Älykkyys
Pertti Luukkonen
intelligere ymmärtää),
suppeasti määriteltynä "suhteellisen nopea päättely- ja
probleemanratkaisu-kyky". Määritelmä painottaa *yleistä *älykkyyttä (*g),
jolloin sen ulkopuolelle jäävät *divergentti ja luova älykkyys sekä
erityiset *lahjakkuudet ynnä ns. *emotionaalinen intelligenssi. -
*Hypoteettisen konstruktion älykkyyden jakaumaa *populaatiossa ei tiedetä,
mutta sen standardi-*operationalisoinniksi on muodostunut
järjestys-asteikollinen *ÄO (*ka 100). Älykkyyden tutkimuksiin liittyvissä
teoretisoinnissa (*älykkyyden mallit) on *faktorianalyysin osuus ollut
merkittävä, ja on erotettu mm. *joustava *älykkyys ja *kiteytynyt *älykkyys.
*älykkyys-testit, *B-S, *S-B, *Cattel, *Raven, *Wechsler'in
älykkyys-testistöt, *Flynn-efekti.
http://www.kolumbus.fi/~w447286/Pertti%20Luukkonen/
http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241
Pertti Luukkonen (2007): KLIINISEN PSYKOLOGIAN ENSYKLOPEDIA.
Henkilö-kuvitettu. Helsinki: Psykopatologia. A 5, n. 230 s. ISBN
978-952-99625-18. (Ilmestyy keväällä; Granum, Psykopatologia)
Pertti Luukkonen
>ä l y k k y y s, intelligenssi (lat. inter välillä, legere valita,
> http://www.kolumbus.fi/~w447286/Pertti%20Luukkonen/
> http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241
> Pertti Luukkonen (2007): KLIINISEN PSYKOLOGIAN ENSYKLOPEDIA.
> Henkilö-kuvitettu. Helsinki: Psykopatologia. A 5, n. 230 s. ISBN
> 978-952-99625-18. (Ilmestyy keväällä; Granum, Psykopatologia)
älykkyys, j o u s t a v a .ä l y k k y y s, fluid intelligence, Gf (jossa G
sanasta *general),
*Cattell'in 1971 *FA:n pohjalta esittämä *älykkyyden perus-*faktori,
paljolti *geneettisiin tekijöihin pohjaava suhteellisen nopea ja *culture
fair päättely- kyky, jossa oppimisella ei ole ratkaisevaa merkitystä. Sitä
mitataan lähinnä *perfor-mance-*testeillä (esim. *Raven ja *WAISin
suoritus-asteikko). Joustava intelligenssi on herkempi ikääntymisen sekä
*psyko-orgaanisten ja *psyko-geenisten häiriöiden vaikutukselle kuin
*kiteytynyt älykkyys. *älykkyyden mallit.
älykkyys, k i t e y t y n y t .ä l y k k y y s, crystallized intelligence,
Gc (jossa G sanasta *general),, myös vakiintunut älykkyys,
*Cattell'in 1971 *FA:n pohjalta esittämä *älykkyyden perus-*faktori, jossa
oppimisen ja karttuneen kokemuksen merkitys on suhteellisen suuri. Sitä
mitataan pääosin kielellisillä *testeillä (esim. *WAISin verbaalinen
asteikko). Kiteytynyt intelligenssi heikkenee iän myötä vähem-män kuin
*joustava älykkyys ja on myös vastustuskykyisempi *psyko-orgaanisille ja
*psyko-geenisille häiriöille. *älykkyyden mallit.
älykkyys, yleinen älykkyys, general intelligence,
1) *g-painotteinen (esim. *WAISilla tai *S-B:llä saatu) *älykkyys, joka ei
sisällä erityis-*lahjakkuuksia. 2) Sama kuin *g.
Pertti Luukkonen
viestissä:j2AOh.26191$Xw7....@reader1.news.saunalahti.fi...
> "Pertti Luukkonen" <pertti_l...@kolumbus.fi>
>>ä l y k k y y s, intelligenssi (lat. inter välillä, legere valita,
>>intelligere ymmärtää), (- -)
>> http://www.kolumbus.fi/~w447286/Pertti%20Luukkonen/
>> http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241
>> Pertti Luukkonen (2007): KLIINISEN PSYKOLOGIAN ENSYKLOPEDIA.
