Psykologiaa, linkkejä
Tauno
http://syy.oulu.fi/kurssit/tallhak/k98/r5/
Psykologian osa-alueita
Kognitiivinen psykologia
Kehityspsykologia
Sosiaalipsykologia
Persoonallisuus psykologia
Neuropsykologia
*****
Psykoanalyysi
http://syy.oulu.fi/kurssit/tallhak/k98/r1/
Kirjallisuus
Keskeisiä henkilöitä
Peruskäsitteet
Linkit
Tekijät
*****
Psykiatrian näkökulmat
http://syy.oulu.fi/kurssit/tallhak/k97/r11/arki.htm#Psykiatrian
Biologisen psykiatrian näkökulma
Yksilöterapian näkökulma
Oppimisterapian näkökulma
Elämänkaarinäkökulma
Sosiaalipsykiatrian näkökulma
Perhe- ja lyhytterapian näkökulma
*****
Sampo-Arkisto
http://wwwedu.oulu.fi/homepage/sampo/yleista/arkisto/sisalto.htm
Työryhmien ja opiskelijoiden tuotokset ja kotisivut
*****
Psykologian englanti - suomi -sanasto
http://www.avoin.helsinki.fi/opettajat/psykologia/EnglSuom.htm
Tämän sanaston tarkoituksena on auttaa lukijaa löytämään suomenkieliset
vastineet psykologisille termeille, joita esiintyy psykologian peruskurssien
oppikirjoissa.
*****
Introduction to Transpersonal Psychology
http://www.mdani.demon.co.uk/trans/tranintro.htm
Michael Daniels PhD
What is Transpersonal Psychology?
What Transpersonal Psychology is NOT
Pioneers of Transpersonal Psychology
Transpersonal Psychology Links
http://www.mdani.demon.co.uk/trans/tranlink.htm
*****
Alternativmedicin
http://www.alternativmedicin.se/
Behandlingsformer
http://www.alternativmedicin.se/Sidor/Behandlingsformer.html
Alternativa terapier i Sverige
Informationen är hämtad från
"Alternativa terapier i Sverige - en kartläggning"
utgiven av SOU [Statens offentliga utredningar] 1989:62,
skriven av Alternativmedicinkommittén
© Justitiedepartementet
*****
Tauno
Tauno
http://avoin.joensuu.fi/psyperop/Jaksot.htm
Psykologia tieteenä, tutkimuksena ja soveltamisena
Osa I: Psykologian monet kasvot
Osa II: Kehityspsykologia
Osa III: Sosiaalipsykologia
Sosiaalipsykologian verkko-opinnot (TYT)
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sospsyka/
Mikael Nederström
Kiitoksia vaivannäöstä! Olen viime aikoina itsekin juuri tämmöisiä hakenut,
mutta aikani ei ole riittänyt.
Mikke
Tauno
http://edu.pudasjarvi.fi/~ansu/pslinkit.html
Teorioita ja käsityksiä oppimisesta
http://wwwedu.oulu.fi/okl/lo/kt2/wwwpro.htm
Kirsi Kapanen
mitään järkevää, siis vielä thx!
Kirsi
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti viestissä
news:raPS5.914$Ns6....@nntpserver.swip.net...
Tauno
http://www.virtualcs.com/
On-line courses on mental health and spirituality - MCEP and MFT certified
Spiritual Emergencies - Free Course
*Guide to the Transpersonal Internet
Navigating the Mental Health Internet
*Spiritual Emergency Resource Center
More Online CE Courses / Publications
Guide to the Transpersonal Internet
http://www.internetguides.com/tpi.html
Spiritual Emergency Resource Center
http://www.internetguides.com/se/resources.html
Recources
Transpersonal Psychology
http://clem.mscd.edu/~davisj/tp/
John Davis, Ph.D.
The World of Ken Wilber
http://www.worldofkenwilber.com/
J. Krishnamurti Information
http://www.werobot.com/jk/default.htm
Tauno
http://utbildning.lut.mah.se/student/exarbete/psy/psyket/huvudmeny.html
Denna hemsida är gjord av studerande vid lärarutbildningen i Malmö.
Materialet är avsett som hjälp för gymnasieelever och lärare samt alla andra
som är intresserade av Psykologi.
Arpads Psycho Site
http://www.student.lu.se/~tps97arv/index.html
Denna site innehåller sammanfattningar av en del av kurslitteraturen på
psykologprogrammet vid Lunds Universitet.
