanssa
> psykoterapiasopimuksen joko suullisena tai kirjallisena. Sopimus luo
> asiakkaalle turvallisuutta ja saa hänet tietoiseksi omista oikeuksistaan
ja
> velvollisuuksistaan.
Joo, ja näköjään ne sopimukset voidaan rikkoa koska tahansa ja miten
tahansa.
> Erilaisissa väestötutkimuksissa on jatkuvasti todettu, miten
aikuisväestöstä
> viidennes-kolmannes osoittaa eriasteisia mielenterveyden häiriöitä. Suurin
> esiintyvyys osuu myöhempään keski-ikään molemmilla sukupuolilla.
Näkyy olevan niin että jonkinlainen vanhuuden sekoaminen
( masennus/ahdistus/ psykoosiin verrattava huuma)
seuraa usein keski-ikään tulemista ( tai siinä rajapyykillä kun ollaan
siirtymässä keski-iästä vanhuuteen).
>Millään muulla sairastamisen alueella ei ole yhtä suurta
> ristiriitaa tarpeen ja tarjonnan välillä.
Puhumattakaan kysynnän ja tarjonnan laadun välillä...
> Mielenterveystoimistoon voi kävellä suoraan sisään ja kysyä neuvonnasta
> aikaa vastaanotolle tai ajan voi varata puhelimella. Jos kynnys
> terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon tuntuu matalammalta, myös niistä
> ohjataan mielenterveystoimistoihin.
Kannattaa hakea se lähete, koska ilman lähetettä ne pistävät sinut
jonkunnäköiseen kriisiterapiaan mikä tarkoittaa sitä että varsinaista
terapeuttia saa odottaa
jopa vuodenkin ja jatkuva terapeuttien vaihtuminen on henkisesti tietysti
raskasta.
Susa
- J -
korvaamaa terapiaa, kun kaikilla tuntuu olevan se luulo, että pitäisi olla
hirvittävän sairas sen saadakseen. Tosiasiahan kuitenkin on, että esim.
kroonistunutta skitsofreniaa sairastava ei ole tn. työkykyinen, joten hän ei
edes tuota terapiaa tule saamaan. Näin ollen varat on nimenomaan suunnattu
nuorille ja työikäisille, ja tällä hetkellä työikäisillä taitaa eniten
aiheuttaa ahdistusta yms. masennus, joka tietääkseni on neuroottisen tason
häiriö.
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti
viestissä:2kEX7.2399$O5....@nntpserver.swip.net...
- J -
> Kannattaa hakea se lähete, koska ilman lähetettä ne pistävät sinut
> jonkunnäköiseen kriisiterapiaan mikä tarkoittaa sitä että varsinaista
> terapeuttia saa odottaa
> jopa vuodenkin ja jatkuva terapeuttien vaihtuminen on henkisesti tietysti
> raskasta.
Tämä lienee valitettavan totta ainakin isommilla paikkakunnilla. Pienemmillä
paikkakunnilla tarjontaa on niin vähän, että tn. sama tyyppi jatkaa kanssasi
aloitettuaan, ellei jotain tarvetta työntekijän vaihtamiselle tule ilmi.
"susse" <mi...@dlc.fi> kirjoitti viestissä:a0nc42$kre$1...@tron.sci.fi...
Tauno
"- J -" wrote:
| Voihan se olla niinkin, että monikaan ei lähde edes hakemaan tuota KELA:n
| korvaamaa terapiaa, kun kaikilla tuntuu olevan se luulo, että pitäisi olla
| hirvittävän sairas sen saadakseen.
Aivan totta, mutta "Kansalaisten on vaikea saada apua ongelmiinsa silloin
kuin he sitä tarvitsevat siitäkin huolimatta että kynnys
mielenterveyspalvelujen käyttöön on edelleen korkea"
Siis apua tarvitsevien oma kynnys on korkea ennen kuin he lähtevät hakemaan
mielenterveyspalveluja, mutta siitä huolimatta heidän on vaikea saada apua
ongelmiinsa.
"Kela korvasi 5 500 psykoterapiaa vuonna 1995,
viime vuonna [1996] enää 4 500. Ilmeisesti Kela on tehnyt linjavalinnan,
jonka
mukaan potilaan omien merkitysten kuuntelu pitkäaikaisessa psykoterapiassa
on tarpeetonta ylellisyyttä."
| Tosiasiahan kuitenkin on, että esim.
| kroonistunutta skitsofreniaa sairastava ei ole tn. työkykyinen, joten hän
ei
| edes tuota terapiaa tule saamaan.