>> Henkilö-kuvitettu. Helsinki: Psykopatologia. A 5, n. 230 s. ISBN
>> 978-952-99625-18. (Ilmestyy keväällä; Granum, Psykopatologia)
> älykkyys, j o u s t a v a .ä l y k k y y s, (- -)
ä l y k k y y d e n .m a l l i t, *älykkyyden luonteen teoretisoinneissa on
käytetyillä *älykkyys-*testeillä sekä *tilasto-matemaattisilla metodeilla
(*r, *FA) ollut tärkeä merkitys. 1) *Spearman'in (1904, 1927) kahden
faktorin mallissa on laaja *g ja sen "alla" useita kapeampia *s-*faktoreita.
2) Moni-faktori-mallissa (mm. *Thurstone'n *PMA 1938) on "rinnakkain"- ilman
g:tä - s-faktoreita. Koska faktorit *obliikin *rotaation vuoksi kuitenkin
korreloivat, saadaan lisäksi toisen asteen faktori, joka voidaan tulkita
g:ksi. - *Guilford'in (1956) SOI-mallissa (Structure of Intelligence) on
120, myöhemmin (1982) jopa 180 erillistä kykyä tietynlaisessa
"laatikko-mallissa".
3) Kompromissina edellisistä ovat älykkyyden hierarkkiset mallit, esim.
CHC-teo-ria (*Cattel-Horn-Carroll), jossa "ylinnä" on g:n sisältävä Stratum
III, jonka "alla" on Stratum II (jossa ovat mm. *joustava *älykkyys ja
*kiteytynyt *älykkyys). Tämän "alla" on kapeat kyvyt sisältävä Stratum I.
4) *Gardner (1983) laajentaa moni-älykkyys-teoriassaan (multiple
intelligences) perinteistä älykkyys-käsitettä: Hänellä on mm. musiikillinen,
ruumiillis-kinesteettinen, inter-persoonallinen ja intra-persoonallinen
älykkyys. 1998 hän lisää kolme kandidaattia: naturalistisen, spirituaalisen
ja esteettisen intelligenssin..- Täten Gardner sisällyttää älykkyyden
käsitteeseen tekijöitä, joita voidaan selittää myös
*persoonallisuus-tekijöillä (vrt. määritelmää alla).
Pertti Luukkonen
(- -)
>>>ä l y k k y y s, intelligenssi (- -)
>>> http://www.kolumbus.fi/~w447286/Pertti%20Luukkonen/
>>> http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241
>>> Pertti Luukkonen (2007): KLIINISEN PSYKOLOGIAN ENSYKLOPEDIA.
>>> Henkilö-kuvitettu. Helsinki: Psykopatologia. A 5, n. 230 s. ISBN
>>> 978-952-99625-18. (Ilmestyy keväällä; Granum, Psykopatologia)
Ä O, älykkyys-osamäärä, intelligence quotient (IQ),
1) Alk. (1916) ÄO =*MI / *EI x 100. - *Stern esitti 1912 kaavan MI / EI = MO
(mentaalinen osamäärä). *Terman otti MO:n v. 1916 *S-B:hen ja kertoi
tuloksen 100:lla, jolloin syntyi ÄO. Jos MI ja EI ovat yhtä suuret, saadaan
ÄO:ksi 100 (keskiarvo, ka). Esim. 72 kk / 72 kk x 100 = ÄO 100; 123 kk / 111
kk x 100 = ÄO 111; 111 kk /123 kk = ÄO 90. Tämä oli havainnollista ja
järkeen käypää. Käytäntöön liittyi kuitenkin puutteita: MI ei juuri kohoa
16-20 ikä-vuoden jälkeen. Tällöin esim. sekä 20-vuotiaan ja 45-vuotiaan MI
on korkeintaan n. 20+ v. Olennaisempaa kuitenkin oli - mikä todettiin
viimeistään S-B:n toisen revision yhteydessä 1937 (*T-M) - että eri
ikä-ryhmissä *keskihajonnat (kh) vaihtelivat mer-kittävästi, mikä teki
saaduista ÄO-luvuista epävakaita. Esim. riippuen testatun iästä hän saattoi
saada eri ÄO:n, vaikka hänen suhteellinen älykkyytensä pysyi samana.