Den transpersonella psykologin
och de kontemplativa traditionerna
http://w1.462.telia.com/~u46207421/trans.html
Dan Landgré
Tauno
The Silvan S. Tomkins Institute
http://www.behavior.net/orgs/ssti/index.html
About The Silvan S. Tomkins Institute
http://www.behavior.net/orgs/ssti/about.html
The Silvan S. Tomkins Institute is dedicated to the enhancement of the
understanding of human emotion. The Institute supports research on affect
theory, script theory, and the systems of psychotherapy they make possible,
as well as the development of a teaching program that makes this information
available to clinicians.
Affect Theory
The work of the Institute is based on the theories of Silvan S. Tomkins
(1911-1991), an American psychologist and philosopher, who revolutionized
psychology with his discovery of the mechanisms responsible for human
emotion. His affect theory and script theory offered new understanding of
the relation between thought and feeling, of the full range of human
motivation, and of the complex forces involved in social interaction.
Tomkins was the first to describe the affect system, a group of neurological
mechanisms responsible for a host of normal and abnormal phenomena. He
defined nine basic inherited mechanisms programmed in the subcortical brain:
interest-excitement, enjoyment-joy, surprise-startle, fear-terror,
distress-anguish, anger-rage, dissmell, disgust, and shame-humiliation. Each
of these innate affects produces in the infant a distinct and easily
recognized pattern of facial displays, as well as characteristic postures,
cries, and odors. Each of these basic mechanisms acts to call attention to
the stimulus that triggered it--a perception, memory, idea, or sensation can
become the subject of our conscious attention only after it has triggered an
affect. From Tomkins's ideas comes an entirely new way to understand what it
means to be human.
A New Psychotherapy
Donald L. Nathanson, a contemporary psychiatrist who worked with Tomkins
from 1981 until his death in 1991, gave affect theory a biological
framework. Just as we "feel" something when we become aware that it has
triggered one of the sensory modes, like touch, pain, or temperature,
Nathanson reminds us that we have emotional feeling only when we become
aware that an affect has been triggered. Using Tomkins's theories, Nathanson
and his colleagues developed the Philadelphia System, a new approach to
psychotherapy through which the entire range of normal and abnormal
emotionality may be understood and treated in terms of both the biology and
the biography of affect. This material has been taught in courses all over
the world and forms the basis of his highly regarded 1992 book Shame and
Pride: Affect, Sex, and the Birth of the Self, and his edited multi-author
book Knowing Feeling: Affect, Script, and Psychotherapy.
Mission of The Silvan S. Tomkins Institute
Professor Tomkins recognized the need for further research into many aspects
of affect theory. In 1991, Dr. Nathanson formed this scientific and
educational Institute in fulfillment of Tomkins's wish: to promote research
on the nature of human emotion, to provide a forum for the discussion of
basic issues in psychology and psychiatry, to encourage the study of
Tomkins's basic texts, and to teach new systems of psychotherapy.
Kirsi Kapanen
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti viestissä
news:XBUS5.984$Ns6....@nntpserver.swip.net...
>
> "Kirsi Kapanen" wrote:
>
> | Kiitos todella paljon linkeistä. Itse en (vielä) löydä tuolta netistä
> juuri
> | mitään järkevää, siis vielä thx!
>
> hakukonetta. Google on tehokkaampi kuin Altavista ja WebbFerrettiä
> (freeware) käyttämällä voi selailla kätevästi suuriakin sivumääriä.
Käytän nettiä lähinnä tiedon hankintaan. En ilmeisesti osaa käyttää oikeita
hakupalvelimia ja -sanoja ym. siis vielä thx!
Kirsi
Kirsi Kapanen
"Tauno" <tauno.l...@swipnet.se> kirjoitti viestissä
news:df7T5.1146$Ns6....@nntpserver.swip.net...
>
> "Kirsi Kapanen":
> | Käytän nettiä lähinnä tiedon hankintaan. En ilmeisesti osaa käyttää
> oikeita
> | hakupalvelimia ja -sanoja ym. siis vielä thx!
>
> vaikeuksia, joita tämä uusi informaatiotekniikka on tuonut tullessaan.
> Ehkäpä keskusteluryhmät 'sfnet.atk' ja 'sfnet.aloittelijat.kysymykset'
> voisivat auttaa sinua näin pahimpaan hätään.
Jep. Kysyn jatkossa em. nyyseistä neuvoja ko. ongelmiini.