"4. Sairausvakuutuksesta korvattu psykoterapia
Kyseessä on kliinisin hoitotarpeen indikaatioin korvattu
yksityislääkärin antama psykoterapia. Korvausedellytyksenä ei ole
varsinaisia kuntoutusindikaatioita vaan hoidon tarve kuten muussakin
sairausvakuutuksesta korvattavassa hoidossa. Korvausta suoritetaan sekä
pitkistä että lyhyistä terapioista eri muodoissaaan. Pitkien
psykoterapioiden korvaa mista valvoo erityinen asiantuntijaelin."
| Näin ollen varat on nimenomaan suunnattu
| nuorille ja työikäisille,
"Työkuntoisuuden ylläpitämisen retoriikkaan turvautunut Kela ei ole suosinut
lasten ja nuorten terapian rahoittamista eikä alalle kouluttautuneita ole
siksi riittävästi."
| ja tällä hetkellä työikäisillä taitaa eniten
| aiheuttaa ahdistusta yms. masennus, joka tietääkseni on neuroottisen tason
| häiriö.
"Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäaikaista, tilanteeseen nähden
liiallista ja selkeästi haitallista ahdistuneisuutta. Pitkäkestoisten
ahdistushäiriöiden tiedetään selvästi alistavan henkilöä vaikealle
masennukselle ja esim. alkoholi- ja päihdeongelmille."
http://www.introspekt.fi/artikkelit/depress2.html
Eli tuon mukaan ahdistus altistaisi masennukselle eikä päinvastoin.
Masennusta voi esiintyä yhtä hyvin myös psykoottisilla henkilöillä,
rajatilapotilailla, skitsofreenikoilla kuten myös henkilöillä jotka eivät
kärsi neuroosista.
"Neurooseista puhutaan silloin, kun potilaalla on jokin sellainen häiriö,
joka ei ainakaan merkittävästi vääristä hänen todellisuudentajuaan ja jonka
hän yleensä tiedostaa omasta itsestään johtuvaksi ongelmaksi. Yleisiä
neuroottisia vaivoja ovat pelot, ahdistuneisuus ja ruumiilliset tuntemukset.
Tähän ryhmään kuuluu mm. paniikkihäiriö.
Nykyään "neuroosi" käsitteenä alkaa olla vanhentunut. Sen sijaan ne häiriöt,
jotka ennen luokiteltiin neuroottisiksi, on luokiteltu omiin alaryhmiinsä:
pelot, ahdistuneisuushäiriöt, pakko-oireiset häiriöt, dissosiaatiohäiriöt ja
elimellisoireiset häiriöt." http://www.kakspy.com/kirj_kn_3.html
_____
Tauno
Sami Anttila
<tauno.l...@swipnet.se> wrote:
>"4. Sairausvakuutuksesta korvattu psykoterapia
> Kyseessä on kliinisin hoitotarpeen indikaatioin korvattu
>yksityislääkärin antama psykoterapia. Korvausedellytyksenä ei ole
>varsinaisia kuntoutusindikaatioita vaan hoidon tarve kuten muussakin
>sairausvakuutuksesta korvattavassa hoidossa. Korvausta suoritetaan sekä
>pitkistä että lyhyistä terapioista eri muodoissaaan. Pitkien
>psykoterapioiden korvaa mista valvoo erityinen asiantuntijaelin."
Taitaa olla hieman epätarkka ilmaisu. Kelan psykoterapiasta on
yksityisten psykiatrien antamaa vain noin neljännes.
>| ja tällä hetkellä työikäisillä taitaa eniten
>| aiheuttaa ahdistusta yms. masennus, joka tietääkseni on neuroottisen tason
>| häiriö.
>"Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäaikaista, tilanteeseen nähden
>liiallista ja selkeästi haitallista ahdistuneisuutta. Pitkäkestoisten
>ahdistushäiriöiden tiedetään selvästi alistavan henkilöä vaikealle
>masennukselle ja esim. alkoholi- ja päihdeongelmille."
>http://www.introspekt.fi/artikkelit/depress2.html
>Eli tuon mukaan ahdistus altistaisi masennukselle eikä päinvastoin.
>Masennusta voi esiintyä yhtä hyvin myös psykoottisilla henkilöillä,
>rajatilapotilailla, skitsofreenikoilla kuten myös henkilöillä jotka eivät
>kärsi neuroosista.
Ahdistuneisuushäiröt altistavat masennukselle ja tietääkseni näyttöä
toiseen suuntaan ei ole, mutta vannomaankaan en lähde.
- J -
> Kyseessä on kliinisin hoitotarpeen indikaatioin korvattu
> yksityislääkärin antama psykoterapia. Korvausedellytyksenä ei ole
> varsinaisia kuntoutusindikaatioita vaan hoidon tarve kuten muussakin
> sairausvakuutuksesta korvattavassa hoidossa. Korvausta suoritetaan sekä
> pitkistä että lyhyistä terapioista eri muodoissaaan. Pitkien
> psykoterapioiden korvaa mista valvoo erityinen asiantuntijaelin."
Puhumme nyt varmaan sitten eri rahoista. Näitä rahojahan jaetaan ainakin
kahdelta momentilta tietääkseni. Joka tapauksessa tiedän kokemuksen kautta,
että työikäiset saavat KELA:n rahoittaman terapian kohtalaisen kivuttomasti.