2) Siksi *Wechsler kehitti *W-B:I:een (1939) ikään suhteutetun poikkeama-
eli deviaatio-ÄO:n (keskiarvosta), jolloin kaavana oli: ÄO = saatu
pistemäärä / iän mukainen odotettu keskiarvo-pistemäärä. Tällöin ÄO
määräytyi sen mukaan, kuinka kaukana tutkittavan tulos oli hänen oman
ikä-ryhmänsä (suunnilleen ikäistensä) keskiarvosta. *Wechsler'in
*älykkyys-testistöissä ka on 100 ja kh 15. Tällöin esim. kh -1,00 antaa ÄO:n
85, kh 0 ÄO:n 100 ja kh +1 ÄO:n 115. - Myös *S-B:ssä otettiin käyttöön
deviaatio-ÄO kolmannessa revisiossa 1960. *TO.
Mixu Lauronen
> ä l y k k y y s, intelligenssi (lat. inter välillä, legere valita,
> intelligere ymmärtää),
>
> suppeasti määriteltynä "suhteellisen nopea päättely- ja
> probleemanratkaisu-kyky"
>
Hyvä määritelmä on mielestäni seuraava dialoginpätkä:
- Mitä eroa on älykkäällä ja viisaalla ihmisellä?
- Älykäs ihminen selviää tilanteista, joihin viisas ei joudu.
--
Maailmassa eniten haittaa aiheuttanut kemikaali on testosteroni.
The most harmful chemical in the World has been testosterone.
Pertti Luukkonen
viestissä:HwJOh.26300$K12....@reader1.news.saunalahti.fi...
>>>> http://www.kolumbus.fi/~w447286/Pertti%20Luukkonen/
>>>> http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241
>>>> Pertti Luukkonen (2007): KLIINISEN PSYKOLOGIAN ENSYKLOPEDIA.
>>>> Henkilö-kuvitettu. Helsinki: Psykopatologia. A 5, n. 230 s. ISBN
>>>> 978-952-99625-18. (Ilmestyy keväällä; Granum, Psykopatologia)
(- -)
B i n e t, Alfred (1857-1911), ransk. psykologi, *älykkyys-tutkimuksen
pioneeri. Julkaisi 1905 yhdessä *Simon'in kanssa ensimmäisen
*älykkyys-*testin (*Binet'n-Simon'in älykkyys-testistöt). Tutki myös mm.
*hypnoosia.
B i n e t'n .a s t e i k o t, oikeammin *Binet'n-Simon'in (B-S-) asteikot.
B i n e t'n-S i m o n'in .ä l y k k y y s - t e s t i s t ö t (asteikot),
B-S-asteikot (virheellisesti Binet'n asteikot), *Binet'n ja *Simon'in
(opetusministerön toimesta 1904) laatimat ransk. ja maailman ensimmäiset
*standardoidut *älykkyys-*testit erottelemaan sub-normaaleja
esikoulu-ikäisiä normaaleista. 1) 1905-versiossa oli 30 *itemiä
vaikeus-järjestyksessä; standardoinnissa 50 lasta. 2) 1908-versioon tuli
*mentaalinen taso, minkä *Stern 1911 nimesi mentaaliseksi iäksi (MI).
Standardoinnissa 203 lasta. 3) 1911-version käyttöalue laajeni 3-vuotiaista
aikuisten tasolle.
Yhdysv. psykologi Henry Herbert Goddard (1866-1957) käänsi englanniksi S-B:n
1908- ja 1911-versiot, ja ne olivat Yhdysvalloissa sellaisinaan käytössä
standardi-testeinä, kunnes *Terman'in 1916 Yhdysvaltojen oloihin sovellettu
revisio syrjäytti ne. - 1912 Stern esitti, että MI jaetaan elin-iällä (EI),
mistä saatiin mentaalinen osamäärä (MO). MO:sta (kerrottuna 100:lla) tuli
*ÄO Terman'in 1916 versioon Yhdysvalloissa, jossa B-S:n revisiot käyvät
yleisnimellä *Stanford-Binet (S-B). - *Terman-Merrill (T-M), *T-M-L,
*Wechslerin älykkyys-testistöt (asteikot).