Turha luulla että täällä
> psykologia-ryhmässä kyetään ratkaisemaan ihan kaikki ongelmat - elämä on
> vain pieni osa todellisuutta (vai oliko se päinvastoin?).
>
> Tauno
>
En luule.
Kirsi
Tauno
http://www.uta.fi/laitokset/psyk/studies/opetmat/index.htm
Tampereen Yliopisto, Psykologian laitos
Sakari Kinnunen
<tauno.l...@swipnet.se> wrote:
>Tomkins was the first to describe the affect system, a group of neurological
>mechanisms responsible for a host of normal and abnormal phenomena. He
>defined nine basic inherited mechanisms programmed in the subcortical brain:
>interest-excitement, enjoyment-joy, surprise-startle, fear-terror,
>distress-anguish, anger-rage, dissmell, disgust, and shame-humiliation. Each
>of these innate affects produces in the infant a distinct and easily
>recognized pattern of facial displays, as well as characteristic postures,
>cries, and odors. Each of these basic mechanisms acts to call attention to
>the stimulus that triggered it--a perception, memory, idea, or sensation can
>become the subject of our conscious attention only after it has triggered an
>affect. From Tomkins's ideas comes an entirely new way to understand what it
>means to be human.
>
Minulla sattui olemaan aikaisemmin tehty lista tunteista.
Nämä on aikuisten tunteita. Tomkins kirjoittaa vauvojen tunteista.
Vauvojen tunteet on aika paljon eri asia kuin aikuisten tunteet.
happiness = onnellisuus
joy = ilo
contentment = tyytyväisyys
excitement = kiihtyminen
pride = ylpeys
accomplishment = saavuttaminen
interest = kiinnostus
amusement = huvittuminen
anger = vihastuminen
sadness = alakuloisuus
fear = pelko
disgust = inho
guilt = syyllisyys
embarrassment = nolostuminen
shame = häpeä
anxiety = ahdistus
irritation = ärtymys
frustration = pettymys
boredom = pitkästyminen
.....................
interest-excitement = kiinnostus, kiihtymys
enjoyment-joy = hupi , ilo
surprise-startle = hämmästys, pelästys
fear-terror = pelko , kauhu
distress-anguish = hätä , ahdistus
anger-rage = viha , raivo
dissmell = paha haju?? (outo sana)
disgust =inho
shame-humilation = häpeä , nöyryytys
Tomkinsin listasta puuttuu ainakin guilt=syyllisyys, joka on selvä
perustunne. Onnellisuuskin on jäänyt pois , pitäisi sitäkin tuntea.
Tunteeko vauvat kauhua?
Tämä on minun antini psykologialle tänään.
SK
Raija Rauman
<tauno.l...@swipnet.se>, <%lUS5.976$Ns6....@nntpserver.swip.net>,
wrote:
>Internet Guided Learning
>http://www.virtualcs.com/
>On-line courses on mental health and spirituality - MCEP and MFT certified
>
> Spiritual Emergencies - Free Course
>*Guide to the Transpersonal Internet
>Navigating the Mental Health Internet
>*Spiritual Emergency Resource Center
>More Online CE Courses / Publications
Kiitos Tauno hyvistä osoitteista, joita olet tänne viimeaikoina
tuonut. Yllä olevasta löytyy on-line-kurssi (ilmainen) aiheesta
Spiritual Emergencies: Diagnosis and Treatment. Suosittelen sitä
varsinkin niille, joilla itsellä tai joiden läheisillä on ollut
psykoosi, jossa on mukana henkisiä piirteitä tai esimerkiksi henkinen
kriisi, jonka on aiheuttanut esimerkiksi jokin mystinen kokemus,
kundalinin herääminen, riivauskokemus, samaaninen kriisi,
UFO-sieppaus, tms. Henkiset kriisit on sisällytetty amerikkalaisessa
DSM-IV-tautiluokituksessa uskonnollisten ja henkisten ongelmien
diagnoosin alle. Pystytäänköhän missäänpäin Suomea tai Ruotsia
edelleenkään erottamaan psykoosi psykoottisia piirteitä sisältävästä
henkisestä kriisistä?
Raija
Tauno
http://www.focusing.org/finnish-home.html
Fokusointi on eräänlaista sisäänpäin kehoon suuntautunutta tarkkaavaisuutta.
Joillakin se on luonnostaan, mutta useimmat ihmiset eivät vielä tunne sitä.