Mitä tulee ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen, niin voi olla, että
ahdistus altistaa masennukselle, mutta toki masennuksen yksi oire on
ahdistuneisuus. Kumpi oli ensin, siitä en lähde väittelemään.
Tässä on nyt vaan käymässä niin, että tähän pykälä suohon on uppoamassa
alkuperäisen viestin ydin eli se, että ei se niin hirvittävän vaikeaa se
terapian saaminen ole ja toisaalta se, että ei tarvitse olla "hullu"
saadakseen KELA:n rahoittamaa terapiaa.
Turhaan esitelmöit minulle neuroottisentason häiriöistä, sillä tiedän kyllä
mitä ne ovat. Ehkä käyttämäni jaottelu oli hieman vanhahtava, sillä
ajattelin tuota perinteistä jakoa: neuroottiset häiriöt, rajatila ja
psykoottiset häiriöt. Tämän luokituksen mukaan depressio luettanee
ensimmäiseen luokkaan, ellei kyseessä ole psykoottinen masennus, jolloin
realiteettitaju on siis selkeästi heikentynyt.
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti
viestissä:srJX7.2451$O5....@nntpserver.swip.net...
Tauno
"Sami Anttila" wrote:
| "Tauno" wrote:
|
| >"4. Sairausvakuutuksesta korvattu psykoterapia
| > Kyseessä on kliinisin hoitotarpeen indikaatioin korvattu
| >yksityislääkärin antama psykoterapia. Korvausedellytyksenä ei ole
| >varsinaisia kuntoutusindikaatioita vaan hoidon tarve kuten muussakin
| >sairausvakuutuksesta korvattavassa hoidossa. Korvausta suoritetaan sekä
| >pitkistä että lyhyistä terapioista eri muodoissaaan. Pitkien
| >psykoterapioiden korvaa mista valvoo erityinen asiantuntijaelin."
|
| Taitaa olla hieman epätarkka ilmaisu. Kelan psykoterapiasta on
| yksityisten psykiatrien antamaa vain noin neljännes.
Pitää varmasti paikkansa, mutta tuossa ei kuitenkaan ollut kyse KELAn
korvaamasta psykoterapiasta vaan sairausvakuutuksesta korvatusta.
http://www.stakes.fi/me/toimijoita/kunnat-avopalvelut.html
---
Kansaneläkelaitos
Korvatessaan psykoterapiaa Kela ohjaa mielenterveystyön avokentälle vuonna
1996 noin 70 milj.markkaa. Yksityisvastaanottoa pitäviä psykoterapeutteja
maassa on eri alueilla hyvin eri lailla. Helsingin alueella Kelan
rahoittamassa yksityisterapiassa käy asiakasmäärä joka vastaa kolmannesta
Helsingin omista avomielenterveyspalveluasiakkaista, kun taas joillakin
toisilla alueilla yksityistä palvelutarjontaa ei juuri ole eikä
rahoitustakaan kanavoidu palvelujen täydennykseksi.
---
---
2. Psykoterapiapalvelujen nykyinen rahoitus
Psykoterapian palvelujärjestelmässä on tällä hetkellä neljä erilaista
järjestämistapaa :
1. Kuntien omana palveluna tuottamat psykoterapiapalvelut Kuntien
palveluksessa olevien koulutettujen psykoterapeuttien virkatyönään
toteuttama psykoterapia.
---
2. Kuntien ja kuntayhtymien lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluna
rahoittama psykoterapia
---
3. Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksena toteutetut psykoterapiapalvelut
Palvelun tuottajat ovat yksityisiä ammatinharjoittajia. Palvelujen
laatua valvotaan mm keskitetyn toteuttajarekisterin avulla.
Psykoterapeuttien koulutusvaatimuksia seurataan. Vähimmäisvaatimuksena on
TEO:n edellyttämä koulutus nimikesuojatun psykoterapeutti-ammattinimikkeen
käytölle sekä kaksivuotinen työnohjaus.
Volyymi tällä hetkellä on noin 5 500 [1996] psykoterapiakuntoutusta
saavaa
henkilöä vuosittain. Kustannukset ovat noin 53 miljoonaa markkaa vuodessa.
Määrällisesti suurin psykoterapiapalvelujärjestelmä.
4. Sairausvakuutuksesta korvattu psykoterapia
Kyseessä on kliinisin hoitotarpeen indikaatioin korvattu
yksityislääkärin antama psykoterapia. Korvausedellytyksenä ei ole
varsinaisia kuntoutusindikaatioita vaan hoidon tarve kuten muussakin
sairausvakuutuksesta korvattavassa hoidossa. Korvausta suoritetaan sekä
pitkistä että lyhyistä terapioista eri muodoissaaan. Pitkien
psykoterapioiden korvaa mista valvoo erityinen asiantuntijaelin.
_____
Tauno
Tauno
Ok, ymmärrän nyt mitä ajoit takaa. Eipä minulla tuohon lisäämistä.
Tauno