Pertti Luukkonen
viestissä:HwJOh.26300$K12....@reader1.news.saunalahti.fi...
>>>> http://www.kolumbus.fi/~w447286/Pertti%20Luukkonen/
>>>> http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241
>>>> Pertti Luukkonen (2007): KLIINISEN PSYKOLOGIAN ENSYKLOPEDIA.
>>>> Henkilö-kuvitettu. Helsinki: Psykopatologia. A 5, n. 230 s. ISBN
>>>> 978-952-99625-18. (Ilmestyy keväällä; Granum, Psykopatologia)
Pertti Luukkonen
> Pertti Luukkonen
>> ä l y k k y y s, intelligenssi (- -)
> Hyvä määritelmä on mielestäni seuraava dialoginpätkä:
> - Mitä eroa on älykkäällä ja viisaalla ihmisellä?
> - Älykäs ihminen selviää tilanteista, joihin viisas ei joudu.
Miksei! Viisaudessa tulevat mukaan persoonallisuus-tekijät, jotka eivät
mielestäni älykkyyden, per se, käsitteeseen kuulu.
Pertti Luukkonen
(- -)
>>>>>ä l y k k y y s, intelligenssi (- -)
>>>>> http://www.kolumbus.fi/~w447286/Pertti%20Luukkonen/
>>>>> http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241
>>>>> Pertti Luukkonen (2007): KLIINISEN PSYKOLOGIAN ENSYKLOPEDIA.
>>>>> Henkilö-kuvitettu. Helsinki: Psykopatologia. A 5, n. 230 s. ISBN
>>>>> 978-952-99625-18. (Ilmestyy keväällä; Granum, Psykopatologia)
(- -)
S t a n f o r d-B i n e t .ä l y k k y y s- t e s t i s t ö t (asteikot),
S-B -asteikot,
Yhdysvaltoihin sovellettu jatko ransk. *B-S:lle (1905-11), tekijänä
Stanfordin professori *Terman. 1) 1916 S-B I, jossa *Stern'in (1911, 1912)
esittämä *MA/*EI* kerrottin 100:lla, jolloin saatiin perinteinen *ÄO (ka
100). 2) 1937 S-B II eli Terman-Merrill (T-M) Maud A. *Merrill(-Jamesin)
kanssa. Rinnakkais-versiot L (Lewisistä) ja M (Maudista). Suomessa 1950
*T-M-L. 3) 1960 S-B III (päätekijänä Merrill), vain yksi versio L-M, jossa
*non-verbaalisten osioiden osuus neljännes. Revisio 1973, re-standardointi
2100 ihmisellä (R. L. Thorndike). 4) 1986 S-B IV (Thorndike, Hagen &
Sattler), täydellinen re-strukturointi 15 osa-testiksi (ka 50, kh 8),
deviaatio-ÄO (kh 16).
5) 2003 S-B V (G. Roid), viiden *faktorin älykkyys-malli, jossa kutakin
faktoria vas-taa sekä non-verbaalinen että *verbaalinen osa-testi (ka 10, kh
3). Saadaan kokonais-ÄO sekä erikseen verbaalinen ÄO ja non-verbaaalinen ÄO
(kh 15). Kattaa 2-85+ v.
Pertti Luukkonen
(- -)
>>>>>>ä l y k k y y s, intelligenssi (- -)
>>>>>> http://www.kolumbus.fi/~w447286/Pertti%20Luukkonen/
>>>>>> http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241
>>>>>> Pertti Luukkonen (2007): KLIINISEN PSYKOLOGIAN ENSYKLOPEDIA.
>>>>>> Henkilö-kuvitettu. Helsinki: Psykopatologia. A 5, n. 230 s. ISBN
>>>>>> 978-952-99625-18. (Ilmestyy keväällä; Granum, Psykopatologia)
W e c h s l e r, David (1896-1981), rom.-yhdysv. (1902-) psykologi,
*älykkyys-tutkimuksen ja -*testauksen pioneeri, *Bellevue'n johtava
psykologi 1932-67. Wechslerin testistöt (asteikot).