Se ei merkitse samaa kuin olla kosketuksissa emootioidensa eli tunteidensa
kanssa, eikä se ole sitä, että arvailee tai pohdiskelee itseään koskevia
asioita päässään. Se on tapa saada ruumiillinen tuntemus -- fokusoimisessa
kutsumme sitä merkitystuntemukseksi (felt sense) -- omasta olosta tietyssä
elämäntilanteessa. Tuntemus on ensin epäselvä ja heikko, mutta jos siihen
kiinnittää huomiota, se avautuu sanoiksi tai kuviksi, jotka usein johtavat
vähittäisiin muutoksiin, toimintaan ja uusiin ajatuksiin. Oppimiseen
tarvitaan yleensä muutaman päivän opastus. Yleiset kuvaukset eivät välitä
sitä, mitä fokusoiminen on.
Kirja Focusing kuvaa fokusoimisen kuusi askelta tavalla, jota useimpien on
helppo seurata. Voit kokeilla näitä kuutta askelta (suomeksi) nyt heti
sivujemme ohjeita seuraamalla. Tämä alun perin englanninkielinen kotisivu on
käännetty hollanniksi ja saksaksi sekä kuudelle muulle kielelle: ranskaksi,
espanjaksi, tanskaksi, japaniksi, ruotsiksi ja unkariksi. Fokusoimisen
kehitti fil.tri Eugene Gendlin.Chicagon yliopistossa. Hän havaitsi, että
terapia onnistui muita paremmin niillä, jotka fokusoivat terapiaistunnoissa.
Terapeuteille tarkoitettu kirja Focusing-Oriented Psychotherapy (joka myös
terapia-asiakkaiden on hyvä lukea) esittää, kuinka fokusoimisen voi liittää
osaksi mitä tahansa terapiaa.
Fokusointi kehittyi filosofisesta perustasta sekä kliinisestä ja
psykologisesta perustasta.
Focusing Institute perustettiin 1986 voittoa tavoittelemattomaksi
yhdistykseksi, jonka tarkoitus on auttaa tuomaan fokusoimista yleisön ja
kansainvälisen tiedeyhteisön saavutettavaksi opetuksen, tutkimuksen ja
kirjallisen aineiston avulla. Instituutti on kouluttanut ympäri maailmaa
fokusoinnin opettajia, jotka pitävät lyhytkursseja ja antavat yksilöllistä
ohjausta.
---
_____
Research Basis of Focusing-Oriented/Experiential Psychology
http://www.focusing.org/research_basis.html
Marion N. Hendricks, Ph.D.
Director
The Focusing Institute
_____
Focusing-Oriented Psychotherapy: A Manual Of The Experiential Method
http://www.amazon.com/exec/obidos/ASIN/157230376X/qid=975882791/sr=1-2/105-4
023259-2756757
By: Gendlin, Eugene T. 1998, Guilford Press
_____
Treating Trauma with Focusing and EMDR
http://www.focusing-centre.com/9.htm
_____
Tauno
Tauno
http://www.focusingresources.com/index.html
FOCUSING & Listening
with Peter Afford
http://www.focusing.co.uk/
---
Focusing is a psychological approach to body-mind awareness originally
developed by Eugene Gendlin, a psychology professor at the University of
Chicago. Both a therapy and a self-help method, it opens up your inner world
of deeper feelings and intuition - and shows you how to listen more
empathically to others as they explore within themselves.
---
_____
Focusing on bodily sensations or a scientific version of Alternative
Psychology (or biofeedback without instruments)
http://www.netvision.net.il/php/gshalif/
---
THE GENERAL SENSATE FOCUSING TECHNIQUE
The technique is based on the fact that one does not need to restrict
oneself to feedback from instruments. One can also attend to any internal
information the senses can detect: tensions, pains, fluctuation of the voice
etc. - any sensation is worthy of attention and biofeedback training.
ANY process - physiological, psycho-physiological or psychological which
arouse detectable sensations one can attend to - can be influenced. Even
habits, "personality factors" and other "psycho-pathologies" that usually do
not bring about specific discernible sensations to focus attention on, can
be easily provoked to create ones.
In contrast to the usual biofeedback training, one can do it without any
instrument attached to. One can do it in parallel to other things ALL along
the time between training sessions. One can do it by dedicating to it short
or long durations. One can do it just in time when the things are "hot and
fresh" or recall them when ready. This could be the reason for the amazing
speed in which one can resolve the problems tackled with.