W e c h s l e r i n .ä l y k k y y s- t e s t i s t ö t (asteikot),
*Wechsler toteutti testistöissään (alla) ainakin neljä innovaatiota (1939-):
1) *ÄO-jakauma pakotettiin normaaliksi (keskiarvo 100, keskihajonta 15). 2)
Otettiin käyttöön deviaatio-*ÄO. 3) Kolme eri ÄO:ta: Koko asteikon ÄO sekä
(erikseen) kielellinen (*verbaalinen) ÄO ja *suoritus- (eli ei-verbaalinen,
*performance-) ÄO. Verbaalisen ja non-verbaalisen osuuden painotus
kokonais-ÄO:hon oli yhtäläinen. 4) Osa-testien normeeraus (ka 10, kh 3),
mikä mahdollisti suoriutumis-profiilin vertailun kautta koko testin.
1) aikuisten asteikot *W-B (1939-) ja *WAIS (1955-); 2) lasten
(koulu-ikäisten) asteikot *WISC (1949-); 3) pikku-lasten (esikoulu-ikäisten)
asteikot *WPPIS (1967-).
Pertti Luukkonen
>>>>>>> http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241
>>>>>>> Pertti Luukkonen (2007): KLIINISEN PSYKOLOGIAN ENSYKLOPEDIA.
>>>>>>> Henkilö-kuvitettu. Helsinki: Psykopatologia. A 5, n. 230 s. ISBN
>>>>>>> 978-952-99625-18. (Ilmestyy keväällä; Granum, Psykopatologia)
> W e c h s l e r i n .ä l y k k y y s- t e s t i s t ö t (asteikot),
> *Wechsler toteutti testistöissään (alla) ainakin neljä innovaatiota
> (1939-): 1) *ÄO-jakauma pakotettiin normaaliksi (keskiarvo 100,
> keskihajonta 15). 2) Otettiin käyttöön deviaatio-*ÄO. 3) Kolme eri ÄO:ta:
> Koko asteikon ÄO sekä (erikseen) kielellinen (*verbaalinen) ÄO ja
> *suoritus- (eli ei-verbaalinen, *performance-) ÄO. Verbaalisen ja
> non-verbaalisen osuuden painotus kokonais-ÄO:hon oli yhtäläinen. 4)
> Osa-testien normeeraus (ka 10, kh 3), mikä mahdollisti
W e c h s l e r-B e l l e v u e, W-B-älykkyys-asteikot,
*Wechslerin *älykkyys-testistöt, *Bellevuen johtavan psykologin ensimmäiset
*älykkyys-testistöt (aikuisille). 1) 1939 W-B I; koottu valmiista n.
1880-1914 laadituista testeistä. 2) 1942 W-B II ("Army Wechsler"); ollut
vain niukassa käytössä. - Suomessa käytettiin suomennettua W-B I:tä (yhdysv.
normein) 1950-luvulta 1960-luvun alkupuolelle, jolloin (W-B:n re-vision)
*WAISin (1955) vastaanlainen käyttö korvasi sen.
Pertti Luukkonen
(- -)
>>>>>>>> http://www.kolumbus.fi/~w447286/Pertti%20Luukkonen/
>>>>>>>> http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241
>>>>>>>> Pertti Luukkonen (2007): KLIINISEN PSYKOLOGIAN ENSYKLOPEDIA.
>>>>>>>> Henkilö-kuvitettu. Helsinki: Psykopatologia. A 5, n. 230 s. ISBN
>>>>>>>> 978-952-99625-18. (Ilmestyy keväällä; Granum, Psykopatologia)
> (- -)
>> W e c h s l e r i n .ä l y k k y y s- t e s t i s t ö t (asteikot),
> W e c h s l e r-B e l l e v u e, W-B-älykkyys-asteikot,
> *Wechslerin *älykkyys-testistöt, *Bellevuen johtavan psykologin
> ensimmäiset *älykkyys-testistöt (aikuisille). 1) 1939 W-B I; koottu
> valmiista n. 1880-1914 laadituista testeistä. 2) 1942 W-B II ("Army
> Wechsler"); ollut vain niukassa käytössä. - Suomessa käytettiin
> suomennettua W-B I:tä (yhdysv. normein) 1950-luvulta 1960-luvun
> alkupuolelle, jolloin (W-B:n re-vision) *WAISin (1955) vastaanlainen
> käyttö korvasi sen.
W A I S
(Wechsler Adult Intelligence Scale), Wechslerin aikuisten älykkyysasteikko,
*Wechslerin *älykkyys-testistöt. WAIS on *W-B:n revisio. 1) 1955 WAIS
(Suomessa 1971, Psykologien Kustannus. 2) 1981 WAIS-R(evised) (1992). On
myös WAIS-R NI (Neuropsychological Interpretation; Edith Kaplan et al.
1991). - Suomessa käytettiin WAISin koe-versiota (yhdysv. normein)
1960-luvun alkupuolelta vuoteen 1971. 3) 1997 WAIS-III (2005). - *WMS.
Pertti Luukkonen
(- -)
>>>>>>>>> http://www.kolumbus.fi/~w447286/Pertti%20Luukkonen/
>>>>>>>>> http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241
>>>>>>>>> Pertti Luukkonen (2007): KLIINISEN PSYKOLOGIAN ENSYKLOPEDIA.
>>>>>>>>> Henkilö-kuvitettu. Helsinki: Psykopatologia. A 5, n. 230 s. ISBN
>>>>>>>>> 978-952-99625-18. (Ilmestyy keväällä; Granum, Psykopatologia)
>> (- -)
>>> W e c h s l e r i n .ä l y k k y y s- t e s t i s t ö t (asteikot),
W I S C, Wechsler Intelligence Scale for Children, Wechslerin lasten
(kouluikäisten) älykkyys-asteikko, (*Wechslerin älykkyystestistöt
(asteikot). 1) 1949 WISC (W-B:n laajennus "alaspäin"). 2) 1974 WISC-R. 3)
1991 WISC-III (Suomessa Psykologien Kustannus 1999). 4) 2003 WISC-IV (6½-16½
v.). *WPPSI.
W P P S I, Wechsler Preschool and Primary Scale of Intelligence, Weshslerin
pikku-lasten (esikoulu-ikäisten) älykkyysasteikko, (*Wechslerin
*älykkyys-testistöt). 1) 1967 WPPSI. 2) 1990 WPPSI-R (Suomessa Psykologien
Kustannus 1995). 3) 2002 WPPSI-III (2½ - 7 v 3kk). *WISC.
Pertti Luukkonen
(- -)
>>>>>>>>>> http://www.kolumbus.fi/~w447286/Pertti%20Luukkonen/
>>>>>>>>>> http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241
>>>>>>>>>> Pertti Luukkonen (2007): KLIINISEN PSYKOLOGIAN ENSYKLOPEDIA.
>>>>>>>>>> Henkilö-kuvitettu. Helsinki: Psykopatologia. A 5, n. 230 s. ISBN
>>>>>>>>>> 978-952-99625-18. (Ilmestyy keväällä; Granum, Psykopatologia)
(- -)
S i m o n, Théodore (1872-1961), ransk. psykiatri, *Binet'n työtoveri
*S-B-*älykkyys-*testistöissä. Simon käytti mm. *Piaget'ia käytännön
testaajana Pariisissa.
Pertti Luukkonen
viestissä:wL9Qh.29181$BH1....@reader1.news.saunalahti.fi...
T e r m a n, Lewis Madison (18771-1956), yhdysv. psykologi, Stanford'in
psykologi-sen laitoksen johtaja 1922-1945. Stanford-revisio *B-S-skaalasta
1906. B-S:n yhdysv. laitos *Stanford-Binet 1916 (S-B I), jossa *ÄO.
*Merrill'in (1926-) kanssa 1937 S-B II (*T-M) ja 1960 S-B III. Terman oli
ÄO:n *periytyvyyteen vahvasti uskova *eugenikko, joka halusi luokitella
lapset kykyjen mukaan (vrt. *Binet). Hän oli kiinnos-tunut *vajaamielisyyden
lisäksi erittäin lahjakkaista sekä nerouden periytyvyydestä.
Pertti Luukkonen
viestissä:mdaQh.29204$M52....@reader1.news.saunalahti.fi...