The technique is easy to learn and easy to train with. There is nearly no
limit of age or problem. Nearly none of the problems of interpersonal
relations arousing in psychotherapy are disturbing the trainer-trainee
relations.
---
_____
A GUIDE FOR SELF HELP
http://www.shalif.com/psychology/content1.htm
FOCUSING ON THE EMOTIONS* OF DAILY LIFE
A GUIDE FOR THEIR MAINTENANCE
Or How to change without trying too hard
_____
Tauno
Tauno
http://www.focusing.org/finnish-6steps.html
---
[Seuraavassa hieman editoitu ote Eugene Gendlinin kirjan Focusing osasta
"The Focusing Manual", luvusta neljä.]
Sisäinen fokusoiminen voidaan jakaa kuudeksi tärkeimmäksi osaksi eli
vaiheeksi. Harjaannuttuasi sinun ei tarvitse ajatella niitä kuutena
erillisenä prosessin osana. Niiden ajatteleminen erillisinä vaiheina saa
prosessin vaikuttamaan mekaanisemmalta kuin se on - ainakin myöhemmin. Olen
jakanut prosessin tällä tavoin, koska olen oppinut vuosien kokeiluista, että
tämä on yksi tehokas tapa opettaa fokusoimista ihmisille, jotka eivät ole
koskaan ennen kokeilleet sitä
Muista, että nämä ovat vain perusteita. Kun edistyt ja opit fokusoimisesta
enemmän, nämä perusohjeet rikastuvat ja selkeytyvät ja opit lähestymään
niitä eri näkökulmista. Lopulta - et ehkä ensimmäisellä kerralla - koet
jonkin ehkä hienovaraisen sisäisen muutoksen.
Tässä siis ovat fokusointiohjeet lyhyesti, käsikirjatyyliin. Jos haluat
kokeilla niitä, tee se kevyesti, lempeästi. Jos jokin askel on sinulle
vaikea, älä yritä väkisin liikaa, siirry vain seuraavaan. Voit aina palata
takaisin.
1. Tilan tyhjentäminen
Pyydän nyt sinua varaamaan hetken vain itsellesi. Hiljenny hetkeksi ja
rentoudu. Hyvä - nyt pyydän sinua suuntaamaan huomiosi sisään kehoosi, ehkä
vatsaan tai rintaan. Tunne nyt, mitä kehossa tapahtuu kysyessäsi: "Mitä
elämääni kuuluu? Mikä on minulle tärkein asia juuri nyt?" Kuulostele
kehoasi. Anna vastausten tulla hitaasti tästä kuulostelusta. Kun jokin asia
tulee, ÄLÄ MENE SIIHEN. Jää paikallesi, sano "Niin, tuo asia on tuossa.
Tunnen sen tuossa." Jätä sen ja itsesi väliin hieman tilaa. Kysy sitten,
mitä muuta tunnet. Odota taas, kuulostele. Yleensä asioita on useita.
2. Merkitystuntemus
Valitse kaikesta esiin tulleesta yksi henkilökohtainen ongelma, johon
fokusoit. ÄLÄ MENE SIIHEN SISÄÄN. Jää erillesi siitä. Ajattelemaasi
ongelmaan liittyy tietenkin monia asioita - liian monia, jotta voisit
ajatella kutakin erikseen. Mutta voit tuntea kaikki ne asiat yhdessä.
Kiinnitä huomiosi kohtaan, jossa tavallisesti tunnet jotakin, ja sieltä voit
saada merkitystuntemuksen siitä, miltä tämä ongelma kaikkineen tuntuu. Anna
itsesi tuntea epäselvä tuntemus siitä kaikesta.
3. Kahva
Millainen tämä epäselvä merkitystuntemus on laadultaan? Anna sanan, sanojen
tai kuvan tulla merkitystuntemuksesta itsestään. Se voi olla laatusana,
kuten kireä, tarttuva, pelottava, jämähtänyt, raskas, levoton, tai sitten
pitempi sanallinen ilmaus tai kuva. Pysy merkitystuntemuksen laadussa,
kunnes jokin tuntuu juuri oikealta.
4. Vertailu, "kaiutus"
Siirry edestakaisin merkitystuntemuksen ja sanan (ilmauksen, kuvan) välillä.