M e r r i l l, Maud Amanda (1933 Merrill-Jones; 1888-1978), yhdysv.
psykologi, *Ter-man'in työtoveri 1926-. *S-B II (*T-M 1937), *S-B III
(1960).
Pertti Luukkonen
> "Pertti Luukkonen"
>> "Pertti Luukkonen"
>>> "Pertti Luukkonen"
(- -)
>>>>>>>>>>>>> http://www.kolumbus.fi/~w447286/Pertti%20Luukkonen/
>>>>>>>>>>>>> http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241
>>>>>>>>>>>>> Pertti Luukkonen (2007): KLIINISEN PSYKOLOGIAN ENSYKLOPEDIA.
>>>>>>>>>>>>> Henkilö-kuvitettu. Helsinki: Psykopatologia. A 5, n. 230 s.
>>>>>>>>>>>>> ISBN 978-952-99625-18. (Ilmestyy keväällä; Granum,
>>>>>>>>>>>>> Psykopatologia)
(- -)
>>> S i m o n, Théodore (1872-1961), ransk. psykiatri, *Binet'n työtoveri
>>> *S-B-*älykkyys-*testistöissä. Simon käytti mm. *Piaget'ia käytännön
>>> testaajana Pariisissa.
>> T e r m a n, Lewis Madison (18771-1956), yhdysv. psykologi, Stanford'in
>> psykologi-sen laitoksen johtaja 1922-1945. Stanford-revisio
>> *B-S-skaalasta 1906. B-S:n yhdysv. laitos *Stanford-Binet 1916 (S-B I),
>> jossa *ÄO. *Merrill'in (1926-) kanssa 1937 S-B II (*T-M) ja 1960 S-B III.
>> Terman oli ÄO:n *periytyvyyteen vahvasti uskova *eugenikko, joka halusi
>> luokitella lapset kykyjen mukaan (vrt. *Binet). Hän oli kiinnos-tunut
>> *vajaamielisyyden lisäksi erittäin lahjakkaista sekä nerouden
>> periytyvyydestä.
> M e r r i l l, Maud Amanda (1933 Merrill-Jones; 1888-1978), yhdysv.
> psykologi, *Ter-man'in työtoveri 1926-. *S-B II (*T-M 1937), *S-B III
> (1960).
B i n e t, Alfred (1857-1911), ransk. lakimies ja itseoppinut psykologi,
*Charcot'n oppilas, *älykkyys-tutkimuksen pioneeri. Julkaisi 1905 yhdessä
*Simon'in kanssa ensimmäisen *älykkyys-*testin (*Binet'n-Simon'in [*B-T-]
Juhani Saarenmaa
Juhani Saarenmaa
"Juhani Saarenmaa" <ze...@olympos.tv> kirjoitti
viestissä:oKaRh.31097$Qe5....@reader1.news.saunalahti.fi...
Tilasin sen diplomankin sit todisteeksi "hyväksyttävästä"
suorituksestani :). Siitä on jo aikaa ku testin tein mut ei diplomaa
näy. Kai se joskus tulee...
Mixu Lauronen
> No mitä sanot siitä, kun sain seuraavasta testistä 141 pistettä:
> http://www.alykkyystesti.net/
>
Ei paha. Minä sain 153 pistettä - ja lopetin sen teon kun aikaa oli vielä 2
minuuttia 30 sekuntia... mutta edelleen olen sitä mieltä, etteivät
tällaiset testit mittaa mitään järkevää.
Tommi
"Juhani Saarenmaa" <ze...@olympos.tv> wrote in message
news:KMaRh.31102$Oa5....@reader1.news.saunalahti.fi...
Tottakai nuo testit näyttävät aivan over the top-lukemia, koska syyhkytahot
haluavat että tavikset tilaavat niitä suoritustodistuksia.
Kaiken lisäksi nuo testit ovat usein melko vahvasti kieli- ja
kulttuurisidonnaisia. Ja mitä se "todellinen", kulttuurista riippumaton
älykkyys sitten on?
Nykyaikana lähinnä konvergenttia ajattelua, jossa ennaltamääriteltyyn
"ongelmaan" pyritään löytämään jo olemassaolevien loogisten apuvälineiden
turvin se Ainoa Oikea ratkaisu. Tyranny of the left brain hemisphere.
Juhani Saarenmaa
"Mixu Lauronen" <mix...@mbnet.fi> kirjoitti
viestissä:IqbRh.31233$uT5....@reader1.news.saunalahti.fi...
> Juhani Saarenmaa wrote:
>
>> No mitä sanot siitä, kun sain seuraavasta testistä 141 pistettä:
>> http://www.alykkyystesti.net/
>>
> Ei paha. Minä sain 153 pistettä - ja lopetin sen teon kun aikaa oli
> vielä 2
> minuuttia 30 sekuntia... mutta edelleen olen sitä mieltä, etteivät
> tällaiset testit mittaa mitään järkevää.
Oho, onnittelut..... No joo.... sanotaanhan se jo etusivullakin, että
testi mittaa vain suht. suppeaa osaa kaikesta siitä, mitä älykkyydellä
voidaan tarkoittaa. Senkin tarkka määritelmä lienee melko epäselvä, että
mitä se älykkyys oikeastaan on. Itellä esim. tää verbaalinen puoli ei
oikein tahdo kunnolla sujua :)
Joudun joskus oikein kovastikin ettimään oikeita sanoja ja
lauserakenteita saadakseni sanotuksi sen mitä haluan sanoa mahd.
lyhyesti, mutta samalla myös mahd. tarkasti. Jaarittelijaksi minusta ei
ole :)
Pertti Luukkonen
> "Pertti Luukkonen"
>> "Pertti Luukkonen"
>>> "Pertti Luukkonen"
>>>> "Pertti Luukkonen"
(- -)
>>>>>>>>>>>>>> http://www.kolumbus.fi/~w447286/Pertti%20Luukkonen/
>>>>>>>>>>>>>> http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=241
>>>>>>>>>>>>>> Pertti Luukkonen (2007): KLIINISEN PSYKOLOGIAN ENSYKLOPEDIA.
>>>>>>>>>>>>>> Henkilö-kuvitettu. Helsinki: Psykopatologia. A 5, n. 230 s.
>>>>>>>>>>>>>> ISBN 978-952-99625-18. (Ilmestyy keväällä; Granum,
>>>>>>>>>>>>>> Psykopatologia)
(- -)
C F I T, (*Cattell'in) Culture Fair Intelligence Test (tai Cattell
Culture-Fair Test, CCFT), *speed-painotteinen *culture-fair *joustavan
*älykkyyden *testistö, jonka Cattell alun perin (1940) kuvasi olevan
*culture-free (yksilö-testi 1950; ryhmä-testit 1960, 1973). *speed vrt
power.
c u l t u r e- f a i r, liitetään yleensä *älykkyys-*testeihin, joiden
ajatellaan olevan suh-teellisen "reiluja" universaalisti, so. sopivan
luonteeltaan ja *psykometrisesti kaikista kulttuureista ja ala-kulttuureista
oleville testattaville. Kielelliset ja tietoon pohjaavat *item'it on pyritty
poistamaan. Eniten tällaisia ovat *joustavan *älykkyyden
*perfor-mance-testit (mm. *CFIT, *Raven ja *WAISin *suoritus-asteikko).
Mikään testi ei kuitenkaan ole täysin kulttuuri-vapaa (*culture-free).
c u l t u r e-f r e e, ideaali-*testi, joka olisi täysin riippumaton
kulttuuri-tekijöistä. Paremman puutteessa täytyy tyytyä kulttuurisesti
"reiluihin" testeihin (*culture-fair). Itse asi-assa tulisi muistaa, että
testit ovat parhaimmillaan aina *standardoituja ja *nomitettuja tietyille
ryhmille.
Pertti Luukkonen
Ihan hyvä tulos! - Testi on culture fair -tyyppinen (vrt. ketjua).
Jorma Moll
> Hyvä määritelmä on mielestäni seuraava dialoginpätkä:
> - Mitä eroa on älykkäällä ja viisaalla ihmisellä?
> - Älykäs ihminen selviää tilanteista, joihin viisas ei joudu.
Hyvähän se on. Myös hyvä, toisenlainen on :
Älykkyys on kykyä ihmetellä itsestään selviä asioita.
yst. terv. J.M.