Katso, miten ne suhtautuvat toisiinsa. Pane merkille, kertooko pieni
ruumiillinen merkki sinulle, että ne sopivat toisiinsa. Voidaksesi tehdä
niin, sinulla on jälleen oltava merkitystuntemus, ei pelkkä sana. Anna
merkitystuntemuksen muuttua, jos se muuttuu, ja anna myös sanan tai kuvan
muuttua, kunnes se tuntuu vangitsevan merkitystuntemuksen laadun juuri
oikein.
5. Kysyminen
Kysy nyt, mikä koko ongelmassa on se, mikä aiheuttaa sen laadun (jolle olet
juuri antanut nimen tai kuvan) Varmista, että tunnet laadun jälleen,
tuoreesti, elävästi (etkä vain muista aiempaa). Kun se on taas läsnä,
taputtele sitä, kosketa sitä, ole sen kanssa ja kysy : "Mikä tekee tästä
koko ongelmasta niin ______?" Tai kysy: "Mitä tähän tuntemukseen sisältyy?"
Jos saat nopean vastauksen ilman muutosta merkitystuntemuksessa, anna
sellaisen vastauksen vain mennä. Palauta huomiosi kehoosi ja löydä taas
merkitystuntemus tuoreesti. Kysy sitten siltä uudelleen.
Ole merkitystuntemuksen kanssa, kunnes tulee jotakin, minkä mukana jokin
muuttuu, antaa hieman periksi tai vapautuu.
6. Vastaanottaminen
Mikä muutoksen sitten tuokin, ota se vastaan ystävällisesti. Jää sen seuraan
hetkeksi, vaikka se olisi vain pieni vapautuminen. Mitä tahansa se onkin, se
on vain yksi muutos, tulee muitakin. Todennäköisesti jatkat hetken kuluttua,
mutta jää joksikin aikaa tähän.
JOS OLET JOSSAKIN VAIHEESSA NÄIDEN OHJEIDEN AIKANA VIETTÄNYT HETKEN
KUULOSTELLEN JA TUNNUSTELLEN EPÄSELVÄÄ KOKONAISVALTAISTA RUUMIILLISTA
TUNTEMUSTA ONGELMASTASI, OLET FOKUSOINUT. Ei ole väliä, tuntuiko kehossa
muutosta vai ei. Se tapahtuu omia aikojaan. Se ei ole vallassamme.
*****
Tauno
http://affectivetherapy.co.uk/Tomkins_Affect.htm
Silvan Tomkins has been referred to as the American Einstein. His thinking,
research and writing is a massive contribution to modern psychology.
Affect Theory
http://www2.hot1.net/~goodwrench/affect.html
Although the work of Silvan S. Tomkins has been around since the early
60's, it is just becoming known and integrated into psychiatry.
Tomkins studied the innate affects and their role in psychology and
human behavior. Psychiatry has been slow to accept his work because it
appears to go against some of drive theory. It is actually the affects,
rather than the drives, that appear to motivate human behavior. A knowledge
of this theory has improved our ability to understand and treat patients far
more effectively. Even the use of psychiatric medicines is made more
rational and predictable as shown in the article from the journal
Psychiatric Annals, Affect Theory and Psychopharmacology
http://www2.hot1.net/~goodwrench/annals1.html.
Affects serve as 'analogic amplifiers' of whatever they are co-assembled
with. The hunger drive only assumes importance when it is assembled with
interest in food. Likewise, the sex drive is fairly weak unless assembled
with interest in sex. Interest in one's work or hobbies is just that, rather
than a "sublimated libido"
The Innate Affects:
Interest/Excitement
Enjoyment/Joy
Surprise/Startle
Fear/Terror
Anger/Rage
Distress/Anguish
Shame/Humiliation
Disgust
Dis-smell
These nine affects may be added to any drive to give it intensity or power,
but none of them have any intrinsic relationship to any drive.
Some Definitions:
- Affect - the innate physiological response pattern to a given set of
external and internal stimuli
- Feeling - the conscious awareness of an affect
- Emotion - the affect plus the results of the memories of all one's
previous experiences with that affect
---
_____
Ilman afekteja penis on vain paperitiikeri.
Tauno
Tauno
Filosofian sanasto
http://www.valt.helsinki.fi/kfil/termit/
Psykologian sanasto
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/psykologia/sanasto.html
Terms in the field of Psychiatry and Neurology
http://www.abess.com/glossary.html
Paratutkimuksen sanasto
http://members.surfeu.fi/gamma/SuPa/sanasto.htm
Kaikkia mahdollisia sanastoja:
http://www.yourdictionary.com/
Tauno
SPSY-sanasto
http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/sanasto.htm
Englanti - suomi